PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n strategisista tavoitteista Nagoyassa (Japani) 18.–29. lokakuuta 2010 pidettävää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssia varten
27.9.2010
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Esther de Lange, Karin Kadenbach, Gerben-Jan Gerbrandy, Sandrine Bélier, Miroslav Ouzký, Kartika Tamara Liotard, Anna Rosbach ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta
B7‑0536/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n strategisista tavoitteista Nagoyassa (Japani) 18.–29. lokakuuta 2010 pidettävää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssia varten
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon EU:n strategisista tavoitteista Nagoyassa (Japani) 18.–29. lokakuuta 2010 pidettävän biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssin,
– ottaa huomioon ... 2010 komissiolle ja neuvostolle esitetyn kysymyksen EU:n strategisista tavoitteista Nagoyassa (Japani) 18.–29. lokakuuta 2010 pidettävää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssia varten (O‑0000/2010 – B7-0000/2010),
– ottaa huomioon Göteborgissa vuonna 2001 pidetyn huippukokouksen, jossa sovittiin biologisen monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämisestä vuoteen 2010 mennessä osana EU:n kestävän kehityksen strategiaa,
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 25.–26. maaliskuuta 2010 antamat päätelmät ja erityisesti niiden 14 kohdan,
– ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen toimeenpanon tarkastamista käsitelleen avoimen tilapäisen työryhmän raportin kolmannen kokouksensa työstä 24.–28. toukokuuta 2010 sekä luonnoksen vuoden 2010 jälkeistä aikaa koskevaksi strategiseksi suunnitelmaksi,
– ottaa huomioon geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän avoimen tilapäisen työryhmän yhdeksättä kokousta koskevat raportit sekä luonnoksen ABS-pöytäkirjaksi (Calin ja Montrealin liitteet),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus on maailman laajin biologista monimuotoisuutta varjeleva sopimus; ottaa huomioon, että sen on allekirjoittanut 193 osapuolta, Euroopan unioni ja sen 27 jäsenvaltiota mukaan luettuina,
B. toteaa, että YK:n julistaman biologista monimuotoisuutta koskevan teemavuoden olisi luotava poliittista tahtoa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen kolmen tavoitteen – biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, biologisen monimuotoisuuden kestävä käyttö ja geneettisten varojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jakaminen – saavuttamisen tehostamiseen,
C. toteaa, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen työohjelmien täytäntöönpanossa ilmenevät tuntuvat puutteet on korjattava,
Pikaisen toiminnan tarve
1. on erittäin huolissaan siitä, että vuodeksi 2010 asetettua yleistä tavoitetta biologisen monimuotoisuuden häviämisasteen merkittävästä vähentämisestä eikä EU:n tavoitetta biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisestä ole kyetty saavuttamaan;
2. on syvästi huolissaan siitä, että kansainvälisessä poliittisessa ohjelmassa ei tunnuta pitävän biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämistä kiireellisenä asiana;
3. pitää hälyttävänä geenivarojen luvattoman käytön jatkuvaa lisääntymistä sekä laajalle levinnyttä maailmanlaajuista biopiratismia;
4. korostaa, että elävän luonnon monimuotoisuuden häviämistä kyetään vähentämään laajemmassa mittakaavassa riittävien voimavarojen ja poliittisen tahdon avulla; uskoo, että ilmastonsuojelusta, vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisesta ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisestä saadaan monenlaista synergiaa;
5. vaatii siksi komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan johtajuutta 10. osapuolikonferenssissa, jotta kaikki osapuolet saadaan vakuuttuneiksi pikaisen toiminnan tarpeesta; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita julkistamaan kantansa mahdollisimman pian ennen 10. osapuolikonferenssia;
6. kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita esiintymään tämän johtajuuden toteutumiseksi yhtenäisenä rintamana ja kohentamaan sisäisen päätöksentekomenettelynsä nopeutta ja tehokkuutta, jotta ne voivat sopia pikaisesti EU:n sisäisestä kannasta 10. osapuolikonferenssia varten, ja käyttämään enemmän voimavaroja ja aikaa kolmansia maita kohtaan harjoitettavaan diplomatiaan;
7. pitää epäjohdonmukaisena ja valitettavana, että isäntämaa Japani on estänyt sinievätonnikalan ja valaiden kaltaisten uhanalaisten merilajien suojelussa saavutettavan merkittävän edistyksen muilla foorumeilla, joista voidaan mainita esimerkkeinä CITES ja IWC;
Taloudelliset näkökohdat
8. korostaa, että nykyisissä tutkimuksissa, kuten ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudellisia näkökohtia koskevassa tutkimuksessa, arvioidaan, että biologisen monimuotoisuuden häviäminen heikentää nykyisellään hyvinvointia noin 50 miljardia euroa vuodessa (vajaat 1 prosentti bkt:stä) ja että luku nousee 14 biljoonaan euroon tai 7 prosenttiin arvioidusta bkt:stä vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että TEEB-tutkimuksen mukaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen tehtyjen investointien tuotto on jopa satakertainen;
9. katsoo, että 10. osapuolikonferenssissa tehtävissä päätöksissä on otettava erityisesti huomioon ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudellisia näkökohtia koskevassa tutkimuksessa tehdyt havainnot ja siinä annetut suositukset, kuten se, että biologisen monimuotoisuuden häviämisestä aiheutuvat kustannukset ja elävän luonnon monimuotoisuuden arvo on otettava huomioon kansallisissa laskelmissa; tähdentää, että muutoin on mahdotonta seurata, mitä rahoituksellisia ja taloudellisia seurauksia nykyisestä biologista monimuotoisuutta koskevasta kriisistä aiheutuu; korostaa, että markkinavälineiden, kuten luontotyyppien korvauskaupan ja ekosysteemipalveluja koskevien maksujen, tutkimiseen ja hyväksymiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta biologiselle monimuotoisuudelle kyetään varmistamaan riittävä rahoitus;
10. korostaa, että on tärkeää kehittää ja tarkentaa menetelmiä, joilla voidaan täsmällisesti arvioida ekopalvelujen rahallista arvoa ja siten määritellä monimuotoisuuden heikkenemisen kustannukset; katsoo, että tämä antaisi arvokasta tietomateriaalia, jolla voitaisiin antaa tietoa päätöksentekijöille, kehittää tietoisuutta lisääviä kampanjoita ja osaltaan kehittää laajempaa julkista keskustelua;
Biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta koskeva strateginen suunnitelma
Yleinen tehtävä vuoteen 2020 mennessä ja visio vuodeksi 2050
11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen kunnianhimoista yleistä tehtävää vuoteen 2020 mennessä: biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen ja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen arvojen ja hyötyjen oikeudenmukainen jakaminen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan vuotta 2050 koskevaan visioon, jolla varmistetaan ekosysteemien suojeleminen, arvossa pitäminen ja ennallistaminen;
Strategiset päämäärät ja vuoden 2020 otsikkotavoitteet
12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan mitattavissa olevia, kunnianhimoisia, realistisia ja aikataulutettuja alatavoitteita, joilla varmistetaan erityisesti, että vuoteen 2020 mennessä:
* jokainen on perillä biologisen monimuotoisuuden arvosta ja siitä, mitä itse kukin voi tehdä sen suojelemiseksi,
* biologisen monimuotoisuuden arvot ja sen suojelemisesta ja kestävästä käytöstä koituvat mahdollisuudet otetaan huomioon kansallisessa kirjanpidossa sekä kehitystä ja köyhyyden vähentämistä koskevissa politiikoissa ja strategioissa,
* biologista monimuotoisuutta haittaavat tuet lakkautetaan,
* osapuolet ovat laatineet ja toteuttaneet suunnitelmia resurssien tehokkuuden lisäämiseksi, jätteiden määrän vähentämiseksi ja luonnonvarojen käytön pitämiseksi ekologisesti kestävissä rajoissa,
* metsien nettokato on päättynyt, luontotyyppien häviäminen ja niiden tilan heikkeneminen on saatu pysäytettyä ja kehitysmaita autetaan hoitamaan metsiään kestävällä tavalla,
* liikakalastuksen meren ekosysteemeihin kohdistama paine on hellittänyt ja tuhoisat kalastusmenetelmät on lopetettu,
* haitallisten vieraslajien leviäminen on pysäytetty,
* vähintään 20 prosenttia maa-alasta, makeasta vedestä ja merialueista kuuluu suojelun piiriin,
* biologisen monimuotoisuuden sekä maan, makean veden ja rannikoiden ekosysteemien osuutta kasvihuonekaasujen talteenotossa ja säilyttämisessä on parannettu,
* uhanalaisiksi tiedettyjen lajien sukupuutto on estetty,
* 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä on ennallistettu,
* geenivarojen käytöstä saatavat edut jaetaan ja saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskeva rahasto on toiminnassa,
* osallistava suunnittelu, tiedon hallinta ja valmiuksien rakentaminen on pantu täytäntöön ja käytössä on järjestelmät, joilla suojellaan perimätietoa, alkuperäiskansojen käytäntöjä ja biologisen monimuotoisuuden perinteisiä kestäviä käyttötapoja,
* yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevaa kapasiteettia (henkilöresurssit ja rahoitus) on lisätty,
* maatalouden ekosysteemien viljelykasvien ja tuotantoeläinten sekä niiden luonnonvaraisten sukulaisten geneettisen monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytetty;
Ilmaisimet
13. korostaa, että on otettava käyttöön tieteelliseen näyttöön perustuvia konkreettisia ilmaisimia, joiden avulla mitataan strategisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista;
14. pitää tervetulleena, että EU:ssa on otettu käyttöön sellaisia Euroopan ympäristöviraston kehittämiä välineitä kuten BISE-tietojärjestelmä (Biodiversity Information System for Europe) ja luonnon monimuotoisuuden tämänhetkisen tilan määrittäminen (Biodiversity Baseline); katsoo, että ne ovat vertailukelpoisia välineitä, jotka voisivat tehostaa kansainvälisiä sopimuksia ja yleissopimuksen mukaisia toimia;
Geneettisten varojen saatavuus ja niistä koituvien hyötyjen jakaminen
15. tähdentää, että jos 10. osapuolikonferenssissa ei viedä onnistuneesti loppuun geenivarojen saatavuuden ja hyötyjen jakamisen kansainvälistä järjestelmää koskevia neuvotteluja, joiden tuloksena yleissopimukseen liitetään oikeudellisesti sitovia ja sitomattomia määräyksiä sisältävä pöytäkirja, ei ehkä päästä laajempaan sopimukseen vuoden 2010 jälkeistä aikaa koskevasta strategisesta suunnitelmasta;
16. vahvistaa periaatteen, jonka mukaan elämänmuotoja ja eläviä prosesseja ei saa patentoida;
17. tähdentää, että pöytäkirjassa on huolehdittava geneettisten varojen saatavuutta koskevasta avoimuudesta, oikeusvarmuudesta ja ennakoitavuudesta sekä geneettisten varojen käytöstä saatavien hyötyjen, näiden varojen johdannaisten ja niitä koskevan perinteisen tietämyksen oikeudenmukaisesta jakamisesta;
18. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannattamaan sitä, että pöytäkirjaan sisällytetään geenivaroihin liittyvän perimätiedon saatavuuden osalta alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen vapaaehtoista ja tietoista ennakkosuostumusta koskeva periaate;
19. myöntää, että geenivaroja koskeva perimätieto on merkityksellistä biologisen monimuotoisuuden suojelemisen ja kestävän käytön sekä geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen jakamisen kannalta ja että siksi tällaista perimätietoa on käsiteltävä asianmukaisesti geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakamista koskevassa pöytäkirjassa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julistuksen mukaisesti;
20. kehottaa siksi komissiota ja neuvostoa hyväksymään Calin luonnoksen julkisesti saatavilla olevasta perimätiedosta aiheutuvan hyödyn jakamisesta, geenivarojen johdannaisten käytöstä aiheutuvan hyödyn jakamisesta, geenivarojen käytön valvonnasta, seurannasta ja raportoinnista sekä geenivarojen käyttäjien ja tarjoajien välillä keskinäisesti sovittavista ehdoista;
21. myöntää, että maat ovat toisistaan riippuvaisia elintarvikkeita ja maataloutta koskevien geneettisten varojen suhteen ja että geneettiset varat ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä elintarviketurvalle, joten ne on otettava huomioon, kun neuvotellaan geneettisten varojen saatavuutta ja niistä koituvien hyötyjen jakamista koskevasta kansainvälisestä järjestelmästä;
22. tunnustaa tulevan ABS-pöytäkirjan takautuvaan soveltamiseen liittyvät näkemyserot ja kehottaa osapuolia löytämään käytännölliset ja oikeudenmukaiset ratkaisut oikeutettujen huolenaiheiden yhteensovittamiseksi;
Aihekohtainen työohjelma – meri- ja rannikkoalueiden biologinen monimuotoisuus
23. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita korostamaan, miten tärkeää on edistyä ekologisesti ja biologisesti merkittävien merialueiden yksilöimisessä ja suojelemisessa riippumatta siitä, kuuluvatko nämä alueet ja lajit kansallisen lainkäyttövallan piiriin vai eivät;
Aihekohtainen työohjelma – suojelualueet
24. myöntää, että suojelualueita koskevan työohjelman toteuttamisessa on edistytty konkreettisesti; korostaa kuitenkin, että ohjelman täydellisesti loppuun viemiseksi on tehtävä vielä paljon työtä;
25. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että 10. osapuolikonferenssissa asetetaan päätavoitteeksi suojelualueiden asianmukaisen tukemisen ja hoitamisen vahvistaminen ja suojelualueista saatavista hyödyistä tiedottaminen tärkeimmille päätöksentekijöille, sekä pyytämään tarvittaessa varojen lisäämistä;
26. korostaa, että yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen sisältyvän periaatteen mukaisesti komission, YK:n sekä luonnonpuistojen ja suojelualueiden määrittämistä koskevien oikeudellisten pöytäkirjojen laatimiseen osallistuvien valtioiden olisi sisällytettävä niihin määräys, jolla taataan oikeudellinen ja laillinen suoja alkuperäiskansojen maanomistukselle perinteisinä maanomistajina, heidän sosiaalisten toimintojensa suojelu ja heidän maidensa perinteinen käyttö sekä annetaan muodollinen tunnustus heidän oikeuksilleen nykyisissä hallintomalleissa;
27. korostaa, että suojelualueita koskevissa julistuksissa ja suojelustrategioissa on luotava pöytäkirja, joihin sisältyy määritelmä trooppisista järjestelmistä, mukaan luettuna vesi;
Biologinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutos
28. tähdentää, että biologista monimuotoisuutta koskevat turvatakuut on sisällytettävä ilmastopolitiikkaan ja että näiden kahden tavoitteen yhteisedut on maksimoitava; korostaa lisäksi, että biologiseen monimuotoisuuteen tehtävillä taloudellisilla sijoituksilla on käytännössä myönteinen vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen, erityisesti koska useimmissa YK:n ilmastosopimuksen yhteydessä esitetyissä kansallisissa mukautussuunnitelmissa ja erityisesti kehitysmaiden suunnitelmissa korostetaan ekosysteemien vastustuskykyisyyttä; vaatii siksi lisätoimia biologisen monimuotoisuuden ja ilmastopolitiikan, erityisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, synergioiden ja yhteyksien vahvistamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä antamaan CBD-sihteeristölle valtuudet osallistua YK:n ilmastosopimuksen mukaiseen työhön;
29. vahvistaa biologisen monimuotoisuuden ja vastustuskykyisten ekosysteemien merkityksen ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja siihen sopeutumiselle, koska maan ja meren ekosysteemit ottavat nykyisellään talteen noin puolet ihmisten tuottamista hiilidioksidipäästöistä;
30. korostaa tarvetta suojella ekosysteemien vastustuskykyä toteuttamalla toimenpiteitä, joilla estetään geneettisesti muunnettujen organismien laajamittainen vapautuminen ja otetaan samalla täysimääräisesti huomioon Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan määräykset;
Biopolttoaineet
31. korostaa, että 10. osapuolikonferenssissa on hyväksyttävä biopolttoaineita koskeva suositus; muistuttaa, että on erittäin tärkeää arvioida biopolttoaineiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen; korostaa lisäksi, että biopolttoaineita varten on laadittava sertifiointi- ja kestävyyskriteerit;
Tulokaslajit
32. kiinnittää kiireellisten toimenpiteiden yhteydessä huomiota siihen, että etusijalle on asetettava toimet sellaisten tulokaslajien torjumiseksi, jotka jo aiheuttavat ekosysteemeissä vakavaa epätasapainoa, millä on äärimmäisen haitallisia seurauksia biologiselle monimuotoisuudelle kokonaisuutena;
Rahoitus
33. korostaa, että biologista monimuotoisuutta koskevaa maailmanlaajuista rahoitusta on lisättävä tuntuvasti erityisesti nykyisten rahoituslähteiden avulla ja hyödyntämällä uusia ja innovatiivisia lähteitä, kuten uusia ja innovatiivisia markkinapohjaisia ohjauskeinoja;
34. kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita julkistamaan taloudellisen sitoutumisensa biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen hyvissä ajoin ennen 10. osapuolikonferenssia;
35. uskoo, että pelkkä julkinen rahoitus ei riitä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja korostaa, miten tärkeää on, että myös suuryhtiöt ottavat huomioon biologisen monimuotoisuuden;
36. kehottaa TEEB-tutkimuksen tulosten valossa käyttämään 10. osapuolikonferenssia myös tilaisuutena lähettää yksityiselle sektorille viesti siitä, että on taloudellisesti edullista liittyä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi käytävään taisteluun;
37. korostaa kuitenkin, että yritysten osallistumista koskevan päätöksen pitäisi sisältää vapaaehtoisten sitoumusten lisäksi myös velvoitteita, jotka koskevat erityisesti tietojen antamista ja saatavuutta sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen huomioon ottamista jatkuvan vuoropuhelun luomisen yhteydessä;
38. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja ottamaan käyttöön ekosysteemipalveluja koskevia innovatiivisia maksujärjestelmiä ja hankkimaan yksityistä rahoitusta siten, että säilytetään näiden ekosysteemien mahdollisimman hyvä suojelu;
39. korostaa kuitenkin, että tällaisissa järjestelmissä olisi otettava opiksi viimeisimmästä talouskriisistä sekä hiilidioksidin päästökauppajärjestelmän puutteista; korostaa lisäksi, että näiden rajoitusten huomioon ottaminen olisi erityisesti mainittava rahoitusalan innovaatiota käsittelevän erityistyöryhmän mandaatissa;
40. katsoo, että ilmastonmuutosta koskevia rahoitusvälineitä, kuten metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentämistä koskevaa REDD+ -ohjelmaa, nopeasti saatavaa rahoitusta, puhtaan kehityksen mekanismia ja yhteisiä aloitteita, olisi uudistettava, jotta niissä annettaisiin biologista monimuotoisuutta, ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia koskevat turvatakuut ja jotta biologisesta monimuotoisuudesta saataisiin mahdollisuuksien mukaan yhteisetuja;
41. korostaa lisäksi, että uudistusten on sisällettävä YK:n uudet metsää koskevat biomipohjaiset määritelmät, jotka heijastavat erilaisten biomien laajamittaisia eroja biologisen monimuotoisuuden ja hiiliarvojen suhteen samalla kun niissä selvästi erotetaan toisistaan luonnonvaraiset metsät sekä yhden puulajin hallitsemat ja ei-kotoperäisten lajien hallitsemat metsät; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään SBSTA-työssä (Subsidiary Body for Scientific and Technological Advice) tähän suuntaan;
42. korostaa, että on löydettävä ratkaisuja, joilla markkinoilla olevien tuotteiden loppuhintaan voidaan sisällyttää ulkoiset kustannukset, kuten biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuneet haitat tai biologisen monimuotoisuuden tukemisesta aiheutuneet kustannukset;
Kolmen Rion yleissopimuksen synergia
43. katsoo, että biologista monimuotoisuutta, ilmastonmuutosta ja aavikoitumisen estämistä koskevien kolmen Rion yleissopimuksen synergiaa on tehostettava;
44. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti ajatusta, että osana vuonna 2012 pidettävää Rio+20 -huippukokousta järjestetään korkean tason tapaaminen, jossa käsitellään kolmea Rion yleissopimusta;
Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (IPBES) ja tietämyksen jakaminen
45. pitää myönteisenä, että hallitukset pääsivät Busanissa kesäkuussa 2010 sopimukseen biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) perustamisesta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että IPBES:n toiminta käynnistyy tehokkaasti mahdollisimman varhain vuonna 2011; katsoo, että koska IPBES:n rooli riippuu EU:n ja kansainvälisen tutkimuksen laadusta, on erittäin tärkeää, että EU ja sen jäsenvaltiot varmistavat riittävät resurssit biologisen monimuotoisuuden tutkimukseen;
46. edellyttää biologista monimuotoisuutta sekä sen arvoa ja toimintaa koskevan tietämyksen ja teknologian kohentamista ja niiden jakamista paremmin;
Koordinoitu lähestymistapa
47. pitää kiinni siitä, että kaupattavien tuotteiden ympäristökestävyys on yksi kansainvälisten kauppasopimusten pääelementeistä; tähdentää tässä yhteydessä, että kaikkiin tuleviin WTO-sopimuksiin on sisällytettävä myös muita kuin kauppaa koskevia näkökohtia, esimerkiksi tuotantomenetelmät ja biologisen monimuotoisuuden kunnioittaminen;
48. kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään ympäristönäkökohdat kolmansien maiden kanssa ylläpidettäviin suhteisiin ja jatkamaan ympäristöystävällistä diplomatiaa;
49. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Nagoyassa järjestettävässä 10. osapuolikonferenssissa hyväksyttävä CBD-strategian päivitetty "2010"-tavoite sisällytetään edelleen vuosituhattavoitteen 7 päivitetyksi tavoitteeksi ja että sitä tuetaan keskeisenä osana näiden tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi niille asetettuun määräaikaan 2015 mennessä; pitää tärkeänä, että komissio ja jäsenvaltiot tunnustavat kaikkien vuosituhattavoitteiden väliset monet synergiat ja keskinäiset riippuvuussuhteet ja käsittelevät niitä yhtenä pakettina.
*
* *
50. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten hallituksille ja parlamenteille ja kyseisen yleissopimuksen sihteeristölle.