Päätöslauselmaesitys - B7-0520/2010Päätöslauselmaesitys
B7-0520/2010

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla

15.9.2010

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Riikka Manner, Ramona Nicole Mănescu, Pat the Cope Gallagher, Giommaria Uggias ALDE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0518/2010

Menettely : 2010/2856(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0520/2010
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0520/2010
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0520/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla

Euroopan parlamentti, joka

–     ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XII osaston ja erityisesti sen 174 artiklan,

 

–     ottaa huomioon rakennerahastoja koskevat asetukset vuosiksi 2007–2013,

 

–     ottaa huomioon yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen[1],

 

–     ottaa huomioon 2. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman rakenteellisesti epäsuotuisassa asemassa olevista alueista (saaret, vuoristoalueet, harvaan asutut alueet) osana koheesiopolitiikkaa ja sen institutionaalisia näkökohtia,

 

–     ottaa huomioon alueiden komitean 7. heinäkuuta 2005 antaman lausunnon alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen tarkistamisesta,

 

–     ottaa huomioon saarista sekä luonnollisista ja taloudellisista rajoituksista aluepolitiikassa 15. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman,

 

–     ottaa huomioon 6. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon Vihreä kirja alueellisesta koheesiosta Euroopassa - Alueellisen moninaisuuden kääntäminen vahvuudeksi,

 

–     ottaa huomioon EU:n alueiden tulevien haasteiden arviota koskevan komission valmisteluasiakirjan "Regions 2020 – an assessment of Future Challenges for EU Regions" (SEC(2008)2868),

 

–     ottaa huomioon maantieteellisesti erityislaatuisia alueita käsittelevän komission valmisteluasiakirjan "Territories with specific geographical features" (nro 02/2009),

 

–     ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman alueellista koheesiota koskevasta vihreästä kirjasta ja koheesiopolitiikan tulevaa uudistusta koskevan keskustelun tilasta,

 

–    ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Kuudes taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus",

 

–    ottaa huomioon komission 31. maaliskuuta 2010 päivätyn tiedonannon "Koheesiopolitiikkaan liittyvä strategiaraportti 2010 vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta" (SEC(2010)360),

 

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

 

 

 

 

A.  ottaa huomioon, että alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate vahvistettiin rakennerahastoasetuksissa 2007–2013 ja että se on eräs Lissabonin sopimuksessa asetetuista Euroopan unionin uusista ensisijaisista tavoitteista ja sen tarkoituksena on turvata unionin sopusointuinen kehitys vähentämällä alueellisia eroja ja poistamalla kehityksen esteitä, luonnonolosuhteista johtuvat ja maantieteelliset haittatekijät mukaan lukien,

 

B.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaan kiinnitetään erityistä huomiota alueisiin, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo- ja vuoristoalueisiin,

 

C.  katsoo, että vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla on erityisiä haasteita, jotka liittyvät väestörakenteen muutokseen, huonoihin kulkuyhteyksiin, ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen, energiahuoltoon ja alueelliseen integraatioon,

 

1.  pitää myönteisenä alueellisen koheesion sisällyttämistä unionin uusiin tavoitteisiin ja uuteen 174 artiklaan; katsoo, että 174 artiklan säännösten pohjalta olisi laadittava erityisiä kehittämisstrategioita ja määriteltävä konkreettisia toimia, joiden tarkoituksena on kompensoida haittoja ja hyödyntää kyseisten alueiden mahdollisuuksia;

 

2.  pitää myönteisenä maantieteellisesti erityislaatuisia alueita käsittelevää komission valmisteluasiakirjaa "Territories with specific geographical features"; katsoo kuitenkin, että vuoristo- ja saarialueet sekä harvaan asutut alueet eivät juurikaan muodosta yhtenäisiä alueryhmiä ja että ne ansaitsevat erityisiä alueellisia kehittämisohjelmia; korostaa, että näillä alueryhmillä on joitakin tärkeitä yhteisiä ominaisuuksia, jotka erottavat ne muista alueista;

 

3.  kehottaa komissiota pyrkimään määrittelemään tilastollisia indikaattoreita, jotka ovat entistä tarkempia ja aluekohtaisempia, jotta saadaan kattavampi kuva näiden alueiden kehitystasosta; korostaa, että alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen perusteella tukikelpoisilla alueilla voidaan jo nyt soveltaa BKT:n ohella muitakin indikaattoreita (kokonaisväestö, työttömyys- ja työllisyysluvut, koulutustaso, väestöntiheys); pyytää komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta määrittää tulevaisuudessa erityisiä indikaattoreita myös vuoristo- ja saarialueita ja syrjäisiä tai harvaan asuttuja alueita varten näiden indikaattorien joukosta; on kuitenkin sitä mieltä, että bruttokansantuotetta (BKT) on edelleen käytettävä pääasiallisena aluepoliittisen tuen kelpoisuusperusteena;

 

4. kehottaa ottamaan käyttöön erityisen yhtenäisen eurooppalaisen toimintakehyksen, joka on joustava ja johon sisältyy oikeudellisia ja taloudellisia seurannaisvaikutuksia, jotta vuoristo- ja saarialueita sekä harvaan asuttuja alueita voidaan käsitellä niiden yhteisten ominaisuuksien pohjalta mutta voidaan kuitenkin ottaa huomioon niiden erilaiset tilanteet ja noudattaa suhteellisuusperiaatetta; on sitä mieltä, että koheesiopolitiikassa olisi otettava huomioon vuoristo- ja saarialueiden sekä harvaan asuttujen alueiden tilanne paitsi aluepoliittisin toimin myös sellaisia muita EU:n politiikan aloja hyödyntäen, joilla on merkittävä alueellinen vaikutus näiden alueiden kehitykseen; katsoo, että vuoristo- ja saarialueita sekä harvaan asuttuja alueita koskeva eurooppalainen toimintakehys voi tuottaa lisäarvoa, joka on välttämätön, jotta voidaan kompensoida pysyvät haitat, joista nämä alueet kärsivät, ja muovata niiden kehitysmalli niiden omien mahdollisuuksien mukaisesti;

 

5.   kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia ottamaan keskeisen roolin vuoristo- ja saaristo- sekä harvaan asuttujen alueiden kehittämisstrategioissa, koska nämä alueet voidaan saattaa oikealle kestävän kehityksen tielle ainoastaan, jos asioita tarkastellaan aluekohtaisesti toissijaisuusperiaatetta noudattaen siten, että kaikki hallinnon tasot osallistuvat ja antavat panoksensa, ja samalla otetaan huomioon myös alueen muut merkittävät toiminta-alat; korostaa, että näillä alueilla on usein runsaasti luonnonvaroja ja että niillä on potentiaalia, joka voi myötävaikuttaa positiivisesti erityisesti energiapolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteiden saavuttamiseen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

 

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoristo- ja saaristo- sekä harvaan asutut alueet hyötyvät vastedeskin esimerkiksi uusien rahoitusnäkymien tai seuraavan ohjelmakauden yhteydessä määritellyistä erityisjärjestelyistä;

 

7.  pitää eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien muodostamista tärkeänä, koska niiden tarkoituksena on poistaa alueellisen yhteistyön esteitä; kannustaa vuoristo- ja saarialueita sekä harvaan asuttuja alueita hyödyntämään näitä yhtymiä sellaisten näiden alueiden välisten alueellisten yhteistyöhankkeiden hallinnoinnissa, joiden rahoitukseen EU osallistuu, koska näin saadaan aikaan lähentymistä näiden alueiden ja niitä ympäröivien talousalueiden välillä;

 

8.  kannustaa jäsenvaltioita käyttämään kaikin puolin hyväkseen Euroopan naapuruuspolitiikan välineitä vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla ja hyödyttämään näin voimavaroja yli rajojen;

 

9.  kehottaa luopumaan etäisyyskriteereistä (150 km), kun saaria luokitellaan reuna-alueiksi, jotka ovat oikeutettuja rajatylittävien yhteistyöohjelmien rahoitukseen koheesiopolitiikkaan kuuluvan Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen yhteydessä tai Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä; uskoo, että jos pitäisi päättää jonkinlaisesta rajasta, saarialueiden kannalta olisi asianmukaisempaa, jos rajatylittävän alueen ehtoa sovellettaisiin merikohtaisella tasolla;

 

10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, alue- ja paikallishallinnon elimille sekä talouselämän eturyhmille ja työmarkkinaosapuolille.