PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta

4.5.2011

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0214/2011 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Kader Arif, Véronique De Keyser, Michael Cashman, Harlem Désir S&D-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0292/2011

B7‑0292/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neljännen WTO:n ministerikokouksen julistuksen, joka annettiin 14. marraskuuta 2001 Dohassa, sekä erityisesti sen 44 kohdan erityis- ja erilliskohtelusta,

–   ottaa huomioon 29. marraskuuta 2005 tehdyn Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöksen sopimuksesta teollis- ja tekijäoikeuksien kauppaa koskevista näkökohdista (TRIPS) ja kansanterveydestä,

–   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman TRIPS-sopimuksesta ja lääkkeiden saatavuudesta[1],

–   ottaa huomioon monikansallisille yrityksille tarkoitetut OECD:n suuntaviivat, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaisen periaatejulistuksen monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta, kansainvälisten järjestöjen, kuten FAO:n, WHO:n ja Maailmanpankin alaisuudessa sovitut menettelysäännöt, sekä Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) yhteydessä toteutetut toimet, jotka liittyvät yritysten toimintaan kehitysmaissa,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12, 21, 28, 29, 30 ja 31 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3 ja 6 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9, 10, 48, 138, 139, 153, 156, 191, 207 ja 218 artiklan,

–   ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM(2010)2020),

–   ottaa huomioon 9. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka – Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä" (KOM(2010)0612),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista[2],

–   ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa[3],

–   ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa[4],

–   ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin kansainvälisestä sijoituspolitiikasta tulevaisuudessa[5],

–   ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 -strategiasta[6],

–   ottaa huomioon Brysselissä 10. joulukuuta 2010 pidetyssä EU:n ja Intian huippukokouksessa annetun yhteisen julkilausuman,

–   ottaa huomioon komission ja Intian Brysselissä 10. joulukuuta 2010 antaman yhteisen julistuksen kulttuurista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A. katsoo, että Euroopan unionin olisi edelleen annettava etusija sääntöihin perustuvalle monenväliselle kauppajärjestelmälle, jonka WTO on perustanut ja jossa tarjotaan parhaat puitteet oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle kansainväliselle kaupalle antamalla asianmukaiset säännöt ja varmistamalla niiden noudattaminen,

B.  ottaa huomioon, että EU:n olisi jatkossakin pyrittävä ensisijaisesti saamaan Dohan kehitysohjelma tasapainoiseen lopputulokseen, jolla olisi tuettava kehitysmaiden täysimääräistä osallistumista kansainväliseen kauppajärjestelmään,

C.  katsoo, että on hyvin tärkeää määrittää sopiva tasapaino monenvälisten, kahdenvälisten ja useammankeskisten sopimusten välillä,

D. ottaa huomioon, että EU:n on Intian suurin kauppakumppani ja että tavaroiden ja palvelujen kaupan arvo oli noin 84 miljardia euroa 2009–2010; ottaa huomioon, että EU:n osuus Intian kokonaisviennistä oli 20,15 prosenttia ja Intian kokonaistuonnista taas 13,32 prosenttia; ottaa huomioon, että toisaalta Intian osuus EU:n kokonaisviennistä on 2,6 prosenttia ja EU:n kokonaistuonnista taas 2,2 prosenttia,

E.  toteaa, että EU on ollut suurin Intiaan sijoittaja ja sijoitusten kumuloituva arvo on ollut noin 20 miljardia euroa vuodesta 2000 lähtien; toteaa, että EU on myös merkittävin Intian tekemien ulkomaisten sijoitusten kohde,

F.  ottaa huomioon, että Intia on suurin edunsaaja yleisessä tullietuusjärjestelmässä; ottaa huomioon, että Euroopan unionin etuuskohteilun alainen tai tulliton tuonti Intiasta oli suuruudeltaan 19,9 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja sen osuus koko EU:n Intian-tuonnista oli 83 prosenttia,

G. ottaa huomioon, että vuosien 2007/2008 UNDP:n inhimillisen kehityksen raportissa Intian sijoitus inhimillisen kehityksen indeksissä oli 128. (177 valtiosta); ottaa huomioon, että Intia on 62. kehitysmaiden köyhyysindeksissä niiden 108 kehitysmaan joukossa, joiden osalta indeksi on laskettu; ottaa huomioon, että Intia kuuluu niihin maihin, joissa käytetään eniten lapsityövoimaa,

H. ottaa huomioon, että Intian kanssa tehtävää vapaakauppasopimusta koskevat neuvottelut käynnistettiin kesäkuussa 2007,

I.   katsoo, että kauppapolitiikkaa on perussopimusten mukaisesti toteutettava siten, että se on yhdenmukaista kaikkien Euroopan unionin tavoitteiden kanssa, myös sosiaalisten sekä ympäristöön ja kehitysapuun liittyvien tavoitteiden kanssa,

J.   ottaa huomioon, että merkittävä geneeristen lääkkeiden tuottaja ja niiden viejä kehitysmaihin ja siksi mikään teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva määräys ei saa vaikuttaa kielteisesti kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuteen,

K. pitää erittäin tärkeänä, että EU varmistaa maantieteellisten merkintöjen paremman tunnustamisen ja tehokkaamman suojaamisen,

L.  katsoo, että vapaakauppasopimuksessa olisi oltava sitovia ja voimaan saatettavia sitoumuksia, jotka koskevat sosiaalisia standardeja ja ympäristöstandardeja, kestävää kehitystä, kansainvälisesti sovittujen sosiaali- ja ympäristöstandardien tehokasta toteuttamista sekä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia standardeja ja ihmisarvoista työtä,

Yleiset seikat

1.  katsoo, että monenvälinen kauppajärjestelmä muodostaa edelleenkin kaikkein tehokkaimmat puitteet vapaan ja oikeudenmukaisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi maailmanlaajuiselta pohjalta; katsoo siksi, että unionin neuvottelijoiden olisi asetettava ensisijaiseksi tavoitteekseen saada aikaan WTO:ssa Dohan kehitysohjelmasta käytävissä neuvotteluissa tasapainoinen tulos; katsoo, että EU ja Intia voivat yhdessä myötävaikuttaa Dohan kehitysohjelmaa koskevien neuvotteluiden onnistuneeseen loppuun saattamiseen; olisi huolissaan, jos kahdenväliset neuvottelut häiritsisivät tämän tavoitteen saavuttamista;

2.  toteaa, että EU ja Intian hallitus ovat joulukuussa 2010 pidetyn viimeisimmän EU:n huippukokouksen jälkeen ja yli kolme vuotta vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen käynnistymisestä edenneet neuvotteluissa ratkaisevaan vaiheeseen; kannustaa siksi neuvotteluosapuolia varmistamaan, että tärkeimpiä sidosryhmiä kuullaan täysipainoisesti kaikissa vaiheissa; kehottaa kumpaakin osapuolta pyrkimään ainoastaan tekemään oikeudenmukaisen ja tasapainoisen vapaakauppasopimuksen, joka vastaa sekä Euroopan että Intian yhteiskuntien ja talouksien yhteistä etua;

3.  toteaa, että Intia on maailman seitsemänneksi suurin talous; ottaa huomioon, että Intian hallitus ennustaa bkt:n kasvavan 8,6 prosenttia vuosina 2010–2011; pitää valitettavana, että pysyvästä talouskasvusta huolimatta valtava epätasa-arvoisuus on edelleen todellisuutta yli 800 miljoonan ihmisen eläessä alle kahdella dollarilla päivässä; painottaa tarvetta varmistaa, että vapaakauppasopimus ei rajoita Intian hallituksen kykyä puuttua köyhyyteen ja epätasa-arvoon etenkään maaseudun alueilla, joilla maanviljely on pääelinkeino;

4.  korostaa, että vapaakauppasopimus sisältää sitovan valtioiden välisen riitojenratkaisumekanismin, määräyksiä muiden kuin tulleihin liittyvien esteiden sovittelusta, polkumyyntiä ja tasausmaksua koskevista toimista sekä yleisen poikkeuslausekkeen, joka perustuu tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XX ja XXI artiklaan;

5.  kehottaa komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimukseen tiukkoja ja tehokkaita turvalausekkeita;

Kestävä kehitys

6.  muistuttaa, että yhteisen kauppapolitiikan tavoitteet pitäisi sovittaa täysimääräisesti yhteen Euroopan unionin kokonaistavoitteiden kanssa; muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan nojalla EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan "unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti" ja että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan nojalla sillä on edistettävä muun muassa kestävää kehitystä, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien suojelua;

7.  kehottaa komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimukseen oikeudellisesti sitovia lausekkeita ihmisoikeuksista, sosiaalisista standardeista ja ympäristöstandardeista sekä yritysten yhteiskuntavastuusta ja niiden täytäntöönpanemisesta ja sopimaan rikkomistapauksissa käynnistettävistä toimista;

8.  pyytää, että tässä luvussa edellytetään vähintään ILO:n kahdeksan perusyleissopimuksen, neljän keskeisen yleissopimuksen ja kansainvälisesti sovittujen ympäristöstandardien noudattamista ja että se käsittää myös kannustimia, joilla yrityksiä innostetaan tekemään yhteiskuntavastuuta koskevia sitoumuksia, sekä yritysten ja yritysryhmien huolellisuusvelvoitteen eli velvoitteen ryhtyä ennakoiviin toimiin, joiden avulla voidaan tunnistaa kaikki ihmis- ja ympäristöoikeuksien rikkomukset, korruptio tai veronkierto ja ehkäistä niitä, ei ainoastaan yrityksissä vaan myös niiden tytäryhtiöissä ja hankintaketjuissa; pyytää Intian hallitusta ratifioimaan kaikki ILO:n perusyleissopimukset ja soveltamaan niitä tehokkaasti;

9.  on huolestunut Intian lapsityövoimasta, jota käytetään hyväksi hyvin usein vaarallisissa ja epäterveellisissä oloissa; kehottaa komissiota ottamaan asian esille vapaakauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa ja pyytää Intian hallitusta tekemään kaiken voitavansa poistaakseen ilmiön taustalla olevat syyt, jotta siitä päästään eroon;

10. katsoo, että kansainvälisten sosiaalisten perusstandardien ja ympäristöstandardien rikkominen on eräänlaista polkumyyntiä, joka on haitaksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille;

Tavaroiden kauppa ja maatalous

11. panee merkille, että Intian soveltamat keskimääräiset tullit ovat alentuneet, mutta ovat edelleen selvästi EU:n tulleja suurempia, eli Intiassa sovellettava keskimääräinen tulli muille kuin maataloustuotteille on nyt 10,1 prosenttia verrattuna EU:n keskiarvoon, joka on 4 prosenttia; panee merkille, että Intian maataloustuotteisiin soveltama keskimääräinen tulli on 31,8 prosenttia, kun taas EU:ssa vastaava keskimääräinen tulli on 13,5 prosenttia;

12. vaatii, että sopimuksessa on arvostettava Euroopan herkkiä aloja, teollisuudenaloja ja maataloutta ja suojeltava teollis- ja tekijänoikeuksia ja alkuperämerkintöjä;

13. kehottaa asettamaan etusijalle "reilun kaupan" tuotteille ja kestävän kehityksen mukaisille tuotteille myönnettävät tullialennukset tarkistamalla EU:n tullikoodeja asianmukaisesti;

14. pitää tärkeänä, että vapaakauppasopimuksessa on kunnianhimoisia lukuja, joissa käsitellään kaupan teknisiä esteitä sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia; kehottaa komissiota tältä osin käsittelemään avoinna olevia kysymyksiä;

Palvelujen kauppa

15. panee merkille, että EU:n ja Intian välinen palvelukauppa on suhteellisen epätasapainoista; toteaa, että EU vie 1,9 prosenttia palveluistaan Intiaan, kun taas 11,6 prosenttia Intian kokonaisviennistä suuntautuu EU:hun;

16. toteaa, että palvelut ovat Intian talouden nopeimmin kasvava sektori; panee merkille, että Intialla on offensiivisia etuja palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) toimitusmuotojen 1 ja 4 vapauttamisessa;

17. katsoo, että vaikka Intialla on offensiivinen etu toimitusmuodon 4 yhteydessä, kyseisen toimintamuodon mukaisten palvelujen markkinoiden avaaminen ei saa haitata tai vaarantaa työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, ja tällöin on taattava, että sama palkka samasta työstä ‑periaate toteutuu täydellisesti;

18. huomauttaa, että palvelujen vapauttamisen ei pidä missään tapauksessa haitata palvelujen sääntelyoikeutta, erityisesti kun tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää vahvoja julkisia palveluja, jotka ovat olennainen osa kehitystä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta;

19. kehottaa komissiota laatimaan luettelon tämän piiriin kuuluvista palveluista sallittujen seikkojen luettelon periaatteen mukaisesti ja jättämään siitä pois julkiset palvelut ja kulttuuri- ja audiovisuaalipalvelut;

Investoinnit

20. korostaa, että investointeja koskevassa luvussa on edistettävä laadukkaita investointeja, joissa kunnioitetaan ympäristöä ja kannustetaan luomaan hyvät työolot; vaatii lisäksi, että investointeja koskevassa luvussa kunnioitetaan kummankin osapuolen sääntelyoikeutta erityisesti kansallista turvallisuutta, ympäristöä, kansanterveyttä, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia, teollisuuspolitiikkaa ja kulttuurista monimuotoisuutta koskevilla aloilla;

21 kehottaa komissiota jättämään julkiset palvelut ja kulttuurin, koulutuksen, kansallisen puolustuksen ja kansanterveyden kaltaiset herkät alat investointisopimusten ulkopuolelle;

22. pitää valitettavana, että komissio ei odottanut, että parlamentti hyväksyisi päätöslauselman tulevasta investointipolitiikasta ennen kuin esitti investointineuvottelujen valtuutusluonnosta neuvostolle; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan täysipainoisesti huomioon tässä päätöslauselmassa ilmaistun mielipiteen investointineuvotteluja koskevia valtuuksia laadittaessa;

Julkiset hankinnat

23. panee merkille, että Intia on suostunut sisällyttämään julkiset hankinnat vapaakauppasopimukseen; kehottaa komissiota neuvottelemaan tehokkaista ja avoimista julkisten hankintojen järjestelmistä; pitää tärkeänä, että julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä varmistetaan symmetria ja avoimuus etenkin pk-yritysten kannalta noudattaen samalla täysipainoisesti hankintapolitiikkojen monimuotoisuutta;

24. katsoo, että EU:n on kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yrityksiin, ja esittää siksi, että kaikissa EU:n ja Intian välisissä kehitysyhteistyöohjelmissa pk-yrityksiä voitaisiin vahvistaa toimilla, joilla helpotetaan kansalaisten ehdottamien paikallisten hankkeiden rahoitusta;

Teollis- ja tekijänoikeudet

25. on tyytyväinen Intian lujaan sitoutumiseen vahvaan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmään sekä siihen, että Intia hyödyntää TRIPS-sopimuksen joustovaraa kansainvälisessä oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössään täyttääkseen kansanterveyttä koskevat velvoitteensa erityisesti lääkkeiden saatavuuteen liittyen; kannustaa järjestelmän tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja valvontaan samalla kun huolehditaan tärkeimpien lääkkeiden saatavuudesta; kehottaa EU:ta ja Intiaa varmistamaan, että vapaakauppasopimuksen sitoumukset eivät estä tärkeimpien lääkkeiden saantia, samalla kun Intia kehittää valmiuksiaan geneerisestä teollisuudesta tutkimukseen perustuvaan teollisuuteen; painottaa, että neuvotteluissa on huomioitava biologisen monimuotoisuuden ja perinteisen tietämyksen suojelu;

26. kehottaa komissiota ja asianomaisia Intian viranomaisia työskentelemään yhdessä yhteisen määritelmän aikaansaamiseksi väärennetyille lääkkeille tavalla, joka ei haittaisi keskeisten lääkkeiden saantia, ja kehottaa koordinoimaan toimia, jotta voitaisiin torjua tehokkaasti lääkkeiden väärentämistä ja etenkin potilaiden terveydelle haitallisia väärennettyjä lääkkeitä;

27. toistaa 12. heinäkuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä pyynnön, että komissio ei edellyttäisi tietosuojaa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa neuvotteluissa, ja pyytää komissiota myöntämään, että tietosuojalla olisi kauaskantoisia vaikutuksia geneeristen lääkkeiden tuotantoon ja se haittaisi siten lääkkeiden saantia ja kansanterveyttä koskevaa politiikkaa kehitysmaissa;

28. tähdentää, että maantieteellisten merkintöjen laadukas suojelu on hyvin tärkeää, ja kehottaa komissiota varmistamaan maantieteellisten merkintöjen tunnustamisen ja tehokkaan suojelun;

Vaikutustenarvioinnit

29. pitää ehdottoman tarpeellisena, että komissio teettää riippumattomia vaikutustenarviointeja, jotka julkaistaan ja saatetaan ajan tasalle neuvottelujen edetessä, jotta voidaan tarkistaa johdonmukaisuus EU:n muiden politiikan alojen kanssa ja tehdä niistä päätöksentekoapuvälinen neuvostolle ja Euroopan parlamentille;

30. pyytää komissiota esittämään kutakin alaa koskevan yksityiskohtaisen arvioinnin, jossa tarkastellaan kaikkia aloja, joihin vapaakauppasopimus saattaa vaikuttaa; pyytää erillistä lukua, jossa käsitellään sopimuksen vaikutuksia Euroopan työllisyystilanteeseen;

31. kannustaa osapuolia myös tarkastelemaan vapaakauppasopimuksen mahdollisia haittapuolia ja sitä, miten markkinoiden nopea avautuminen voi vaikuttaa epäsuotuisasti inhimilliseen kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvoon; tunnustaa hallitusten oikeuden pitää yllä tarvittavaa poliittista liikkumavaraa ja sääntelyvalmiuksia sellaisen talous- ja sosiaalipolitiikan määrittämiseen, joka palvelee niiden kansalaisia;

32. korostaa, että vapaakauppasopimuksessa on varmistettava, että kahdenvälisen kaupan lisääminen hyödyttää mahdollisimman monia ihmisiä sekä mahdollistaa osaltaan Intian vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen, mukaan lukien ympäristön tilan heikkenemisen estäminen;

33. korostaa, että vapaakauppasopimukseen olisi sisällyttävä jatkuvan valvonnan ja kattavan tarkastelun mahdollistava järjestelmä, jotta voidaan määritellä sopimuksen sosioekonomiset vaikutukset; kehottaa mukauttamaan sopimuksen määräyksiä tämän tarkistamisen päätelmien mukaisesti;

Euroopan parlamentin tehtävä

34. muistuttaa, että parlamentille on tiedotettava asianmukaisesti neuvottelujen kaikissa vaiheissa, kun otetaan huomioon, että kauppaneuvottelut vaikuttavat talouteen, sosiaalisiin seikkoihin ja terveys- ja ympäristöasioihin ja että monimutkaiset kysymykset kuuluvat demokraattisen valvonnan piiriin;

35. pyytää komissiota ja neuvostoa ottamaan täysipainoisesti huomioon tässä päätöslauselmassa esittämänsä pyynnöt ennen vapaakauppasopimuksen tekemistä; muistuttaa, että vapaakauppasopimuksen voimaantulo edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää; kehottaa komissiota ja neuvostoa pidättymään ehdottamasta minkäänlaista sopimuksen tilapäistä soveltamista ennen kuin Euroopan parlamentti on antanut hyväksyntänsä;

36. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Intian hallituksille ja parlamenteille.

• [1]  EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 591.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0445.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0434.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P7_T7(2010)0446.
• [5]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0141.
• [6]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0068.