PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kansainvälisestä kuolemanrangaistuksen vastaisesta päivästä
29.9.2010
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marietje Schaake, Ramon Tremosa i Balcells, Graham Watson, Sarah Ludford, Anneli Jäätteenmäki, Leonidas Donskis, Edward McMillan-Scott, Norica Nicolai, Marielle De Sarnez ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0541/2010
B7‑0543/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma kansainvälisestä kuolemanrangaistuksen vastaisesta päivästä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen 28. huhtikuuta 1983 liitetyn pöytäkirjan nro 6 kuolemanrangaistuksen poistamisesta,
– ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen 15. joulukuuta 1989 liitetyn toisen valinnaisen pöytäkirjan kuolemanrangaistuksen poistamisesta,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa kuolemanrangaistuksen poistamisesta ja erityisesti 26. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman teloitusten täytäntöönpanon välittömästä keskeyttämisestä niissä maissa, joissa kuolemanrangaistusta yhä käytetään,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 26. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman vähemmistöjen oikeuksista ja kuolemanrangaistuksen käytöstä Kiinassa, 20. marraskuuta 2008 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta Nigeriassa, 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman teloituksista Libyassa, 8. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Korean niemimaan tilanteesta sekä 22. lokakuuta 2009, 10. helmikuuta 2010 ja 8. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselmat Iranista,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 2007 antaman päätöslauselman 62/149, jossa kehotetaan keskeyttämään kuolemanrangaistuksen käyttäminen, sekä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 2008 antaman päätöslauselman 63/168, jossa kehotetaan panemaan täytäntöön vuoden 2007 yleiskokouksen päätöslauselma 62/149,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 11. elokuuta 2010 esittämän raportin kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämisestä,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 16. heinäkuuta 2010 esittämän raportin kuolemanrangaistuksesta,
– ottaa huomioon korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan täysistunnossa 16. kesäkuuta 2010 ihmisoikeuspolitiikasta pitämän puheen, jossa muistutettiin, että kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuinen poistaminen on yksi EU:n painopisteistä,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin 19. lokakuuta 2009 antaman julistuksen, jossa vedottiin voimakkaasti kuolemanrangaistuksen poistamisen puolesta,
– ottaa huomioon Genevessä 24.–26. helmikuuta 2010 pidetyn kuolemanrangaistuksen vastaisen neljännen maailmankonferenssin loppujulkilausuman, jossa kehotetaan lakkauttamaan kuolemanrangaistus koko maailmassa,
– ottaa huomioon kuolemanrangaistukseen liittyviä kysymyksiä koskevat EU:n tarkistetut ja ajantasaistetut suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi 16. kesäkuuta 2008,
– ottaa huomioon kansainvälisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän sekä eurooppalaisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän viettämisen vuosittain 10. lokakuuta,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 2 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut pyrkimään kuolemanrangaistuksen poistamiseen ja tavoittelee tälle periaatteelle yleismaailmallista hyväksyntää,
B. ottaa huomioon, että EU on johtava institutionaalinen toimija kuolemanrangaistuksen vastaisen maailmanlaajuisen taistelun alalla ja että sen toimet tällä alalla muodostavat sen ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan keskeisen painopisteen; ottaa huomioon, että EU on samalla johtavassa asemassa kuolemanrangaistusta vastustavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukijana kaikkialla maailmassa,
C. ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus on äärimmäisen julma, epäinhimillinen ja halventava rangaistus, jolla rikotaan oikeutta elämään sellaisena kuin se on vahvistettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, sekä kidutusmuoto, jota ihmisoikeuksia kunnioittavat valtiot eivät voi hyväksyä,
D. ottaa huomioon, että eri tutkimukset ovat osoittaneet, että kuolemanrangaistuksella ei ole vaikutusta väkivaltarikosten kehitykseen,
E. ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus vaikuttaa ensi sijassa huono-osaisiin,
F. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen kuudennen pöytäkirjan määräykset kieltävät Euroopan neuvoston jäsenmaita soveltamasta kuolemanrangaistusta,
G. ottaa huomioon, että EU pyrkii siihen, että kolmannet maat keskeyttävät kuolemantuomioiden täytäntöönpanon ja aikanaan luopuvat niistä ja ratifioivat asiaa koskevat kansainväliset YK:n ja muut sopimukset ja erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan, jossa määrätään kuolemanrangaistuksen poistamisesta,
H. ottaa huomioon, että kuolemanrangaistuksen poistaminen on yksi eurooppalaisen demokratia- ja ihmisoikeusvälineen (EIDHR) temaattisista painopisteistä ja että EIDHR on vuodesta 1994 lähtien rahoittanut maailmanlaajuisesti yli 30 hanketta, joiden kokonaisbudjetti on yli 15 miljoonaa euroa,
I. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen EP:n on annettava hyväksyntänsä kolmansien maiden kanssa tehtäville kauppasopimuksille ja yleisesti kolmansien maiden kanssa tehtäville kansainvälisille sopimuksille,
J. ottaa huomioon, että kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännössä sekä entisen Jugoslavian kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, Ruandan kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, Sierra Leonen erityistuomioistuimessa, Dilissä Itä-Timorissa tehtyjä vakavia rikoksia käsittelevissä erityispaneeleissa ja Kambodžan tuomioistuinten ylimääräisissä kamareissa kielletään kuolemanrangaistuksen määrääminen sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhista, jotka ovat vakavimpia kansainväliselle yhteisölle kuuluvia rikoksia, joiden suhteen niillä on lainkäyttövaltaa,
K. ottaa huomioon, että YK:n yleiskokous hyväksyi vuosina 2007 ja 2008 historialliset päätöslauselmat 62/149 ja 63/168, joissa vaaditaan keskeyttämään kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano maailmanlaajuisesti ja pyritään viime kädessä kuolemanrangaistuksen poistamiseen, ja korostaa tässä yhteydessä, että tätä päätöslauselmaa tukevien maiden määrä on kasvanut ja että päätöslauselma 63/169 hyväksyttiin siten ylivoimaisella enemmistöllä 106 puolesta ja 46 vastaan 34 maan pidättyessä äänestämästä,
L. ottaa huomioon, että Genevessä helmikuussa 2010 järjestetyssä neljännessä kuolemanrangaistuksen vastaisessa maailmankongressissa vedottiin kuolemanrangaistuksen tosiasiallisesti poistaneisiin maihin, jotta ne kirjaisivat tämän lainsäädäntöönsä, ja kuolemanrangaistuksen poistaneisiin maihin, jotta ne sisällyttäisivät kuolemanrangaistuksen yleisen poistamisen aiheeksi kansainvälisiin suhteisiinsa, sekä kansainvälisiin ja alueellisiin yhteisöihin, jotta ne tukisivat kuolemanrangaistuksen yleistä poistamista antamalla päätöslauselmia teloitusten täytäntöönpanon keskeyttämisestä,
M. ottaa huomioon, että 154 maailman valtiota on lakiin perustuen tai käytännössä luopunut kuolemanrangaistuksesta, ja näistä 96 on poistanut sen kaikkien rikosten osalta, 8 säilyttänyt sen vain poikkeuksellisten rikosten osalta, kuten sodan aikana tehtyjen rikosten yhteydessä, 6 on keskeyttänyt teloitusten täytäntöönpanon ja 44 maata on käytännössä luopunut kuolemanrangaistuksesta (niissä ei toisin sanoen ole pantu täytäntöön teloituksia vähintään kymmeneen vuoteen tai ne ovat sitovasti velvoittautuneet olemaan soveltamatta kuolemanrangaistusta),
N. ottaa huomioon, että yli 100 kuolemanrangaistuksen säilyttänyttä maata on kieltänyt nuorten rikostentekijöiden teloittamisen, mutta korostaa, että pieni määrä maita teloittaa edelleen lapsia, mikä rikkoo törkeästi kansainvälistä oikeutta ja erityisesti KP-sopimuksen 6 artiklan 5 kappaletta; korostaa erityisesti, että Iran pitää vangittuna eniten alaikäisiä,
O. ottaa huomioon, että tällä hetkellä eri puolilla maailmaa on kymmeniä Euroopan kansalaisia odottamassa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa tai vaarassa saada kuolemantuomion, ja korostaa tältä osin, että on välttämättä yhdenmukaistettava ja vahvistettava Euroopan reagointia Euroopan kansalaisia uhkaaviin teloituksiin,
P. ottaa huomioon, että Venäjän federaation duuman puhemies Boriz Gryzlov totesi Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen valvontakomitean jäsenten kanssa 23. maaliskuuta 2010 Moskovassa järjestetyssä tapaamisessa, että Venäjä ei maassa vallitsevan terrorismin uhan vuoksi voinut ratifioida ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen liitettyä kuudetta pöytäkirjaa kuolemanrangaistuksen poistamisesta,
Q. pitää myönteisenä sitä, että Kirgisian parlamentti hyväksyi 11. helmikuuta 2010 kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan, joka koskee kuolemanrangaistuksen poistamista, sekä sitä, että Kirgisian väliaikaishallitus julkisti 21. toukokuuta 2010 lopullisen perustuslakiluonnoksen, jossa kielletään muun muassa kuolemanrangaistuksen käyttö ja joka on nyttemmin hyväksytty,
R. ottaa huomioon, että 43 maailman maata soveltaa edelleen kuolemanrangaistusta ja että eniten teloituksia pantiin täytäntöön Kiinassa, Iranissa ja Irakissa; ottaa huomioon, että yksinomaan Kiina toteutti noin 5000 kuolemanrangaistusta eli 88 prosenttia koko maailmassa toteutetuista kuolemanrangaistuksista; ottaa huomioon, että Iranissa teloitettiin ainakin 402 ja Irakissa ainakin 77 ihmistä,
S. ottaa huomioon, että Iran soveltaa edelleen kivitystuomioita, jotka ovat ristiriidassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan kanssa,
T. ottaa huomioon, että Irakin presidenttineuvosto on äskettäin ratifioinut kuolemantuomion vähintään 900 vangille, joiden joukossa on naisia ja lapsia,
U. panee merkille, että sekä Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous että Euroopan unioni ovat toistuvasti kehottaneet Valko-Venäjää luopumaan kuolemanrangaistuksesta; ottaa huomioon, että Valko-Venäjällä toteutettuja kuolemanrangaistuksia koskevat tiedot ovat salaisia ja että rikoslain mukaan kuolemanrangaistus toteutetaan salaisesti ampumalla ja että vankilan hallinto ilmoittaa teloituksista tuomarille, joka ilmoittaa omaisille; ottaa huomioon, että teloitetun henkilön ruumista ei luovuteta omaisille haudattavaksi eikä hautapaikkaa ilmoiteta,
V. ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus on käytössä 38:ssa Amerikan yhdysvaltojen 50 osavaltiosta, vaikkakin neljä niistä ei ole pannut kuolemantuomioita toimeen vuoden 1976 jälkeen; ottaa huomioon, että vuonna 2009 teloitusten määrä kohosi 52:een, kun syyskuusta 2007 toukokuuhun 2008 voimassa ollut kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon tosiasiallinen keskeytys päättyi, vaikka kuolemantuomioiden määrä väheni Yhdysvalloissa seitsemäntenä perättäisenä vuonna ja oli nyt 106,
W. ottaa huomioon, että eräät Yhdysvaltojen osavaltiot, kuten Montana, New Jersey, New York, Pohjois-Carolina ja Kentucky, ovat ryhtyneet toimiin kuolemanrangaistuksen poistamiseksi muun muassa keskeyttämällä teloitukset tai luopumalla niistä, mutta tuomitsee Teresa Lewisin teloittamisen Virginian osavaltiossa ja Holly Woodin teloittamisen Alabamassa huolimatta siitä, että molemmat olivat kehitysvammaisia, sekä tuo esiin Pennsylvaniassa kuolemanrangaistusta odottavan Mumia Abu-Jamalin ja Georgiassa kuolemaan tuomitun Troy Davisin tapaukset,
1. toistaa vastustaneensa kuolemanrangaistusta jo pitkään kaikissa tapauksissa ja olosuhteissa ja painottaa jälleen, että kuolemanrangaistuksen poistaminen vahvistaa osaltaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksien asteittaista kehittämistä;
2. tuomitsee kaikki teloitukset riippumatta siitä, missä ne suoritetaan; kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita valvomaan teloitusten täytäntöönpanon yleismaailmallisesta keskeyttämisestä annetun YK:n päätöslauselman täytäntöönpanoa, niin että kuolemanrangaistus voidaan poistaa kokonaan kaikista valtioista, joissa se vielä on käytössä; kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään toimiin, joilla pyritään rajoittamaan asteittain kuolemanrangaistuksen käyttöä, sekä edellyttämään, että ne pannaan toimeen kansainvälisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti;
3. kehottaa EU:ta turvautumaan kaikkiin käytettävissään oleviin diplomaattisiin ja kehitysyhteistyöhön liittyviin keinoihin pyrkiessään poistamaan kuolemantuomion;
4. kehottaa kuolemanrangaistusta soveltavia valtioita välittömästi keskeyttämään teloitusten täytäntöönpanon; kannustaa edelleen Egyptin, Iranin, Kiinan, Malesian, Sudanin, Thaimaan ja Vietnamin kaltaisia maita julkistamaan virallisia tilastoja kuolemanrangaistuksen käytöstä näissä maissa;
5. kannustaa maita, jotka eivät ole luopuneet kuolemanrangaistuksesta, kunnioittamaan kuolemanrangaistuksen uhkaamien henkilöiden oikeudet turvaavia suojakeinoja sellaisina kuin ne on määritelty Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston suojakeinoissa; kehottaa neuvostoa ja komissiota kannustamaan maita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet ja ratifioineet kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa, samoin kuin jäsenvaltioita, jotka eivät ole allekirjoittaneet kuolemanrangaistusta koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. lisäpöytäkirjaa, tekemään niin;
6. kehottaa Etyj-valtioita ja erityisesti Yhdysvaltoja ja Valko-Venäjää keskeyttämään viipymättä kuolemantuomioiden täytäntöönpanon;
7. kehottaa Kazakstania ja Latviaa muuttamaan lainsäädäntönsä säännökset, joiden nojalla on edelleen mahdollista langettaa kuolemantuomio poikkeustapauksissa tietyistä rikoksista;
8. rohkaisee voimakkaasti EU:n jäsenvaltioita esittämään alueiden välisten koalitioiden puitteissa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 65. istunnossa kuolemanrangaistusta koskevan seurantapäätöslauselman;
9. kehottaa yleiskokoukseen osallistuvia kuolemantuomion säilyttäneitä valtioita rohkaisemaan Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistoa ja Etyjin operaatioista vastaavaa elintä toteuttamaan yhdessä Euroopan neuvoston kanssa kuolemantuomioon turvautumisen vastustamiseen tähtääviä tietoisuutta lisääviä toimia erityisesti tiedostusvälineissä sekä lainvalvontaviranomaisten, politiikkojen laatijoiden ja suuren yleisön keskuudessa;
10. kehottaa neuvostoa ja komissiota, erityisesti ottaen huomioon EUH:n perustaminen, laatimaan suuntaviivat sellaiselle kattavalle ja tehokkaalle eurooppalaiselle kuolemantuomiopolitiikalle, jota sovelletaan niihin kymmeniin Euroopan kansalaisiksi todettuihin henkilöihin, joille on langetettu kuolemantuomio kolmansissa maissa, ja johon sisältyy voimakkaita ja lujitettuja, tunnistamisjärjestelmää, oikeusavun antamista, EU:n väliintuloa oikeusjärjestelmässä ja diplomaattisia toimia koskevia mekanismeja;
11. ilmaisee myös tukensa muun muassa seuraaville kuolemanrangaistuksen poistamiseksi ponnistelevien valtioista riippumattomien järjestöjen toiminnalle: Hands Off Cain, Amnesty International, Penal Reform International, the World Coalition Against the Death Penalty, Helsinki-liitto, Sant’Egidio ja Reprieve;
12. sitoutuu valvomaan kuolemanrangaistuskysymystä ja ottamaan yksittäistapauksia esille maiden viranomaisten kanssa ja harkitsemaan mahdollisia aloitteita ja ad hoc ‑tarkkailumatkoja kuolemanrangaistusta soveltaviin maihin, jotta viranomaisia voidaan kannustaa hyväksymään teloitusten täytäntöönpanon keskeyttäminen, jotta niistä voidaan viime kädessä luopua kokonaan;
13. toivoo, että kun neuvosto ja komissio tekevät sopimuksia sellaisten maiden kanssa, joissa kuolemanrangaistus on edelleen käytössä, tai sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämisestä, ne kannustavat näitä maita tekemään sen;
14. kehottaa EU:n korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa ja jäsenvaltioita puhumaan edelleen yhdellä äänellä ja muistamaan, että päätöslauselman keskeisenä poliittisena sisältönä on oltava täytäntöönpanon keskeyttämisen maailmanlaajuinen saavuttaminen keskeisenä askeleena kohti kuolemanrangaistuksen poistamista;
15. palauttaa mieleen, että kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikkialta on yksi EU:n ihmisoikeuspolitiikan päätavoitteista; toteaa, että tämä tavoite saavutetaan ainoastaan tiiviin valtiollisen yhteistyön ja muun yhteistyön, koulutuksen, tietoisuuden lisäämisen sekä tehokkaan ja vaikuttavan toiminnan avulla;
16. rohkaisee tekemään alueellista yhteistyötä tässä suhteessa; ottaa huomioon, että esimerkiksi Mongolia on tammikuussa 2010 virallisesti päättänyt keskeyttää kuolemantuomioiden täytäntöönpanon, ja tämän myönteisenä seurauksena useat kuolemantuomion säilyttäneet maat ovat pohtineet tämän rangaistusmuodon perustuslaillista oikeutusta;
17. kehottaa neuvostoa ja komissiota hyödyntämään kansainvälisen ja eurooppalaisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän tuodakseen esille muun muassa Sakineh Mohamadi Ashtianin, Zahara Bahramin, Mumia Abu-Jamalin, Troy Davisin, Oleg Grishkovstovin, Andrei Burdykon ja Ebrahim Hamidin tapaukset;
18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen puheenjohtajalle sekä YK:n jäsenvaltioiden hallituksille.