PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Jordanin ja erityisesti sen alajuoksun tilanteesta
1.9.2010
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Kyriacos Triantaphyllides, Nikolaos Chountis, Patrick Le Hyaric, Willy Meyer GUE/NGL-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0484/2010
B7‑0487/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma Jordanin ja erityisesti sen alajuoksun tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Lähi-idästä,
– ottaa huomioon Israelin valtion ja Jordanian hasemiittisen kuningaskunnan välisen rauhansopimuksen vuodelta 1994,
– ottaa huomioon vuonna 1995 tehdyn Israelin ja Palestiinan väliaikaisen sopimuksen Länsirannasta ja Gazan alueesta (Oslo II -sopimus) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 12 artiklan ja 40 artiklan,
– ottaa huomioon Yhdysvaltojen senaatin 16. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman nro 387 senaatin kannasta Jordanin ja Kuolleenmeren tilan heikentymiseen ja myönteisestä suhtautumisesta yhteistyöhön Palestiinan, Israelin ja Jordanian kansojen välillä,
– ottaa huomioon Pariisissa 13. heinäkuuta 2008 pidetyn Välimeren maiden huippukokouksen yhteisen julkilausuman,
– ottaa huomioon parlamentaarisen Euro–Välimeri-edustajakokouksen tilapäisen energia-, ympäristö- ja vesikomitean 14. maaliskuuta 2010 antaman suosituksen Jordanjoen laakson tilanteesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että Jordan ja etenkin sen alajuoksu ovat kulttuurimaisemaa, jolla on yleismaailmallista merkitystä ja joka on erittäin tärkeä historian, symbolien, uskonnon, ympäristön, maanviljelyn ja talouden kannalta Lähi-idässä ja muualla,
B. toteaa, että huono hoito on johtanut Jordanin vakavaan saastumiseen; toteaa, että arviolta 98 prosenttia Jordanin alajuoksun kautta virtaavasta luonnollisen makean veden määrästä, joka on 1,3 miljardia kuutiometriä, on johdettu täyttämään kotitalouksien ja maanviljelyn vedentarvetta; toteaa, että Jordanin alajuoksulla virtaa enää vain käsittelemätöntä jätevettä, kalankasvatusaltaista huuhtoutunutta vettä, suolaista vettä ja maataloudesta huuhtoutunutta vettä,
C. toteaa, että Jordanin alajuoksun biologinen monimuotoisuus on vähentynyt 50 prosenttia sen seurauksena, että makeaa vettä on johdettu muualle ja jokeen on johdettu saastunutta jätevettä,
D. panee merkille, että on vuoden 2011 lopussa on suunniteltu otettavan käyttöön uusia jäteveden käsittelylaitoksia, joilla on tarkoitus estää Jordan-joen alajuoksulle nyt valuvat saastuneet jätevedet; katsoo, että jos tätä edistysaskelta ei täydennetä makean veden varantojen lisäämisellä Jordanin alajuoksuun, suuret osat joesta kuivuvat vuoden 2011 loppuun mennessä,
E. toteaa, että Jordanin alajuoksun elvyttämiseen tarvitaan vuosittain vähintään 400–600 miljoonaa kuutiometriä vettä,
F. toteaa, että Kuolleenmeren ekosysteemi on ainutlaatuinen koko maailmassa; toteaa, että Jordan on tärkein Kuolleeseenmereen tuleva vesivirta ja että sen alajuoksun virtaaman merkittävä väheneminen on ollut suurin syy Kuolleenmeren vedenpinnan jatkuvaan laskuun sekä Kuolleenmeren pinta-alan vähenemiseen kolmanneksella alle 50 vuodessa,
G. toteaa, että Punaisenmeren vedensiirtosuunnitelman mukaan rakennettaisiin Punaisestamerestä Kuolleeseenmereen johtava kanava, joka edistäisi Kuolleenmeren elpymistä ja antaisi sähköä ja juomavettä Israelin, Jordanian ja Palestiinan asukkaille; toteaa, että tällä hankkeella saattaa olla vakavia vaikutuksia alueen luonnon ainutlaatuisiin piirteisiin; ottaa huomioon, että Maailmanpankki tekee parhaillaan asiaan liittyvää toteutettavuustutkimusta sekä arviota ympäristöllisestä ja sosiaalisista vaikutuksista,
H. ottaa huomioon, että Israelin valtion ja Jordanian hasemiittisen kuningaskunnan välisessä rauhansopimuksessa molemmat osapuolet kiinnittivät suurta huomiota Jordanin hautavajoaman alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja sopivat rajayhteistyöstä, jolla pyritään Jordanin ekologiseen elvyttämiseen sekä vesivarojen ympäristölliseen suojeluun sekä joessa että Kuolleessameressä,
I. ottaa huomioon, että Israelin valtion ja Jordanian hasemiittisen kuningaskunnan rauhansopimuksesta huolimatta palestiinalaiset on suljettu pois Israelin turva-alueelta, joka on perustettu Länsi-rannalle Jordanin alajuoksulle, jota israelilaisten siirtokuntien asukkaat pitävät laittomasti hallussaan, ja että siirtokuntien asukkaat käyttävät maanviljelyyn vettä, johon palestiinalaisilla on oikeus,
J. ottaa huomioon, että ponnistelut Jordan-joen alajuoksun pelastamiseksi ovat synnyttäneet yhteistyötä israelilaisten, jordanialaisten ja palestiinalaisten laillisten yhteisöjen välille, joilla yhteisöillä on ratkaistavanaan vaihtelevassa määrin samankaltaiset veteen liittyvät haasteet; katsoo, että aktiivinen yhteistyö hallitusten, paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä kyseisissä maissa ja asianomaisilla valloitetuilla alueilla saattaa osaltaan edesauttaa alueellisen rauhanprosessin etenemistä,
K. ottaa huomioon, että Länsirannan palestiinalaisväestö kärsii vakavasta vesipulasta; ottaa huomioon, että riittävät vesivarat ovat eräs keskeisistä edellytyksistä tulevan palestiinalaisvaltion elinkelpoisuudelle sekä merkittävä näkökohta Israeliin valtion turvallisuudelle,
L. ottaa huomioon, että EU:n rahoituksella on pyritty lieventämään Jordanin alajuoksun alueen ympäristöhaasteita,
M. ottaa huomioon, että Pariisissa 13. lokakuuta 2008 pidetyn Vettä rauhasta, rauhaa vedestä ‑konferenssin aikana Ranskan entinen presidentti Jacques Chirac kehotti perustamaan Jordanin laaksoa koskevan aloitteen, jossa olisivat mukana kaikki joen rannoilla asuvat, ja että samassa konferenssissa Palestiinan pääministeri Salam Fayyad piti myönteisenä presidentti Chiracin kehotusta koko jokilaakson ja kaikki sen rantojen asukkaat kattavan aloitteen käynnistämisestä ja piti sitä ainoana ratkaisuna,
1. kiinnittää huomiota Jordanin ja erityisesti sen alajuoksun tilan heikentymiseen ja pitää sitä erittäin huolestuttavana;
2. kehottaa joen rantavaltioita elvyttämään Jordania laatimalla ja panemalla täytäntöön toimintalinjoja, joilla pyritään konkreettisiin tuloksiin kotitalouksien ja maatalouden vedenkysynnän hallinnassa, vesivarojen suojelussa ja yhdyskuntajätevesien sekä maatalouden ja teollisuuden jätevesien hallinnassa sekä varmistamaan, että Jordanin alajuoksulle virtaa riittävästi makeaa vettä;
3. kehottaa Jordanin rantavaltioiden hallituksia toimimaan yhteistyön hengessä, jotta Jordanin alajuoksu voidaan pelastaa, ja kehottaa niitä perustamaan Euroopan unionin tuella Jordanin laakson komission, joka olisi kolmikantaan perustuva yhteistyöfoorumi, avoin kaikille jokilaakson maille, jotka ovat nykyisin Välimeren unionin osapuolia;
4. kehottaa Israelia ja Jordaniaa täyttämään täysin niiden rauhansopimuksessa olevat sitoumukset, jotka koskeva Jordanin elvyttämistä sekä joen ja Kuolleenmeren vesivarojen suojelua;
5. panee merkille Israelin ympäristöasiain ministerin aloitteen maiseman kehittämistä koskevan yleissuunnitelman laatimisesta Jordanin alajuoksun alueelle; pyytää Jordanian hallitusta ja palestiinalaishallintoa tekemään samankaltaisia aloitteita, jolla pyritään yleissuunnitelmien hyväksymiseen niiden alueiden läpi virtaavien joen osien kunnostamiseksi, edellyttäen että Israel sallii palestiinalaisviranomaisille pääsyn Jordanin alajuoksulle asiaa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti; panee merkille, että tällaisista yleissuunnitelmista voisi tulla perusta kattavalle alueelliselle suunnitelmalle Jordanin alajuoksun alueen kunnostamiseksi ja suojelemiseksi; panee myös merkille palestiinalaishallinnon suunnitelmat Johnstonin suunnitelmassa vuonna 1955 visioidun Länsi-Ghorin kanavan rakentamisesta miehitetyllä Länsirannalla sijaitsevien palestiinalaisten joenranta-alueiden kastelua varten;
6. muistuttaa, että Punaisenmeren ja Kuolleenmeren välisessä vedensiirtosuunnitelmassa ei käsitellä Jordanin tilan huononemista;
7. toteaa, että Jordanin alajuoksun alueen ainutlaatuisen luonnonympäristön elvyttämistä ja säilyttämistä koskevan kestävän suunnitelman on perustuttava yhtenäiseen kehittämistä koskevaan menettelyyn, joka kattaa talouteen, ympäristöön, energiaan ja matkailuun liittyvät hankkeet;
8. pitää myönteisenä entistä useampien ja entistä kehittyneempien vesitalousmallien soveltamista Jordanin alajuoksulla erityisesti Israelissa ja kannustaa siirtämään näitä malleja ja tällaista tekniikkaa alueen kaikille osapuolille, myös palestiinalaisviranomaiselle; kehottaa kansainvälistä yhteisöä Euroopan unioni mukaan luettuna nopeuttamaan ponnisteluita lisärahoituksen ja teknisen tuen myöntämiseksi asiaa koskeville hankkeille;
9. kehottaa neuvostoa, komissiota ja EU:n jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota Jordanin tilanteeseen kahden- ja monenvälisissä suhteissaan rantavaltioiden kanssa ja jatkamaan diplomaattisia ponnistuksia, antamaan rahoitustukea ja teknistä tukea palestiinalaisten hallintavallalle Länsirannan joenranta-alueilla ja Jordanjoen ja erityisesti sen alajuoksun kunnostamiseksi myös Välimeren unionia koskevan aloitteen puitteissa;
10. suhtautuu myönteisesti samoista vesiongelmista Jordanin alajuoksulla kärsivien Israelin, Jordanian ja Palestiinan paikallisyhteisöjen väliseen yhteistyöhön ja korostaa jälleen luottamuksen rakentamisen merkitystä pyrittäessä löytämään Lähi-itään oikeudenmukainen ja kestävä rauha; suhtautuu myönteisesti myös aktiiviseen rooliin, jonka kansalaisjärjestöt, Friends of the Earth Middle East mukaan luettuna, ovat omaksuneet Jordanjoen pelastamiseen liittyvissä pyrkimyksissä, ja kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja myös Euroopan unionia jatkamaan niiden toiminnan tukemista;
11. korostaa jälleen, että vesienhoito ja erityisesti vesivarojen oikeudenmukainen jakaminen niin, että kaikkien alueella asuvien ihmisten tarpeet otetaan huomioon tasapuolisesti, on erittäin tärkeää Lähi-idän kestävän rauhan ja vakauden kannalta ja painottaa, että alueen tärkeimpien vesiongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kokonaisvaltainen strategia;
12. kehottaa Israelia myös hallinnollisten rajoitusten vähentämisen kautta takaamaan entistä paremman vedensaannin Länsirannalla asuville palestiinalaisille tavalla, joka vastaa heille Oslo II -sopimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvia oikeuksia; kehottaa myös edistämään alueella entistä parempien vesitaloutta koskevien menetelmien ja tekniikan käyttöä myös jätevesien käsittelyssä;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Lähi-idän kvartetin erityisedustajalle, Israelin hallitukselle ja Knessetille, Jordanian hallitukselle ja parlamentille, Libanonin hallitukselle ja parlamentille, palestiinalaishallinnon presidentille ja Palestiinan lakiasäätävälle neuvostolle sekä Syyrian hallitukselle ja parlamentille.