Menettely : 2011/2536(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0127/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0127/2011

Keskustelut :

PV 16/02/2011 - 5
CRE 16/02/2011 - 5

Äänestykset :

PV 17/02/2011 - 6.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0069

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 133kWORD 71k
11.2.2011
PE459.659v01-00
 
B7-0127/2011

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti


jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanosta


Pervenche Berès työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanosta  
B7‑0127/2011

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 ‑strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa(1),

–   ottaa huomioon komission 12. tammikuuta 2011 antaman tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin" (KOM(2011)0011) ja siihen liitetyn luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi,

–   ottaa huomioon komission 12. tammikuuta 2011 antaman ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (KOM(2011)0006),

–   ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 21. lokakuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/707/EU(2),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 148 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että vuotuisen kasvuselvityksen hyväksymisen jälkeen komissio ehdotti, että vuodelle 2010 hyväksytyt työllisyyspolitiikan suuntaviivat pidetään voimassa myös vuonna 2011,

B.  ottaa huomioon, että nykyinen talouskriisi on edelleen haaste kasvavan työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vuoksi,

C. ottaa huomioon, että talouden elpymisen ja talouskasvun, työllisyyden sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan välillä on vahva yhteys,

D. ottaa huomioon, että unionin työllisyysstrategia ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat tärkeimpiä välineitä EU:n ja jäsenvaltioiden politiikan ohjaamisessa kohti Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista,

E.  ottaa huomioon, että on kiireellisesti tehostettava kaikkien eri tasojen toimia ja otettava mukaan työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät, jotta taataan työllisyyspolitiikan suuntaviivojen tehokas täytäntöönpano ja lisätään siten osallistumista työelämään, luodaan koulutettua työvoimaa ja parannetaan koulutusjärjestelmien laatua ja tehokkuutta,

Hallinnon tehostaminen ja kunnianhimoisemmat toimet Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseksi

1.  katsoo, että kun otetaan huomioon komission ehdotus vuoden 2010 työllisyyspolitiikan suuntaviivojen pitämisestä voimassa myös vuonna 2011, kansallisten uudistusohjelmien suosituksista on tullut tärkein makrotaloudellisen seurannan ja suunnittelun väline; pahoittelee, että Euroopan parlamenttia ei ole otettu mukaan tähän prosessiin eikä siitä ole käyty keskustelua;

2.  katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden suurimmat työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat haasteet olisi myös otettava asianmukaisesti huomioon, kun unionin työllisyyspolitiikan suuntaviivojen poliittisessa kehyksessä korjataan vastaisuudessa makrotaloudellista epätasapainoa;

3.  katsoo, että vuotuinen kasvuselvitys ja EU-ohjausjakson tarjoama kehys ovat erittäin tärkeitä välineitä talouspolitiikan koordinoinnin tehostamisessa ja siksi merkittävä osa unionin vastausta kriisiin; toteaa kuitenkin, että näitä välineitä olisi käytettävä demokraattisten menettelyiden mukaisesti ja niillä olisi tuettava eikä korvattava perussopimuksen tarjoamia nykyisiä välineitä tai vähennettävä niiden merkitystä; katsoo, että tällaisia välineitä ovat erityisesti laajat talouspoliittiset suuntaviivat ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, joiden laatimiseen parlamentin on osallistuttava tiiviisti ja joissa sitä on viimeksi mainittujen osalta kuultava; kehottaa sisällyttämään nämä välineet EU-ohjausjakson kehykseen ja kiinnittämään erityistä huomiota siihen, ettei niiden merkitystä vähennetä, kun otetaan huomioon komission ja neuvoston ilmaisema tavoite lisätä omistajuutta ja demokraattista vastuullisuutta;

4.  kehottaa neuvostoa ja komissiota kunnioittamaan toissijaisuuden ja sosiaalisen vuoropuhelun periaatteita myös palkkojen ja eläkkeiden osalta, kun ne neuvovat jäsenvaltioita politiikan suunnittelussa, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota kunnioittamaan jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten toimivaltaa näillä aloilla kansalliset käytännöt huomioon ottaen SEUT-sopimuksen 153 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

5.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa, neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että Eurooppa 2020 ‑strategia sekä EU:n talouden vahvistettu ohjausjärjestelmä ovat tehokkaita ja demokraattisesti legitiimejä; painottaa, että tämän vuoksi Euroopan parlamentin konkreettinen ja oikea-aikainen osallistuminen kaikkeen seurantaan ja politiikkojen yhteensovittamiseen on erittäin tärkeää; pahoittelee, että Euroopan parlamentin tehtävää ei mainita vuotuisessa kasvuselvityksessä ehdotetussa aikataulussa;

6.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan paremmin mukaan kansalliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet, alue- ja paikallisviranomaiset sekä kansalaisyhteiskunnan ja kuulemaan niitä säännöllisesti; katsoo, että olisi täydennettävä kansallisten uudistusohjelmien nykyisiä puutteellisia tietoja kuulemismenettelyistä;

7.  panee merkille alustavat ilmoitukset jäsenvaltioiden kansallisista työllisyystavoitteista; ilmaisee syvän huolestumisensa riittämättömästä kunnianhimosta tässä suhteessa ja erityisesti siitä, että arvioitu yhteinen tulos jäisi parhaassakin tapauksessa yli kaksi prosenttiyksikköä alle EU:n yleistavoitteen ja sitoumuksen päästä 75 prosentin työllisyystavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä;

8.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan uudelleen kansallisia työllisyystavoitteitaan, jotta voitaisiin saavuttaa EU:n yleistavoite, ja suhtautumaan näihin tavoitteisiin yhtä vakavasti kuin julkisen talouden vakauttamistavoitteisiinsa;

9.  kehottaa jäsenvaltioita lisäksi kiinnittämään erityistä huomiota tiettyihin alaryhmiin, kuten nuoriin, naisiin, vammaisiin ja ikääntyneisiin työntekijöihin, ja asettamaan niille kansallisia tavoitteita;

10. kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä näin tehneet, määrittämään sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyden torjuntaa koskevat kansalliset tavoitteensa ja käsittelemään työtä tekevien köyhien pahenevaa ongelmaa; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä varmistamaan, että Eurooppa-neuvostossa sovittu kunnianhimoinen tavoite saavutetaan ja että otetaan asianmukaisesti huomioon tavoitteiden välinen vuorovaikutus, erityisesti työllisyyden ja koulutuksen sekä sosiaalisen osallistamisen ja köyhyyden välillä;

Työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanon varmistaminen

11. toteaa, että heikot talouskasvunäkymät rajoittavat mahdollisuuksia luoda työpaikkoja ja työllisyyttä;

12. kehottaa Eurooppa-neuvostoa olemaan jättämättä työllisyyskysymyksiä toissijalle, kun se käsittelee vuotuiseen kasvuselvitykseen sisältyvää komission suositusta, jonka mukaan julkisen talouden päättäväinen vakauttaminen olisi asetettava tärkeimmäksi painopisteeksi kaudella 2011–2012;

13. painottaa, että jäsenvaltioiden on kiireellisesti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikilla ensisijaisilla aloilla, mukaan lukien työllisyyden kohentaminen ja työttömyyden vähentäminen, uuden vähähiilisen talouden tarjoamien työmahdollisuuksien hyödyntäminen, koulutetun työvoiman tuottaminen, työpaikkojen laadun ja elinikäisen oppimisen parantaminen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen; katsoo, että nämä toimet olisi sisällytettävä lopullisiin kansallisiin uudistusohjelmiin;

14. painottaa tässä yhteydessä, että rakennerahastoilla ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastolla on ollut merkittävä rooli kriisin työllisyysvaikutusten korjaamisessa; katsoo, että näiden rahastojen käyttö olisi suunnattava niiden ryhmien tukemiseen, joilla on eniten vaikeuksia päästä työmarkkinoille tai säilyä siellä;

15. katsoo myös, että tehokkaampien työmarkkinatoimien täytäntöönpanon ohella on erittäin tärkeää vahvistaa vuorovaikutusta työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja muiden politiikkojen välillä, etenkin makrotaloutta, tutkimusta ja kehitystä sekä innovointia ja koulutusta koskevissa politiikoissa, jos halutaan saavuttaa Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet;

Tehostetut toimet uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi

16. kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kansallisissa uudistusohjelmissaan etusijalle toimia, joilla lisätään työmarkkinoille osallistumista sekä torjutaan työttömyyttä ja pitkäaikaista työmarkkinoilta poissaoloa;

17. katsoo, että on painotettava selvästi enemmän työpaikkojen laatua ja ihmisarvoista työtä sekä tarjontapainotteista talouspolitiikkaa, jotta lisätään kysyntää työmarkkinoilla;

18. katsoo tässä yhteydessä, että tarvitaan toimia, joiden avulla hyödynnetään paremmin nuorten, koulunkäyntinsä keskeyttäneet mukaan luettuina, naisten, ikääntyneiden, heikommassa asemassa olevien henkilöiden, vammaisten, maahanmuuttajien ja kansallisten vähemmistöjen, myös romanien, tarjoamaa potentiaalia; kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan työmarkkinoitaan näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tarpeiden ja taitojen mukaan kaikissa elämänvaiheissa;

19. korostaa, että on tärkeää laatia politiikkoja, joilla helpotetaan nuorten siirtymistä koulusta työelämään; korostaa, että koulunkäyntinsä keskeyttäneisiin kohdistuu suuri köyhtymisen uhka; painottaa, että nuorten joustaviin tai tilapäisiin työmuotoihin tulisi liittää oikeus koulutukseen ja sosiaaliturvaan ja niissä olisi autettavia nuoria siirtymään varmempiin työpaikkoihin;

20. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään edelleen politiikkoja, joita tarvitaan naisten osuuden lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi työmarkkinoilla, esimerkiksi varmistamalla kohtuuhintaisten ja laadukkaiden hoitopalvelujen parempi tarjonta ja joustavat työaikajärjestelyt, jotta otetaan huomioon perheissä hoitotyötä tekevien tarpeet;

21. painottaa, että on tärkeää ryhtyä kohdennettuihin aktivointi- ja koulutustoimiin, jotta tuetaan henkilöitä, joilla on vain vähän tai ei lainkaan koulutusta, joita kriisi on koetellut ankarimmin ja jotka ovat suurimmassa vaarassa joutua pitkäaikaistyöttömiksi;

22. kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään riittävästi huomiota laadukkaan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tarjontaan sekä elinikäiseen oppimiseen ja tutkintojen tunnustamiseen;

23. kehottaa jäsenvaltioita investoimaan lisää ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden helpottamiseen, työmarkkinoiden tarpeiden analysoinnissa tarvittavien välineiden tehostamiseen sekä koulutusjärjestelmien uudistamiseen, jonka avulla voidaan korjata ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta;

24. korostaa, että työllisyyspolitiikassa on tärkeää edistää työpaikkojen luomista, esimerkiksi tukemalla pk-yrityksiä, ja itsenäistä ammatinharjoittamista sekä yrittäjyyttä;

Päättäväiset toimet köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi tehokkaasti

25. pitää olennaisen tärkeänä, että jäsenvaltiot ryhtyvät viipymättä nopeisiin toimiin, jotta voidaan noudattaa annettuja sitoumuksia kohentaa työllisyyslukuja, parantaa työntekijöiden taitoja, luoda työmahdollisuuksia, vähentää köyhyyttä ja tehostaa sosiaalista osallisuutta;

26. painottaa, että sosiaalisen suojelun järjestelmillä on ollut tunnustettu asema talouden vakauttamisessa ja kriisin sosiaalisten vaikutusten tasoittamisessa; kehottaa jäsenvaltioita sen vuoksi varmistamaan, etenkin kun on vakautettava julkista taloutta, että sosiaaliturvajärjestelmät tarjoavat edelleen riittävää suojelua, osallistuvat ammattitaitojen ja työllistettävyyden turvaamiseen ja parantamiseen, jotta säilytetään ja kehitetään inhimillistä pääomaa ja hyödynnetään elpyminen täysimittaisesti;

27. painottaa, että parhaiden käytänteiden ja kokemusten tehokkaampi vaihto jäsenvaltioiden välillä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnassa on erittäin tärkeää ja sen avulla Eurooppa 2020 ‑strategian köyhyyden vähentämistavoitteet voitaisiin saavuttaa helpommin;

28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0309.

(2)

EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö