PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta
4.4.2011
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Rebecca Harms, Daniel Cohn-Bendit Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0236/2011
B7‑0242/2011
Euroopan parlamentin päätöslauselma Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 153 artiklan (sosiaalipolitiikka), 168 artiklan (kansanterveys), 192 artiklan (ympäristö) ja 194 artiklan (energia),
– ottaa huomioon ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta 25. kesäkuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom,
– ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002,
– ottaa huomioon Fukushima Daiichin ydinvoimalassa Japanissa sattuneen ydinonnettomuuden,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Fukushima Daiichin ydinvoimalan merkittävällä ydinonnettomuudella, joka tapahtui tuhoisan maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin jälkeen, on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä ympäristön ja elintarvikkeiden saastumiseen, ja niiden täyttä laajuutta ei tiedetä vielä vuosiin,
B. ottaa huomioon, että Fukushiman traagiset tapahtumat osoittavat jälleen kerran, että ydinvoiman kohdalla ei ole nollariskiä, vaikka nollariski on yksi ydinvoiman hyväksymisen ennakkoedellytyksistä, kun otetaan huomioon mahdollisen onnettomuuden valtavat seuraukset; ottaa huomioon, että stressitestin käyttöönotolla ei koskaan saavuteta nollariskiä,
C. ottaa huomioon, että meneillään olevan Japanin ydinvoimakatastrofin valossa on ehdottoman tärkeää, että EU ja sen jäsenvaltiot siirtyvät kiireesti täysin energiatehokkaaseen uusiutuvaan energiaan perustuvaan talouteen,
D. ottaa huomioon, että sekä Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) että Euratom ovat sitoutuneet ydinvoimateollisuuden edistämiseen, vaikka tämä on ristiriidassa sen kanssa, että ne vastaavat samanaikaisesti ydinturvallisuusstandardien asettamisesta maailmanlaajuisesti ja vastaavasti EU:ssa,
E. ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestö (WHO) on kansainvälinen terveysviranomainen, johon maailman väestö luottaa ja joka laatii suuntaviivoja ja terveysvaatimuksia kaikilla terveyden aloilla; ottaa huomioon, että 28. toukokuuta 1959 WHO:n ja IAEA:n allekirjoittamassa WHA 12-40 ‑sopimuksessa estetään WHO:ta antamasta tärkeitä tietoja, toteuttamasta asianmukaisia toimia ja täyttämästä perustehtäväänsä terveyden ja säteilyn alalla,
F. ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ja naapurivaltiot ovat rakentaneet tai ovat suunnitelleet rakentavansa ydinlaitoksia alueille, joissa on korkea maanjäristys- ja tulvariski,
1. ilmaisee täyden solidaarisuutensa Japanin kansalle maanjäristyksen, tsunamin ja ydinkatastrofin jälkeen ja esittää vilpittömän osanottonsa tämän kolminkertaisen katastrofin uhreille; ilmaisee kunnioittavansa Japanin kansan, Fukushiman työntekijöiden ja Japanin viranomaisten toimintaa, rohkeutta ja päättäväisyyttä heidän reagoidessaan tähän katastrofiin;
2. toteaa, että Fukushiman merkittävä ydinonnettomuus on viimeisin monista muista ydinvoimaan liittyvistä välikohtauksista ja onnettomuuksista, joita tapahtuu vuosi toisensa jälkeen kaikkialla maailmassa, myös Euroopan unionissa, kaikentyyppisissä ydinlaitoksissa ja kaikenlaisissa reaktoreissa (esim. Three Mile Island (Yhdysvallat), Tšernobyl (Ukraina), Windscale (Yhdistynyt kuningaskunta), Tihange ja Fleurus (Belgia), Civaux 1 ja Blayais 2 (Ranska), Phillipsburg, Krümmel ja Brunsbüttel (Saksa), Kozloduy 5 (Bulgaria), Paks (Unkari), Forsmark ja Barsebäck 2 (Ruotsi), Kashiwazaki (Japani) jne.);
3. panee merkille, että vaikka Fukushima Daiichin voimalan kuudesta reaktorista kolme ei ollut toiminnassa maanjäristyksen sattuessa 11. maaliskuuta 2011, niiden käytetyt polttoainesauvat varastoaltaissa vahingoittuivat vakavasti ja aiheuttavat radioaktiivista saastumista; toteaa myös, että samanlaisia tapahtumia on jo sattunut Euroopassa (esim. Paksissa, Unkarissa, vuonna 2003);
4. tunnustaa, että niin kauan kuin ydinvoimalat ja -laitokset toimivat, jäljelle jää aina riski; tunnustaa lisäksi, ettei ole viisasta sivuuttaa mahdollisen ei-toivotun onnettomuuden sattumista sillä perusteella, että se on ainoastaan kaukainen mahdollisuus, tai mahdollisen stressitestin perusteella, koska tulevan vakavan onnettomuuden riskiä ei voida kokonaan sulkea pois;
5. kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja EU:n naapurivaltioita luopumaan sitoutumisestaan ydinvoimaan, joka on korkean riskin teknologiaa, ja nykyisiä ydinvoiman käyttäjiä aloittamaan nyt asteittaisen luopumisen ydinvoimasta; tämä tarkoittaa seuraavaa:
• uusia ydinlaitoksia ei rakenneta, mukaan lukien jo suunniteltujen tai rakenteilla olevien hankkeiden keskeyttäminen
• asteittaisen ydinvoimasta luopumisen yhteydessä reaktorit ja muut ydinlaitokset, jotka aiheuttavat enemmän riskejä, on suljettava välittömästi, eli kaikki ydinreaktorit ja muut ydinlaitokset maanjäristysalueilla tai rannikkoalueilla, joissa merenpinta saattaa nousta huomattavasti tai tsunamit ovat mahdollisia, kaikki reaktorit, joissa ei ole sekundääristä tai täysin paineen kestävää suojarakennusta, kaikki kiehutusvesireaktorit (BWR), joissa on yksinkertainen jäähdytysjärjestelmä, ja käytetyn polttoaineen varastot suojarakennuksen ulkopuolella sekä kaikki ennen vuotta 1980 rakennetut ydinlaitokset
• käytetyn polttoaineen uudelleenkäsittely on kiellettävä välittömästi EU:ssa
• ennen vuoden 2011 loppua on laadittava strategia kaiken käytetyn polttoaineen siirtämisestä pois altaista kuivaan varastoon niin pian kuin jälkilämmön taso sallii
• sekaoksidipolttoaineen (MOX) tuotanto ja käyttö on kiellettävä välittömästi;
6. pyytää lisäksi komissiota valvomaan, että jäsenvaltiot ja EU:n naapurimaat panevat täytäntöön täysimääräisesti onnettomuuksia ja pitkän aikavälin jätteenkäsittelyä koskevan kolmannen osapuolen vahingonkorvausvastuun ydinlaitosten toiminnanharjoittajien ja ydinjätteiden käsittelyä harjoittavien luvanhaltijoiden osalta, kun on kyse vahingoista, joita tällaisesta toiminnasta aiheutuu, maa-, vesi- ja meriympäristölle aiheutuvat vahingot mukaan luettuina;
7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kiireesti täytäntöönpanosuunnitelmia ja päättäväisiä toimenpiteitä vähäriskiseen energiatalouteen siirtymiseksi ja välivaiheen konkreettisia tavoitteita, jotta tavoite lähes 100-prosenttisesti energiatehokkaasta uusiutuvaan energiaan perustuvasta taloudesta saavutetaan vuoteen 2050 mennessä; vaatii, että tuleva energia-alan etenemissuunnitelma 2050 vastaa tätä tavoitetta;
8. pyytää, että matkalla tähän energiatehokkaaseen talouteen hyväksytään ja pannaan täytäntöön kunnianhimoiset energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskevat oikeudelliset puitteet, jotta voidaan vähentää absoluuttista energiankulutusta vähintään 20 prosenttia vuonna 2020, 33 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna EU:n nykyiseen energiankulutukseen;
9. vaatii, että matkalla kohti lähes 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuvaa taloutta vuonna 2050, uusiutuvan energian osuuden vuotta 2020 koskeva oikeudellisesti sitova tavoite nostetaan 30 prosenttiin ja että vuodeksi 2030 asetetaan uusi 45 prosentin välitavoite näiden energiamuotojen hyödyntämistä varten;
10. muistuttaa, että komissio menetti vuoden 2008 ehdotuksessaan ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta[1] selkeän mahdollisuuden ehdottaa sellaisten yhteisten standardien laatimista, joilla taataan korkeatasoinen ydinturvallisuus; muistuttaa, että tämän ehdotuksen oikeusperustana oli Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus, jonka nojalla Euroopan parlamentti ei toimi toisena lainsäädäntövallan käyttäjänä; pahoittelee, että EU:n toimielimet hylkäsivät tuolloin sitovat turvallisuusstandardit[2]; pahoittelee lisäksi, että jäsenvaltiot eivät edes ottaneet huomioon huhtikuussa 2009 annettua Euroopan parlamentin lausuntoa[3] tehdessään pelkistä IAEA:n turvallisuusperiaatteista vapaaehtoisen vaatimuksen sijasta oikeudellisesti sitovan vaatimuksen;
11. pitää myönteisenä komission aikomusta tarkistaa nykyistä oikeudellista ja sääntelykehystä ydinlaitosten turvallisuuden osalta; pyytää komissiota esittämään katsauksensa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti; pyytää tässä yhteydessä komissiota valvomaan, että jäsenvaltiot ja EU:n naapurimaat panevat täytäntöön kattavat, sitovat ja tehokkaat turvallisuusstandardit, jotka heijastavat uusimpia käytäntöjä sääntelyn tasolla ja operatiivisella tasolla sekä soveltavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) kaikissa ydinlaitoksissa, kunnes nämä laitokset lopulta suljetaan;
12. pahoittelee syvästi 25. maaliskuuta 2011 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien heikkoutta mitä tulee niin kutsuttuihin ydinvoimaloiden stressitesteihin, erityisesti niiden vapaaehtoisuuteen;
13. panee merkille komission ehdotuksen kaikkien ydinlaitosten täydellisen riskien ja turvallisuuden arvioinnin (stressitestit) käyttöönotosta; pyytää tässä yhteydessä komissiota valvomaan yhdessä ydinturvallisuusalan eurooppalaisten sääntelijöiden ryhmän (ENSREG) kanssa, että jäsenvaltiot ja EU:n naapurimaat toteuttavat seuraavat toimet:
• kaikkien olemassa olevien ja suunniteltujen ydinlaitosten turvallisuuden tarkastaminen, radioaktiivinen jäte ja käytetyn polttoaineen altaat mukaan luettuina, vuoden 2011 loppuun mennessä; kehottaa tässä yhteydessä avoimeen, kattavaan ja riippumattomasti toteutettuun prosessiin, joka johtaa pakolliseen täydelliseen riskien ja turvallisuuden arviointiin (stressitestit)
• kriteerejä, parametreja ja yleistä sisältöä on kehitettävä täydessä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien valtuuttamien riippumattomien asiantuntijoiden kanssa; Euroopan parlamentin ja yleisön on saatava tutustua kaikkiin asiakirjoihin, joita käytetään näihin testeihin, ja niille on annettava säännöllisesti tuoretta tietoa; pyytää tässä yhteydessä komissiota esittämään 15. huhtikuuta mennessä konkreettisen ja tarkan aikataulun sekä niiden riippumattomien elinten ja asiantuntijoiden nimet, jotka osallistuvat näihin stressitesteihin sovellettavien tarkkojen kriteerien kehittämiseen
• stressitestit eivät saa perustua vain todennäköisyyspohjaiseen turvallisuusanalyysiin (PSA, PRA), vaan myös deterministisiin analyyseihin; tämä tarkoittaa, että on osoitettava, että yksittäinen ydinlaitos voi kestää jopa useita samanaikaisia harvinaisia tapahtumia, inhimilliset virheet mukaan luettuina
• jokainen ydinlaitos, joka ei läpäise näitä testejä, kaupallisen lentokoneen törmäysriski ja terrori-isku mukaan luettuina, eikä voi sulkea pois vaaraa radioaktiivisten aineiden päästöistä ympäristöön (PSA taso 2) ja väestöön (PSA taso 3), suljetaan viimeistään 1. tammikuuta 2012
• ydinlaitosten teknisen käyttöiän pidentäminen yli kolmeenkymmeneen vuoteen kielletään riippumatta stressitestin tuloksista;
14. pahoittelee, että Kansainvälinen atomienergiajärjestö ja Fukushiman ydinvoimayhtiö Tokyo Electric Power Company (TEPCO) eivät ole antaneet tietoja tai ovat antaneet epätarkkoja tietoja ja hidastelleet tietojen antamisessa yleisölle sekä aliarvioineet jatkuvasti Fukushiman katastrofin tason;
15. pahoittelee edelleen IAEA:n ristiriitaista kaksoisroolia, koska se sekä edistää ydinvoimaa että asettaa ydinturvallisuusstandardeja maailmanlaajuisesti; kehottaa IAEA:n jäsenvaltioita varmistamaan järjestön täydellisen riippumattomuuden ydinvoimateollisuudesta; kehottaa lisäksi YK:n yleiskokousta päättämään, että ydinvoiman edistäminen ja ydinturvallisuus erotetaan selkeästi toisistaan;
16. pitää tärkeänä vakavan ja riippumattoman tiedon levittämistä ydinonnettomuuksien vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen onnettomuuksien aikana ja niiden jälkeen, kuten Fukushima Daiichin ja Tšernobylin katastrofaalisten tapahtumien yhteydessä; tunnustaa, että IAEA:n kaksoisrooli ja WHO:n ja IAEA:n vuonna 1959 allekirjoittama sopimus (WHA 12-40 -sopimus) ovat estäneet tällaisten tietojen levittäminen; kehottaa WHO:n jäsenvaltioita äänestämään WHO:n seuraavassa yleiskokouksessa WHO:n ja IAEA:n WHA 12-40 -sopimuksen päättämisestä, sillä se estää WHO:ta tekemästä aloitteita tai toteuttamasta toimia tavoitteidensa – terveyden säilyttäminen ja parantaminen – saavuttamiseksi;
17. toteaa syvästi huolissaan, että Fukushiman onnettomuuden jälkeen raportoidaan päivittäin yhä merkittävämmästä ilman, maaperän, veden, ruoan ja elintarvikkeiden saastumisesta;
18. kehottaa Japanin hallitusta laajentamaan suojavyöhykkeen alueille, joissa on mitattu erittäin korkeaa radioaktiivisuutta; kehottaa edelleen lisäämään avoimuutta radioaktiivisuuspitoisuuksien ja saastumisen osalta ja tarjoamaan yleisölle säännöllisesti avointa tietoa tulevista riskeistä, erityisesti ruoan ja elintarvikkeiden saastumisesta paitsi jodin ja cesiumin myös muiden radionuklidien, kuten strontiumin ja plutoniumin, johdosta;
19. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä saastunutta ruokaa koskevista toimenpiteistä annetun EU:n asetuksen mukaisesti EU:n tasolla välittömästi hyväksyttävät enimmäismäärät, joilla varmistetaan heikoimmassa asemassa olevien väestönosien suojelu, ja tieteellisen kehityksen mukaisesti arvion altistumisen määristä ja terveysvaikutuksista; pyytää lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tämän alan keskeisenä sääntelyperiaatteena on korkeatasoinen ihmisten terveyden suojelu eikä kaupallisten etujen turvaaminen tai sisämarkkinat;
20. kehottaa komissiota peruuttamaan 25. maaliskuuta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen N:o 297/2011 säännökset, jotka mahdollistavat tietyistä Japanin maakunnista peräisin olevien saastuneiden ruoka-aineiden ja elintarvikkeiden tuonnin asetuksessa N:o 3954/87 vahvistettuihin enimmäismääriin asti, ja sen sijaan kieltämään Japanin saastuneilta alueilta tuotavien tiettyjen ruoka-aineiden ja elintarvikkeiden tuonnin; katsoo, että samaan aikaan olisi vahvistettava toimenpiteitä japanilaisille maanviljelijöille ja kalastajille näistä tuontikielloista aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi;
21. pyytää kieltämään Japanin saastuneilta alueilta tuotavien tiettyjen ruoka-aineiden ja elintarvikkeiden tuonnin ja vahvistamaan samaan aikaan toimenpiteitä japanilaisille maanviljelijöille ja kalastajille näistä tuontikielloista aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi;
22. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan riippumattomia tieteellisiä ohjelmia saastuneilla alueilla, olipa kyse Tšernobylin tai Fukushiman ympäristöstä, jotta voidaan parantaa tietämystä säteilylle altistumisen ja saastumisen lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksista ihmisille ja ympäristölle; pyytää julkistamaan kokonaan näiden ohjelmien tulokset;
23. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan välittömän ja perusteellisen energiapolitiikan muutoksen, joka johtaa täysin eurooppalaiseen energiatehokkaaseen uusiutuvaan energiaan perustuvaan talouteen vuoteen 2050 mennessä;
24. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, Euroopan investointipankkia (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia (EJKP) ja muita julkisia pankkilaitoksia jäädyttämään ydinfuusion, mukaan luettuna ITER, tai ydinfission julkisen rahoittamisen, pois luettuna ydinlaitosten käytöstä poistaminen;
25. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita käsittelemään ydinvoimaa samoin kuin mitä tahansa muuta energialähdettä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti, koska kyse on demokratiasta, Euroopan parlamentin osallistumisesta, avoimuudesta ja yleisön täydestä oikeudesta saada tietoa; pyytää siksi kumoamaan Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen;
26. pyytää komissiota erottamaan energiapoliittiset toimintonsa, myös ydinvoiman edistämisen, turvallisuuteen liittyvistä toiminnoistaan; pyytää, että jälkimmäinen olisi ympäristöasioiden pääosaston sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston vastuulla;
27. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euratomille ja ENSREGille.
- [1] KOM(2008)0790.
- [2] Mietintö ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (Euratom) ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta – esittelijä Gunnar Hökmark – A6-0236/2009 – 3. huhtikuuta 2009.
- [3] Sama alaviite 2.