PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS oikeusvaltioperiaatteesta Venäjällä
9.2.2011
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Eva-Britt Svensson, Helmut Scholz GUE/NGL-ryhmän puolesta
B7‑0111/2011
Euroopan parlamentin päätöslauselma oikeusvaltioperiaatteesta Venäjällä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä,
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja Venäjän federaation välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 1997 ja jota on jatkettu odotettaessa sen korvaamista uudella sopimuksella,
– ottaa huomioon käynnissä olevat neuvottelut uudesta sopimuksesta, joka tarjoaa uudet kattavat puitteet EU:n ja Venäjän välisille suhteille,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista ja YK:n julistuksen yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. panee merkille, että Human Rights Watch ‑järjestön "World Report 2011" ‑julkaisussa todetaan seuraavasti: "Venäjä on ollut avoimempi kansainväliselle ihmisoikeusyhteistyölle, mutta yleinen ihmisoikeusilmasto maassa on edelleen syvästi negatiivinen. Presidentti Dmitri Medvedevin retorinen sitoumus ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen ei ole näkynyt konkreettisina toimina kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Vuonna 2010 tehtiin uusia hyökkäyksiä ihmisoikeusaktivisteja kohtaan ja edellisvuonna röyhkeisiin murhiin syyllistyneet olivat edelleen rankaisematta",
B. panee merkille, että jopa Venäjän perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja Valeri Zorkin on todennut, että todellinen lain tuntemus ja kunnioittaminen eivät vielä ole juurtuneet yleisesti hyväksyttyyn arvojärjestelmään edes monien valtion virkamiesten joukossa, jotka usein katsovat, että valtion ja valtion omistamien yritysten edut on lähtökohtaisesti asetettava tavallisten kansalaisten etujen edelle,
C. toteaa, että muutamat suurta julkisuutta saaneet tapaukset antavat aihetta epäillä oikeusvaltioperiaatteen heikkenemistä Venäjällä, ja antaa näistä tapauksista seuraavat esimerkit: M. Hodorkovskin ja P. Lebedevin toinen oikeudenkäynti, kanteet HSBC/Hermitagen johtoa ja lakimiehiä vastaan, A. Politkovskajan murhan tutkinta, J. Samodurovin syytteeseenpano sekä tuomari Kudeškinan ja useiden muiden tuomareiden erottaminen,
D. panee merkille, että Euroopan neuvosto kritisoi sitä, että tuomareita painostetaan yhä enemmän varmistamaan langettava päätös lähes kaikissa yleisen syyttäjän tuomioistuimeen saattamissa tapauksissa; toteaa, että asianajajat ovat edelleen etsintöjen, takavarikointien ja muunlaisen painostuksen kohteena Venäjän lain ja Euroopan neuvoston normien vastaisesti,
E. ottaa huomioon, että lähes 30 prosenttia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisua odottavista tapauksista koskee nykyään Venäjää, mikä on paljon enemmän kuin muita maita koskevat tapaukset; toteaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut yli 150 tuomiota, joiden mukaan Venäjä on vastuussa vakavista ihmisoikeusrikkomuksista Tšetšeniassa; katsoo, että Venäjä maksaa uhreille määrättyjä rahallisia korvauksia edelleen mutta ei ole todellisuudessa toteuttanut tuomioiden keskeisintä ajatusta, joka on tehokkaiden tutkintojen tekeminen ja rikoksentekijöiden saattaminen vastuuseen,
F. ottaa huomioon, että Venäjä on pudonnut 154. sijalle (178:sta) Transparency Internationalin luettelossa, joka koskee virkamiesten (poliisi ja tuomarikunta mukaan lukien) korruptoituneisuutta,
G. toteaa, että huolimatta Kremlin toistuvista lausunnoista, jotka koskevat kansalaisjärjestöjen normaalien työskentelyolojen merkitystä, ihmisoikeusaktivistit ovat edelleen vaarassa joutua vainon ja hyökkäysten kohteeksi ja erityisen uhattuina ovat ne, jotka työskentelevät Pohjois-Kaukasiassa syyllisten vastuuseen saattamiseksi,
H. katsoo, että kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet ovat edelleen uhattuna ääriliikkeiden vastaisen epämääräisen lainsäädännön vuoksi; ottaa huomioon, että heinäkuussa 2010 hyväksyttiin Venäjän federaation turvallisuuspalvelua (FSB) koskevan lain uudet säännökset, joiden nojalla FSB voi antaa varoituksia yksittäisille henkilöille, järjestöille ja tiedotusvälineille; toteaa, että varoituksilla käsketään yksittäisten henkilöiden tai järjestöjen lopettaa toiminta, jota FSB pitää tosiasiallisesti tai potentiaalisesti ääriliikkeen toimintana,
I. ottaa huomioon, että kokoontumisoikeutta rajoitetaan mielivaltaisesti yhä useammin ja että viranomaiset määräävät rauhanomaisille mielenosoittajille yhä ankarampia rangaistuksia; toteaa, että koko vuoden 2010 ajan poliisi hajotti, joskus väkivaltaisestikin, yleiset mielenosoitukset, joita pidettiin suurimmissa kaupungeissa joka kuukauden 31. päivänä perustuslain 31 pykälän tueksi, sillä kyseisessä pykälässä taataan kokoontumisvapaus; toteaa, että mielenosoitusten järjestäjät kohtaavat usein ahdistelua ja pelottelua myös poliisiviranomaisten ja hallitusta tukevien järjestöjen jäsenten taholta,
J. panee merkille, että siirtotyöläiset Venäjällä kärsivät hyväksikäytöstä, johon kuuluu passien takavarikointia, sopimusten perumisia, palkkojen maksamatta jättämistä tai viivästyttämistä ja turvattomia työskentelyolosuhteita; toteaa, että toukokuussa hyväksytyillä lainsäädännön muutoksilla sidotaan ulkomaalaiset työntekijät entistä tiiviimmin työnantajiinsa ja saatetaan vaikeuttaa työntekijän lähtöä häntä hyväksikäyttävän työnantajan luota; katsoo, että tämä on erityisen huolestuttavaa niiden laajamittaisten rakennushankkeiden yhteydessä, jotka ovat Venäjälle välttämättömiä vuoden 2014 talviolympialaisten isännöimiseksi Sotšissa,
1. korostaa, että oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat tärkeitä alueen vakauden kannalta; katsoo, että EU:n ja Venäjän, kuten kaikkien muidenkin maiden, on työskenneltävä aktiivisesti, jotta näitä periaatteita sovelletaan niiden kaikkiin kansalaisiin; painottaa, että tämä on tärkeä peruste EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kehittämiselle;
2. korostaa jälleen, että demokratian ja ihmisoikeuksien on oltava Venäjän federaation kanssa tehtävän uuden kattavan puitesopimuksen ytimessä ja että sopimuksessa on erityisesti määriteltävä ja siihen on sisällytettävä tehokas ja toimiva ihmisoikeuslauseke;
3. kehottaa jälleen vauhdittamaan EU:n ja Venäjän välistä ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevaa vuoropuhelua ja avaamaan kyseisen prosessin, jotta Euroopan parlamentti ja Venäjän duuma sekä kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt voivat osallistua siihen tehokkaasti;
4. painottaa, että oikeusvaltioperiaatteen ja yksilönvapauksien suojelun osalta on erittäin tärkeää suojata Euroopan maiden rikosoikeusjärjestelmät poliittisilta häiriötekijöiltä; on syvästi huolestunut tapauksista, joiden suhteen Venäjä ei ole onnistunut takaamaan tätä periaatetta; korostaa, että mitään viittauksia Venäjän historian taikka oikeudellisten tai hallinnollisten perinteiden väitettyyn ainutlaatuisuuteen ei voida käyttää tekosyynä kansainvälisten oikeudellisten ja demokraattisten normien, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon huomiotta jättämiseksi tai mikä vielä pahempaa, hyväksikäyttämiseksi;
5. esittää osanottonsa ja ilmaisee myötätuntonsa äskettäisen Moskovan Domodedovon lentoaseman pommi-iskun ja muiden Venäjän federaation siviiliväestöön kohdistettujen hyökkäysten uhrien perheille ja ystäville; painottaa, että tällaisten terroritekojen torjunta ei saa johtaa peruskansalaisoikeuksien enempään rajoittamiseen; on tältä osin hyvin huolestunut FSB:n uudesta aluevaltauksesta;
6. on erittäin huolestunut väkivallan ja terroritekojen uudelleen puhkeamisesta Venäjän federaatiossa ja erityisesti Pohjois-Kaukasiassa; vaatii lopettamaan tällaiset terroriteot ja toisaalta vaatii Venäjän viranomaisia lopettamaan laajalle levinneen ilmiön, jossa ihmisoikeusloukkauksista ei rangaista ja jossa oikeusvaltioperiaatetta ei sovelleta kyseisellä alueella;
7. kehottaa Venäjää noudattamaan täysin velvoitteitaan, jotka sillä on Etyjin ja Euroopan neuvoston jäsenenä, mukaan lukien yhdistymisoikeuden ja rauhanomaisiin mielenosoituksiin osallistumista koskevan oikeuden kunnioittaminen;
8. kehottaa Venäjän viranomaisia lopettamaan edelleen jatkuvan ja laajalle levinneen käytännön olla määräämättä rangaistuksia ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuneista väkivaltaisuuksista ja suojelemaan ja takaamaan heidän fyysisen koskemattomuutensa asiaa koskevilla kansainvälisillä ja alueellisilla ihmisoikeussopimuksilla; kehottaa Venäjän viranomaisia erityisesti määräämään ihmisoikeusaktivisteja koskevia ennalta ehkäiseviä suojelutoimia, esimerkiksi aloittamaan tutkinnan heti kun yleinen syyttäjä ja oikeusjärjestelmä saavat aktivisteihin kohdistetut uhkaukset tietoonsa;
9. vaatii niiden tuomioiden osalta, jotka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Venäjän federaatiolle, että Venäjän viranomaiset jatkavat tutkintaa ja oikeusjärjestelmien uudelleentarkastelua, jotta vältytään enemmiltä kansainvälisen oikeuden rikkomisilta;
10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Venäjän federaation hallitukselle ja parlamentille, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä Euroopan neuvostolle.