Menettely : 2010/2936(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0128/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0128/2011

Keskustelut :

PV 15/02/2011 - 21

Äänestykset :

PV 17/02/2011 - 6.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0067

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 119kWORD 70k
11.2.2011
PE459.660v01-00
 
B7-0128/2011

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0012/2011 johdosta

työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti


Maailmanpankin energiastrategiasta kehitysmaille


Eva Joly kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma Maailmanpankin energiastrategiasta kehitysmaille  
B7‑0128/2011

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta ja julkista kehitysapua täydentävästä kehitysavusta (ns. ODA+)(1),

–   ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävästä maailmanlaajuisesta rahastosta(2),

–   ottaa huomioon 17. joulukuuta 2008 hyväksymänsä ilmasto- ja energiapaketin,

–   ottaa huomioon 1. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman Maailmanpankin teettämästä kaivannaisteollisuutta koskevasta selvityksestä(3),

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyötä ja ilmastonmuutosta käsittelevän Maailmanpankin raportin "World Development Report 2010: Development and Climate Change",

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että nykyaikaisten energiapalveluiden saatavuus on köyhyyden poistamisen ja talouskehityksen edellytys ja oikeus energiaan merkitsee, että energiapalveluiden on oltava luotettavia ja kohtuuhintaisia erityisesti köyhille ja niiden on jakauduttava tasaisesti, jotta kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä eroja voidaan kaventaa,

B.  ottaa huomioon, että sähkönjakeluverkkojen ulkopuolella elää nykyään maailmassa noin 1,5 miljardia ihmistä, joista neljä viidesosaa on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, useimmiten niiden maaseutualueilla, ja että lähes 2,4 miljardia ihmistä käyttää edelleen perinteisiä biomassapolttoaineita ruuanlaittoon ja lämmitykseen, mikä aiheuttaa sisäilman pilaantumisesta johtuvia vakavia terveysongelmia ja 1,9 miljoonan ihmisen kuoleman vuosittain sekä ympäristövahinkoja luonnonvarojen kestämättömän käytön johdosta(4),

C. katsoo, että perinteisillä Maailmanpankin rahoittamilla maaseudun sähköistämisohjelmilla ei kaiken kaikkiaan ole kyetty auttamaan maaseutualueiden köyhiä, ja että hajautetun luonteensa vuoksi kantaverkkojen ulkopuolinen vähähiilinen teknologia voi soveltua erityisen hyvin sähköpalvelujen tuottamiseen maaseudulla,

D. ottaa huomioon, että Kansainvälisen energiajärjestön raportissa "World Energy Outlook 2008" esitetyn viiteskenaarion mukaan primäärienergian kysyntä kasvaa maailmassa 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja OECD:n ulkopuolisten maiden osuus tästä kasvusta on 87 prosenttia, mikä johtuu niiden talouksien nopeasta kehityksestä; ottaa myös huomioon, että arvioiden mukaan energiankysynnän nopea kasvu muissa kuin OECD-maissa aiheuttaa noin 97 prosenttia kyseisen skenaarion mukaisesta hiilidioksidipäästöjen lisääntymisestä,

E.  ottaa huomioon, että Maailmanpankki on laatimassa uutta energiastrategiaa, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2011 puolivälissä useiden sidosryhmien kuulemisen jälkeen ja jossa keskeisenä on käsitys, jonka mukaan tehokas ja kohtuuhintainen puhtaan energian tarjonta edistää köyhyyden poistamista ja talouskasvua,

F.  ottaa huomioon, että Maailmanpankki sitoutui vuonna 2008 muuttamaan puolet energiainvestoinneistaan "vähähiilisiksi" vuoteen 2011 mennessä(5),

G. ottaa huomioon, että monenkeskisten kehityspankkien lainananto yksityissektorille on kasvanut kymmenkertaiseksi vuoden 1990 jälkeen ja että tämä kasvu on ollut erityisen merkittävä yksityissektoria rahoittavaan Maailmanpankki-ryhmittymään kuuluvan Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) osalta, jonka kokonaislainananto ja investoinnit enemmän kuin kaksinkertaistuivat vuosina 2003–2008,

1.  pitää energiastrategiaa tervetulleena ja korostaa, että siinä olisi erityisesti tarkasteltava, miten energian saatavuus voi auttaa ihmisiä nousemaan köyhyydestä ja helpottaa samalla siirtymistä kohti ympäristön kannalta kestävän energian kehittämistä; kehottaa Maailmanpankkia pyrkimään sellaiseen yksityissektorin kehitykseen, joka hyödyttää mahdollisimman paljon köyhiä ja hillitsee ilmastonmuutosta; painottaa, että ympäristönsuojelulliset ja sosiaaliset tekijät on otettava huomioon sekä kansallisesti että pakallisyhteisöjen tasolla, kun tehdään energiavaihtoehtojen kustannushyötyanalyysiä;

2.  panee merkille, että fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä luototus on edelleen hallitsevana Maailmanpankin koko energiarahoituksessa, vaikka pankki onkin viime aikoina lisännyt lainanantoaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyville hankkeille; toteaa vielä, että fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä investointeja tehdään myös rahoituksen välittäjien kautta eikä tätä oteta huomioon Maailmanpankin vuosittaisissa energia-alaa koskevissa luvuissa; panee myös huolestuneena merkille, että Maailmanpankki tekee edelleen huomattavia investointeja hiilivoimaloihin, mikä houkuttelee kehitysmaita kivihiileen perustuvan energian käyttöön tulevina vuosikymmeninä;

3.  pitää myönteisenä Maailmanpankin strategista tavoitetta luopua vaiheittain vuoteen 2015 mennessä fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien hankkeiden luotottamisesta, mikä vastaa G20-ryhmän valtiojohtajien Pittsburghissa syyskuussa 2009 antamia ja kesäkuussa 2010 Torontossa uudistamia sitoumuksia;

