PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Romanien karkottamisesta Ranskasta
6.9.2010
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Renate Weber, Sophia in 't Veld, Marielle De Sarnez, Cecilia Wikström, Niccolò Rinaldi, Sonia Alfano, Ramon Tremosa i Balcells, Leonidas Donskis, Olle Schmidt, Metin Kazak, Luigi de Magistris, Alexander Alvaro, Nathalie Griesbeck ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0493/2010
B7‑0503/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma Romanien karkottamisesta Ranskasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ihmisoikeudet ja perusvapaudet, tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet, oikeuden ihmisarvoon, yksityisyyteen ja henkilötietojen suojeluun, lasten oikeudet, vähemmistöön kuuluvien henkilöiden oikeudet sellaisina kuin ne on tunnustettu kansainvälisissä ja eurooppalaisissa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia suojelevissa sopimuksissa ja erityisesti lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, vuoden 2004 Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevassa puitesopimuksessa, Euroopan yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja siihen liittyvässä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä,
– ottaa huomioon perussopimukset ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 6, ja 21 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10, 18, 19 ja 45 artiklan ja sitä seuraavat artiklat sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8, 19, 21, 24, 45, 47 ja 51 artiklan,
– ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY ja erityisesti suoraa ja epäsuoraa syrjintää koskevat määritelmät, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/38/EY, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun direktiivin 46/1995 sekä rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS,
– ottaa huomioon komission tiedonannon romaniväestön sosiaalisesta ja taloudellisesta integraatiosta Euroopassa (KOM(2010)0133), Euroopan unionin perusoikeusviraston kertomukset sekä neuvoston 7. kesäkuuta 2010 antamat päätelmät romaniväestön yhteiskuntaan osallistumisen edistämisestä,
– ottaa huomioon aiemmin antamansa päätöslauselmat muun muassa romaneista, rasismista ja muukalaisvihasta, syrjinnän torjuntatoimista ja vapaasta liikkuvuudesta ja erityisesti 28. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman romanien tilanteesta Euroopan unionissa, 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman romaninaisten tilanteesta Euroopan unionissa ja 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY soveltamisesta, 13. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman ääriainesten noususta Euroopassa, 31. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman romaneja koskevasta Euroopan unionin strategiasta, 10. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman etnisyyteen perustuvasta romanien väestönlaskennasta Italiassa sekä 25. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman romaniväestöä koskevasta toisesta eurooppalaisesta huippukokouksesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Ranskan hallitus kutsuttiin koolle hätäistuntoon 28. heinäkuuta keskustelemaan "tiettyjen kiertolaisten ja romanien aiheuttamista ongelmista" ja välikohtauksista sen jälkeen, kun ranskalainen santarmi oli tappanut kiertolaisen, joka oli Ranskan kansalainen, mitä koskeva tutkinta on käynnistetty, että Ranskan hallitus päätti mainitussa kokouksessa, että noin 300 romanien ja kiertolaisten asuttamaa laitonta leiriä suljettaisiin kolmen kuukauden kuluessa ja että romanit karkotettaisiin alkuperämaihinsa, pääasiassa Romaniaan ja Bulgariaan,
B. panee merkille Ranskan viranomaisten esittäneen, että palauttaminen oli "vapaaehtoinen" ja "humanitaarinen" ja siitä maksettiin korvauksena 300 euroa aikuisille ja 100 lapsille, mutta lehdistössä on kerrottu ja YK:n rotusyrjintää käsittelevä komitea on todennut, että kaikki henkilöt eivät olleet antaneet vapaata ja täydellistä suostumustaan tai ymmärtäneet oikeuksiaan ja että osa romaneista on ilmoittanut, että heitä uhattiin pidätyksellä tai pakkosiirrolla, jos he kieltäytyivät palauttamisesta, ja panee merkille, että jotkut viranomaisten menettelyistä, kuten miesten erottaminen naisista ja lapsista, ovat myös aiheuttanet ankaraa arvostelua,
C. ottaa huomioon, että Ranskassa asuu lähes 400 000 romania, joista 95 prosentilla on Ranskan kansalaisuus, minkä vuoksi heitä ei voida karkottaa tai pakottaa lähtemään Ranskasta, ja ottaa huomioon, että Ranska on karkottanut romaneja useiden vuosien ajan, ja että vuonna 2009 karkotettiin lähes 10 000 romania ja vuonna 2010 tähän mennessä yli 8000 romania,
D. ottaa huomioon, että 128 leiriä on purettu ja että 979 romania on palautettu Ranskasta Bulgariaan ja Romaniaan – joista 151 pakkotoimilla ja 828 vapaaehtoisesti elokuun aikana,
E. ottaa huomioon, että palauttamiseen liittyvää tukea – jota ei makseta uudelleen siinä tapauksessa, että palautetut saapuvat Ranskan alueelle toisen kerran – saaneita romaneja vaadittiin allekirjoittamaan lomake ja heiltä otettiin sormenjäljet, jotta voidaan estää heidän paluunsa Ranskaan,
F. ottaa huomioon, että Ranskan hallitus on ilmoittanut myös, että jos Romania ja Bulgaria eivät integroi romanivähemmistöjään eivätkä "täytä velvollisuuksia romaneja kohtaan", Romania ja Bulgaria eivät voi liittyä Schengenin alueeseen, mikä on ristiriidassa Romanian ja Bulgarian Schengen-valmiutta koskevan teknisen arvioinnin kanssa, minkä kaikki Schengenin työryhmään osallistuneet jäsenvaltiot ovat hyväksyneet; ottaa huomioon, että myös komissio on torjunut tämän Ranskan hallituksen ehdotuksen,
G. ottaa huomioon, että siitä huolimatta, että Ranskan hallituksen toimet ovat herättäneet laajaa arvostelua jäsenvaltioissa, Euroopan unionissa ja kansainvälisesti ja arvostelua ovat esittäneet kansalaisjärjestöt, hallitukset, instituutiot ja uskonnolliset johtajat sekä järjestöt, erityisesti YK (rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea), Euroopan neuvosto (rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio) ja EU:n toimielimet, Ranskan hallitus on jatkanut karkotuksia ja saanut tukea ainoastaan Italian sisäministeriltä, joka on ehdottanut ja toteuttanut samanlaisia toimia aikaisemmin,
H. ottaa huomioon, että Ranskan viranomaiset ovat kutsuneet Italian, Saksan, Ison-Britannian , Espanjan, Kreikan ja sittemmin Belgian sisäasiainministerit sekä komission ja Kanadan ja Yhdysvaltojen edustajat 6. syyskuuta Pariisissa pidettävään kokoukseen keskustelemaan maahanmuutosta ja EU:n toimivallan piiriin kuuluvista vapaaseen liikkuvuuteen liittyvistä asioista, että muita jäsenvaltioita ei kutsuttu ja että Italian sisäasiainministeri on ilmoittanut aikeestaan pyrkiä tiukentamaan maahanmuuttoa ja vapaata liikkuvuutta koskevia EU:n sääntöjä erityisesti romanien suhteen,
I. katsoo, että EU:n kansalaisten ja heidän perheidensä oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on EU:n perussopimuksiin kirjattu perusoikeus, jota ohjataan Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella koskevalla direktiivillä 2004/38/EY ja että komissio on antanut sitä koskevan kertomuksen ja suuntaviivoja jäsenvaltioille direktiivin asianmukaisesta soveltamisesta,
J. ottaa huomioon, että perussopimusten valvojana komission velvollisuutena on varmistaa, että EU:n perussopimuksia ja lainsäädäntöä sekä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioitetaan, suojellaan ja edistetään Euroopan unionissa ja että komissio on puututtava nopeasti, tehokkaasti ja välittömästi mainittujen oikeuksien loukkaamiseen,
K. toteaa, että samanaikaisesti tällaisten karkotusten kanssa Ranskan hallituksen johtohenkilöt ovat puhuneet romanien, maahanmuuttajien ja rikollisuuden välisistä yhteyksistä, ja että on myös ehdotettu Ranskan kansalaisuuden ottamista pois kaikilta sellaisilta ulkomaalaistaustaisilta henkilöiltä, jotka ovat uhanneet poliisin henkeä, ottaa huomioon, että romanien vastaiset viharikokset ja rasistinen väkivalta on yleistymässä kaikkialla Euroopan unionissa,
L. ottaa huomioon, että Lillen hallinto-oikeus on vahvistanut aikaisemmin 27. elokuuta antamansa välipäätöksen, joka kumoaa romanien karkottamispäätöksen sillä perusteella, että viranomaiset eivät ole voineet todistaa, että romanit "vaarantavat yleisen järjestyksen",
M. toteaa, että Saksa valmistautuu palauttamaan noin 12 000 romania Kosovoon ja että romaneista puolet on lapsia, joista osa on syntynyt Saksassa; toteaa, että näin tapahtuu huolimatta UNICEFin ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Länsi-Euroopan valtioille esittämästä kehotuksesta lopettaa romanien palauttaminen väkisin Kosovoon; toteaa, että Ruotsi on karkottanut noin 50 romania "kerjäämisen" vuoksi, vaikka kerjääminen ei ole rikos Ruotsissa; toteaa, että Tanska karkotti romaneja summittaisesti heinäkuussa, ottaa huomioon, että muut valtiot soveltavat vastaavia toimia tai ovat Italian tavoin ilmoittaneet uusista pakkotoimenpiteistä,
1. ilmaisee syvän huolestuneisuutensa Ranskan viranomaisten ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamista toimista, jotka ovat kohdistuneet romaneihin ja kiertolaisiin ja joilla nämä on pyritty palauttamaan lähtömaihinsa; kehottaa viranomaisia lopettamaan romanien kollektiiviset karkotukset välittömästi; kehottaa komissiota ja neuvostoa sekä jäsenvaltioita esittämään saman pyynnön;
2. korostaa, että nämä toimet ovat vastoin EU:n perussopimuksia ja unionin oikeutta, koska ne merkitsevät rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää, ja vastoin direktiiviä 2004/38/EY, joka koskee kansalaisten ja heidän perheidensä vapaata liikkumista EU:ssa; toteaa, että kollektiiviset karkotukset on kielletty perusoikeuskirjassa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa eurooppalaisessa yleissopimuksessa;
3. muistuttaa, että direktiivissä 2004/38/EY annetaan mahdollisuus karkottaa unionin kansalainen tarkasti määritetyissä rajoissa erityisesti silloin, kun yleinen järjestys tai turvallisuus ovat uhattuina tai sosiaalihuoltojärjestelmälle aiheutuu kohtuuton rasite; muistuttaa, että karkotuspäätöksiä on arvioitava ja niistä on päätettävä yksitellen ottaen huomioon erityiset olosuhteet (28 artikla); toteaa, että on noudatettava oikeusmenettelyä koskevia takeita (30 artikla), oikeutta oikeudelliseen ja hallinnolliseen lykkäykseen, ja on taattava muutoksenhakumenettelyt (31 artikla); toteaa, että kansalaisten karkotusten perustelu isäntävaltioiden sosiaalitukijärjestelmälle aiheutuvalla kohtuuttomalla rasitteella ei pelkästään riitä automaattisen karkotuksen perusteeksi (johdanto-osan 16 kappale ja 14 artikla); toteaa, että liikkumisvapauden ja asuinpaikan rajoittamista yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden tai kansanterveyden perusteella ei voida toteuttaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi, menettelyn on oltava suhteellista ja sen on perustuttava yksinomaan asianomaisen yksilön henkilökohtaiseen käyttäytymiseen; katsoo, ettei se saa perustua yleiseen ennaltaehkäisemiseen ja että asianomaisen henkilön käyttäytymisen on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun (27 artikla), ja jäsenvaltioiden määräämien pakotteiden on oltava tehokkaita ja suhteellisia (36 artikla) ja henkilöille on annettava vähintään kuukausi aikaa poistua;
4. toteaa, että karkotukset ovat kohdistuneet nimenomaisesti romaneihin, joita pidetään yleisesti yhteisönä, joka muodostaa uhan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle ja rasittaa sosiaalihuoltojärjestelmää, ja että ne on pantu täytäntöön hyvin lyhyellä aikavälillä soveltaen keinoja, joihin sisältyy julkinen leimaaminen ja voiman ja pelottelun käyttö; toteaa, että tarkkaa yksilöllistä ja tapauskohtaista arviointia ei voida tehdä järkevästi ja asianmukaisesti tällaisissa olosuhteissa; toteaa, että aineellisia ja menettelyitä koskevia takeita ei ole sovellettu eikä varmistettu; katsoo, että suhteellisuutta koskevia ehtoja on rikottu; toteaa, että toimenpiteet on voitu toteuttaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi tai yleisen ennaltaehkäisemisen perusteella; katsoo, että direktiivissä ei säädetä menettelystä, jolla mahdollistetaan EU-kansalaisten helpotettu tai vapaaehtoinen palauttaminen kotijäsenvaltioon taloudellisen "korvauksen" perusteella, mikä olisi myös perussopimusten hengen ja kirjaimen vastaista, koska liikkumisvapaus on perusoikeus, jota ei voida ottaa pois, myydä tai ostaa, ja aiheuttaisi syrjintää EU-kansalaisten välillä; ottaa lisäksi huomioon, että Romanian viranomaisten mukaan yksikään palautetuista ei ole milloinkaan syyllistynyt rikokseen Ranskassa tai Romaniassa ja että Ranskan tuomioistuimet ovat antaneet kielteisiä tuomioita romaneja koskevista viranomaisten karkotuspäätöksistä, jotka ovat perustuneet "yleiselle järjestykselle aiheutuvaan uhkaan";
5. korostaa lisäksi, että karkotettujen romanien sormenjälkien kerääminen on laitonta sekä EU:n perusoikeuskirjan (21 artiklan 1 ja 2 kohdan), perussopimusten ja EU:n lainsäädännön, erityisesti direktiivien 38/2004 ja 43/2000, vastaista ja syrjivää etnisen tai kansallisen alkuperän perusteella;
6. suhtautuu myönteisesti Euroopan komission varapuheenjohtajan ja oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisasioista vastaavan komission jäsenen 25. elokuuta esittämään lausuntoon, jossa esitettiin "huoli" romanien Ranskasta karkottamisen johdosta ja todettiin, että "ketään ei pidä karkottaa vain sen vuoksi, että henkilö on romani"; ottaa huomioon, että lausunnossa kehotettiin kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan yhteisesti sovittuja EU:n periaatteita, jotka koskevat vapaata liikkuvuutta, syrjimättömyyttä sekä yhteisiä arvoja Euroopan unionissa, joka on "arvoihin ja perusoikeuksiin" perustuva yhteisö, ja siinä kehotettiin kunnioittamaan perusoikeuksia vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet mukaan lukien; kehottaa komissiota toimimaan nopeasti perussopimusten mukaisesti varmistaakseen, että EU:n perussopimuksia ja lainsäädäntöä noudatetaan;
7. pitää myönteisenä komissaarin ilmoittamaa "täyttä arviota" Ranskan tilanteesta ja pyytää päästä mukaan sen laatimiseen samoin kuin arvioimaan sitä, vastaavatko toteutetut toimet EU:n lainsäädäntöä, ja sama koskee myös komission ja Ranskan viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja komission puheenjohtajan sekä Ranskan viranomaisten ehdottamaa työkokousta; kehottaa ulottamaan tällaisen seurannan kaikkiin jäsenvaltioihin;
8. kehottaa laatimaan romaneja koskevan eurooppalaisen strategian, joka käsittää konkreettisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia toimia romanien sosiaalisen integraation parantamiseksi, sekä esimerkiksi asumiseen, työmarkkinoille pääsyyn, koulutukseen ja terveydenhoitoon liittyviä toimia romanien tilanteen parantamiseksi; kehottaa komissiota, neuvostoa, jäsenvaltioita ja niiden hallituksia sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia kantamaan yhdessä vastuunsa romaneista ja edistämään tällaista strategiaa omilla vastuualueillaan ja ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin integraation edistämiseksi erityisesti lähtö- ja kohdejäsenvaltioissa; korostaa, että integraatiopolitiikat voivat olla menestyksekkäitä ainoastaan, jos ne perustuvat kaksisuuntaiseen sosiaalista osallisuutta edistävään prosessiin, johon romanit ja koko yhteiskunta osallistuvat toisensa tunnustaen sekä oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen;
9. on samaa mieltä Euroopan komission varapuheenjohtajan ja oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisasioista vastaavan komission jäsenen kanssa siitä, että joiden maiden viime viikkoina käyttämä retoriikka on ollut avoimesti syrjivää ja osittain kiihkomielistä, ja kehottaa poliittisia päättäjiä käsittelemään "huolellisesti ja vastuullisesti" romanien integroitumista koskevaa kysymystä; tuomitsee lausunnot, joissa vähemmistöt ja maahanmuuttajat on yhdistetty rikollisuuteen, koska ne vain pitävät yllä kielteisiä stereotyyppejä, jotka johtavat romanien leimaamiseen ja heidän syrjintäänsä;
10. muistuttaa, että EU:n kansalaisten vapaa liikkuminen on EU:lle kuuluva asia, ja siksi tällaisia kysymyksiä on käsiteltävä lojaalin yhteistyön hengessä EU:n toimielimissä, eikä niitä saa rajoittaa kokouksiin, joihin kutsutaan vain joidenkin jäsenvaltioiden hallitukset; pitää tämän vuoksi Ranskan koolle kutsumaa kokousta sopimattomana ja katsoo, että komission, puheenjohtajavaltio Belgian ja kutsun saaneiden jäsenvaltioiden ei pitäisi osallistua siihen; kehottaa keskustelemaan EU:n toimivaltaan kuuluvista kysymyksistä asiaan kuuluvilla perussopimusten mukaisilla institutionaalisilla foorumeilla; suhtautuu myönteisesti Euroopan komission varapuheenjohtajan ja oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisasioista vastaavan komission jäsenen Ranskan viranomaisille osoittamaan kehotukseen, jotta ne aloittaisivat EU:n kaikkien jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelun romaneja koskevan – perussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisen – yhteisen vastuun kantamiseksi, sekä komission tarjoukseen, jonka mukaan se toimii välittäjänä jäsenvaltioiden välillä sekä valvoo ja arvioi saavutettua edistystä;
11. kehottaa Ranskan viranomaisia noudattamaan Ranskan lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikkien kuntien, joissa on yli 5 000 asukasta, on perustettava kiertolaisille tarkoitettuja luvallisia pysähtymisalueita ottaen huomioon, että Ranskan yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen keskittyvä elin (HALDE) on todennut, että ainoastaan 25 prosentissa asianomaisista kunnista kyseinen vaatimus on pantu täytäntöön, mikä on johtanut luvattomilla pysähtymisalueilla asuvien kiertolaisten määrän kasvuun;
12. muistuttaa Ranskan viranomaisia niille kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan kuuluvista velvoitteista taata kaikkien ihmisten oikeudet muun muassa kohtuulliseen asumiseen, mikä koskee myös romaneja ja kiertolaisia, ja korostaa, että on tarjottava riittävät vaihtoehtoiset asumismuodot, jotka edelleen rohkaisevat heitä asettumaan aloilleen ja integroitumaan; kehottaa Ranskaa poistamaan lainsäädännöstään kaikki kiertolaisia syrjivät säännökset, kuten heitä koskevan vaatimuksen pitää mukanaan matkustuslupa ja heidän äänioikeuttaan koskevat rajoitukset;
13. toistaa jäsenvaltioille aiemmin esittämänsä kehotukset tarkistaa ja kumota sellaiset säädökset ja politiikat, joilla romaneja syrjitään rodun tai etnisyyden perusteella joko välittömästi tai välillisesti, ja pyytää neuvostoa ja komissiota valvomaan, miten jäsenvaltioissa sovelletaan perussopimuksia ja direktiivejä syrjintää torjuvista toimenpiteistä ja vapaasta liikkuvuudesta etenkin romanien suhteen, ja kehottaa ryhtymään aiheellisiin toimiin erityisesti rikkomismenettelyä soveltaen, jos näin ei ole;
14. kehottaa, että EU ja jäsenvaltiot myöntävät riittävästi rahoitusta romanien integroitumista koskeviin hankkeisiin sekä valvontaan, joka koskee näiden varojen jakamista jäsenvaltioille, varojen käyttöä, hankkeiden asianmukaista toteuttamista ja niiden tehokkuuden arviointia, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan tästä asiasta kertomuksen asiaankuuluvine ehdotuksineen;
15. velvoittaa asiasta vastaavan valiokunnan perusoikeusvirastoa sekä ihmisoikeuksiin ja romanien asioihin erikoistuneita kansalaisjärjestöjä ja elimiä kuultuaan seuraamaan kysymystä ja laatimaan aikaisempiin EP:n päätöslauselmiin ja mietintöihin pohjautuen mietinnön romanien tilanteesta;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle sekä YK:lle.