Päätöslauselmaesitys - B7-0497/2010Päätöslauselmaesitys
B7-0497/2010

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Iranin ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti Sakineh Mohammadi-Ashtianin ja Zahra Bahramin tapauksista

6.9.2010

unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Frédérique Ries, Marietje Schaake, Ramon Tremosa i Balcells, Marielle De Sarnez, Alexander Alvaro, Renate Weber, Leonidas Donskis, Niccolò Rinaldi, Sonia Alfano ALDE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0494/2010

Menettely : 2010/2846(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0497/2010
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0497/2010
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0497/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma Iranin ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti Sakineh Mohammadi-Ashtianin ja Zahra Bahramin tapauksista

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista ja erityisesti Iranin ihmisoikeustilanteesta,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sekä EU:n jäsenvaltioiden valtiosäännöt,

–   ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 6. heinäkuuta 2010 antaman julkilausuman Iranissa uhkaavista teloituksista,

–   ottaa huomioon Iranin hallitukselle 7. heinäkuuta 2010 osoitetun avoimen kirjeen Sakineh Mohammadi-Ashtianin tapauksesta, jonka The Times -lehti julkaisi ja jonka yhtenä allekirjoittajana on puhemies Buzek,

–   ottaa huomioon transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun kesäkuussa 2010 antaman yhteisen julkilausuman Iranin ihmisoikeustilanteesta,

–   ottaa huomioon Zahra Bahramin tapauksen; Bahramilla on sekä Hollannin että Iranin kansalaisuus, ja häntä on pidetty Evinin vankilassa eristyssellissä yli kahdeksan kuukauden ajan,

–   ottaa huomioon Sakineh Mohammadi-Ashtianin tapauksen; Mohammadi-Ashtiania syytetään aviorikoksesta, ja hän on odottanut kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa vuodesta 2006 lähtien,

–   ottaa huomioon puhemies Buzekin 11. elokuuta 2010 antaman julkilausuman seitsemän uskonnollisen baha'i-johtajan tuomitsemisesta 20 vuodeksi vankeuteen Iranissa,

–   ottaa huomioon puhemiehen 9. lokakuuta 2009 antaman julkilausuman, jossa toistettiin Euroopan parlamentin sitoutuminen kuolemanrangaistuksen poistamiseen maailmanlaajuisesti,

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2009 annetun YK:n pääsihteerin raportin Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–   ottaa huomioon kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämisestä 18. joulukuuta 2007 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 62/149 ja 18. joulukuuta 2008 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 63/168,

–   ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen, joiden kaikkien sopimuspuolena Iran on,

–   ottaa huomioon vuonna 1963 tehdyn Wienin yleissopimuksen diplomaatti- ja konsulisuhteista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Iranin yleinen ihmisoikeustilanne on jatkuvasti huonontunut,

B.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on erityisen huolestunut Sakineh Mohammadi-Ashtianin ja Zahra Bahramin tapauksista,

C. ottaa huomioon, että Iranin azerivähemmistöön kuuluva nainen Sakineh Mohammadi-Ashtiani on odottanut kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa vuodesta 2006 lähtien,

D. ottaa huomioon, että Sakineh Mohammadi-Ashtianin kiistanalainen tapaus tuli kansainväliseen tietoisuuteen vuonna 2010, kun hänet tuomittiin syytettynä aviorikoksesta ja määrättiin teloitettavaksi kivittämällä,

E.  panee merkille, että kivittämällä teloittaminen otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1979 Iranin islamilaisen vallankumouksen aikana, sitä pidetään barbaarisena ja se on viimeinen käytössä oleva teloitusmenetelmä, jossa käytetään kidutusta,

F.  panee merkille, että asiantuntijoiden mukaan Iranin oikeusjärjestelmä on tuominnut 200–300 naista teloitettaviksi kivittämällä sitten vuoden 1979,

G. ottaa huomioon, että teloittaminen kivittämällä on käytössä myös Nigeriassa, Sudanissa, Somaliassa, Saudi-Arabiassa ja Afganistanissa,

H. panee merkille, että Mohammadi-Ashtianin kahden lapsen käymä kampanja sai estettyä tämän teloittamisen heinäkuussa 2010, mutta kuolemantuomiota ei onnistuttu perumaan,

I.   panee merkille, että 45-vuotias hollantilais-iranilainen Zahra Bahrami pidätettiin Ashuarin mielenosoitusten aikana 27. joulukuuta 2009, ja häntä on pidetty Evinin vankilassa eristyssellissä yli kahdeksan kuukauden ajan eikä hänellä ole oikeutta ottaa vastaan vieraita,

J.   ottaa huomioon, että Iranin viranomaiset eivät ole päästäneet Alankomaiden viranomaisia antamaan konsuliapua Zahra Bahramille eivätkä ole toimittaneet mitään tietoja tämän hyvinvoinnista,

K. katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden perustuslaillisena tehtävänä on huolehtia kansalaistensa hyvinvoinnista,

 

L.  ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioiden hallitukset pyrkivät pitämään yhteyttä ulkomailla vangittuina oleviin kansalaisiinsa riippumatta siitä, mistä rikoksista heidät on tuomittu,

M. ottaa huomioon, että monilla Euroopan kansalaisilla on Iranin kaksoiskansalaisuus,

N. ottaa huomioon, että Iran ei tunnusta EU:n kansalaisuutta Iranin kansalaisuuden lisäksi,

O. panee merkille, että Zahra Bahramia syytetään pääasiassa siitä, että hän on toiminut Iranin kansallisen turvallisuuden vastaisesti; panee merkille, että Bahramille ei ole nimetty puolustusasianajajaa,

P.  panee merkille, että ensimmäisten vankeuskuukausien aikana Bahramin perheelle ei annettu mitään tietoja hänen tapauksestaan,

Q. ottaa huomioon, että todennäköisesti sekä Sakineh Mohammadi-Ashtiani ja Zahra Bahrami ovat joutuneet seksuaalisen häirinnän kohteiksi, ja heitä on kidutettu fyysisesti ja psyykkisesti pitkien kuulustelujen aikana; panee merkille, että tiedustelupalvelujen kuulustelijat yrittivät pakottaa vangittuja tekemään vääriä tunnustuksia ja antamaan televisiohaastatteluja,

R.  ottaa huomioon, että perusihmisoikeuksien loukkaaminen – vankien kidutus ja huono kohtelu, valvottaminen, eristäminen, salaiset pidätykset sekä julma, epäinhimillinen ja halventava kohtelu, fyysinen, myös seksuaalinen, väkivalta ja järjestysvallan edustajien rankaisematta jättäminen – on edelleen yleinen ilmiö,

S.  ottaa huomioon, että baha'i-uskon edustajille langetetut tuomiot ovat järkyttävä signaali ja valtava pettymys kaikille, jotka ovat toivoneet Iranin ihmisoikeustilanteen paranemista,

T.  ottaa huomioon, että oikeusmenettelyjen oikeudenmukaisuuteen ja avoimuuteen kohdistuu vahvoja epäilyksiä,

U. ottaa huomioon, että poliittisiin vastustajiin, ihmisoikeusaktivisteihin, toimittajiin, verkkopäiväkirjojen pitäjiin, opettajiin, älymystön edustajiin, korkeakoulumaailman edustajiin, homoseksuaaleihin, naisiin, opiskelijoihin, ammattiyhdistysaktivisteihin sekä uskonnollisten, etnisten ja kielellisten vähemmistöjen edustajiin kohdistuva väkivaltainen fyysinen, taloudellinen, poliittinen, oikeudellinen ja yhteiskunnallinen sorto lisääntyy edelleen,

V. ottaa huomioon, että lehdistön- ja ilmaisunvapaudelle asetetaan jatkuvasti enemmän rajoituksia, mistä ovat osoituksena toimittajien ja verkkopäiväkirjojen pitäjien pidätykset vaalien jälkeen, internetissä toimivien viestinten ja tietolähteiden järjestelmällinen sulkeminen, satelliittilähetysten häirintä sekä useiden nimekkäiden iranilaistoimittajien passien takavarikointi,

W. panee merkille, että Iranin oikeuslaitos yhdistää rikoksista syytetyt henkilöt Iranin poliittiseen oppositioon ja poliittiseen oppositioon kuuluvat henkilöt rikoksiin, jolloin poliittinen oppositio rinnastuu rikokseen,

X. ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteisö ei pysty varmentamaan epäiltyjen ihmisoikeuksien kunnioittamista, oikeuskäsittelyn oikeudenmukaisuutta ja epäiltyjen oikeutta käyttää asianajajaa, koska maa on täysin eristyksissä,

Y. ottaa huomioon, että Iranin hallitus on pidättänyt useita ihmisoikeusasianajajia, joista voidaan mainita esimerkkeinä Nasrin Sotoudeh, Mohammed Ali Dadkah, Mohammad Oliayifard, Mohammad Seifzadeh sekä Mohammad Mostafei, joka joutui pakenemaan maasta Sakineh Ashtiania puolustaessaan,

Z.  panee merkille, että verolakeja käytetään väärin siten, että ihmisoikeusasianajajia estetään tekemästä työtään,

1.  arvostaa kaikkien niiden iranilaismiesten ja -naisten rohkeutta, jotka taistelevat perusvapauksien, ihmisoikeuksiensa ja demokraattisten periaatteiden puolustamiseksi ja jotka haluavat elää yhteiskunnassa, jossa ei ole sortoa ja pelottelua;

2.  kehottaa Iranin hallitusta käsittelemään uudestaan Ashtianin ja Bahramin tapaukset, takaamaan heille kansainvälisten vähimmäisvaatimusten mukaisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sekä oikeuden käyttää asianajajaa ja saada konsuliapua;

3.  kehottaa Iranin hallitusta antamaan välittömästi lainsäädännön, joka kieltää kivittämisen ja muut kuolemanrangaistuksen muodot, "aviorikoksesta" tai muista rikoksista tuomittujen raipparangaistuksen tai vangitsemisen, sekä keskeyttämään uudestaan teloitusten täytäntöönpanon YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien 62/149 ja 63/168 kehotuksen mukaisesti;

4.  kehottaa Iranin viranomaisia poistamaan lainsäädännöstä ja käytännöstä kaikki kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rankaisemisen muodot, huolehtimaan oikeusturvasta ja lopettamaan ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden rankaisematta jättämisen;

5.  pahoittelee syvästi oikeuskäsittelyjen oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden puutetta ja kehottaa Iranin viranomaisia varmistamaan oikeudenmukaisen ja avoimen muutoksenhakumenettelyn;

6.  kehottaa EU:n edustajia ja korkeaa edustajaa käynnistämään uudestaan ihmisoikeusvuoropuhelun Iranin kanssa;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä Iranin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.