PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta
4.4.2011
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marita Ulvskog S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0236/2011
B7‑0237/2011
Euroopan parlamentin päätöslauselma Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin mietinnön ydinturvallisuudesta,
– ottaa huomioon 16. helmikuuta 2011 hyväksytyn Euroopan parlamentin mietinnön sallituista elintarvikkeiden ja eläinten rehun radioaktiivisen saastumisen enimmäistasoista,
– ottaa huomioon 3. toukokuuta 2001 antamansa päätöslauselman ydinturvallisuudesta: viisitoista vuotta Tšernobylin onnettomuuden jälkeen – onnettomuuden vaikutukset terveyteen,
– ottaa huomioon 28. helmikuuta ja 21. maaliskuuta kokoontuneen energia-asioiden neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 25. maaliskuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon Fukushima Daiichin ydinvoimalassa Japanissa sattuneen ydinonnettomuuden,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Fukushima Daiichin voimalan ydinonnettomuudella, joka tapahtui 11. maaliskuuta maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin jälkeen, on kauaskantoisia, aineelliset näkökohdat ylittäviä seurauksia, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja joiden täyttä laajuutta ei vielä ole arvioitu,
B. ottaa huomioon, että sähkökatko oli tosiasiallinen syy jäähdytysjärjestelmien vikaan, joka johti useisiin vaarallisiin tilanteisiin Fukushima Daiichin ydinvoimalassa; ottaa huomioon, että sähkökatkoksia voi tapahtua kaikissa jäsenvaltioissa useista syistä,
C. ottaa huomioon, että vaikka Japanin onnettomuus on aiheuttanut suurta huolestumista, ydinenergia tulee todennäköisesti säilymään osana tulevaisuuden energiavalikoimaa myös monissa EU:n jäsenvaltioissa; katsoo, että sen vuoksi kaikissa voimalaitoksissa on varmistettava turvallisuuden korkein mahdollinen taso niin, että voidaan parhaalla mahdollisella tavalla valmistautua odottamattomiin vaaratilanteisiin,
D. ottaa huomioon, että energia-asioiden neuvoston päätelmissä korostetaan kattavan energiastrategian merkitystä sille, että EU:n kansalaisille, teollisuudelle ja taloudelle voidaan tarjoa turvallista, varmaa, kestävää ja hinnaltaan kohtuullista energiaa, joka osaltaan edistää Euroopan kilpailukykyä; tunnustaa tässä yhteydessä täysin yhdentyneiden energiamarkkinoiden ja energia-infrastruktuurin merkityksen,
E. ottaa huomioon, että ydinonnettomuus on tuonut jälleen esiin sen, että Euroopan energia-alalla tarvitaan erittäin kiireesti perustavanlaatuista muutosta ja että olisi pikaisesti toteutettava sellaisia toimia kuin uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen, sitovien energiansäätötavoitteiden asettaminen ja soveltuvien verotuksellisten ja taloudellisten kannustimien luominen,
F. katsoo, että olisi arvioitava, miten tämä Euroopan energiapolitiikan merkittävä muutos voidaan toteuttaa ja jatkaa johdonmukaisesti uusiutuvia energialähteitä koskevia tukiohjelmia ja tehokkaasti poistaa esteitä niiden laajemmalta käytöltä,
G. katsoo, että varmuutta ja toimituksia ei voida saavuttaa energiantuotannon turvallisuuden kustannuksella; ottaa huomioon, että painopiste on asetettava energian kysyntää koskeviin toimenpiteisiin ja monipuolistettava sähköntuotannon menetelmiä;
H. katsoo, että samalla kun lisätään entisestään ydinjätteen käsittelyä koskevien ratkaisujen tutkimusta, olisi edistettävä säteilyn vaikutuksia koskevaa tutkimusta sekä tutkimusta, jolla pyritään parantamaan olemassa olevien voimaloiden turvallisuutta; korostaa kuitenkin, että tämä ei saa tapahtua vaihtoehtoisten energiamuotojen, kuten uusiutuvien energialähteiden, tutkimuksen kustannuksella; kehottaa pikaisesti lisäämään muiden, kestävien energiamuotojen tutkimusta ja kehittämistä sekä investointeja niihin,
I. ottaa huomioon, että ydinonnettomuuden vaikutukset ulottuvat kansallisten rajojen yli ja että sen vuoksi on pyrittävä tiiviiseen yhteistyöhön, koordinaatioon ja tiedottamiseen Euroopan unionin sisällä ja EU:n naapurivaltioiden kanssa, jotta mahdollisia ydinonnettomuuksia voidaan hallita paremmin,
J. ottaa huomioon, että naapurivaltiot suunnittelevat ydinvoimaloiden rakentamista alueille, joissa on korkea maanjäristys- ja tulvariski,
K. korostaa, että on selvästi tarvetta järjestää ydinenergiaa koskeva avoin ja julkinen keskustelu kaikissa jäsenvaltioissa yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ydinvoiman vaikutuksista ennen poliittisten päätösten tekemistä;
L. ottaa huomioon, että on varmistettava demokraattiset menettelyt, jotka perustuvat avoimuuteen ja kattavaan tiedottamiseen, ja että kaikkien sidosryhmien, myös kansalaisten, on voitava osallistua niihin,
M. ottaa huomioon, että nykyisin Euroopan ydinteollisuus käyttää suuria alihankkijoita, joissa koulutus ei aina ole riittävää ja joiden työntekijät altistuvat vaaralliselle säteilylle, ja että luultavasti prosessien kaikkein kriittisimpien vaiheiden luotettava kontrolli lopulta menetetään,
N. ottaa huomioon, että Euratomin perustamissopimus allekirjoitettiin vuonna 1957 ja että on arvioitava uudelleen ydinenergiaa koskevat odotukset, jotka saivat ilmenemismuotonsa Euratomin perustamissopimuksessa viisikymmentä vuotta sitten,
1. tuo julki tukensa ja sympatiansa Japanin kansalle, joka on joutunut kärsimään tästä ydinvoimalaonnettomuudesta, sekä voimalatyöntekijöille, jotka ovat etulinjassa Fukushima Daiichi -ydinvoimalassa;
2. toteaa, että on tärkeää ottaa välittömästi oppia Fukushima Daiichin onnettomuudesta ja pyrkiä ydinturvallisuuden perusperiaatteiden mukaiseen turvallisuuden mahdollisimman korkeaan tasoon;
3. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen siitä, että otetaan käyttöön EU:n kaikkien ydinvoimaloiden kattava riski- ja turvallisuusarviointi (stressitesti), mutta pahoittelee, että testit toteutetaan ainoastaan vapaaehtoisina; kehottaa lisäksi komissiota esittämään pikaisesti konkreettisen ehdotuksen, jossa esitetään edellä mainittujen stressitestien, jotka on tehtävä riippumattomien tahojen toimesta, erityiset vaatimukset ja osatekijät; korostaa tarvetta siihen, että EU:n naapurissa sijaitsevat kolmannet maat asettaisivat vastaavanlaisen turvallisuus- ja riskinarvioinnin nykyisille ja tuleville laitoksille;
4. korostaa, että stressitesteissä olisi otettava huomioon laajempi tilanne, jossa on erilaisia ja monimutkaisia syitä, kuten Japanin ydinonnettomuus, jonka syynä ei sinänsä ollut maanjäristys; katsoo myös, että stressitestiin olisi sisällyttävä koko tuotantoketju, mukaan luettuna kuljetukset ja jätteen käsittely ja säilytys;
5. kehottaa tekemään näiden stressitestien tuloksista julkisia ja toteuttamaan kaikki toimet avoimella ja läpinäkyvällä tavalla; vaatii samalla tavalla tietoja komission ja jäsenvaltioiden mahdollisesti toteuttamista toimenpiteistä testien jälkeen;
6. arvostelee neuvoston 24.–25. maaliskuuta 2011 pidetyssä kokouksessa tehtyä päätöstä siitä, että stressitestit olisi tehtävä kansallisten viranomaisten valvonnassa ja vertaisarvioinnin avulla eikä käyttäen unionin yhteistä lähestymistapaa;
7. kehottaa komissiota esittämään nykyisiä ydinvoimaloita varten edelläkävijämallin, jonka mukaan jokaisessa ydinvoimalassa on käytettävä parhaita saatavana olevia tekniikoita ja turvallisuusnormeja; katsoo, että stressitestissä olisi määriteltävä nämä edelläkävijät jäsenvaltioissa ja annettava rakenteellinen yleiskuva ydinvoimaloiden mahdollisesta asteittaisesta käytöstä poistamisesta;
8. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan mahdollisia keskipitkän ja pitkän aikavälin strategioita ydinenergian poistamiseksi asteittain käytöstä ja ilmoittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kansallisista ohjelmistaan rajatylittäville alue- ja paikallisviranomaisille, mikäli ohjelmien täytäntöönpanolla on todennäköisiä rajatylittäviä vaikutuksia;
9. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ydinvoimaloita ei rakenneta EU:ssa tai naapurivaltioissa alueille, joilla on suuri maanjäristys- ja tulvariski; katsoo, että EU:n ulkorajoilla tapahtuvan ydinvoimaloiden rakentamisen on tapahduttava ydinturvallisuuden kansainvälisten ympäristöstandardien mukaisesti;
10. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toimimaan yhteisvastuullisesti vahvistettaessa kansainvälisiä ydinturvallisuusstandardeja ja niiden moitteetonta täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä IAEA:n, Espoon organisaation ja muiden relevanttien kansainvälisten organisaatioiden kanssa; kehottaa komissiota esittämään kesäkuuhun 2011 mennessä kattavan toimintasuunnitelman, joka sisältää käytännön toimia, joilla tämä voidaan saavuttaa;
11. korostaa, että on varmistettava demokraattiset menettelyt, jotka perustuvat avoimuuteen ja kattavaan tiedottamiseen, ja että kaikkien sidosryhmien, myös ammattiliittojen ja kansalaisten, on voitava osallistua niihin;
12. vaatii julkisille viranomaisille suoran pääsyn verkossa ydinlaitosten käyttöä koskeviin tietoihin, esimerkiksi tietoihin voimalaitoksen toiminnasta; katsoo, että jos ydinvoimala sijaitsee lähellä maan rajoja, sama koskee myös naapurialueiden viranomaisia;
13. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia kaikkien ydinlaitosten ydinturvallisuutta ja investointisuunnitelmia koskevan sääntelykehyksen täydentämisestä niin, että katetaan laitosten koko elinkaari ja koko tuotantoketju, mukaan luettuna voimaloiden turvallisuus, kuljetus, jätteiden käsittely ja käytetyn polttoaineen varastointilaitokset, jotta voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman sitovat turvallisuusnormit kaikkialla EU:n alueella;
14. kehottaa sisällyttämään saastuttaja maksaa -periaatteen käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallisesta huollosta annettuun direktiiviehdotukseen (KOM(2004)0526, lopullinen) ja ottamaan asianmukaisesti huomioon radioaktiivisen jätteen tuottajien vastuun;
15. kehottaa jäsenvaltioita pitämään yllä ja kehittämään osaamista ja työoloja, joita tarvitaan voimaloiden eliniän aikana sekä käytöstäpoistamisvaiheessa ja ydinjätteen hallinnassa;
16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan EU:n energiapolitiikkaa ja siinä yhteydessä harkitsemaan sellaisen uuden ilmastolainsäädännön käyttöönottamista, johon sisältyy korkeampia tavoitteita ja sitovia normeja energiatehokkuudelle, uusiutuvien energialähteiden käytön nopeaa lisäämistä ja investointeja asianmukaiseen siirtoverkkoon ja varastointi-infrastruktuuriin, kannustimia tutkimukseen ja innovointiin sekä energia- ja hiilidioksidiverotuksen käyttöönottamista EU:n tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös edistämään huomattavia investointeja energiatehokkuutta lisäävään infrastruktuuriin ja käyttämään tässä yhteydessä julkisissa hankinnoissa sääntöjä, joilla suositaan energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja;
17. kehottaa komissiota ja neuvostoa nostamaan uusiutuvaa energiaa koskevaa oikeudellisesti sitovaa tavoitetta niin, että uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannosta nousee 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja asettamaan pitkän aikavälin tavoitteita, joilla pyritään perusteelliseen muutokseen, jossa uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta nousee 45 prosenttiin vuoteen 2030 ja 95 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä;
18. kehottaa komissiota tarkastelemaan ja esittämään useita malleja unionin tulevasta energiavalikoimasta ilman ydinenergiaa ja ilmoittamaan siinä yhteydessä, mitä ovat seuraavaksi toteutettavat toimet, jotta voidaan yhä saavuttaa keskipitkän ja pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteet;
19. kehottaa neuvostoa, kun se jatkossa tarkistaa Lissabonin sopimusta, sisällyttämään ydinenergiaa koskevat kysymykset sopimuksen 194 artiklaan;
20. kehottaa kumoamaan Euratomin perustamissopimuksen 1 artiklan ja sisällyttämään Lissabonin sopimukseen säteilysuojan ja Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklan, joka koskee suojatoimenpiteitä, mukaan luettuna leviämisen estäminen; kehottaa etsimään EU:n energiapolitiikalle yhtenäisen ja kattavan institutionaalisen rakenteen ennen kaikkea Lissabonin sopimuksen puitteissa;
21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euratomille ja ENSREGille.