Menettely : 2010/2842(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0504/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0504/2010

Keskustelut :

PV 07/09/2010 - 11
CRE 07/09/2010 - 11

Äänestykset :

PV 09/09/2010 - 5.2
CRE 09/09/2010 - 5.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0312

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 149kWORD 82k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0493/2010
6.9.2010
PE446.587v01-00
 
B7-0504/2010

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti


romanien tilanteesta Euroopassa


Hélène Flautre, Nicole Kiil-Nielsen, Margrete Auken, Reinhard Bütikofer, Marije Cornelissen, Karima Delli, Franziska Keller, Jean Lambert, Barbara Lochbihler, Ulrike Lunacek, Raül Romeva i Rueda, Keith Taylor, Bart Staes, Catherine Grèze, Heidi Hautala, Malika Benarab-Attou Verts/ALE-ryhmän puolesta

 


Euroopan parlamentin päätöslauselma romanien tilanteesta Euroopassa  
B7‑0504/2010

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön, erityisesti kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja YK:n vuoden 1992 julistuksen kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon kansainväliset ja eurooppalaiset ihmisoikeuksia ja perusvapauksia suojelevat yleissopimukset, erityisesti Euroopan yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön sekä Euroopan unionin sosiaalisen perusoikeuskirjan ja asiaan liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean suositukset ja Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6 ja 7 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 18, 19 ja 21 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 21 artiklan (syrjintäkielto) ja 45 artiklan (liikkumis- ja oleskeluvapaus),

–   ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY ja erityisesti siinä annetut välittömän ja välillisen syrjinnän määritelmät sekä Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/38/EY,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon romaniväestön sosiaalisesta ja taloudellisesta integraatiosta Euroopassa (KOM(2010)0133) ja Euroopan unionin perusoikeusviraston kertomukset,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 437/2010, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettavien asuntokantaa koskevien toimien tukikelpoisuuden osalta,

–   ottaa huomioon YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean suositukset, jotka se antoi 77. istunnossaan (2.–27. elokuuta 2010) ja jotka koskevat Tanskaa, Viroa, Ranskaa, Romaniaa ja Sloveniaa,

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston kertomuksen, Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission neljännen Ranskaa koskevan kertomuksen, joka julkaistiin 15. kesäkuuta 2010,

–   ottaa huomioon 14. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa 2004–2008,

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa muun muassa romaneista, rasismista ja muukalaisvihasta, syrjinnän vastaisista toimista sekä vapaasta liikkuvuudesta, erityisesti 31. tammikuuta 2008 annetun päätöslauselman romaneja koskevasta Euroopan unionin strategiasta, 10. heinäkuuta 2008 annetun päätöslauselman etnisyyteen perustuvasta romanien väestönlaskennasta Italiassa ja 25. maaliskuuta 2010 annetun päätöslauselman toisesta romaniväestöä käsittelevästä eurooppalaisesta huippukokouksesta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Ranskan hallitus kutsuttiin koolle hätäistuntoon 28. heinäkuuta keskustelemaan tiettyjen kiertolaisten ja romanien aiheuttamista ongelmista – sen jälkeen, kun poliisi oli tappanut erään kiertolaisen (Ranskan kansalaisen) ja siitä oli syntynyt mellakka – ja että hallitus päätti tässä kokouksessa, että noin 300 romanien ja kiertolaisten asuttamaa laitonta leiriä suljettaisiin kolmen kuukauden kuluessa ja että romanit karkotettaisiin alkuperämaihinsa, pääasiassa Romaniaan ja Bulgariaan,

B.  panee merkille Ranskan viranomaisten esittäneen, että palauttaminen oli "vapaaehtoinen" ja "humanitaarinen" ja siitä maksettiin korvauksena 300 euroa aikuisille ja 100 lapsille, mutta lehdistössä kerrottiin ja YK:n rotusyrjintää käsittelevä komitea oli todennut, että "kaikki henkilöt" eivät olleet antaneet "vapaata ja täydellistä suostumustaan" tai ymmärtäneet oikeuksiaan ja että osa romaneista ilmoitti, että heitä oli uhattu pidätyksellä tai pakkosiirrolla, jos he kieltäytyvät "vapaaehtoisesta" palauttamisesta, ja panee merkille, että jotkut viranomaisten menettelyistä, kuten miesten erottaminen naisista ja lapsista, ovat myös aiheuttanet ankaraa arvostelua; ottaa huomioon, että palauttamiseen liittyvää tukea saaneita romaneja vaadittiin allekirjoittamaan lomake ja heiltä otettiin sormenjäljet, jotta voidaan estää heidän paluunsa Ranskaan,

C. ottaa huomioon, että kyvyttömyys löytää työtä virallisilta työmarkkinoilta ja riittämättömät resurssit estävät usein romaneja rekisteröimästä asuinpaikkaansa,

D. ottaa huomioon, että Ranskassa asuu lähes 400 000 romania, joista 95 prosentilla on Ranskan kansalaisuus, ja että Ranska on karkottanut romaneja useiden vuosien ajan, ja että vuonna 2009 karkotettiin lähes 10 000 romania ja vuonna 2010 tähän mennessä yli 8000 romania,

E.  ottaa huomioon, että 86 romania palasi Romaniaan ja Bulgariaan 19. elokuuta, 130 palasi 20. elokuuta ja noin 300 palasi 26. elokuuta ja että hallitus on ilmoittanut, että noin 800 romania palautetaan elokuun loppuun mennessä,

F.  ottaa huomioon, että Ranskan hallitus on ilmoittanut myös, että jos Romania ja Bulgaria eivät integroi romanivähemmistöjään eivätkä "täytä velvollisuuksia romaneja kohtaan", Romania ja Bulgaria eivät voi maaliskuussa liittyä Schengenin alueeseen, mikä on ristiriidassa Romanian ja Bulgarian Schengen-valmiutta koskevan teknisen arvioinnin kanssa, minkä kaikki Schengenin työryhmään osallistuneet jäsenvaltiot ovat hyväksyneet; ottaa huomioon, että myös komissio on torjunut tämän Ranskan hallituksen ehdotuksen,

G. ottaa huomioon, että Ranskan hallituksen toimet ovat herättäneet laajaa arvostelua jäsenvaltioissa, Euroopan unionissa ja kansainvälisesti ja arvostelua ovat esittäneet kansalaisjärjestöt, hallitukset, toimielimet ja uskonnolliset johtajat sekä järjestöt, erityisesti YK, Euroopan neuvosto ja EU:n toimielimet, mutta Ranskan hallitus on jatkanut karkotuksia ja saanut tukea ainoastaan Italian sisäministeriltä, joka on ehdottanut ja toteuttanut samanlaisia toimia aikaisemmin,

H. toteaa, että samanaikaisesti tällaisten karkotusten kanssa Ranskan hallituksen johtajat ovat puhuneet romanien, maahanmuuttajien ja rikollisuuden välisistä yhteyksistä, ja on myös ehdotettu Ranskan kansalaisuuden ottamista pois kaikilta sellaisilta ulkomaalaistaustaisilta henkilöiltä, jotka ovat uhanneet poliisin henkeä,

I.   ottaa huomioon, että Ranskan kansalliset tuomioistuimet ovat asettaneet kyseenalaisiksi romanien äskettäiset karkotukset siksi, että Ranskan viranomaiset ovat karkotuksia perustellessaan tulkinneet kohtuuttomalla tavalla "yleiselle järjestykselle aiheutuvaa uhkaa" ainoastaan maa-alueen laittoman hallussapidon perusteella,

J.   ottaa huomioon, että Ranskan viranomaiset ovat kutsuneet Italian, Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan, Kreikan ja sittemmin Belgian sisäasiainministerit sekä komission ja Kanadan ja Yhdysvaltojen edustajat syyskuussa Pariisissa pidettävään kokoukseen keskustelemaan "maahanmuutosta" ja EU:n toimivallan piiriin kuuluvista vapaaseen liikkuvuuteen liittyvistä asioista, että muita jäsenvaltioita ei kutsuttu ja että Italian sisäasiainministeri ilmoitti aikeestaan pyrkiä tiukentamaan maahanmuuttoa ja vapaata liikkuvuutta koskevia EU:n sääntöjä erityisesti romanien suhteen,

K. katsoo, että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on EU:n perussopimuksiin kirjattu perusoikeus, jota ohjataan direktiivillä 2004/38/EY ja että komissio on antanut sitä koskevan kertomuksen ja suuntaviivoja jäsenvaltioille direktiivin asianmukaisesta soveltamisesta,

L.  panee merkille, että EU:n edellinen, nykyinen ja tuleva puheenjohtajavaltio antoivat Córdobassa 8.–9. huhtikuuta 2010 pidetyssä toisessa romaniväestöä käsittelevässä huippukokouksessa yhteisen julkilausuman, jossa ne sitoutuivat:

· edistämään romaniasioiden sisällyttämistä unionin ja jäsenvaltioiden perusoikeuksia sekä rasismilta, köyhyydeltä ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä suojelua koskevaan politiikkaan

· parantamaan romanien osallistamista käsittelevää yhtenäistä foorumia koskevaa etenemissuunnitelmaa ja määrittämään ensisijaiset tavoitteet ja tulokset

· varmistamaan, että Euroopan unionin nykyiset rahoitusvälineet, erityisesti rakennerahasto, ovat romanien käytettävissä,

M. katsoo, että romanien karkotukset ovat sellaisenaan vakava loukkaus ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia eurooppalaisia arvoja kohtaan ja ristiriidassa EU:n jäsenvaltioiden antamien, romanien kotouttamisen tehostamista koskevien sitoumusten kanssa, sellaisena kuin ne hyväksyttiin toisessa romaniväestöä käsittelevässä huippukokouksessa,

N. katsoo, että komission velvollisuutena on varmistaa EU:n perussopimusten ja lakien noudattaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen, suojelu ja edistäminen ja sen on reagoitava nopeasti ja lujasti niiden selkeisiin rikkomuksiin heti, kun rikkomus tapahtuu,

O. toteaa, että Saksa valmistautuu palauttamaan noin 12 000 romania Kosovoon ja että romaneista puolet on lapsia, joista osa on syntynyt Saksassa; toteaa, että näin tapahtuu huolimatta Unicefin ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Länsi-Euroopan valtioille esittämästä kehotuksesta lopettaa romanien palauttaminen väkisin Kosovoon; ottaa huomioon, että eräät romaneista ovat ilmestyneet lyijyn pilaamille leireille Pohjois‑Mitrovicaan, joissa vallitsevat olosuhteet asettavat heidän terveytensä vakavaan vaaraan; toteaa, että Ruotsi on karkottanut noin 50 romania "kerjäämisen" vuoksi, vaikka kerjääminen ei ole rikos Ruotsissa; panee merkille, että muut valtiot noudattavat samanlaista politiikkaa; toteaa, että Tanska karkotti romaneja summittaisesti heinäkuussa,

1.  tuomitsee jyrkästi Ranskan viranomaisten ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamat toimet, jotka ovat kohdistuneet romaneihin ja kiertolaisiin ja joilla nämä on pyritty karkottamaan; kehottaa viranomaisia lopettamaan kaikki romanien karkotukset välittömästi ja kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita puuttumaan asioihin samalla pyynnöllä;

2.  korostaa, että nämä toimet ovat vastoin EU:n perussopimuksia ja unionin oikeutta, koska ne merkitsevät rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää, ja vastoin direktiiviä 2004/38/EY, joka koskee kansalaisten ja heidän perheidensä vapaata liikkumista EU:ssa; toteaa, että kollektiiviset karkotukset on kielletty perusoikeuskirjassa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa eurooppalaisessa yleissopimuksessa eikä niitä voida missään tapauksessa hyväksyä;

3.  palauttaa mieleen, että direktiivissä 2004/38/EY on unionin kansalaisen karkottamiselle määritetty hyvin selkeät rajat ja erityisesti sen, että karkotuspäätökset on arvioitava ja ratkaistava tapauskohtaisesti ottaen huomioon asianosaisen henkilökohtaiset olosuhteet (28 artikla), että on sovellettava menettelyä koskevia takeita (30 artikla), että on taattava oikeudellisten ja hallinnollisten keskeytys- ja muutoksenhakukeinojen saatavuus (31 artikla), että automaattisen karkotustoimenpiteen perusteluksi ei riitä pelkästään se, että kansalainen aiheuttaa kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle (johdanto-osan 16 kappale ja 14 artikla), että vapaan liikkuvuuden ja oleskelun rajoittamista yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä ei voida perustella taloudellisten etujen saavuttamisella ja että rajoitusten on oltava oikeasuhteisia ja perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön omaan käyttäytymiseen ja ne eivät saa missään tapauksessa johtua yleistävistä näkökohdista (27 artikla) ja että jäsenvaltioiden säätämien seuraamusten on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia (36 artikla);

4.  toteaa, että karkotukset ovat kohdistuneet nimenomaisesti romaneihin yhteisönä, joka muodostaa uhan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle ja rasittaa sosiaalihuoltojärjestelmää, ja että ne on pantu täytäntöön hyvin lyhyellä aikavälillä soveltaen keinoja, joihin sisältyy julkinen leimaaminen ja voiman ja pelottelun käyttö; katsoo, että näissä olosuhteissa ei ole mahdollista toteuttaa kohtuullisen ja asianmukaisen tarkkoja yksityis- ja tapauskohtaisia arviointeja ja että näin ollen menettelyä koskevia suojatoimia ei ole sovellettu tai taattu; katsoo, että oikeasuhteisuutta koskeva ehto on rikottu ja että on mahdollista, että toimenpiteet on toteutettu taloudellisista syistä tai yleisen ennaltaehkäisyn vuoksi; ottaa huomioon, että direktiivissä ei ole määritetty tai siinä ei sallita minkäänlaista menettelyä, jolla mahdollistetaan EU:n kansalaisten avustettu tai vapaaehtoinen paluu alkuperäiseen jäsenvaltioon taloudellisen "korvauksen" perusteella, mikä olisi myös vastoin perussopimusten henkeä ja kirjainta, sillä vapaa liikkuvuus on perusoikeus, jota ei voida ottaa pois, myydä tai ostaa, ja joka aiheuttaisi syrjintää EU-kansalaisten välillä;

5.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tinkimättä EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan ja poistamaan vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin vaatimusten soveltamisessa esiintyvät epäjohdonmukaisuudet;

6.  korostaa lisäksi, että karkotettujen romanien sormenjälkikokoelma on laiton sekä EU:n perusoikeuskirjan (21 artiklan 1 ja 2 kohdan), perussopimusten ja EU:n lainsäädännön, erityisesti direktiivien 38/2004 ja 43/2000, vastainen ja syrjivä etnisen tai kansallisen alkuperän perusteella;

7.  on yhtä mieltä oikeusasioista vastaavan komission jäsenen kanssa siitä, että eräissä jäsenvaltioissa viime viikkoina käytetty retoriikka on ollut avoimesti syrjivää ja osittain yllyttävää ja yhtyy komission jäsenen politiikan muovaajille esittämään kehotukseen käsitellä romanien kotouttamista koskevaa kysymystä varovaisesti ja vastuullisesti, ja torjuu kansaa kiihottavat lausunnot., joissa vähemmistöt ja maahanmuuttajat yhdistetään rikollisuuteen, sillä ne pahentavat kielteisiä stereotyyppejä, jotka vahvistavat osaltaan romanien leimautumista ja heihin kohdistettua syrjintää;

8.  painottaa, että on tärkeää antaa valistusta erilaisten kulttuurien hyväksymisestä sekä syrjinnän ja ennakkoluuloisuuden vaikutuksesta; katsoo, että vastuu tehokkaasta osallistamisesta kuuluu sekä romaneille että valtavirtayhteiskunnalle ja että molempien on pyrittävä integroitumaan keskenään, jotta sosiaalinen yhtenäisyys voi toteutua;

9.  pitää myönteisenä oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisasioista vastaavan komission jäsenen 25. elokuuta antamaa lausuntoa, jossa esitetään "huoli" romaneiden Ranskasta karkotuksen johdosta ja jossa todetaan, että kenenkään ei tulisi joutua karkotetuksi vain siksi, että on romani ja jossa kaikkia jäsenvaltioita kehotetaan noudattamaan yhteisesti sovittuja EU:n sääntöjä, jotka koskevat vapaata liikkuvuutta, syrjimättömyyttä sekä yhteisiä arvoja Euroopan unionissa, joka on "arvoihin ja perusoikeuksiin" perustuva yhteisö, ja jossa kehotettiin erityisesti kunnioittamaan perusoikeuksia, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet mukaan lukien;

10. kehottaa komissiota toimimaan viipymättä sen varmistamiseksi, että EU:n perussopimuksia ja oikeutta noudatetaan etenkin pyytämällä heti jäsenvaltioita lopettamaan romanien karkotukset, koska toimien yhdenmukaisuutta EU:n lainsäädännön kanssa koskevaa arviointia ei ole saatu päätökseen;

11. pitää myönteisenä komission jäsenen ilmoittamaa "täyttä arviota" Ranskan tilanteesta ja pyytää päästä mukaan sen laatimiseen samoin kuin sen arviointiin, vastaavatko toteutetut toimet EU:n lainsäädäntöä, ja sama koskee myös komission ja Ranskan viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja komission puheenjohtajan sekä Ranskan viranomaisten ehdottamaa työpajaa; kehottaa ulottamaan tällaisen seurannan kaikkiin asiaan liittyviin jäsenvaltioihin; vaatii, ettei komissio perusta arviotaan vain asianomaisten julkisten viranomaisten kanssa käymäänsä keskusteluun, vaan myös relevanttien kansalaisjärjestöjen sekä romanien edustajien laajaan kuulemiseen;

12. kehottaa uudelleen komissiota laatimaan romaneja koskevan kattavan eurooppalaisen strategian, joka käsittää konkreettisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia toimia romanien sosiaalisen integraation parantamiseksi sekä esimerkiksi asumiseen, työmarkkinoille pääsyyn, koulutukseen ja terveydenhoitoon liittyviä toimia romanien tilanteen parantamiseksi; kehottaa komissiota, neuvostoa, jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia kantamaan yhdessä vastuunsa romaneista ja edistämään tällaista strategiaa omilla vastuualueillaan;

13. muistuttaa, että EU:n kansalaisten vapaa liikkuminen on EU:lle kuuluva asia, ja siksi tällaisia kysymyksiä on käsiteltävä lojaalin yhteistyön hengessä EU:n toimielimissä, eikä niitä saa rajoittaa kokouksiin, joihin kutsutaan vain joidenkin jäsenvaltioiden hallitukset; on hyvin kuolissaan tällaisten rajoitettujen kokousten tarkoitusperien johdosta ja katsoo, että niillä pyritään vaarantamaan unionin kansalaisuuden sisältö ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden toteutuminen;

14. kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita korjaamaan puutteet vähemmistöjen suojelussa alueellaan allekirjoittamalla ja ratifioimalla kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen;

15. kehottaa Ranskan viranomaisia etsimään keinoja kerätä etnisiä tilastotietoja kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua koskevaa periaatetta noudattaen, jotta virallisten syrjinnän vastaisten politiikkojen tehokkuus voidaan mitata;

16. kehottaa Tanskan, Viron, Ranskan, Romanian ja Slovenian hallituksia noudattamaan tiukasti niille kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan kuuluvia velvoitteita hyväksymällä välittömästi suositukset, joita esitettiin rotusyrjinnän poistamista käsittelevän YK:n komitean 77. istunnossa; kehottaa erityisesti Ranskaa välttämään kollektiivisia karkotuksia ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta voidaan taata yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaan koulutuksen saamisessa kaikilla tasoilla sekä terveydenhoito, asuminen ja muut julkiset palvelut, ja kehottaa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet äänioikeuden toteuttamiseksi ja suoja-asuntojen rakentamiseksi 5. heinäkuuta 2000 kiertolaisten vastaanottamisesta ja heidän asumisestaan annetun lain (Bessonin laki) mukaisesti, ja kehottaa takaamaan kaikkien kansalaisten yhtäläisen kohtelun lopettamalla kiertolaisten matkustuslupakäytännön;

17. muistuttaa EU:n jäsenvaltioita niille kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan kuuluvista velvoitteista taata kaikkien ihmisten oikeudet muun muassa kohtuulliseen asumiseen, mikä koskee myös romaneja ja kiertolaisia, ja korostaa, että on tarjottava riittävät vaihtoehtoiset asumismuodot;

18. vaatii Ranskaa poistamaan lainsäädännöstään kaikki kiertolaisia syrjivät säännökset, kuten heitä koskeva vaatimus pitää mukanaan matkustuslupa ja heidän äänioikeuttaan koskevat rajoitukset; kehottaa lisäksi Ranskan viranomaisia noudattamaan Ranskan lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikkien kuntien, joissa on yli 5 000 asukasta, on perustettava kiertolaisille tarkoitettuja luvallisia pysähtymisalueita, ottaen huomioon, että Ranskan yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen keskittyvä elin (HALDE) on todennut, että ainoastaan 25 prosentissa asianomaisista kunnista kyseinen vaatimus on pantu täytäntöön, mikä on johtanut luvattomilla pysähtymisalueilla asuvien kiertolaisten määrän kasvuun;

19. kehottaa panemaan täytäntöön tehokkaita romaninaisten aseman parantamiseen tähtääviä politiikkoja, sillä romaneina ja naisina he ovat kaksinkertaisen syrjinnän uhreja; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa toteuttamaan valistuskampanjoita, jotka on suunnattu romaninaisille sekä suurelle yleisölle, ja varmistamaan asiaankuuluvien säännösten täyden täytäntöönpanon, joilla pyritään torjumaan syrjiviä kulttuurinormeja ja patriarkaalisia roolimalleja ja estämään polarisaatiota ja käsittelemään vallitsevia seksistisiä stereotypioita ja sosiaalista leimaamista, jotka pahentavat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sekä varmistamaan, ettei väkivaltaa voida perustella tapojen, perinteiden tai uskonnollisten katsomusten pohjalta;

20. pitää hyvin valitettavana, että jäsenvaltioilta puuttui poliittista tahtoa toisessa romaniväestöä käsittelevässä huippukokouksessa ja kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään konkreettisia toimia, joilla ne lunastavat puheenjohtajakolmikon mainitun huippukokouksen yhteisessä julkilausumassa antamat sitoumukset;

21. pyytää perusoikeusvirastoa laatimaan lausunnon siitä, miten kyseiset politiikat vastaavat EU:n perusoikeuskirjaa;

22. muistuttaa jäsenvaltioita niille kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan kuuluvista velvoitteista taata yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteeseen perustuva lapsen oikeus koulutukseen huolehtimalla kaikkien hallinnollisten esteiden poistamisesta;

23. panee merkille esikuvien merkityksen integraatiolle ja tukee parhaiden käytäntöjen vaihtamista Yhdistyneen kuningaskunnan ja Espanjan kaltaisten jäsenvaltioiden kanssa, joilla on enemmän kokemusta romanien sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta; pyytää tässä yhteydessä perusoikeusvirastoa laatimaan kertomuksen romanien osallistamisen parhaista käytännöistä EU:n politiikkojen tehostamiseksi ja kotoutumisen syventämiseksi;

24. pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaansa perusoikeusviraston, valtiosta riippumattomien järjestöjen, ihmisoikeuksia ja romanikysymystä käsittelevien järjestöjen sekä romaneja edustavien elinten kuulemisen jälkeen seuraamaan asiaa ja laatimaan mietinnön romanien tilanteesta Euroopassa, kuten päätettiin jo vaalikauden alussa, ja kehottaa käyttämään sen pohjana parlamentin päätöslauselmia sekä parlamentin aiemmissa mietinnöissä ja päätöslauselmissa esittämiä pyyntöjä;

25. kehottaa komissiota arvioimaan, miten unionin varoja on käytetty romanien syrjinnän torjumiseksi, sekä hyödyntämään täysimääräisesti kaikkia asiaan liittyviä unionin varoja romanien todellisen osallistamisen varmistamiseksi, jotta taataan romaneja koskevien kysymysten valtavirtaistaminen eurooppalaisiin ja kansallisiin perusoikeuspolitiikkoihin;

26. kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan oikeuden sosiaali- ja asumistukeen ja noudattamaan sitä, jotta voidaan taata kohtuulliset elinolot kaikille vähävaraisille ja taata, että romanit ja muut liikkumisvapauttaan käyttävät ihmiset saavat tiedot oleskelun rekisteröimiseen vaadittavista ehdoista;

27. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle, Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselle komissiolle sekä YK:n rotusyrjinnän poistamista valvovalle komitealle.

 

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö