Päätöslauselmaesitys - B7-0608/2010Päätöslauselmaesitys
B7-0608/2010

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta

3.11.2010

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Elmar Brok, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Francisco José Millán Mon, Arnaud Danjean, Elena Băsescu, Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta
Sarah Ludford, Sharon Bowles, Olle Schmidt, Marietje Schaake ALDE-ryhmän puolesta
Charles Tannock ECR-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0608/2010

Menettely : 2010/2898(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0608/2010
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0608/2010
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0608/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2009 transatlanttisten suhteiden tilasta Yhdysvaltain vaalien jälkeen antamansa päätöslauselman[1],

–   ottaa huomioon transatlanttisesta talousneuvostosta antamansa päätöslauselmat ja 22. lokakuuta 2009 tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta antamansa päätöslauselman[2],

–   ottaa huomioon Washingtonissa 3. marraskuuta 2009 pidetyn EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen tuloksen,

–   ottaa huomioon transatlanttisen talousneuvoston neljännessä kokouksessa 27. lokakuuta 2009 hyväksytyn edistymiskertomuksen, transatlanttisten lainsäätäjien vuoropuhelun kokouksessa hyväksytyn yhteisen julistuksen sekä New Yorkissa 4.–9. joulukuuta 2009 ja Madridissa 4.–6. kesäkuuta 2010 pidetyt kokoukset,

–   ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen 28. lokakuuta 2009 antaman yhteisen julistuksen oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueen transatlanttisen yhteistyön tehostamisesta,

–   ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen 3. kesäkuuta 2010 antaman terrorisminvastaisen yhteisen julistuksen,

–   ottaa huomioon Torontossa 26.–27. kesäkuuta 2010 ja Soulissa 21.–23. lokakuuta 2010 pidettyjen G-20-huippukokouksien päätelmät,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että transatlanttinen suhde on ainutlaatuinen ja laaja-alainen ja siihen sisältyy vastavuoroinen sitoumus vaalia demokratiaa, oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoikeuksia, torjua terrorismia ja estää joukkotuhoaseiden leviämistä; ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen yhteiset edut ja arvot, EU:n ja Yhdysvaltojen tarpeen kuunnella toisiaan ja Euroopan parlamentin halukkuuden kuunnella Yhdysvaltojen presidenttiä ja kongressia,

B.  ottaa huomioon, että EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet ovat erittäin tärkeässä asemassa varmistettaessa maailmanlaajuisten kysymysten ja uusien haasteiden tarkastelu,

C. ottaa huomioon, että EU ja Yhdysvallat toimivat yhteistyössä kaikkialla maailmassa tuomalla esiin yhteistä asialistaa, joka perustuu yhteiseen historiaan, kulttuuriin, etuihin ja arvoihin, ja että EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden on oltava etualalla varmistettaessa, että maailmanlaajuisia kysymyksiä ja uusia haasteita käsitellään kansainvälisen oikeuden ja olemassa olevien monenvälisten organisaatioiden puitekehyksessä, erityisesti YK:ssa, Etyjissä ja Natossa,

D. ottaa huomioon, että nämä transatlanttiset kumppanit vastaavat puolesta maailmantaloudesta siten, että 4,28 biljoonan Yhdysvaltojen dollarin kumppanuus on maailman suurin, integroiduin ja pitkäaikaisin talouskumppanuus ja maailmantalouden hyvinvoinnin veturi; katsoo, että transatlanttisen kumppanuuden voima ja sitoutuneisuus on vieläkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon nykyinen maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi,

E.  ottaa huomioon, että kumppanit ovat sitoutuneita toimimaan yhteistyössä talouksiensa kasvun ja työpaikkojen edistämiseksi ja että Euroopan parlamentti kannattaa edelleen esteettömien transatlanttisten markkinoiden loppuun saattamista vuoteen 2015 mennessä, mikä olisi EU:n omien yhtenäismarkkinoiden loppuun saattamisen ohella erittäin tärkeä saavutus, jolla maailmantalouden kasvu ja elpyminen saataisiin uudelleen käyntiin,

F.  ottaa huomioon, että kehitysmaat ovat vähiten vastuussa ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksista mutta joutuvat pahimmin kärsimään sen seurauksista; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen haitalliset ulkoisvaikutukset vaarantavat köyhyyden vähentämiseen tähtäävät kansainväliset investoinnit, mikä saattaa estää vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen; ottaa huomioon tarpeen jatkaa vuoropuhelua transatlanttisen kehityskumppanuuden aloitteesta,

EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous

1.  painottaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen hallinnon on tehostettava strategista vuoropuheluaan, yhteistyötään ja koordinointiaan vastatessaan maailmanlaajuisiin haasteisiin ja ratkaistessaan alueellisia konflikteja;

2.  kehottaa molempia osapuolia edistämään demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmassa yhtenä omien toimintalinjojensa tärkeimmistä osa-alueista; korostaa tehokkaan koordinoinnin tarvetta ennaltaehkäisevässä diplomatiassa ja kriisitilanteiden diplomatiassa;

3.  pitää välttämättömänä, että EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa molemmat osapuolet ottavat johtavan roolin G20-sitoumusten täytäntöönpanossa;

4.  korostaa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön merkitystä konkreettisten tulosten ja niiden myötä kansainvälisen sopimuksen saavuttamiseksi YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa (COP-16) Cancunissa tieteellisen todistusaineiston pohjalta ja riittävän kansainvälisen tuen myöntämiseksi rahoitettaessa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista kehitysmaissa;

5.  panee tyytyväisenä merkille Yhdysvaltojen uuden toimintatavan Israelin suhteen ja kehottaa tehostamaan EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuutta Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemisessa; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Israelin ja palestiinalaishallinnon välisten suorien neuvottelujen käynnistämisen, josta ilmoitettiin Washingtonissa 2. syyskuuta 2010; muistuttaa, että tarvitaan lisäneuvotteluja, jotka johtavat sovitussa aikataulussa kahden valtion ratkaisuun: Israelin valtio ja itsenäinen, demokraattinen ja elinkelpoinen Palestiinan valtio, jotka eläisivät rauhassa ja turvassa rinnakkain; painottaa, että kattava rauha, joka on alueen osapuolten ja EU:n perusetu, on saavutettava YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien, Madridin periaatteiden, maa rauhasta ‑periaate mukaan luettuna, etenemissuunnitelman, osapuolten aiemmin tekemien sopimusten ja arabimaiden rauhanaloitteen pohjalta, ja korostaa, että Lähi-idän kvartetin on osallistuttava aktiivisesti rauhanprosessiin ja tunnustettava arabimaiden rauhanaloitteen ja arabikumppaneiden kanssa harjoitettavan jatkuvan yhteistyön merkitys;

6.  korostaa, että Iranin ydinohjelman luonteeseen liittyvät epävarmuustekijät vaarantavat ydinsulkujärjestelmän sekä alueen ja koko maailman vakauden; on pettynyt Iranin jatkuvaan kieltäytymiseen täydestä yhteistyöstä IAEA:n kanssa, mikä ilmenee siten, että se vaikeuttaa IAEA:n työtä, epää järjestöltä mahdollisuuden tarkastaa tärkeimpiä ydinvoimaloita ja käyttää veto-oikeuttaan tarkastajien nimittämisessä; kehottaa Iranin johtoa huolehtimaan ydinsulkusopimuksen mukaisista velvoitteistaan; vaatii, että Iran ratifioi ja panee täytäntöön turvavalvontasopimuksen lisäpöytäkirjan, ja kehottaa Yhdysvaltoja ja EU:ta koordinoimaan ulkopolitiikkaansa, jotta tämä tavoite saavutetaan;

7.  on tietoinen, että luottamuksellisten sotilasasiakirjojen vuotaminen asettaa sotilashenkilöstön vaaraan, mutta on erittäin huolestunut viimeaikaisista väitteistä, joiden mukaan Irakissa suvaitaan kidutusta; kehottaa ottamaan tämän kysymyksen esiin EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa, jotta asiasta käynnistettäisiin riippumaton transatlanttinen tutkimus;

8.  kehottaa voimakkaasti Korean demokraattista tasavaltaa huolehtimaan kuuden osapuolen neuvottelujen tuomista sitoumuksistaan, joihin sisältyy kaikkien ydinaseiden ja toteutettujen ydinohjelmien täydellinen ja todennettavissa oleva poistaminen; kehottaa Korean demokraattista tasavaltaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki ydinaseiden leviämisen estämistä ja aseistariisuntaa koskevat velvoitteensa, toistaa tukevansa voimakkaasti kuuden osapuolen neuvotteluja ja pyrkii edelleen päättäväisesti asiaan liittyvien kysymysten tyydyttävään ja kattavaan ratkaisuun diplomatian keinoin;

9.  korostaa Naton merkitystä transatlanttisen turvallisuuden takaajana ja kehottaa Yhdysvaltoja ja EU:n jäsenvaltioita toimimaan strategisessa yhteistyössä maailmanlaajuisten turvallisuushaasteiden käsittelemiseksi; panee tyytyväisenä merkille luonnoksen uudeksi strategiakonseptiksi, joka on määrä hyväksyä Lissabonissa 19.–20. marraskuuta 2010 pidettävässä Naton huippukokouksessa; katsoo, että tähän laajempaan turvallisuusrakenteeseen liittyvää kehitystä olisi myös käsiteltävä käymällä vuoropuhelua Venäjän ja EU:n ulkopuolisten Etyjin jäsenvaltioiden kanssa; korostaa YTPP:n ja Euroopan puolustuskyvyn parantamisen merkitystä transatlanttisen turvallisuuden vahvistamisen kannalta;

10. panee merkille EU:n ja Yhdysvaltojen kohtaamat uudet yhteiset haasteet; kehottaa kumppaneita laatimaan yhteisen kokonaisstrategian, jolla kaikkia transatlanttisia poliittisia toimia arvioidaan ja kehitetään, jotta saavutetaan yhteinen johdonmukainen ja laaja-alainen toimintatapa näiden kysymysten käsittelyä varten;

11. panee tyytyväisenä merkille, että Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev allekirjoittivat Prahassa 8. huhtikuuta 2010 uuden Start-sopimuksen, ja odottaa molempien osapuolten ratifioivan sen;

12. kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja tehostamaan toimintaansa Turkin, Kreikan ja Kyproksen kanssa, jotta Kyproksen kysymykseen löydettäisiin pysyvä ratkaisu yhdistämällä saari kahden alueen ja kahden yhteisön liittovaltion perustuslain pohjalta; toteaa, että jos Kyproksen kysymystä ei pystytä ratkaisemaan, ei ole olemassa perustaa EU:n ja Naton vahvalle vastavuoroiselle kumppanuudelle ja EU:n omat ponnistelut laatia yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka vaikeutuvat; painottaa Turkin strategista merkitystä EU:n ja Yhdysvaltojen suhteille ja sitä, että itäisen Välimeren, Lähi-idän ja Etelä-Kaukasian vakauttamisen tavoite voidaan parhaiten saavuttaa EU:n, Yhdysvaltojen ja Turkin välisen uuden turvallisuussopimuksen avulla;

13. myöntää, että EU:lla ja Yhdysvalloilla on päällekkäisiä kaupallisia ja poliittisia etuja Latinalaisessa Amerikassa, jossa EU:lla on strateginen kumppanuus Meksikon ja Brasilian kanssa sekä vapaakauppasopimus Chilen ja Meksikon kanssa ja se neuvottelee vapaakauppasopimuksesta Kolumbian kanssa; on Yhdysvaltojen lailla huolestunut autoritaarisuuden kasvusta Venezuelan kaltaisissa maissa ja Kuubassa jatkuvasta diktatuurista; pyrkii jatkuvaan yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa sen naapurialueilla, kun otetaan huomioon EU:n suuret investoinnit alueella ja vahvat historialliset siteet siihen;

Transatlanttisen talousneuvoston kokous ja kyseisen neuvoston vahvistaminen

14. on vakuuttunut siitä, että transatlanttinen talousneuvosto (TEC) on kaikkein asianmukaisin mekanismi transatlanttisten taloussuhteiden hallintaa varten; kehottaa kumppaneita käyttämään transatlanttisen talousneuvoston koko potentiaalin, jotta olemassa olevat taloudellisen yhdentymisen esteet voidaan ylittää ja esteettömät transatlanttiset markkinat voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, mikä tulee vaikuttamaan myönteisesti nykyiseen talouskriisiin ja sosiaaliseen kriisiin;

15. kehottaa komissiota tulevan transatlanttisen talousneuvoston kokouksen valossa jatkamaan sellaisten tuotteiden vaatimustenmukaisuusvakuutusten vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvien menettelyjen virallista hyväksymistä, joille kolmansien osapuolten suorittama testaus on pakollinen, mikä koskee erityisesti tieto- ja viestintätekniikkalaitteita ja sähkölaitteita; kehottaa komissiota vaatimaan virallisten mittayksiköiden vastavuoroista tunnustamista ja erityisesti ainoastaan metrijärjestelmän mukaisesti merkittyjen EU-tuotteiden hyväksymistä Yhdysvalloissa, tutkimaan standardointia Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa, käynnistämään standardeja koskevia pyöreän pöydän keskusteluja innovatiivisten ratkaisujen perusteella ja koordinoimaan toimia kansainvälisesti;

16. pitää äärimmäisen tärkeänä, että transatlanttisessa talousneuvostossa käydään vuoropuhelua uuselintarvikkeista ja uusien tekniikoiden käyttämisestä elintarviketuotannossa; korostaa olevansa huolissaan kloonauksen käyttämisestä eläinten jalostuksessa;

17. kehottaa tekemään transatlanttisessa talousneuvostossa yhteistyötä kaikissa asioissa, jotka vaikuttavat teollisuudenalojen ja erityisesti pk-yritysten sääntely-ympäristöön, ja soveltamaan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa noudatettua lähestymistapaa, kun käsitellään lainsäädäntöä, jolla on transatlanttisia vaikutuksia;

18. korostaa, että on tärkeää myös hyödyntää transatlanttista talousneuvostoa kumppanien välisen makrotaloudellisen yhteistyön kehyksenä, kun otetaan huomioon niiden ennennäkemätön yhteistyö kriisin aikana, ja kannustaa toimivaltaisia rahalaitoksia vahvistamaan koordinointiaan ja ennen kaikkea valvonnan ja järjestelmäriskien ehkäisemistä; tunnustaa EU:n ja Yhdysvaltojen hyvin tärkeän aseman maailman rahoituslaitoksissa, kuten Kansainvälisessä valuuttarahastossa, Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä järjestelypankissa;

Transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun asema transatlanttisessa talousneuvostossa

19. kehottaa uudelleen EU:n ja Yhdysvaltojen johtajia sekä transatlanttisen talousneuvoston yhteispuheenjohtajia ottamaan huomioon lainsäätäjien ratkaisevan aseman transatlanttisen talousneuvoston menestymisen kannalta; kehottaa heitä ottamaan transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun edustajat täysipainoisesti ja suoraan mukaan transatlanttisen talousneuvoston työskentelyyn, koska lainsäätäjillä on toimeenpanoelinten kanssa vastuu monien transatlanttisen talousneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta ja valvonnasta;

20. katsoo, että on välttämätöntä varmistaa, että sopivimmat kongressin ja Euroopan parlamentin jäsenet otetaan mukaan lainsäätäjien vuoropuheluun ja transatlanttisen talousneuvoston prosessiin, jotta voidaan varmistaa, ettei lainsäädännöllä ole tahattomia vaikutuksia transatlanttiseen kauppaan ja investointitoimintaan; toivoo, että nykyinen transatlanttinen lainsäätäjien vuoropuhelu voitaisiin muuttaa asteittain transatlanttiseksi edustajakokoukseksi parlamentin edellä mainitussa 26. maaliskuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa esitettyjen suositusten mukaisesti;

Kahdenvälinen ja kansainvälinen kauppa

21. kehottaa määrätietoisesti edelleen Yhdysvaltojen lainsäätäjiä – ja kehottaa komissiota tekemään samoin transatlanttisessa talousneuvostossa – harkitsemaan uudelleen konttien täydellistä läpivalaisua koskevaa velvoitetta ja pyytää kehittämään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa riskinhallinnan perusteella, mihin sisältyy EU:n ja Yhdysvaltojen kauppakumppanuusohjelmien vastavuoroinen tunnustaminen, Maailman tullijärjestön SAFE-standardien mukaisesti;

22. korostaa, että Dohan kehitysneuvottelukierros on saatettava päätökseen mahdollisimman pian; myöntää kuitenkin, että nousevat taloudet, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, tarvitsevat asiasisällöltään uuden ehdotuksen; kehottaa Yhdysvaltoja toimimaan päättäväisesti yhdessä EU:n kanssa jäljellä olevien esteiden poistamiseksi;

23. katsoo, että kolmansien maiden markkinoille pääsy on EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen huolenaihe ja etu etenkin, koska talouden elpyminen rahoituskriisistä on todennäköisesti alkamassa joissakin vastikään kehittyneissä maissa, kuten Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa, joissa on edelleen huomattavia ja syrjiviä kaupan esteitä ja muita kuin tulleihin liittyviä esteitä; uskoo, että transatlanttinen talousneuvosto voi olla merkittävässä asemassa, kun edistetään Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteistä lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa luotaviin kauppasuhteisiin; kehottaa transatlanttista talousneuvostoa pyrkimään siihen, että Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin uusiin vapaakauppasopimuksiin sovellettaisiin yhtenäisempää lähestymistapaa ja yhteistä strategiaa, jotta tällaisten sopimusten määräykset voitaisiin standardoida;

Kehitys

24. muistuttaa, että kansainväliset sitoumukset, jotka koskevat monissa tapauksissa aikataulusta jäljessä olevia vuosituhannen kehitystavoitteita, voidaan saavuttaa vain jos teollistuneet maat huolehtivat sitoumuksistaan ja käyttävät 0,7 prosenttia BKT:staan julkiseen kehitysapuun vuoteen 2015 mennessä; kehottaa näin ollen EU:ta ja Yhdysvaltoja samoin kuin muita kansainvälisiä lahjoittajia huolehtimaan sitoumuksistaan ja tehostamaan toimiaan, jotta vuosituhannen kehitystavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2015 mennessä;

Talous- ja rahoituskriisit

25. muistuttaa, että Basel II ‑sopimus ja sen tuleva tarkistaminen on tarkoitettu maailmanlaajuiseksi normiksi, ja kehottaa Yhdysvaltoja panemaan Basel II ‑sopimuksen pikaisesti täytäntöön; on siksi hyvin huolissaan siitä, että kriisin johdosta hyväksytyissä erilaisissa kansallisissa säädöksissä (erityisesti Yhdysvaltojen Wall Street -uudistus ja kuluttajansuojalaki, joilla rajoitetaan ulkoisten arviointien tunnustamista) asetetut rajoitukset saattavat johtaa tämän yleisnormin hyvin hajanaiseen täytäntöönpanoon; toteaa myös, että johdonmukaiset yleiset kirjanpitosäännöt ovat äärimmäisen tärkeät yhdenmukaisia toimintaedellytyksiä varten, ja kehottaa Yhdysvaltoja hyväksymään kansainväliset tilinpäätösstandardit;

26. kehottaa komissiota tehostamaan transatlanttista rahoituksen sääntelyä koskevaa vuoropuheluaan Yhdysvaltojen kanssa ja toteaa, että kriisi oli pahin maailmanlaajuinen lama suuren talouslaman jälkeen ja että siihen vastatakseen hallitukset eri puolilla maailmaa, erityisesti EU ja Yhdysvaltojen hallitus, ovat toimineet yhteistyössä ennennäkemättömällä tavalla rahoitusmarkkinoiden ja -laitosten uudistamiseksi;

27. katsoo, että kriisin puhjetessa voimassa olleet taloudelliset ja rahoitukselliset hallintarakenteet, olivatpa kyseessä maailmanlaajuiset, Yhdysvaltojen tai EU:n rakenteet, eivät ole vakauttanet riittävällä tavalla maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää; uskoo, että taloudellisen ja rahoituksellisen keskinäisen riippuvuuden kasvaessa makrotalouspoliittista yhteistyötä ja suurimpien talouksien valvontaa on vahvistettava; myöntää myös, että EU:n on käsiteltävä kysymystä edustuksestaan Kansainvälisessä valuuttarahastossa;

28. kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja toimimaan yhteistyössä Kiinan kanssa kansainvälisiä valuuttakursseja koskevan maailmanlaajuisen kiistan ratkaisemiseksi soveltamatta protektionistisia tai vastatoimenpiteitä; katsoo, että EU:n jäsenvaltioihin kohdistuu erilaisia markkinapaineita kuin Yhdysvaltoihin, etenkin kun on kyse joukkovelkakirjoista ja olemassa olevasta rahaliitosta;

29. toteaa, että sekä Frank-Dodd-laki että EU:n lainsäädännön uudistamisohjelma noudattavat G-20-aloitteita, ja katsoo, että on tärkeää, että tämä yhteistyö jatkuu koko sääntöjen vahvistamisprosessin ajan; toteaa, että tämä on erityisen selvää OTC-johdannaismarkkinoita koskevan lainsäädännön osalta; korostaa, että poikkeavuuksista monet johtuvat eri tyyppisistä lainsäätäjistä ja sääntöjen vahvistamisen valvojien asemasta;

Energia, ympäristö, liikenne, teollisuus, tutkimus ja tiede

30. panee tyytyväisenä merkille, että on luotu EU:n ja Yhdysvaltojen energianeuvosto, joka tarjoaa uuden kehyksen transatlanttisen vuoropuhelun syventämiselle strategisissa energiakysymyksissä, kuten toimitusvarmuudessa tai vähähiilisiin energialähteisiin siirtymisessä siten, että samalla vahvistetaan energiateknologiaa koskevaa jatkuvaa tieteellistä yhteistyötä; panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Yhdysvaltojen uuden Energy Star ‑sopimuksen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien koordinoinnista ja yhteistyöstä energiateknologioiden kehittämiseksi, joista esimerkkejä ovat vety ja ydinfuusio ITER-hankkeessa;

31. kannustaa transatlanttista talousneuvostoa kehittämään yhteistyötä sellaista yhteisen ulkoisen energian strategiaa ja raaka-ainestrategiaa varten, joilla tuetaan lähteiden, toimitusreittien ja infrastruktuurin monipuolistamista ja edistetään energiatehokasta taloutta, päämääränä energian toimitusvarmuuden parantaminen; kannustaa transatlanttista talousneuvostoa etsimään energiavalikoimaa koskevia yhteensuuntautuvia kestävyyskriteerejä ja tehostamaan tutkimusta ja kehitystä, myös biopolttoaineiden osalta;

32. toteaa, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, johon ei ole poliittista ja teknistä patenttiratkaisua, mutta olemassa olevien mahdollisuuksien yhdistäminen ja toiminnan radikaali tehostaminen kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän aloilla sekä teollisuus- että kehitysmaissa voivat kuitenkin osaltaan auttaa resurssi- ja jakeluongelmien ratkaisemisessa ja tasoittaa tietä kolmannelle teolliselle vallankumoukselle;

33. kehottaa EU:n puheenjohtajavaltiota pyrkimään tulevassa Cancunin huippukokouksessa kunnianhimoiseen Yhdysvaltojen sitoutumiseen ja yhteistyöhön edistettäessä EU:n päästökauppajärjestelmän ja Yhdysvaltojen alueellisten tai liittovaltiokohtaisten kauppajärjestelmien yhteyksiä; toteaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa yhteiset normit ja vertailuanalyysit kaikilla tulevilla päästökauppajärjestelmämarkkinoilla, jotta vältetään tarpeettomat sääntelyesteet näillä uusilla markkinoilla;

34. kehottaa Yhdysvaltoja suostumaan EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailusopimuksen ja ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen ensimmäisen vaiheen täyteen ja tehokkaaseen toteuttamiseen; muistuttaa sekä komissiota että Yhdysvaltojen viranomaisia siitä, että jos toisen vaiheen sopimusta ei tehdä, osa jäsenvaltioista voi peruuttaa ensimmäisen vaiheen sopimuksen;

35. kehottaa transatlanttista talousneuvostoa kannustamaan tutkimusalan yhteistyöhön, jotta hyödynnetään paremmin äskettäin laajennetun EU:n ja Yhdysvaltojen tiede- ja teknologiasopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti laajentamalla koordinoitujen tarjouspyyntöjen soveltamisalaa alueille, joilla on yhteisiä strategisia etuja, ja tehostamalla energiatutkimusalan yhteistyötä, kuten kansainvälistä vetytalouskumppanuutta (IPHE), hiilen sitomista käsittelevää foorumia (CSLF) ja Johannesburgin uusiutuvan energian koalitiota (JREC);

Teollis- ja tekijänoikeudet ja kuluttajansuoja

36. korostaa tiiviin transatlanttisen yhteistyön merkitystä digitaalistrategialle, kuten digitaalisille markkinoille, internetin vapaudelle maailmassa, tasapuolisuudelle, yhteisille normeille, avoimuudelle ja oikeusvaltioperiaatteelle ACTA-sopimuksen yhteydessä;

37. katsoo, että on erittäin tärkeää laatia EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen toimintastrategia teollis- ja tekijänoikeuksien voimaan saattamiseksi, jotta voidaan torjua väärennettyjen ja salakuljetettujen tuotteiden huimasti kasvavaa maailmanlaajuista kauppaa; kehottaa luomaan väärennöksien torjumisesta vastaavan transatlanttisen erityistyöryhmän osoituksena poliittisesta päättäväisyydestä puuttua laittomaan toimintaan, joka jäytää innovatiivisten ja luovien teollisuudenalojen kilpailukykyä, kunnioittaen kuitenkin samalla kansalaisvapauksia, ilmaisunvapautta, yksityisyyttä ja oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin;

Oikeus- ja poliisiyhteistyö, viisumit

38. vaatii, että EU:n on neuvoteltava yhteisesti liittymisestä Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan, jotta varmistetaan, että ohjelman ulkopuoliset neljä jäsenvaltiota – Bulgaria, Kypros, Puola ja Romania – eivät tee kahdenvälisiä sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa viisumivapauden saavuttaakseen; toistaa, että komission on edelleen otettava Yhdysvaltojen kanssa esiin poliittisella ja teknisellä tasolla se, että EU:lle on erittäin tärkeää, että neljä jäljelle jäänyttä jäsenvaltiota liitetään viisumivapausohjelmaan niin pian kuin mahdollista;

39. korostaa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön henkeä maailmanlaajuisen terrorismin torjunnassa ja kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja toimimaan edelleen yhteistyössä, jotta vastataan terrorismin uuteen uhkaan; toistaa haluavansa toimia päättäväisesti tällä alalla ja uskovansa vakaasti, että on varmistettava, että turvallisuustoimet eivät heikennä kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojelua sekä yksityisyyden ja tietosuojan ehdotonta kunnioittamista; vahvistaa, että tarpeellisuus ja suhteellisuus ovat tärkeimpiä periaatteita, joita ilman terrorismin torjunta ei voi olla tehokasta;

40. panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Yhdysvaltojen sopimuksesta pankkitietojen siirrosta käy ilmi Yhdysvaltojen halukkuus noudattaa Euroopan parlamentin SWIFT-mietinnössä esittämiä tietosuojavaatimuksia;

41. kehottaa neuvostoa myöntämään pikaisesti neuvotteluvaltuudet EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojasopimusta varten ja sen jälkeen käynnistämään kiireellisesti neuvottelut ja siirtämään niiden tulokset lainsäädännöksi niin pian kuin mahdollista;

42. kehottaa sekä Yhdysvaltoja että EU:ta keräämään ja käsittelemään tietoja vain sen verran, mikä on ehdottomasti tarpeen turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi, jotta kansalaisvapauksia rajoitetaan mahdollisimman vähän, ja vaatii, että tietojen siirtopyyntöjä sekä muita oikeus- ja sisäasioita koskevia järjestelyjä olisi yleisesti käsiteltävä osana Yhdysvaltojen ja EU:n monenvälistä järjestelmää eikä kahdenvälisesti yksittäisen jäsenvaltion kanssa;

43. korostaa olevansa hyvin huolestunut niin sanotusta matkailun edistämissäädöksestä ja sen syrjivyydestä, koska sitä sovelletaan ainoastaan Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan kuuluviin matkustajiin, ja tietosuojaa koskevista huolenaiheista, koska maksut voi suorittaa ainoastaan jollakin neljästä yleisimmästä luottokortista, joita ylläpitävät yhtiöt ovat kaikki sijoittautuneet Yhdysvaltoihin; kehottaa ottamaan sähköisen matkustusluvan (ESTA) maksua koskevan kysymyksen esiin seuraavassa EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokouksessa joulukuussa;

44. kehottaa käynnistämään EU:n ja Yhdysvaltojen hallitusten ja yhteiskuntien välisen avoimen vuoropuhelun siitä, miten voisimme yhdessä pyrkiä lisäämään suvaitsevaisuutta ja kunnioittaa moniarvoisuutta osana kaikkien perusihmisoikeuksien kunnioittamista, kun otetaan huomioon harmonista, moniarvoista yhteiskuntaa uhkaavat viimeaikaiset tapahtumat Atlantin molemmin puolin;

45. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdysvaltojen kongressille, transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun yhteispuheenjohtajille sekä transatlanttisen talousneuvoston yhteispuheenjohtajille ja sihteeristölle.