Menettely : 2010/2960(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0029/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0029/2011

Keskustelut :

Äänestykset :

Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0013

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 115kWORD 63k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0029/2011
12.1.2011
PE455.856/rev/v02-00
 
B7-0029/2011/rev

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0670/2010 johdosta

työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti


kansainvälisestä adoptiosta Euroopan unionissa


Roberta Angelilli, Manfred Weber, Simon Busuttil, Edit Bauer PPE-ryhmän puolesta
Lorenzo Fontana, Fiorello Provera, Oreste Rossi, Francesco Enrico Speroni, Claudio Morganti

Euroopan parlamentin päätöslauselma kansainvälisestä adoptiosta Euroopan unionissa  
B7‑0029/2011/rev

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 20. marraskuuta 1989 hyväksymän lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja erityisesti sen 21 artiklan,

–   ottaa huomioon yleissopimuksen lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa (allekirjoitettu Haagissa vuonna 1993) ja 25. tammikuuta 1996 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lasten oikeuksien käytöstä (ETS No. 160),

–   ottaa huomioon adoptiolainsäädännön ja jäsenvaltioiden adoptioyhteistyön parantamisesta antamansa päätöslauselman (A4-0392/1996),

–   ottaa huomioon lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta 16. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman (2007/2093 (INI)),

–   ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 komissiolle esittämänsä kysymyksen kansainvälisestä adoptiosta Euroopan unionissa (O-0193/2010 – B7-0670/2010),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että jäsenvaltioilla ei ole yhteistä näkemystä lapseksiottamiseen, adoptiomenettelyihin ja adoption oikeudellisiin vaikutuksiin sovellettavista periaatteista,

B.  katsoo, että yhteisesti sovitut adoptioperiaatteet ja -käytännöt vähentäisivät kansallisista lainsäädäntöeroista aiheutuvia ongelmia ja koituisivat adoptoitujen lasten hyväksi,

C. toteaa, että hylätyt lapset ovat Euroopassa yhä vakavampi ja pikaisia toimia edellyttävä ongelma ja että siksi on tärkeää turvata lapsen oikeus tulla adoptoiduksi myös kansainvälisellä tasolla, jotta lapset eivät joutuisi elämään orpokodeissa,

D. ottaa huomioon, että lasten suojelusta ja vanhempainvastuusta on jo tehty yleissopimuksia, kuten alaikäisten adoptointia koskeva vuoden 1967 Euroopan neuvoston yleissopimus, jonka tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöä tapauksissa, joissa lapsi muuttaa maasta toiseen, sekä vuoden 1993 yleissopimus lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa,

E.  toteaa, että Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan unionin perusoikeuskirjasta on tullut sitova: perusoikeuskirjan 24 artiklan mukaisesti lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon, ja Lissabonin sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lapsen oikeuksien suojelu kuuluu unionin päämääriin,

F.  toteaa, että lasten oikeuksien loukkaaminen, lapsiin kohdistuva väkivalta ja lapsikauppa laitonta adoptiota, prostituutiota, laitonta työtä, pakkoavioliittoja ja kadulla kerjäämistä tai mitä tahansa muuta laitonta syytä varten, ovat edelleen ongelma EU:ssa,

G. katsoo, että kaikkein tärkeintä on huolehtia lasten hyvinvoinnista,

1.  kehottaa tarkastelemaan mahdollisuutta koordinoida unionin tasolla kansainväliseen adoptioon liittyviä toimintalinjoja ja strategioita YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten normien mukaisesti sekä lisäämään tiedotuspalveluihin, kansainvälisen adoption valmisteluun ja kansainvälisten adoptiohakemusten käsittelyyn sekä adoption jälkihoitopalveluihin annettavaa tukea, sillä kaikissa lasten oikeuksien turvaamisesta tehdyissä kansainvälisissä yleissopimuksissa tunnustetaan orpolasten tai hylättyjen lasten oikeus perheeseen ja suojeluun;

2.  kehottaa luomaan unionin seurantamekanismin, jotta saadaan yleiskuva kansallisten järjestelmien toimivuudesta;

3.  katsoo, että adoptio lapsen kotimaassa tai perheen etsiminen kansainvälisen adoption avulla on toteutettava kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti ja että sijoittamista laitoksiin olisi käytettävä vain tilapäisratkaisuna; katsoo, että sijaisperheet voisivat olla vaihtoehtoisia perhehoitoratkaisuja;

4.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota luomaan yhdessä Haagin konferenssin, Euroopan neuvoston ja lastensuojelujärjestöjen kanssa puitteet, joilla voidaan varmistaa avoimuus ja hylättyjen ja adoptoitujen lasten kehityksen tehokas seuranta, ja koordinoimaan toimensa toimet lapsikaupan estämiseksi;

5.  kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota lapsiin, joilla on erityistarpeita, esimerkiksi lääketieteellistä hoitoa tarvitseviin lapsiin ja vammaisiin lapsiin;

6.  toteaa, että syntymätodistus auttaa suojelemaan lasta oikeusloukkauksilta, jotka johtuvat hänen ikäänsä tai henkilöllisyyttään koskevista epäselvyyksistä; katsoo, että luotettavat syntymärekisterit voivat auttaa vähentämään laitonta adoptiotoimintaa;

7.  kehottaa kaikkia unionin toimielimiä ja kaikkia jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti laittoman adoptiotoiminnan lopettamiseksi;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

 

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö