Menettely : 2011/2650(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0241/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0241/2011

Keskustelut :

PV 06/04/2011 - 12
CRE 06/04/2011 - 12

Äänestykset :

PV 07/04/2011 - 6.2

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 118kWORD 72k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0236/2011
4.4.2011
PE459.778v01-00
 
B7-0241/2011

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta


Ek, Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta  
B7‑0241/2011

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan,

–   ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euratomin toiminnan arvioinnista – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa,

–   ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Japanin tilanteesta ja 7. lokakuuta 1999 antamansa päätöslauselman Japanin ydinonnettomuudesta (Tokaimura),

–   ottaa huomioon päätöslauselmansa Tšernobylin onnettomuuden kymmenvuotispäivästä ja päätöslauselmansa ydinturvallisuudesta: viisitoista vuotta Tšernobylin onnettomuuden jälkeen – onnettomuuden vaikutukset terveyteen,

–   ottaa huomioon tuhoisan maanjäristyksen ja tsunamin, jotka iskivät Japaniin ja Tyynenmeren alueelle 11. maaliskuuta 2011 ja aiheuttivat tuhansien ihmisten kuoleman tai katoamisen ja johtivat merkittäviin aineellisiin vahinkoihin,

–   ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Itämeren alueesta ja erityisesti sen 38 kohdan,

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman energiatehokkuustoimintasuunnitelman tarkistamisesta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että tämä ydinonnettomuus sekä aikaisemmat tällaiset onnettomuudet Japanissa ja maailmalla korostavat entistä enemmän tarvetta tarkistaa ydinturvallisuutta koskevaa lähestymistapaa Euroopan unionissa ja maailmanlaajuisesti,

B.  ottaa huomioon, että 26. huhtikuuta 2011 muistelemme sitä, että on kulunut 25 vuotta Tšernobylin ydinonnettomuudesta, jonka vaikutukset tuntuvat yhä tänä päivänä,

C. ottaa huomioon, että Euratomin perustamissopimus on ollut voimassa yli 50 vuotta ilman, että sitä on merkittävästi tarkistettu,

D. ottaa huomioon, että kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) varoitti vuoden 2008 lopulla, että Japanin ydinvoimaloiden turvamääräykset olivat vanhentuneet ja että voimakkuudeltaan yli 7,0 richterin maanjärjestys aiheuttaisi vakavia ongelmia,

E.  ottaa huomioon, että ydinturvallisuusdirektiivi tarjoaa vain rajalliset puitteet EU:n toimille tällä alalla,

F.  ottaa huomioon, että uusien ydinvoimalahankkeiden kehittäminen Valko-Venäjällä ja Venäjällä (Kaliningradin alue) nostaa esiin merkittäviä kysymyksiä, jotka liittyvät ydinturvallisuusstandardeihin ja kansainvälisten yleissopimusten (kuten Espoon ja Århusin sopimukset) vastaavien velvoitteiden noudattamiseen, ottaa huomioon, että nämä kysymykset eivät ole relevantteja ainoastaan suoranaisesti Valko-Venäjään ja Kaliningradin alueeseen rajoittuvissa jäsenvaltioissa vaan laajemmin Euroopassa, mikä tekee välttämättömäksi sen, että EU:n, mukaan luettuina Euroopan komission relevantit toimijat, on toimittava yhdessä solidaarisuuden periaatteen mukaisesti,

G. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin 6. heinäkuuta 2010 antamassa päätöslauselmassa Euroopan unionin Itämeri-strategiasta ja makroalueiden roolista tulevaisuuden koheesiopolitiikassa todetaan, että "Itämeren alueella suunnitellun ydinenergian käytön laajentamisen takia EU-maiden on noudatettava mitä tiukimpia turvallisuus- ja ympäristönormeja ja komission on seurattava ja valvottava, noudattavatko naapurimaat ja erityisesti ne, jotka suunnittelevat rakentavansa ydinvoimaloita lähelle EU:n ulkorajoja, samaa toimintamallia ja kansainvälisiä yleissopimuksia",

1.  ilmoittaa olevansa solidaarinen luonnonkatastrofin ja sitä seuranneen ydinonnettomuuden uhreja kohtaan ja ihailevansa kaikkia niitä, jotka vaarantavat oman henkensä estääkseen ydinkatastrofin, sekä tapaa, jolla Japanin kansa ja viranomaiset ovat reagoineet onnettomuuteen ottamalla käyttöön resursseja sekä rohkeasti ja päättäväisesti, kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita edelleen antamaan Japanille ja tuhoalueilla kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua ja tukea;

2.  kehottaa Japanin viranomaisia ja ydinvoimalan omistajaa Tepcoa toimimaan avoimesti ja antamaan reaaliaikaista tietoa Fukushiman tilanteen kehittymisestä ja erityisesti radioaktiivisuuden tasoista kielletyllä alueella ja sen ulkopuolella;

3.  pitää tervetulleena 25. maaliskuuta 2011 annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 297/2011 erityisten edellytysten asettamisesta Japanista peräisin olevien tai Japanista lähetettyjen rehujen ja elintarvikkeiden tuonnille Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen; katsoo kuitenkin että radionuklidien (jodi ja cesium) enimmäistasojen määrittämisperustana olisi käytettävä 15. heinäkuuta 2008 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 733/2008 eikä 22. joulukuuta 1987 annettua neuvoston asetusta (Euratom) N:o 3954/87, 12. huhtikuuta 1989 annettua komission asetusta (Euratom) N:o 944/89 ja 29. maaliskuuta 1990 annettua komission asetusta (Euratom) N:o 770/90; katsoo, että ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien estämiseksi olisi aiheellista viitata alhaisempiin cesium-tasoihin, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 733/2008, jossa säädetyt suojanormit ovat tiukemmat ja ajankohtaisemmat;

4.  katsoo, että Euroopan unionin on kattavasti tarkistettava lähestymistapaansa ydinturvallisuuteen, kun otetaan huomioon, että ydinenergia sisältyy jatkossakin energiamuotojen yhdistelmään useassa jäsenvaltiossa monen vuoden ajan ja että uusia reaktoreita on suunnitteilla tai jo rakenteilla; kehottaa jäsenvaltioita kuitenkin keskeyttämään uusien ydinreaktorien suunnittelun ja tilaamisen ainakin siihen asti kunnes stressitestit on suoritettu ja arvioitu;

5.  vaatii, että stressitestien uskottavuuden varmistamiseksi niiden on oltava pakollisia ja perustuttava yhteisiin ja avoimiin yhteisön arviointiperusteisiin, ne on toteutettava yhteisön tarkkailun alaisena ja riippumattomien asiantuntijoiden valvonnassa, ja niiden tulokset on julkistettava;

6.  katsoo, että tällaisten stressitestien olisi katettava:

–    sekä ydinvoimalat että ydinjätelaitokset,

–    yleisen "ydinturvallisuuskulttuurin" (esim. turva-alueen laajuus, vuotuiset turvallisuusraportit ja yleisölle tiedottaminen) tarkastelu,

–    ihmisen toiminnasta aiheutuvat riskit (esim. terrori-iskut ja lentokoneiden maahansyöksyt),

–    poikkeukselliset luonnolliset tapahtumat (maanjäristykset, tulvat, kuivuus tai muut aluekohtaiset riskit), mukaan luettuna ilmastonmuutoksenkestävyyden tutkiminen, jotta voidaan ottaa huomioon äärimmäisten sääolojen lisääntynyt esiintymistiheys ja voimakkuus,

–    merkittävän ja mahdollisesti laitokseen liittymättömän katastrofin yleiset seuraukset, kuten sähkön ja veden saannin keskeytyminen, tietoliikenneyhteyksien katkeaminen, laitokselle pääsyn estyminen, henkilöstön puute ja varajärjestelmien luotettavuus,

–    polttoaineen toimitusreittien turvallisuus,

–    valmius reagoida tällaisten tapahtumien yhdistelmään mahdollisesti monimutkaisessa ja monivivahteisessa katastrofiskenaariossa;

7.  kehottaa laatimaan EU:n tasolla luettelon ydinvoimaloista, jotka ovat "luonnostaan" vaarallisempia maantieteellisen sijaintinsa (esim. sijainti seismisellä alueella) ja joita olisi joko tarkistettava nopeasti vähintäänkin rakenteellisilla parannuksilla tai jotka olisi poistettava käytöstä ennakoitavissa olevan aikataulun puitteissa;

8.  vaatii, että jos laitos saa stressitestissä negatiivisen tuloksen, tämän olisi johdettava kyseisen laitoksen välittömään sulkemiseen;

9.  kehottaa komissiota tarkistamaan kattavasti EU:n ydinturvallisuuslainsäädäntöä ja esittämään vuoden 2011 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen, jossa olisi EU:n tasolla tulkittava IAEA:n perusturvallisuusperiaatteita tarvittaessa yksityiskohtaisemmilla tai tiukemmilla vaatimuksilla ja otettava käyttöön pakollinen mekanismi, jolla säännöllisesti tarkistetaan turvallisuusstandardien soveltamista jäsenvaltioissa vertaisarvioinnin ja riippumattomien ydinvoima-asiantuntijoiden komitean avulla komission ohjauksessa;

10. katsoo, että ydinturvallisuus on koko Euroopan unionin huolenaihe ja toissijaisuusperiaatetta sovelletaan vain osittain; kehottaa siksi tarkistamaan Euratomin perustamissopimusta, jotta voidaan vahvistaa EU:lla tällä alalla olevaa toimivaltaa, ottaa Euroopan parlamentti tavallisen lainsäädäntömenettelyn kautta mukaan suuremman avoimuuden saavuttamiseksi sekä tarkistaa sopimusta Lissabonin sopimuksessa asetettujen yhteisten energiapoliittisten tavoitteiden valossa;

11. korostaa, että EU:n on kehitettävä EU:n rajojen ulkopuolelle ulottuva strategia, jossa toimitaan johdonmukaisesti korkeimmalla poliittisella tasolla, jotta varmistetaan ydinturvallisuus ja ydinturvajärjestelyt ja määritellään ydinenergia siirtymävaiheen teknologiaksi sekä pyritään G8- ja G20-kokousten puitteissa kieltämään ydinlaitokset maailmanlaajuisesti maanjäristysherkillä alueilla, minkä olisi johdettava sitovaan YK:n yleissopimukseen;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti ja yhteisvastuullisesti vahvistettaessa kansainvälisiä ydinturvallisuusstandardeja ja niiden moitteetonta täytäntöönpanoa kolmansissa maissa tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen atomienergiajärjestön, Espoon organisaation ja muiden relevanttien kansainvälisten organisaatioiden ja yleissopimusten kanssa, mukaan luettuna omien stressitestien tekeminen; kehottaa komissiota esittämään kesäkuuhun 2011 mennessä kattavan toimintasuunnitelman, joka sisältää käytännön toimia, joilla tämä voidaan saavuttaa; kehottaa komissiota yhteistyössä IAEA:n kanssa painostamaan Valko-Venäjää ja Venäjää rakentavalla tavalla siihen, että ne pyrkivät noudattamaan kansainvälisiä turvallisuusstandardeja ja tekevät yhteistyötä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa kaikissa ydinvoimaloiden suunnittelun, rakentamisen ja käytön vaiheissa;

13. kehottaa Euroopan unionia proaktiiviseen osallistumiseen vahvistettaessa ydinturvallisuussopimuksia ja kansainvälisen tason institutionaalista rakennetta siten, että vahvistetaan IAEA:ta tarjoamalla lisäresursseja erityisesti sen ydinturvallisuutta ja ydinturvajärjestelyjä koskeviin ohjelmiin, tehdään vertaisarvioinnista pakollista erityisesti "uusien tulokkaiden" tapauksessa, sekä asetetaan uusien reaktorien rakentamisen edellytykseksi määräaikaisten vertaisarviointien hyväksyminen;

14. kehottaa komissiota laatimaan tutkimuksen ydinvoimaloiden rakentamiseen, käyttöön ja käytöstä poistamiseen liittyvistä yleisistä taloudellisista seikoista, mukaan luettuina näkökohdat, jotka liittyvät valtion interventioon onnettomuuksien/hätätilanteiden sattuessa, vakuutuksiin ja valtion tukiin liittyvät näkökohdat sekä kilpailunäkökohdat Euroopan energiayhteismarkkinoiden yhteydessä;

15. muistuttaa tässä yhteydessä pitävänsä tärkeänä energiatehokkuuden ja energian säästämisen kasvanutta merkitystä, tarvetta luoda riittävä lainsäädäntökehys ja tarjota tarvittavaa tukea uusiutuvaan ja kestävään energiaan, energian varastointiin ja Euroopan laajuiseen sähköverkkoon tehtäville investoinneille, katsoo, että toimitushäiriöiden riskien minimoimiseksi on olennaisen tärkeää, että käytettävissä on modernisoitu älykäs sähköverkko, joka mahdollistaa energian syöttämisen hajautetuista energiantuotantolaitoksista;

16. korostaa erityisesti, että viimeaikaiset kansainväliset tapahtumat ovat tehneet selväksi, että 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä on tärkeämpää kuin koskaan myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta; kehottaa muuntamaan 20 prosentin tavoitteen mahdollisimman pian jäsenvaltioille asetettaviksi tavoitteiksi, ja kehottaa tekemään näistä tavoitteista sitovia siten, että jäsenvaltioille jätetään riittävästi liikkumavaraa päättää, miten ne saavutetaan; toteaa, että energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevat pitkän aikavälin tavoitteet ovat myös ratkaisevan tärkeitä talouden toimijoille, ja kehottaa sisällyttämään vuotta 2050 koskevaan toimintasuunnitelmaan kunnianhimoisia tavoitteita energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä varten sekä vuosiksi 2030 että 2050;

17. katsoo, että EU:n energiastrategia olisi kytkettävä Pohjois-Afrikan maiden strategiaan, koska menestyksekäs vapauteen tähtäävä liikehdintä näissä maissa luo edellytykset taloudellisen kehityksen jatkumiselle, mukaan luettuina investoinnit aurinkoenergiaan, joka voisi asianmukaisen infrastruktuurin avulla tuottaa kestävää energiaa Euroopalle;

18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Japanin viranomaisille.

 

 

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö