Päätöslauselmaesitys - B7-0236/2011Päätöslauselmaesitys
B7-0236/2011

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta

4.4.2011

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Corien Wortmann-Kool, Pilar del Castillo Vera, Peter Liese, Herbert Reul, Lena Kolarska-Bobińska, Romana Jordan Cizelj, Jean-Pierre Audy PPE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0236/2011

Menettely : 2011/2650(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0236/2011
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0236/2011
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0236/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta 25. kesäkuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom,

–   ottaa huomioon 28. helmikuuta ja 21. maaliskuuta kokoontuneiden energia-asioiden neuvostojen päätelmät,

–   ottaa huomioon 25. maaliskuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon päätöslauselmansa Tšernobylin ydinonnettomuuden 10- ja 15‑vuotispäivästä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että tuhansia uhreja Koillis-Japanissa vaatinut äskettäinen maanjäristys johti useiden Japanin toimivien ydinreaktorien sulkemiseen ja sitä seurannut yli kymmenen metriä korkea tsunami tuhosi Fukushima Daiichi ydinvoimalan sähköverkon lisäksi sen vara- ja hätäsyöttöjärjestelmät; ottaa huomioon, että sitä seurannut jäähdytyskapasiteetin puute johti siihen, että osa ydinpolttoaineesta kuumeni liikaa ja osa reaktorista suli; ottaa huomioon, että Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on toistaiseksi luokitellut tapahtumat vakavaksi onnettomuudeksi (kansainvälisen INES‑asteikon taso 6),

B.  ottaa huomioon, että näiden tapahtumien valossa Euroopassa on tarkasteltava uudelleen ydinturvallisuusstandardeja,

C. ottaa huomioon, että energiayhdistelmän rakenne EU:ssa on yhä jäsenvaltioiden päätäntävallassa, mutta samaan aikaan ydinturvallisuus on kansainvälinen huolenaihe ja siksi sitä pitäisi käsitellä tehokkaammin EU:n säädösvallan puitteissa,

D. katsoo, että komission mukaan ydinenergialla katettiin yhteensä 13,4 prosentin osuus EU:n kotimaisen energian bruttokulutuksesta vuonna 2008, ja vuoteen 2030 osuuden on ennustettu kasvavan 15 prosenttiin, jos tilanne jatkuu samanlaisena,

E.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston perustaman mietintäryhmän toukokuussa 2010 esittämässä raportissa ”Eurooppa 2030 -hanke” korostetaan, että eurooppalaisten on käynnistettävä vakava keskustelu turvallisen ydinenergian tarpeesta Euroopassa ja että Euroopalla ei ole varaa luopua tästä energiamuodosta,

1.  panee tyytyväisenä merkille komission nopean reagoinnin Japanin vakaviin tapahtumiin, kun se käynnisti Euroopan laajuisen ydinlaitosten turvallisuus- ja riskinarvioinnin (stressitestit) yhdessä jäsenvaltioiden kanssa; panee tyytyväisenä merkille Eurooppa-neuvoston tuen kattaville ja avoimille turvallisuus- ja riskinarvioinneille sekä ydinturvallisuutta koskevan kehyksen tarkistamiselle;

2.  kehottaa komissiota varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset (tai turvallisuusviranomaiset) toteuttavat arvioinnit vuoden loppuun mennessä riippumattomasti ja koordinoidusti kaikille nykyisille ja suunnitelluille ydinlaitoksille EU:ssa; korostaa, että arviointien olisi perustuttava yhdenmukaistettuun tiukkaan arviointimalliin, joka kattaa kaikki erityyppiset realistisessa skenaariossa Euroopassa ajateltavissa olevat riskit, kuten maanjäristykset, tulvat tai odottamattomat tapahtumat, esimerkiksi terroristi- tai verkkohyökkäykset tai lentokoneiden iskeytyminen laitokseen; korostaa, että Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmä (ENSREG) ja Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten järjestön (WENRA) asiantuntemus on ehdottomasti otettava täysipainoisesti mukaan turvallisuus- ja riskinarviointien kehittämistyöhön;

3.  korostaa, että olisi varmistettava, että asianosainen jäsenvaltio ryhtyy välittömästi toimiin, väliaikainen toiminnan keskeyttäminen tai lopullinen sulkeminen mukaan lukien, jos ydinvoimala ei läpäise stressitestiä;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin toimiin varmistaakseen, että stressitestejä sekä niiden jälkeisiä ydinturvallisuus-, ydinlaitosten turvaamis- ja ydinjätehuoltostandardeja sovelletaan EU:n lisäksi myös EU:n naapurimaihin ja muualle rakennettuihin tai suunniteltuihin ydinvoimaloihin; katsoo, että EU:n on tämän takia hyödynnettävä täysimääräisesti kansainvälisiä järjestöjä ja elimiä; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita aloittamaan neuvottelut IAEA:ssa vankemman kansainvälisen ydinturvallisuuskehyksen perustamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita, joilla on ydinvoimaloita, ottamaan naapurijäsenvaltiot mukaan turvallisuuden valvontaan;

5.  muistuttaa, että Euroopan parlamentti kannatti huhtikuussa 2009 ydinturvallisuusdirektiivin tiukentamista esimerkiksi siten, että IEAE:n turvallisuusperiaatteista tehdään lakisääteisiä vaatimuksia vapaaehtoisuuden sijasta; pahoittelee että jäsenvaltiot eivät ottaneet huomioon Euroopan parlamentin esittämiä huolenaiheita; panee merkille, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole tähän mennessä saattaneet tarkistettua ydinturvallisuusdirektiiviä kokonaan osaksi lainsäädäntöään; toteaa, että ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen hallinnointia koskevan direktiivin yhteydessä todellinen yhteistyö on tärkeää ja kehottaa neuvostoa ottamaan mukaan Euroopan parlamentin keskeiset vaatimukset;

6.  pyytää komissiota esittämään vuoden loppuun mennessä ehdotuksen ydinturvallisuusdirektiivin tarkistamiseksi parhaillaan kehitettävien turvallisuus- ja riskinarviointien tulosten pohjalta, ottaen huomioon perusteellisen arvion Japanin ydinonnettomuudesta uusien yhdenmukaistettujen ydinturvallisuusstandardien käyttöön ottamiseksi; kehottaa laatimaan ehdotuksen korkeatasoisimpien sovellettujen standardien mukaisesti ja varmistamaan niiden jatkuvan parantamisen;

7.  on huolissaan raporteista, joiden mukaan ydinvoimayhtiö on ilmoittanut sääntelyviranomaisille useista tarkastusten laiminlyönneistä vähän ennen Fukushiman ydinonnettomuutta; kehottaa komissiota tällaisten mahdollisten sääntöjen laiminlyöntien valossa analysoimaan sääntelyyn perustuvan valvonnan tehokkuutta, toimivaltuuksia ja riippumattomuutta Euroopassa ja ehdottamaan tarvittaessa parannuksia; kehottaa komissiota tätä varten tutkimaan mahdollisuuksia perustaa WENRA-verkoston pohjalta EU:n ydinturvallisuussääntelyviranomainen, jolle annetaan tarvittava toimivalta taata yhteinen lähestymistapa ydinturvallisuuden alalla;

8   vaatii kokonaisvaltaista suhtautumista turvallisuuskulttuuriin, joka sisältää turvallisuusstandardit, vahvan ja riippumattoman sääntelyelimen, riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit sekä asianmukaisen tiedottamisen kansalaisille;

9.  kehottaa komissiota tukemaan ja tehostamaan Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten yhteistyötä;

10. pitää tervetulleena komission ehdotusta ulottaa Euratomin ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma kattamaan vuodet 2012 ja 2013, ja pitää sitä merkittävänä panoksena ydinturvallisuuden ja säteilysuojan parantamisen kannalta; kehottaa käynnistämään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kunnianhimoisen tutkimusohjelman ydinturvallisuuden ja ydinjätehuollon alalla; korostaa, että koska sähkön kysyntä tulevaisuudessa todennäköisesti kasvaa, fuusiovoimalla voi olla merkittävä osuus sähkön ja lämmön tuotannossa; kehottaa siksi noudattamaan unionilla tällä alalla olevia kansainvälisiä velvoitteita;

11. kehottaa käyttämään NSCI:n (Nuclear Safety Co-operation Instrument) maailmanlaajuista maantieteellistä kattavuutta esimerkiksi toimien rahoittamiseen Japanin kanssa sekä NCSI:n ja IAEA:n kansainvälisen maanjäristyskeskuksen (ISSC) yhteistyön vahvistamiseen;

12. korostaa, että ydinvoima on tällä hetkellä välttämätöntä Euroopan vähähiilisen energiahuollon varmistamiseksi; korostaa, että energiatehokkuudella ja uusiutuvilla energialähteillä on entistäkin suurempi merkitys viimeaikaisten tapahtumien jälkeen; kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan energiatehokkuustoimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja kestävän vähähiilisen teknologian kuten hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön ottamista; pyytää komissiota sekä sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaista verkostoa, kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaista verkostoa ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa seuraamaan tarkasti mahdollisia kehityskulkuja, jotta niistä voidaan vetää tarvittavat johtopäätökset, erityisesti verkon kehittämisvaatimusten ja muiden seurausten osalta;

13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin Euroopan energiarakenteiden nykyaikaistamiseksi ja laajentamiseksi ja eri maiden verkostojen yhdistämiseksi toisiinsa, jotta pystytään estämään sähkökatkokset, jotka voisivat johtaa vastaavanlaisiin tuhoisiin onnettomuuksiin kuin Japanissa;

14. korostaa energian varastointitekniikoiden ja älykkäiden verkkojen merkitystä luotettavan energiahuollon varmistamiselle tulevaisuudessa;

15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä tässä päätöslauselmassa mainituille EU:n sääntelyvirastoille, elimille ja verkostoille.