PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS romanien tilanteesta ja vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionissa
6.9.2010
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Hannes Swoboda, Monika Flašíková Beňová, Kinga Göncz, Rovana Plumb, María Muñiz De Urquiza, Claude Moraes, Sylvie Guillaume, Juan Fernando López Aguilar, Tanja Fajon, Rita Borsellino S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0493/2010
B7‑0493/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma romanien tilanteesta ja vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionissa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan etenkin 1, 8, 20, 21, 19, 24, 25, 35 ja 45 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan, joihin on sisällytetty Euroopan unionin perusoikeudet ja -periaatteet, mukaan lukien syrjimättömyysperiaate ja vapaan liikkuvuuden periaate,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8, 9, 10, 16, 18, 19, 20, 21, 151, 153 ja 157 artiklan,
– ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2005 romanien tilanteesta Euroopan unionissa, 1. kesäkuuta 2006 romaninaisten tilanteesta Euroopan unionissa, 15. marraskuuta 2007 Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY soveltamisesta, 31. tammikuuta 2008 romaneja koskevasta Euroopan unionin strategiasta, 10. heinäkuuta 2008 etnisyyteen perustuvasta romanien väestönlaskennasta Italiassa, 11. maaliskuuta 2009 romanien yhteiskunnallisesta tilanteesta ja heidän työmarkkinoille pääsemisensä parantamisesta ja 25. maaliskuuta 2010 toisesta romaniväestöä käsittelevästä eurooppalaisesta huippukokouksesta antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY, rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudestaan annetun direktiivin 46/1995,
– ottaa huomioon perusoikeusviraston julkaiseman raportin rasismista ja muukalaisvihasta EU:n jäsenvaltioissa 2009 sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Thomas Hammarbergin raportit,
– ottaa huomioon joulukuussa 2007 ja kesäkuussa 2008 pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten päätelmät ja joulukuussa 2008 pidetyn yleisten asioiden neuvoston päätelmät sekä romaniväestön osallistumista yhteiskuntaan koskevat työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja ympäristöasioiden neuvoston päätelmät, jotka hyväksyttiin Luxemburgissa 8. kesäkuuta 2009,
– ottaa huomioon, että vuonna 2005 annettiin romanien integraation vuosikymmentä koskeva julkilausuma ja että useat EU:n jäsenvaltiot, ehdokasvaltiot ja muut valtiot, joissa unionin toimielimet ovat näkyvästi edustettuina, olivat perustamassa romanien koulutusrahastoa,
– ottaa huomioon ensimmäisen romaniväestöä käsitelleen eurooppalaisen huippukokouksen (Brysselissä 16. syyskuuta 2008) sekä toisen romaniväestöä käsittelevän eurooppalaisen huippukokouksen (Córdobassa 8. huhtikuuta 2010),
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tulevan mietinnön romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta, jonka on tarkoitus olla valmis vuoden 2010 loppupuolella,
– ottaa huomioon YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean suositukset, jotka se antoi 77. istunnossaan (2.–27. elokuuta 2010) ja jotka koskevat Tanskaa, Viroa, Ranskaa, Romaniaa ja Sloveniaa,
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston kertomuksen, Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission neljännen Ranskaa koskevan kertomuksen, joka julkaistiin 15. kesäkuuta 2010,
– ottaa huomioon romanien osallistamista koskevat kymmenen yhteistä perusperiaatetta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni perustuu EU:n perusoikeuskirjaan ja EU:n perussopimuksiin sisältyviin periaatteisiin, joita ovat muun muassa syrjimättömyys, EU‑kansalaisuutta määrittelevät oikeudet sekä oikeus henkilötietojen suojaan,
B. ottaa huomioon, että nämä periaatteet pannaan täytäntöön direktiiveillä 43/2000, 78/2000, 38/2004 ja 95/46,
C. ottaa huomioon, että 10–12 miljoonaa Euroopan romania joutuu edelleen kärsimään vakavasta järjestelmällisestä syrjinnästä koulutuksessa (etenkin erottelu), asumisessa (etenkin häädöt ja ala-arvoiset elinolosuhteet usein getoissa), työllistämisessä (erityisen alhainen työllisyysaste) ja yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa päästä käyttämään terveydenhuoltojärjestelmää ja muita julkisia palveluja, minkä lisäksi heidän poliittinen osallistumisensa on hämmästyttävän alhaisella tasolla,
D. ottaa huomioon, että Euroopan romanien enemmistöstä on vuosien 2004 ja 2007 laajentumisten myötä tullut Euroopan unionin kansalaisia, joten heillä ja heidän perheenjäsenillään on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella,
E. ottaa huomioon, että erityisen haavoittuvassa asemassa ovat monet romanit ja romaniyhteisöt, jotka ovat päättäneet asettautua jäsenvaltioon, jonka kansalaisia he eivät ole,
F. ottaa huomioon, että romaneja on kotiutettu ja palautettu useista jäsenvaltioista ja hiljattain Ranskasta, jossa hallitus on joko karkottanut tai palauttanut "vapaaehtoisesti" satoja EU:n romanikansalaisia maaliskuun ja elokuun 2010 välillä,
G. katsoo, että tällaiseen menettelyyn on liittynyt romanien leimaamista ja laajempaa mustalaisvastaisuutta poliittisessa keskustelussa,
H. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti kehottanut komissiota kehittämään EU:n romanistrategian, jolla edistettäisiin yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallistamisen periaatteita kaikkialla EU:ssa,
I. ottaa huomioon, että EU:lla on käytössään erilaisia välineitä, joita voidaan käyttää romanien syrjäytymisen torjumiseen, kuten Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) vuoden 2010 kuluessa voimaan tuleva uusi mahdollisuus kohdistaa jopa kaksi prosenttia asumiskustannuksiin tarkoitetuista Euroopan aluekehitysrahaston kokonaisvaroista syrjäytyneiden yhteisöjen hyväksi, tai nykyiset Euroopan sosiaalirahaston tarjoamat mahdollisuudet,
J. katsoo, että jäsenvaltioiden edistyminen on ollut epätasaista ja hidasta romanien syrjinnän torjunnassa ja heidän koulutukseen, työhön, terveyteen, asumiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen liittyvien oikeuksiensa takaamisessa ja että romanien edustusta valtion hallintorakenteissa ja jäsenvaltioiden julkishallinnossa olisi lisättävä,
1. muistuttaa, että Euroopan unioni on ennen kaikkea yhteisö, joka perustuu arvoihin ja periaatteisiin, joilla pyritään ylläpitämään ja edistämään avointa ja osallistavaa yhteiskuntaa etenkin kieltämällä kaikki syrjinnän muodot ja määrittelemällä EU:n kansalaisuus;
2. painottaa kaikkien EU:n kansalaisten ja heidän perheidensä oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella, joka on perussopimuksissa määritelty EU:n kansalaisuuden kulmakivi ja täytäntöönpantu direktiivillä 38/2004, jota kaikkien jäsenvaltioiden olisi sovellettava ja noudatettava;
3. on syvästi huolissaan Ranskan hallituksen äskettäin toteuttamista toimenpiteistä, joiden nojalla kotiutetaan ja palautetaan avustettuina tai humanitaarista apua tekosyynä käyttäen satoja EU:n romanikansalaisia alkuperämaihinsa, ja vaatii Ranskan viranomaisia keskeyttämään välittömästi nämä toimenpiteet;
4. on syvästi huolissaan varsinkin kiihottavasta ja avoimen syrjivästä retoriikasta, joka on leimannut romanien kotimaihinsa palauttamisesta käytävää poliittista keskustelua, mikä tarjoaa perustan äärioikeistoryhmien rasistisille puheille ja toimille; kehottaa siksi poliittisia päättäjiä toimimaan vastuullisesti eikä hyväksy mitään lausuntoja, joissa vähemmistöt ja maahanmuutto yhdistetään rikollisuuteen ja luodaan syrjiviä stereotypioita;
5. palauttaa mieliin, että direktiivin 2004/38 perusteella EU:n kansalaisten vapauden liikkuvuuden rajoittaminen ja karkottaminen ovat poikkeuksia ja että niille asetetaan direktiivissä erityiset ja selkeät rajat; ottaa huomioon, että erityisesti karkotuspäätöksiä on arvioitava ja niistä on päätettävä tapauskohtaisesti henkilökohtaiset olosuhteet huomioon ottaen sekä taattava menettelyä koskevat takeet ja muutoksenhaku (28, 30 ja 31 artikla);
6. korostaa myös, että direktiivin 38/2004 mukaan taloudellisten resurssien puutteella ei voida missään olosuhteissa perustella EU:n kansalaisten automaattista karkotusta (johdanto-osan 16 kappale ja 14 artikla) ja että liikkumis- ja oleskeluvapauden rajoituksia, jotka perustuvat yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja kansanterveyteen, ei voida asettaa pelkästään kyseisen henkilön oman käyttäytymisen, yleistävien näkökohtien eikä etnisen tai kansallisen alkuperän perusteella;
7. on huolissaan EU-kansalaisten biometristen tietojen keräämisen suhteellisuudesta, joka ei ole perusteltua turvallisuus- ja lainvalvontatarkoituksilla, ja muistuttaa, että EU-kansalaisten biometritietokantojen perustaminen ja EU-kansalaisten tunnistamismenettelyt on toteutettava tapauskohtaisesti, syrjimättömästi sekä takeita ja tietosuojaperiaatteita noudattaen direktiivien 43/2000 ja 95/45 mukaisesti;
8. pahoittelee syvästi, että perussopimusten valvojana toimiva komissio ei ole tarkistanut ajoissa eikä riittävästi sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat EU:n primaarioikeutta ja lainsäädäntöä ja varsinkin edellä mainittuja syrjimättömyyttä, liikkumisvapautta ja oikeutta henkilötietojen yksityisyyteen koskevia direktiivejä; toistaa olevansa huolissaan siitä, miten vastuu romanipolitiikasta on tällä hetkellä jaettu komission jäsenten kesken, ja kehottaa vahvaan horisontaaliseen koordinointiin, jotta tulevaisuudessa varmistettaisiin oikea-aikainen ja tehokas reagointi;
9. kehottaa komissiota pysymään tiukasti EU:n perusoikeuskirjan ja perussopimusten arvojen ja periaatteiden takana sekä reagoimaan ripeästi ja tekemään perinpohjaisen analyysin siitä, miten Ranskan ja jäsenvaltioiden romanipolitiikat noudattavat EU:n lainsäädäntöä;
10. on syvästi huolissaan siitä, että asian kiireellisyys huomioon ottaen komissio ei ole toistaiseksi reagoinut tammikuussa 2008 ja maaliskuussa 2010 esitettyihin parlamentin pyyntöihin valmistella yhdessä jäsenvaltioiden kanssa romaneja koskevaa EU-strategiaa; kehottaa jälleen kerran komissiota kehittämään romanien osallistamista koskevan kattavan EU-strategian;
11. katsoo, että sekä EU:n että jäsenvaltioiden vastuulla on romanien osallistamisen edistäminen, mikä edellyttää kattavaa suunnitelmaa EU:n tasolla sellaisen EU:n romanistrategian muodossa, joka perustuu seuraaviin Córdobassa pidetyssä toisessa romaniväestöä käsittelevässä huippukokouksessa tehtyihin sitoumuksiin:
· romaniasioiden sisällyttäminen unionin ja jäsenvaltioiden perusoikeuksia sekä rasismilta, köyhyydeltä ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä suojelua koskevaan politiikkaan
· romanien osallistamista käsittelevää yhtenäistä foorumia koskevan etenemissuunnitelman parantaminen ja ensisijaisten tavoitteiden ja tulosten määrittäminen
· varmistaminen, että EU:n nykyiset rahoitusvälineet saavuttavat romanit ja auttavat parantamaan heidän sosiaalista integraatiotansa resurssien käytön valvonnan kautta, ja uusien ehtojen käyttöönotto, jotta varmistetaan, että varoilla autetaan tehokkaammin romanien tilannetta;
12. katsoo, että on olennaista perustaa laaja kehittämisohjelma, joka koskee samanaikaisesti kaikkia asiaan liittyviä politiikan aloja ja mahdollistaa välittömät toimet gettoalueilla, jotka kamppailevat vakavien rakenteellisten haittojen parissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tasavertaisia mahdollisuuksia koskevia säännöksiä noudatetaan tarkasti toimintaohjelmien täytäntöönpanon aikana, jotta hankkeilla ei pahenneta suoraan tai epäsuorasti romanien erottelua ja syrjäytymistä; korostaa, että parlamentti hyväksyi 10. helmikuuta 2010 syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettavien asuntokantaa koskevien toimien tukikelpoisuudesta mietinnön, jossa esitetään asuntokantaa koskevia toimia haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyväksi Euroopan aluekehitysrahaston puitteissa ja jossa kehotetaan panemaan muutettu asetus nopeasti täytäntöön, jotta jäsenvaltiot voisivat käyttää tätä tilaisuutta aktiivisesti hyväkseen;
13. on huolissaan romanien pakkopalautuksista Länsi-Balkanin maihin, joissa he saattavat joutua asunnottomiksi ja syrjinnän kohteiksi; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että romanien perusoikeuksia kunnioitetaan ja että heille annetaan asianmukaista tukea ja tilannetta valvotaan;
14. suosittelee, että neuvosto hyväksyy yhteisen kannan rakenteellisesta ja liittymistä edeltävästä rahoituksesta, joka ilmentää EU:n poliittista sitoutumista romanien osallistamisen edistämiseen ja sen varmistamiseen, että romanien osallistamista koskevat yhteiset perusperiaatteet otetaan huomioon uudistettaessa toimintaohjelmia myös seuraavaa suunnittelujaksoa ajatellen; kehottaa komissiota analysoimaan ja arvioimaan haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille tarkoitettujen liittymisen valmistelua koskevien rahastojen ja rakennerahastojen investointien sosiaalista vaikutusta tähän mennessä, tekemään päätelmiä ja laatimaan uusia strategioita ja sääntöjä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi tällä alalla;
15. rohkaisee EU:n toimielimiä ottamaan romaniyhteisöt – ruohonjuuritasolta kansainvälisiin kansalaisjärjestöihin – mukaan prosessiin, jossa kehitetään romaneja koskevaa kattavaa EU:n politiikkaa, ja osallistumaan kaikkiin suunnittelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa koskeviin tehtäviin ja myös käyttämään hyväksi romanivuosikymmenestä 2005–2015 saatuja kokemuksia, Etyjin toimintaohjelmaa ja Euroopan neuvoston, Yhdistyneiden kansakuntien ja parlamentin itsensä suosituksia;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä Euroopan neuvostolle ja Etyjille.