4.  kehottaa Maailmanpankkia asettamaan etusijalle pienimuotoisen paikallisen energian saannin erityisesti Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa;

5.  on huolestunut siitä, että Maailmanpankki pitää vesivoimaa, biopolttoaineita ja ydinvoimaa puhtaana energiana; kiinnittää erityisesti huomiota YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön varoituksiin biopolttoaineiden elintarvikkeiden saatavuudelle aiheuttamasta uhasta;

6.  kehottaa Maailmanpankkia johtamaan innovatiivisten normien ja standardien kehitystyötä ja täytäntöönpanoa yhteisöjen oikeuksien suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että ne saavat tietoa ja hyötyvät energia-alan kehityksestä, kuten vähähiilisen teknologian ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä;

7.  panee huolestuneena merkille, että suurta osaa rahoituksen välittäjille tarjotusta monenkeskisestä rahoituksesta seurataan huonosti; korostaa, että on määriteltävä selkeät vaatimukset, joita rahoituksen välittäjien on noudatettava voidakseen välittää monenkeskistä rahoitusta; katsoo, että näihin vaatimuksiin on kuuluttava selkeiden (myös muiden kuin taloudellista suorituskykyä koskevien) kehitystavoitteiden sekä kansainvälisten pöytäkirjojen ja sopimusten mukaisten tiukkojen sosiaalisten ja ympäristövaatimusten asettaminen;

8.  korostaa ilmastonmuutokseen liittyvien kustannusten hintoihin sisällyttämisen tärkeyttä; kehottaa käyttämään laskennassa ympäristön elinkaarilaskentaan perustuvaa lähestymistapaa, jotta voidaan arvioida tarkasti käytettävissä olevat energiavaihtoehdot;

9.  pitää välttämättömänä energiavalikoiman monipuolistamista, kun otetaan huomioon ongelmat, jotka aiheutuvat liiallisesta tukeutumisesta yhteen sähköntuotannon energialähteeseen, kuten fossiiliset tuontipolttoaineet tai vesivoima (jonka tuotantoteho vähenee merkittävästi silloin, kun altaat ovat tyhjiä pitkien kuivuuskausien vuoksi); kehottaa Maailmanpankkia lisäämään investointejaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen mutta pidättymään investoinneista suuriin vesivoimahankkeisiin, koska muun muassa vesialtaista peräisin olevat kasvihuonepäästöt aiheuttavat kielteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, jotka on arvioitava asianmukaisesti ennen hankkeita koskevien rahoituspäätösten tekemistä; painottaa, että pienet vesivoimalapadot ovat suuria vesivoimalalaitoksia kestävämpiä ja taloudellisesti kannattavampia;

10. pitää valitettavana, että Maailmanpankki edistää pääasiallisesti laajamittaista vientiin suuntautuvaa energiamallia sen sijaan, että se tukisi pienimuotoisia hajautettuja energiahankkeita, jotka soveltuvat usein paremmin maaseutualueiden perustarpeisiin; kehottaa Maailmanpankkia tukemaan vaihtoehtoisia pienimuotoisia hajautettuja energiahankkeita, joissa otetaan huomioon paikallisyhteisöjen tarpeet ja eri maiden taloudelliset realiteetit, ja laatimaan erityiset tavoitteita ja seurantaa koskevat ohjeet, joilla varmistetaan, että energialainat hyödyttävät köyhiä;

11. katsoo, että paras tapa ratkaista mahdolliset ristiriitatilanteet on tarkastella toimitusvarmuutta, terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä taloudellisia vaikutuksia paikallisten yhteisöjen kannalta sekä sellaisen teknologian kehittämistä ja siirtoa, jota tarvitaan niin kansallisella kuin paikallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa mahdollisuudet vähähiilisen teknologian ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön;

12. korostaa. että on tarpeen luoda mahdollisimman laajaa avoimuutta edistävät säännöt tietojen raportoinnista ja antamisesta; vaatii Maailmanpankkia ennen rahoituksen myöntämistä erittelemään selkeästi ja ilmoittamaan julkisesti, miten hanke hyödyttää kehitystä; on huolestunut siitä, että YK:n hyväksymään alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen sisältyvää periaatetta vapaaehtoista tietoon perustuvasta ennakkosuostumuksesta ei tunnusteta Kansainvälisen rahoitusyhtiön suorituskykynormistossa;

13. kannustaa Maailmanpankkia keskittymään energiastrategiassaan vähähiilistä teknologiaa koskevien hankkeiden kaupallistamiseen ja kilpailukykyisiksi tekemiseen innovatiivista rahoitusta ja yhteiskuntarakenteiden kehittämistä tukevien ohjelmien avulla, jotta vähähiilistä kehitystä edistetään kannattavana ja houkuttelevana vaihtoehtona;

14. huomauttaa, että köyhissä maissa puhtaan teknologian kehittäminen liittyy teknologian siirtoon, mikä edellyttää niiden huomattavien esteiden tunnistamista, jotka haittaavat ilmastonmuutosta hillitsevän vihreän teknologian levittämistä kehitysmaihin, ja immateriaalioikeuksia koskevien uusien joustomahdollisuuksien huomioon ottamista;

15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Maailmanpankille, neuvostolle ja komissiolle.

 

(1)

P7_TA-PROV(2010)0174.

(2)

EUVL C 66E, 20.3.2009, s. 35.

(3)

EUVL C 103E, 29.4.2004, s. 762.

(4)

UNDP:n ja WHO:n vuonna 2008 laatima raportti "The Energy Access Situation in Developing Countries", New York.

(5)

World Bank Group (2008): Strategic Framework on Development and Climate Change.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö