Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0701/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0701/2010

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 15/12/2010 - 9.6
CRE 15/12/2010 - 9.6

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 172kWORD 120k
8.12.2010
PE450.531v01-00
 
B7-0701/2010

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti


komission työohjelmasta 2011


Lothar Bisky GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission työohjelmasta 2011  
B7‑0701/2010

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle komission työohjelmasta 2011,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ihmiset osoittavat kaikkialla Euroopassa mieltään vastustaakseen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tiukkaa budjettipolitiikkaa, joka johtaa palkkojen, sosiaalietuuksien ja julkisten palvelujen ankariin leikkauksiin; ottaa huomioon, että ihmiset vastustavat sitä, että he joutuvat maksamaan pankkien vastuuttomasta voitontavoittelusta aiheutuneen talouskriisin kustannukset; ottaa huomioon, että ihmiset eivät hyväksy uusliberalistisia politiikkoja, jotka avasivat tien tälle kehitykselle,

B.   ottaa huomioon, että samanaikaisesti keskeiset jäsenvaltiot ja unionin toimielimet asettavat lisää rajoituksia kansallisille talousarvioille ja vahvistavat vakaussopimusta; ottaa huomioon, että tämä politiikka supistaa kysyntää ja leikkaa samanaikaisesti palkkoja raivaten siten tietä radikaalille liberalisointiohjelmalle, jolloin luodaan olosuhteet uudelle talouskriisille; ottaa huomioon, että komissio valmistautuu toteuttamaan tiukkaa budjettipolitiikkaa ehdottamalla uusia eläkeuudistuksia vuonna 2011, lisää työpaikkojen suojeluun ja valtion tukiin liittyviä uudistuksia sekä uusia liberalisointi- ja yksityistämistoimenpiteitä,

C.  ottaa huomioon, että pankit tekevät jälleen suuria voittoja; ottaa huomioon, että EU ja jäsenvaltiot ovat osoittautuneet haluttomiksi rajoittamaan ja sääntelemään pankkien kaupankäyntiä, jolloin ei puututa kriisin syihin,

D.  ottaa huomioon, että finanssi- ja talouskriisi jatkuu EU:ssa tilanteessa, jossa joissakin jäsenvaltioissa ja erityisesti Saksassa eletään nousukautta samaan aikaan kun muiden maiden talous polkee paikallaan tai jopa taantuu, esimerkkeinä Kreikka, Irlanti, Espanja ja Portugali,

E.   ottaa huomioon, että yhteensä 84 miljoonaa ihmistä elää EU:ssa köyhyydessä, mukaan luettuina pöyristyttävät 19 miljoonaa lasta; ottaa huomioon, että samaan aikaan varakkaiden ihmisten ja heidän varallisuutensa määrä on kasvanut,

F.   ottaa huomioon, että komission työohjelmassa 2011 ei pystytä vastaamaan näihin haasteisiin; ottaa huomioon, että EU:n kasvava polarisoituminen ja uusliberalististen politiikkojen jatkuminen vaarantavat Euroopan yhdentymisen ja koko EU:n,

1.   katsoo, että komission työohjelmassa 2011 keskitytään vääriin painopisteisiin ja se perustuu uusliberalistiseen lähestymistapaan, joka aiheutti talous- ja rahoituskriisin; kehottaa radikaaliin politiikan muutokseen, jossa asetetaan makrotalouden kysynnän laajentaminen ja täystyöllisyyden edistäminen etusijalle;

2.   pahoittelee, että uudet menettelyt, joiden mukaisesti komissio ei esitä vuotuista poliittista strategiaa työohjelmansa valmistelun yhteydessä, heikentää Euroopan parlamentin vaikutusvaltaa työohjelman valmistelun alkuvaiheissa; kehottaa komissiota korjaamaan tämän tilanteen;

3.   panee huolestuneena merkille, että Lissabonin sopimuksen ensimmäistä vuotta leimasivat unionin toimielinten vakavat kiistat Euroopan parlamentin demokraattisesta osallistumisesta ja tarkasteluoikeuksista; korostaa, että Euroopan unionin demokratisointi on Euroopan unionin selviytymisen kannalta ratkaisevaa ja että Euroopan parlamentin roolin vahvistaminen on merkittävä osa tätä haastetta;

Talouden hallinnointi ja rahoitusalan sääntely

4.   hylkää talouden ohjausjärjestelmää koskevat komission ehdotukset, jotka eivät riittävässä määrin heijasta EU:ssa vallitsevaa perusteellista epätasapainoa; arvostelee sitä, että näillä ehdotuksilla pyritään vahvistamaan epäluotettavaksi osoittautuneen vakaus- ja kasvusopimuksen ehkäiseviä ja rankaisevia osia, vaikka sopimuksella on taipumus painaa monen jäsenvaltion kansantalous syvään lamaan ja luoda hyvin kielteisiä seurauksia suurimmalle osalle Euroopan kansantalouksista;

5.   korostaa tarvetta kumota vakaus- ja kasvusopimus samalla kun luodaan työllisyys- ja kasvusopimus, jolla edistetään julkisia investointeja, lisätään sisäistä kysyntää, tuetaan mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja asetetaan erityisiä taloudellisia ja sosiaalisia kriteereitä ja ympäristökriteereitä, jotka on räätälöity kunkin jäsenvaltion erityistarpeisiin ja joilla pyritään erityisesti työttömyyden ja köyhyyden vähentämiseen;

6.   toistaa voimakkaan arvostelunsa unionin uutta rahoitusvalvontakehystä kohtaan; pahoittelee sitä, että se jättää talousriskien todelliset syyt koskemattomiksi ja että Euroopan laajuisesti toimivia pankkeja valvovat edelleen kansalliset viranomaiset, joilla on heikot valtuudet;

7.   vaatii tiukkoja sääntöjä, joilla estetään pankkeja ottamasta ylettömiä riskejä ja ulkoistamasta riskejä varjopankkisektorille; katsoo, että julkista pankkisektoria ja osuustoiminnallisia pankkeja olisi tuettava siten, että vähintään yksi suuri julkinen pankki varmistaa sosiaalisesti ja ekologisesti toivottavien hankkeiden rahoittamisen;

8.   arvostelee EU:n haluttomuutta säännellä ja leikata hedgerahastoja ja yksityistä pääomaa, jotka vaikuttivat huomattavasti kriiseihin lisäämällä makrotason vakausriskejä; korostaa, että yksityinen pääoma on vastuussa laajamittaisesta yritysten varojen tyhjentämisistä, lukemattomien työpaikkojen menetyksistä ja monien yritysten lakkauttamisista EU:ssa; arvostelee voimakkaasti sitä, että EU:n uudella asetuksella hedgerahastoista ja yksityisestä pääomasta pyritään standardoimaan nämä haitalliset tuotteet ja tarjoamaan niille oikeusvarmuus sen sijaan että niitä leikattaisiin;

9.   korostaa, että on tarpeen lujittaa luottoluokituslaitoksia koskevia sääntöjä ja parantaa näiden laitosten valvontaa kansainvälisesti; kehottaa perustamaan julkisen eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen luokitusta haittaavien eturistiriitojen estämiseksi;

10. tuomitsee voimakkaasti sen, että komissio ja jäsenvaltioiden enemmistö hylkäävät kaikenlaiset rahoitusmarkkinoiden transaktioverot; katsoo, että EU:n tasolla on otettava käyttöön rahoitusmarkkinoiden transaktioverot (Tobinin vero) ja pörssitransaktioiden vero (mukaan luettuna OTC-transaktiot);

Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi

 

11. pahoittelee syvästi sitä, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen eurooppalainen teemavuosi 2010 ei tuonut todellisia tuloksia; panee merkille, että uudella strategialla on vain yksi tavoite köyhyyden vähentämiseksi – leikata määrää 20 miljoonalla – mutta siinä ei ehdoteta käytännön politiikkoja; arvostelee voimakkaasti sitä, että köyhyyden torjunta on vain lippulaivaohjelma, joka perustuu ns. "avoimen koordinaation menetelmään";

Koheesiopolitiikka ja rakennerahastot

12. on huolissaan siitä, että komissio mainitsee työohjelmassaan koheesiopolitiikan ainoastaan "Resurssitehokas Eurooppa" -lippulaivahanketta täydentävänä osana sekä EU:n rahoituskehyksen mukauttamisen yhteydessä;

13. toistaa kantansa, jonka mukaan koheesiopolitiikkaa ei pidä alistaa uusliberalistisen Eurooppa 2020 -strategian painopisteille, joita ovat "kilpailukyky", "sääntelyn purkaminen", "mukautuvuus" ja "yrittäjyys"; korostaa, että kilpailukyvyllä ei pidä korvata lähentymistä jäsenvaltioissa ja alueilla, jotka ovat kehityksessä jäljessä;

14. korostaa, että aluepolitiikka on taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisen kannalta välttämätön väline, jonka päätavoitteena on alueellisten erojen vähentäminen, todellisen lähentymisen edistäminen sekä kasvun ja työllisyyden kannustaminen; vaatii, että koheesiopolitiikkaa on noudatettava ja vahvistettava vuoden 2013 jälkeen ja sen on aina säilyttävä itsenäisenä politiikan alana, joka tukee kestävää kehitystä (taloudellinen, sosiaalinen, ympäristöllinen, alueellinen) sekä vähentää alueellisia eroja ja köyhimpien alueiden jälkeenjääneisyyttä;

15. uskoo, että EU:n nykyinen koheesiorahoitus ja EU:n nykyiset koheesiovarat eivät riitä täyttämään todellisen lähentymisen sekä alueellisten erojen, korkean työttömyyden, tuloerojen ja köyhyyden poistamisen tarpeita Euroopan unionissa; korostaa, että EU:n talousarviota on vahvistettava koheesiopolitiikan alalla; korostaa, että on tärkeää, että alueellinen hallinnointi ja suunnittelu säilyvät yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla;

16. katsoo, että BKT:n olisi edelleen oltava pääasiallinen kriteeri, jonka perusteella aluetukikelpoisuus ratkaistaan, mutta että sitä on täydennettävä muilla indikaattoreilla, jotka menevät BKT:tä pitemmälle, mukaan luettuina tarpeet, jotka liittyvät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseen, sukupuolten tasa-arvoon, kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon (mukaan luettuna Euroopan eri alueiden välinen hallinnointi sekä tuloihin ja varallisuuteen perustuvan epätasa-arvon vaikutusten poistaminen), energiaan, luonnonvarojen käyttöön ja ekosysteemipaineisiin;

17. suosittelee, että koheesiopolitiikkaa olisi mukautettava SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita varten toteuttamalla erityisiä toimenpiteitä; kehottaa komissiota ehdottamaan pysyviä ja asianmukaisiin varoihin perustuvia toimenpiteitä, jotka voidaan mukauttaa kunkin syrjäisimmän alueen tarpeisiin, jotta niitä voidaan auttaa vastaamaan pysyviin haasteisiin;

Työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi

 

18. panee merkille komission aikomuksen esittää säädöstä, joka sisältää säännöt työntekijöiden sijoittamista koskevan direktiivin täytäntöönpanon valvonnasta ja täytäntöönpanosta; korostaa kuitenkin, että tätä direktiiviä on tarkistettava perusteellisesti, jotta voidaan varmistaa samapalkkaisuusperiaate sekä samalla työpaikalla tehtävästä samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate, ja korostaa, että sen määräykset vähimmäispalkasta ovat vähimmäisvaatimuksia, joita ei voida tulkita enimmäistasoksi, kuten on tehty Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä;

 

19. vaatii perussopimuksiin seuraavan laajentumiskierroksen yhteydessä tehtävien uusien muutosten valossa, että EU:n primaarioikeuteen lisätään sosiaalista edistystä koskeva lauseke, jossa määrätään, että perusoikeudet yleisesti ja varsinkin lakko-oikeus ja oikeus ammattiyhdistystoimintaan, työsopimusneuvotteluihin ja niin edelleen ovat aina ensisijaisia sisämarkkinoiden vapauksiin nähden;

 

Työaikadirektiivin tarkistaminen

 

20. on vakavasti huolissaan komission aikomuksesta ehdottaa työaikadirektiivin tarkistamista, jonka "[t]avoitteena on mukauttaa direktiivi työnteon muotojen kehityksestä johtuviin muutoksiin ja selventää direktiivin täytäntöönpanoa erityisesti päivystysaikaa koskevien ongelmien osalta"; muistuttaa komissiota siitä, että parlamentti vastusti komission ja neuvoston ehdotuksia, joilla pyrittiin heikentämään nykyistä työaikadirektiiviä, ja että tätä asiaa koskeva sovittelumenettely näin ollen aiheellisesti epäonnistui viime vaalikaudella; varoittaa komissiota yrittämästä työaikadirektiivin vesittämistä uutta direktiiviä ehdottaessaan;

 

21. kehottaa komissiota ehdottamaan työaikadirektiivin tarkistamista, jossa otetaan huomioon työelämän ja työn ulkopuolisen elämän yhteensovittaminen, mikä edellyttää muun muassa seuraavia seikkoja:

 

       enimmäistyöviikon selkeä lyhentäminen EU:n tasolla (nykyisestä normista eli 48 viikkotunnista 40 tuntiin ensimmäisenä toimenpiteenä poistaen kaikki voimassa olevan direktiivin nykyiset poikkeukset ja porsaanreiät), minkä myötä jäsenvaltioita kannustettaisiin lyhentämään työaikoja kansallisella tasolla, jolloin myös torjuttaisiin työttömyyttä,

       kaikkien "opt-out"-mahdollisuuksien poistaminen ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden täysi täytäntöönpano (työpaikalla vietetty päivystysaika on laskettava työajaksi, korvaava lepo on annettava välittömästi työssäoloajan jälkeen),

       jos työntekijällä on useampia kuin yksi työsopimus, on toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että työntekijän työajaksi määritellään kunkin sopimuksen nojalla työskenneltyjen ajanjaksojen yhteenlaskettu summa;

 

Työterveys ja työturvallisuus

 

22. pitää tervetulleena komission aikomusta tarkistaa direktiiviä 2004/37 työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta; korostaa, että direktiivin soveltamisalaa on laajennettava, jotta voidaan ottaa huomioon uudet riskitekijät ja reprotoksiinit, ja että suojatasoa ja suojelua on kauttaaltaan parannettava tiukentamalla bentseenin, vinyylikloridimonomeerin ja kovapuupölyn työperäisen altistumisen raja-arvoja (OELV) sekä määrittelemällä OELV-arvo paljon suuremmalle määrälle karsinogeeneja kuin nykyisessä direktiivissä säädetään ja erityisesti silikonidioksidille;

 

23. pitää tervetulleena komission aikomusta esittää työperäisiä muskuloskeletaalisia vammoja (MSD) koskeva yhteisön aloite; arvostelee kuitenkin sitä, että komissio ehdottaa kapea-alaista "uudelleenlaatimista", jossa direktiivien 90/269/ETY ja 90/270/ETY säännökset yhdistetään yhdeksi säädökseksi; kehottaa komissiota esittämään uuden direktiivin, joka perustuu työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetussa puitedirektiivissä 89/391/ETY kuvattuihin ehkäisemisen periaatteisiin ja on tarkoitettu kattamaan kaikki työtilanteet kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa, jossa MSD-riskitekijät eliminoidaan lähtökohtaisesti; korostaa, että biomekaanisten rasitusten lisäksi huomioon on otettava myös työn sisältö, työn organisointi, fyysinen ja psykososiaalinen ympäristö sekä aisti- ja tunnerasitukset, mukaan luettuna "sukupuoliulottuvuus", koska MSD-riskit vaikuttavat eri tavalla naisiin ja miehiin;

 

24. katsoo, että yhteisön uudessa työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa vuosiksi 2013–2020 on irrottauduttava edellisen strategian (2007–2012) lähestymistavasta, jossa työterveyttä tarkasteltiin ensi sijassa tuottavuuden ja yrityksen kilpailukyvyn muuttujana; toteaa, että uudessa strategiassa olisi keskityttävä käyttämään REACH-asetuksen tarjoamia mahdollisuuksia parantaa työntekijöiden suojelua kemiallisilta vaaroilta, pyrkimään edelleen ehkäisemään työperäisiä sairauksia ja parantamaan työntekijöiden elämisen laatua, vahvistamaan työsuojelutarkastajien valvonta- ja täytäntöönpanovastuuta sekä työntekijöiden osallistumista ehkäisevien politiikkojen suunnitteluun, valvontaan ja täytäntöönpanoon, kehittämään ammattitautien tunnistamista ja ratkaisemaan kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa joustavuuden, turvattomuuden ja alihankinnan vaikutukseen asianmukaisen riskien ehkäisemisen esteinä;

 

Työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa

 

25. panee merkille komission aikomuksen tarkistaa direktiivejä 2001/86/EY (eurooppayhtiön säännöt, työntekijöiden osallistuminen) ja 2003/72/EY (eurooppaosuuskunnan säännöt, työntekijöiden osallistuminen); korostaa, että komission tavoitteena on "yksinkertaistaa eurooppayhtiöiden työntekijöiden henkilöstöedustuksen järjestelyjä", mikä saattaa jo olla merkki sen halukkuudesta taipua teollisuuden eturyhmien painostukselle ("työntekijöiden osallistuminen on eurooppayhtiöille taakka"); korostaa, että eurooppayhtiölainsäädäntöä ei ollut tarkoitettu välineeksi, jolla kansalliset säädökset työntekijöiden osallistumisesta ja yhteisestä päätöksenteosta pannaan kilpailemaan keskenään – eikä siitä saa tulla sellaista; kehottaa komissiota peruuttamaan yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä koskevan ehdotuksen, jolla heikennettäisiin edelleen työntekijöiden osallistumisoikeuksia;

 

Valkoinen kirja eläkkeistä ja IORP-direktiivin tarkistaminen

 

26. katsoo, että komission kaavailemaa valkoista kirjaa eläkkeistä voidaan käyttää ainoastaan propagandavälineenä lakisääteisten eläkejärjestelmien heikentämisen jatkamisen puolesta; arvostelee voimakkaasti sitä, että jo eläkkeitä koskevassa komission vihreässä kirjassa todettiin, että julkisten eläkkeiden "riittävyyttä" olisi ehkä tarkistettava alaspäin budjettivajeiden, demografisten suuntausten ja lähivuosina odotettavissa olevan hitaamman kasvun valossa ja että työssäoloa olisi pidennettävä;

 

27. arvostelee voimakkaasti komission näkemystä, jonka mukaan rahoitetuille järjestelmille on annettava uutta pontta "vahvistamalla eläkkeiden sisämarkkinoita" – ei ainoastaan työeläkejärjestelmien vaan erilaisten yksityisten eläkerahastojen, henkivakuutusten ja vastaavien osalta – minkä on ilmeisesti määrä toimia inspiraation lähteenä lisäeläkerahastodirektiivin (IORP) ehdotetun tarkistamisen yhteydessä; arvostelee voimakkaasti sitä, että IORP-direktiivi avasi työeläkejärjestelmiä koskevien palvelujen tarjoamisen kilpailulle ja liberalisoi voimakkaasti vakavaraisuusvaatimuksia;

 

28. viittaa liberalisointipolitiikkojen ja eläkejärjestelmien osittaisen yksityistämisen katastrofaalisiin seurauksiin; katsoo, että yksityisesti rahoitetut järjestelmät eivät pystyneet täyttämään aikaisempia lupauksia korkeammista tuotoista ja turvatuista eläkkeistä ja osoittivat finanssikriisin aikana raskaita tappioita (vähintään 20 prosenttia omaisuuden arvosta), mikä johti vieläkin jatkuviin jäsenvaltioiden pelastusoperaatioihin, korkeampiin maksuihin ja näistä järjestelmistä maksettavien etujen leikkauksiin;

 

29. kannattaa yksityisesti rahoitettujen järjestelmien varojen vähittäistä uudelleenintegrointia julkisiin eläkejärjestelmiin – kuten Argentiinassa on tehty – siten, että voidaan lisätä uudelleenjakamista, jotta voidaan edistää kaksinkertaista tavoitetta eli vähentää vanhusten köyhyyttä ja ylläpitää elintasoa eläkejärjestelmien ansiosidonnaisten komponenttien osalta;

 

Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma

 

30.  panee merkille komission aikomuksen toteuttaa EU:n "osaamisarviointi" joka toinen vuosi; katsoo kuitenkin, että osaamisen ja pätevyyden elinikäistä kehittymistä edistäisivät parhaiten oikeuksiin perustuva tapa lähestyä aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja ja elinikäistä oppimista, kattava työterveys ja työturvallisuus, yleiset ja yhtäläiset sosiaaliset oikeudet ja työntekijöiden oikeudet kaikille, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen ja yhteensovittaminen sekä työpaikkojen laadun ja työhyvinvoinnin parantaminen sen sijasta, että kapea-alaisesti "tehostetaan työvoiman liikkuvuutta" ja edistetään joustoturvaa; vaatii, että taitoja ja työpaikkoja koskeva toimintasuunnitelma on tiiviisti kytkettävä selkeisiin tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteisiin, joilla edistetään vihreää ja sosiaalista taloutta, sekä kestävään kehitykseen tähtääviin vastaavanlaisiin teollisuus- ja aluepolitiikkoihin pelkän "muutosta ennakoivan" strategian sijasta;

 

Nuoret liikkeellä (Youth on the move)

 

31. panee merkille komission aikomuksen tarkistaa asetusta (ETY) N:o 1612/68 (EURES) siten, että siihen sisällytetään EU:n laajuinen suunnitelma nuorten työntekijöiden liikkuvuudesta; vaatii, että nuorten työntekijöiden liikkuvuuden on oltava vapaavalintaista eikä nuoria voida pakottaa siihen ehdollisilla vaatimuksilla;

 

32. katsoo, että keskittyminen nuorten liikkuvuuden edistämiseen on sellaisenaan liian kapea-alaista, jotta nuorisotyöttömyyttä voidaan tehokkaasti torjua; kehottaa siksi komissiota esittämään ehdotuksen EU:n nuorisotakuuksi, joka takaa, että kaikille EU:n nuorille tarjotaan sopivaa kohtuullisesti palkattua työpaikkaa heidän pätevyytensä ja taitojensa mukaisesti tai harjoittelupaikkaa, lisäkoulutusta tai työn ja koulutuksen yhdistelmää välittömästi, jos he jäävät työttömiksi;

 

Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvoa koskeva politiikka

 

33. vaatii, että Euroopan unionin uudesta tasa-arvostrategiasta olisi tehtävä Pekingin toimintaohjelmaan ja sen saavutuksiin pohjautuva toimintasuunnitelma ja poliittinen sitoumus, sillä naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisten ihmisoikeuksien erottamaton, jakamaton ja kiinteä osa;

 

34. vaatii toteuttamaan pikaisia käytännön toimia palkkasyrjinnän torjumiseksi joko tarkistamalla olemassa olevaa direktiiviä tai laatimalla asteittain toteutettavia alakohtaisia suunnitelmia, joilla on täsmällisiä tavoitteita, kuten palkkaeron supistaminen 0−5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jotta voidaan päästä eroon suorasta ja välillisestä syrjinnästä, tai kannustamalla kollektiivisiin työehtosopimuksiin, kouluttamalla tasa-arvokysymysten neuvonantajia, puuttumalla palkattoman työn epätasaiseen jakautumiseen naisten ja miesten välillä ja laatimalla tasa-arvosuunnitelmia tehtaita ja muita työpaikkoja varten;

 

35. korostaa, että on tärkeää torjua kaikenlaisia ja kaikkiin elämänvaiheisiin liittyviä stereotypioita, jotka ovat yleisin miesten ja naisten epätasa-arvon syy ja vaikuttavat koulutukseen liittyviin valintoihin, koulutukseen ja työllistymiseen, perheasioiden ja kotitöiden jakamiseen, julkiseen elämään ja päätöksentekoon osallistumiseen ja edustukseen päätöksentekoelimissä sekä työelämään liittyviin valintoihin, ja kehottaa esittämään direktiivin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta;

 

Sisämarkkinat

 

36. katsoo, että Euroopan kansalaisten sosiaaliset oikeudet ja edut olisi asetettava etusijalle kaikissa sisämarkkinapolitiikoissa; hylkää sisämarkkinalainsäädäntöä koskevat komission ehdotukset, joilla pyritään kilpailun lisäämiseen ja liberalisointivauhdin kiihdyttämiseen; pyytää ensi vaiheessa jäädyttämään liberalisointipolitiikan ja kehottaa komissiota toteuttamaan tutkimuksia yhdessä liberalisointipolitiikan taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista huolestuneiden tahojen kanssa;

 

37. on tiukan budjettipolitiikan valossa syvästi huolestunut yleispalvelujen tulevaisuudesta EU:ssa; korostaa yleispalvelujen ja niiden tarjoamisen merkitystä Euroopan unionin sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle; arvostelee voimakkaasti suuntausta, jossa väheksytään valtion roolia yleishyödyllisten palveluiden tuottajana ja kehottaa ottamaan julkiset hyödykkeet julkisen sektorin hallintaan; vaatii vahvistamaan valtion roolia markkinoiden sääntelyn, markkinoille osallistumisen ja markkinoihin puuttumisen alalla; korostaa tarvetta tarkistaa palveludirektiiviä tältä osin;

 

38. vaatii, että valtion tukia koskeva komission politiikka ei saa vaarantaa yleiseen etuun ja jäsenvaltioiden yleiseen taloudelliseen etuun liittyviä tehtäviä; katsoo, että kansallisella ja EU:n tasolla yrityksille annettava julkinen tuki olisi kytkettävä niille asetettaviin pitkän aikavälin sitoumuksiin, jotka liittyvät alueelliseen kehitykseen ja työllisyyteen, ja että tukea ei pidä myöntää siten, että sitä voitaisiin käyttää yritysten siirtymisen tukemiseen; pyytää vahvistamaan työntekijöiden edustajien asemaa yritysten johtokunnissa ja rakenteellisissa päätöksissä;

 

39. panee merkille, että komissio ei esittänyt ehdotuksia kuluttajien suojelusta aikoina, jolloin perushyödykkeiden hinnat ovat nousussa, ja kehottaa komissiota siten esittämään hintavalvontaan perusteellista muutosta, joka antaa valtioille mahdollisuuden valvoa perushyödykkeiden hintoja kansalaisten eduksi;

 

40. korostaa jatkuvaa tarvetta luoda tasapuoliset kilpailuedellytykset pk-yrityksille, joihin edelleen kohdistuu kilpailuhaittoja tietyillä markkinoilla, esimerkiksi julkisissa hankintamenettelyissä;

 

Ilmastonmuutos

41. korostaa, että maailmanlaajuista talouskriisiä ei voi eikä saa pitää tekosyynä toimimatta jättämiselle tai ilmastoa koskevan oikeudenmukaisuuden kieltämiselle; toistaa, että kestävän talouden kehittäminen on perustavanlaatuinen osa tietä, jota pitkin nykyisestä kriisitilanteesta päästään pois; kehottaa siksi vihreään innovointiin perustana sille, että teollisuus käännetään kestävälle kasvu-uralle, edistetään ympäristöystävällisiä teknologioita, vähennetään energiariippuvuutta ja turvataan työllisyys ja sosiaalinen ja taloudellinen koheesio sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa;

42. kehottaa ilmastonmuutoksesta aiheutuvien lisäkustannusten välttämiseksi kiireellisesti hyväksymään kunnianhimoisia toimenpiteitä komission aloitteella, joka ulottuu pitemmälle kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna, jotta voidaan rajoittaa maailmanlaajuinen keskimääräinen lämpötilan nousu 1,5 asteeseen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna;

43. kehottaa korvaamaan EU:n "suuntaa-antavan" tavoitteen energiatehokkuuden parantamisesta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä pakollisella tavoitteella ja määräämään, että 20 prosenttia EU:n energiankulutuksesta on saatava uusiutuvista lähteistä; kehottaa sitoviin käytännön toimiin, joilla asetetaan suuntaviivoja uusiutuvien energialähteiden energiatehokkuuden parantamiseksi; pahoittelee, että komission ainoa energia-aloite on luonteeltaan lainsäädännöllinen; kehottaa komissiota hyväksymään tämän lainsäädäntöehdotuksen kesäkuun 2011 loppuun mennessä;

44. kehottaa komissiota esittämään aloitteen, jolla tarkistetaan puhtaan kehityksen mekanismia ja päästökauppajärjestelmää, jotka vaarantavat nykyisellään vakavasti hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen EU:ssa ja koko maailmassa; vaatii, että olisi pyrittävä tehokkaisiin omiin vähennyksiin turvautumatta markkinavälineisiin tai joustavuusmekanismeihin;

45. kehottaa komissiota esittämään hankkeita, joissa EU ja kehittynyt maailma paitsi hyväksyvät kunnianhimoisia vähennystavoitteita niin myös auttavat kehitysmaita käyttämään kestäviä ja tehokkaita teknologioita tarjoamalla asianmukaista taloudellista, teknistä ja teknologista tukea valmiuksien luomiselle vaatimatta niitä hankkimaan kalliita patentteja;

46. korostaa tarvetta edistää innovatiivisia ja täydentäviä ilmastotoimien rahoituslähteitä maailmanlaajuisella sopimuksella, joka sisältää kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden transaktioverot sekä kansainväliseltä ilmailu- ja meriliikennealalta saatavan rahoituksen; korostaa, että ilmastorahoituksen täysimääräisellä ja avoimella käytöllä on keskeinen asema virallisen kehitysavun nykyisten talousarvioiden uutena ja täydentävänä tekijänä siten, että mukautumiseen ja lieventämiseen kohdistetaan tasapainoisesti varoja;

47. toteaa, että on esitettävä tulevaa ilmastonmuutoshaastetta koskeva järjestely, joka sisältää selkeät säännöt maankäytöstä, maankäytön muutoksista, luonnonsuojelusta, kestävästä metsänhoidosta ja metsien paremmasta käytöstä hiilivarastoina kehitysmaissa siten, että varmistetaan REDD+-ohjelman asianmukainen täytäntöönpano;

Energiapolitiikka

48. panee merkille, että komissio pitää energiakysymysten ratkaisemista painopisteenä; katsoo, että tulevissa strategioissa olisi pyrittävä täyttämään sellaiset tavoitteet kuin energiatehokkuus ja energian säästäminen, uusien ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, energiaverkostojen edistäminen ja toimitusvarmuus; vaatii, että EU:n energiapolitiikalla olisi pyrittävä osaltaan mahdollistamaan kohtuulliset energian hinnat kaikkien kuluttajien eduksi, uusiutuvien energialähteiden aseman parantaminen kestävässä energiantuotannossa sekä yhteenliitettyjen, integroitujen, yhteentoimivien ja älykkäiden energiaverkkojen kehittäminen; torjuu ulkopolitiikan alistamisen energian saannin turvaamiselle;

49. pitää tervetulleena komission ehdotusta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallisesta huollosta ja katsoo, että komission olisi tehostettava korkeimpien ydinturvallisuusstandardien hyväksymisprosessia; kehottaa komissiota sisällyttämään myös vuoden 2011 työohjelmaansa yhteisön sisäisiä ydinmateriaalin siirtoja koskevasta raportoinnista annettavan asetuksen;

50. pitää tervetulleena komission lainsäädäntöaloitetta, joka koskee älykkäiden verkkojen toteuttamisen puitteita, jotta voidaan parantaa energiatehokkuutta ja uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön käyttöä, ja kehottaa komissiota hyväksymään tämän lainsäädännön vuonna 2011;

51. pitää tervetulleina komission ponnisteluja tutkimuksen ja kehityksen alalla mutta vaatii tekemään selvän eron tutkimus- ja innovaatiopolitiikkojen välille; huomauttaa, että sosiaalista innovointia olisi vahvistettava EU:n innovaatiopolitiikan puitteissa;

Liikenne

52. torjuu liikenteen alan yksityistämisen ja vapauttamisen jatkamisen; on erityisen huolissaan komission suunnitelmista rautatie- ja lentoliikenteen aloilla;

 

53. on huolissaan lentokenttäpaketista, jonka on tarkoitus lisätä kilpailua; katsoo käytännön osoittaneen, että yksityistäminen ja kilpailu eivät johda turvallisuuden ja matkustajien oikeuksien parantumiseen vaan turvallisuuden vähenemiseen sekä alalla työskentelevien ihmisten sosiaalisten oikeuksien heikkenemiseen;

 

54. torjuu ajatuksen yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta, jolla pyritään sisämarkkinoiden luomisen ja direktiivin uudelleenlaatimisen varjolla saattamaan julkinen liikenne kilpailun piiriin, edistämään yksityistämistä ja hajauttamaan rautatiealaa koskeva toimivalta, mikä johtaisi käytännössä työpaikkojen ja tähän liittyvän rautatiealan turvallisuusosaamisen pirstoutumiseen;

55. arvostelee voimakkaasti sitä, että komissio ei ole perusteellisesti arvioinut sääntelyn tähänastisen poistamisen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia mutta vaatii silti julkisen liikenteen jakamista liiketoiminta-alojen mukaisesti (asemat, kalusto, ratapihat, siirtojärjestelmät), jolloin moninkertaistetaan hallinnollinen taakka ja heikennetään turvamääräyksiä ja luotettavan palvelun tarjoamista asiakkaille;

 

Ympäristöpolitiikka

56. vaatii jätetilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 2150/2002 tarkistamista, jolla pyritään yksinkertaistamaan asetusta ja saattamaan se vastaamaan muita yhteisön jätelainsäädännön raportointivelvollisuuksia, koska tästä tarkistuksesta ilmoitettiin komission työohjelmassa vuodeksi 2010 mutta asia ei ole käytännössä edennyt;

57. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen "LIFE+-ohjelman" (ympäristön rahoitusväline) kehittämiseksi; panee huolestuneena merkille, että LIFE+-ohjelmasta vuosittain rahoitettavien hankkeiden määrä on jäsenvaltiokohtaisten ohjeellisten määrien alapuolella; kehottaa komissiota arvioimaan vajaakäytön syitä ja ehdottamaan tarvittaessa muutoksia ohjelmaa koskevaan asetukseen erityisesti yhteisrahoitettujen määrien osalta;

58. pyytää laatimaan REACH-asetusta koskevan arvion, jonka olisi johdettava yhteispäätösmenettelyssä käsiteltäviin lainsäädäntöehdotuksiin, mukaan luettuina REACH-asetuksen soveltamisalan tarkistaminen (vuoteen 2012 mennessä), hormonaalisia haitta-aineita koskevien tiukempien lupavaatimusten soveltamisalan laajentamista koskeva tarkistaminen (vuoteen 2013 mennessä), sekä tutkimus siitä, onko tietyistä karsinogeenisistä, mutageenisistä tai lisääntymistoksisista aineista laadittava kemikaaliturvallisuusarviointi ja kemikaaliturvallisuusraportti (vuoteen 2014 mennessä);

59. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen asbestin hävittämistä koskevaksi direktiiviksi, joka sisältää asbestikuitujen hallitun hävittämisen ja asbestikuituja sisältävien laitteiden puhdistamisen tai käsittelemisen niiden täydelliseksi hävittämiseksi; palauttaa tässä yhteydessä mieleen REACH-asetuksesta 7. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman ja erityisesti sen 8 kohdan;

60. vaatii tarkistamaan asetusta rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annettua asetusta (EY) N:o 882/2004; pahoittelee, että komissio ei ole ilmoittanut uusista lainsäädäntöehdotuksista sen jälkeen, kun julkaistiin kertomus virallisen valvonnan yleisestä toimivuudesta (KOM(2010)441);

61. vaatii kiireellisiä seurantatoimia sisäilman laadusta annettujen Euroopan parlamentin päätöslauselmien johdosta; palauttaa mieleen 4. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta ja erityisesti sen 14 kohdan sekä 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kuudennesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta ja sen 11 kohdan; pahoittelee, että komissio kieltäytyi ottamasta näitä pyyntöjä huomioon lainsäädäntöä ehdottaessaan;

62. pahoittelee, että työohjelmasta on jätetty pois lukuisia seurantakertomuksia, jotka mainitaan useissa säädöksissä, jotka kuuluvat ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan, kuten ehdotus vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY tarkistamisesta (Seveso II), johdottomissa sähkötyökaluissa käytettävien kannettavien paristojen ja akkujen kadmiumkieltoa koskevan vapautuksen tarkistaminen, ehdotus lentoliikenteen NOx-päästöistä sekä ehdotus elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvista muoveista annettujen direktiivien uudelleenlaatimisesta yhdeksi komission asetukseksi;

63. vaatii kiireellisiä seurantatoimia tiedonannolle, joka koski veden niukkuuden ja kuivuuden asettamiin haasteisiin vastaamista, ja kunnianhimoisempaa lähestymistapaa kuin työohjelmassa 2011; ottaa huomioon kuivuuden, metsäpalojen ja aavikoitumisen välisen suhteen ja pyytää komissiota esittämään ehdotuksen tulvadirektiivin kaltaiseksi direktiiviksi, jolla pyritään siihen, että hyväksytään EU:n politiikka, joka koskee vesivarojen niukkuutta, kuivuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista; kehottaa komissiota esittelemään ja saattamaan päätökseen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa metsiensuojeluun ja metsäpalojen ennaltaehkäisyyn liittyviä lainsäädäntöehdotuksia ja ‑aloitteita; kehottaa komissiota esittämään direktiivin rakennusten vesitehokkuudesta Euroopan vesivarojen turvaamista koskevan suunnitelman yhteydessä (odotettavissa vuonna 2012);

 

Yhteinen maatalouspolitiikka

64. uskoo, että YMP:n uudistaminen on tarpeen siten, että erityisesti pienet ja keskisuuret tilat ja perhetilat saavat oikeudenmukaiset hinnat, ja siten, että tuki kytketään mahdollisimman tiiviisti tuotantoon ja jaetaan oikeudenmukaisesti tuottajien, tuotteiden ja maiden kesken ylärajoja ja mukautuksia noudattaen siten, että päätavoitteena on lisätä ruuan tuotantoa EU-maiden alueella elintarvikevarmuuden ja elintarvikeitsenäisyyden varmistamiseksi;

Kalastuspolitiikka

65. toistaa, että uuden yhteisen kalastuspolitiikan olisi edistettävä kalastusalan nykyaikaistamista ja kestävää kehitystä siten, että varmistetaan sen sosiaalis-taloudellinen elinkelpoisuus, resurssien kestävyys, työpaikkojen säilyttäminen ja luominen sekä kalastusalan työntekijöiden elinolojen parantaminen;

66. vaatii toimenpiteitä, joilla parannetaan kalan ensimyynnin hintaa ja kalastusalan työntekijöiden tuloja, tuki- tai korvausmekanismeja kalastusalan työntekijöille, joihin rakennemuutosjärjestelyjen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset vaikuttavat, monivuotista hallinnointia ja toimenpiteitä ekosysteemien suojelemiseksi;

67. vaatii toimenpiteitä, joilla turvataan kansallinen suvereniteetti jäsenvaltioiden yksinomaisella talousvyöhykkeellä ja kalavarojensa suhteen, mikä mahdollistaa läheisyyteen perustuvan hallinnoinnin; katsoo, että 12 meripeninkulmaa olisi säilytettävä vyöhykkeenä, jolle kunkin jäsenvaltion kansallisella laivastolla on yksinomainen pääsy, ja kehottaa harkitsemaan mahdollisuutta sen ulottamiseen lähialueille mannerjalustaa vastaavasti;

68. torjuu kaikkinaisen kalavarojen yksityistämisen, mukaan luettuna kalastuskiintiöiden siirrettävyys, joka johtaisi kiintiömarkkinoiden syntymiseen jäsenvaltioissa, mistä aiheutuisi vakavaa haittaa perinteiselle kalastukselle;

Tukholman ohjelma

69. pahoittelee, että vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen ja Tukholman ohjelman mukaisesti hyväksytyt ja täytäntöönpannut toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että on luotu liiaksi turvallisuuteen keskittyvä lähestymistapa, jolla rajoitetaan perusoikeuksia, mukaan luettuna yksityisyys ja ilmaisunvapaus; torjuu turvatoimien suhteettoman luonteen, joka johtaa yhä laajempaan valvontaan ja profilointiin ja koskemattomuuden rikkomuksiin – sekä henkilökohtaisella että kollektiivisella tasolla – eikä ratkaise väkivaltaisentoiminnan perussyitä;

 

Turvapaikat ja maahanmuutto

 

70. kehottaa luomaan todellisen ja kunnianhimoisen EU:n laajuisen pakolaisten sijoittamista koskevan ohjelman, jolla varmistetaan sijoittamisen laatu ja tehokkuus ja joka sisältää erityisohjeita uusista painopisteiden asettamistavoista sekä kannustimia, joilla houkutellaan useampia jäsenvaltioita pakolaisten sijoittamiseen, ja jossa sijoittaminen on johdonmukaista EU:n muun turvapaikkapolitiikan kanssa ja johon sisältyy vastaanotto-olosuhteita ja seurantatoimia koskevat normit jokaista sijoittamisaloitetta varten;

 

71. vahvistaa vastustavansa EU:n maahanmuuttopolitiikkojen repressiivistä lähestymistapaa; pyytää siksi uusia aloitteita, joissa olisi keskityttävä enemmän maahanmuuttajien laillisiin saapumisreitteihin ja laatimaan kaikkien maahanmuuttajien oikeuksia koskeva kirja siten, että tuetaan EU:ssa jo asuvien ja työskentelevien maahanmuuttajien aseman laillistamista;

 

72. kehottaa esittämään erityisdirektiivin, joka kattaa ja jolla sisällytetään EU:n lainsäädäntöön kaikki määräykset, jotka sisältyvät Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 18. joulukuuta 1990 hyväksyttyyn kansainväliseen yleissopimukseen kaikkien siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta;

 

73. katsoo, että Eurojustin kehittämisen ja vahvistamisen olisi perustuttava vahvistettuun demokraattiseen valvontaan, oikeuteen saada tietoja, henkilötietojen suojaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen;

 

Tietosuoja

 

74. pitää tervetulleena ehdotusta henkilötietojen suojaa koskevaksi uudeksi kattavaksi EU:n oikeudelliseksi kehykseksi, ja korostaa, että tällä olisi korvattava entisten pilarirakenteiden välillä vallinneet nykyiset epäjohdonmukaiset tietosuojajärjestelyt siten, että vahvistetaan tietosuojan ydinperiaatteita, kuten tarkoituksen rajoittaminen, suhteellisuus, avoimuus, oikeus päättää omista tiedoista, tietojen minimointi, tietojen pidättäminen ja oikeus tutustua tietoihin;

 

75. korostaa, että tulevaa EU:n ja Yhdysvaltain yleistä tietosuojasopimusta on pidettävä ns. sateenvarjosopimuksena, jota olisi sovellettava takautuvasti ja jonka olisi siten katettava kaikki EU:n ja/tai sen jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltain väliset nykyiset monen- ja kahdenväliset sopimukset sekä tulevat sopimukset ja jota ei missään tapauksessa voida itsessään pitää tietojen jakamisen oikeusperustana;

 

76. toteaa uskovansa, että tämän sopimuksen olisi täysin ja kokonaisuudessaan noudatettava perusoikeuskirjaa ja eurooppalaisia tietosuojastandardeja;

 

Ulkosuhteita koskeva toimintasuunnitelma

 

77. arvostelee sitä, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen jälkeen ulkoisten toimien suunnittelun avoimuus on huomattavasti vähentynyt; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa esittämään Euroopan parlamentille ensi vuodesta lähtien komission työohjelman rinnalla yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman;

 

78. panee huolestuneena merkille, että vuosi 2010 on osoittanut, että Euroopan parlamentin mahdollisuudet EU:n ulkosuhteiden demokraattiseen valvontaan ja etukäteiskuulemisiin eivät ole parantuneet; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa parantamaan yhteistyötä parlamentin kanssa;

 

Kansainvälinen kauppa

 

79. panee merkille komission aikomuksen esittää kauppaa ja kehitysyhteistyötä koskeva tiedonanto; korostaa, että EU:n kansainvälisellä kauppapolitiikalla olisi pääasiassa pyrittävä edistämään sosiaalista ja taloudellista kehitystä kaikkien kansalaisten eduksi oikeudenmukaisen kaupan ja taloudellisen kehityksen pohjalta siten, että noudatetaan korkeimpia terveys- ja ympäristövaatimuksia, luodaan työpaikkoja ja kunnioitetaan sosiaalisia standardeja ja ihmisoikeuksia; kehottaa komissiota noudattamaan velvollisuuttaan taata EU:n kansainvälisten kauppapolitiikkojen johdonmukaisuus edellä mainittujen tavoitteiden kanssa ja jakaa vastuunsa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja köyhyyden torjumisen puolesta;

 

80. katsoo, että kestävään EU:n kauppapolitiikkaan on kuuluttava kiinteänä osana kunnollisten työpaikkojen luominen ja teollistumisprosessin suojelu, joka mahdollistaa terveys- ja ympäristöstandardien korkeimman tason; korostaa siksi, että näihin kysymyksiin on puututtava kauppasopimuksissa ja ne on sisällytettävä niihin;

 

81. korostaa, että on tärkeää sisällyttää kaikkiin vuonna 2011 ja sen jälkeen neuvoteltaviin kauppasopimuksiin voimakkaasti muotoillut kestävyyttä koskevat luvut; korostaa kaikkien ILOn standardien noudattamisen tärkeyttä; kehottaa jäädyttämään kauppasopimukset perustavanlaatuisia demokraattisia oikeuksia, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia rikkovien maiden kanssa;

 

82. pahoittelee, että tämänhetkisissä kansainvälistä kauppaa koskevissa neuvotteluissa ja sopimuksissa keskitytään melkein yksinomaan kilpailukykyyn Yhdysvaltain kanssa sekä eurooppalaisten yritysten ja investoijien aseman parantamiseen maailmanmarkkinoilla; odottaa, että suunniteltu komission tiedonanto pk-yritysten tuesta EU:n ulkopuolisilla markkinoilla on pantava täytäntöön EU:n kansainvälisiä kauppapolitiikkoja noudattaen;

 

83. panee merkille, että komissio on ilmoittanut esittävänsä lainsäädäntöehdotuksen kolmansien maiden yritysten ja tuotteiden pääsystä EU:n julkisten hankintojen markkinoille; on huolissaan siitä, että tämä voisi vakavasti heikentää poliittisia mahdollisuuksia kanavoida julkisia menoja pk-yrityksille ja köyhemmille alueille ja edistää kunnollista palkkaa ja korkeita ympäristö- ja työoloja julkisissa hankintasopimuksissa; on huolissaan siitä, että tämä lainsäädäntöehdotus perustuu julkisiin hankintoihin liittyviä sääntöjä koskeviin sopimuksiin, joita komissio on tehnyt äskettäin tai parhaillaan neuvoteltavien vapaakauppasopimusten yhteydessä;

 

84. pitää tervetulleena, että komissio aikoo lopultakin esittää huomattavasti viivästyneen tarkistetun asetuksen yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) soveltamisesta; vaatii, että uudella asetuksella on pantava täytäntöön 5. kesäkuuta 2008 hyväksyttyyn Markovin mietintöön sisältyneet Euroopan parlamentin vaatimukset erityisesti avoimuuden ja demokraattisen valvonnan, tarkistettujen alkuperäsääntöjen ja täydentävän teknisen avun osalta;

 

Kehitysyhteistyöpolitiikka

 

85. pitää tervetulleena, että kehitysyhteistyön tehokkuus on yksi komission vuoden 2011 työohjelman keskeisistä tavoitteista; muistuttaa, että tämä on mahdollista ainoastaan EU:n politiikkojen johdonmukaisuutta parantamalla ja jos unioni ottaa kehitysyhteistyötavoitteet huomioon pannessaan täytäntöön politiikkoja, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin;

 

86. pahoittelee, että missään ei kerrota, miten komissio aikoo korjata EU:n ja sen jäsenvaltioiden vakavasti vähentyneen julkisen kehitysavun sen takaamiseksi, että unioni jatkaa finanssikriisin vaikutuksista huolimatta kohti tavoitetta 0,7 % bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä;

 

87. torjuu tähän mennessä tehdyt talouskumppanuussopimukset; kehottaa määrittämään uudet neuvotteluvaltuudet siten, että solidaarisuuteen perustuvista talouskumppanuuksista käytävissä neuvotteluissa keskitytään kehitysyhteistyöhön sekä paikallisia ja alueellisia markkinoita suojelevien mekanismien luomiseen paikallisten tuottajien eduksi; pyytää komissiota pyrkimään kaikin tavoin varmistamaan, että nämä uudet valtuudet eivät mahdollista kehitysapuun liittyvää kiristämistä eivätkä aikaan tai kustannuksiin liittyvää painostusta ja että niissä kunnioitetaan AKT-maiden suvereenia yhdenvertaisuutta;

 

Katastrofeihin reagoiminen

 

88. pitää tervetulleena aikomusta vahvistaa EU:n pelastuspalveluvalmiuksia; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja komissiota suhtautumaan pelastustoimintaan puhtaasti siviilitehtävänä ja hoitamaan sitä vastaavasti; painottaa, että onnettomuudet eivät saa johtaa sotilaallisen voiman käyttöön EU:ssa tai sen ulkopuolella; katsoo, että sen sijaan olisi annettava tarvittavat resurssit pelastuspalveluyksiköille, jotta ne voivat hoitaa tehtävän asianmukaisesti ja yksinään;

 

Lainsäädännön parantaminen

 

89. korostaa, että toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate ovat primaarioikeuden perusperiaatteita ja että ne on otettava ehdottomasti huomioon aina, kun unionilla ei ole yksinomaista toimivaltaa, katsoo, että nämä periaatteet ovat keskeisiä EU:n toiminnan asianmukaisuuden ja laajuuden legitimoinnin kannalta, koska ne antavat kansallisille parlamenteille mahdollisuuden käyttää omaa lainsäädäntövaltaansa kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi ja oikeusvarmuuden takaamiseksi;

 

90. pahoittelee sitä, että komissio käyttää "pehmeää sääntelyä" lainsäädännön korvikkeena; varoittaa, että lainsäädännön parantamista koskevaa ohjelmaa ei pitäisi vesittää siten, että unionin toimeenpanevan elimen annetaan käyttää pehmeän sääntelyn välineitä, jolloin mahdollisesti heikennetään demokraattista järjestystä, kierretään kansan valitsemien Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista päätöksentekoon ja yhteisöjen tuomioistuimen juridista valvontaa sekä viedään kansalaisilta oikeussuojakeinot,

 

91. suhtautuu epäillen itsesääntelyn ja yhteisen sääntelyn kannustamisen asianmukaisuuteen, koska se kannustaisi vain painostusryhmiä ja talouden alan voimatekijöitä;

 

Talousarvion uudelleentarkastelu     

 

92. katsoo, että Euroopan unionin talousarvion selkeä ja avoin esitystapa on ehdoton edellytys, sillä Euroopan kansalaisille on tiedotettava EU-varojen käytöstä ja siitä, miten sen olisi käytettävä uusia toimivaltuuksiaan; pahoittelee, että talousarvion uudelleentarkastelua koskevissa komission ehdotuksissa ei aseteta etusijalle sosiaalista yhteenkuuluvuutta eikä edistetä yhdentymistä, kun otetaan huomioon tarpeet, jotka aiheutuvat vallitsevan sosiaali-, talous- ja finanssikriisin vaikutuksista; katsoo, että on saatava aikaan johdonmukaisuus poliittisten painopisteiden ja talousarvion painopisteiden välillä;

 

93. toistaa voimakkaan arvostelunsa komission esittämää talousarvion uudelleenarviointia kohtaan; pahoittelee, että siinä ei aseteta etusijalle eikä tarjota keinoja rahoittaa todellista lähentymistä eikä politiikkoja, joilla torjuttaisiin korkeaa työttömyyttä, poistettaisiin köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, saavutettaisiin sukupuolten tasa-arvo, tasapuoliset edellytykset ja tasa-arvo kaikille, tuettaisiin tutkimus-, innovointi- ja koulutuspolitiikkoja sekä kaikkia politiikkoja ja ohjelmia, joilla luodaan ja edistetään työllisyyttä;

 

94. korostaa, että Euroopan parlamentti on otettava täysimääräisesti mukaan talousarvion uudelleenarviointimenettelyyn ja uuteen monivuotista rahoituskehystä koskevaan prosessiin sekä menojen että tulojen määrittelyn osalta;

 

95. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö