Päätöslauselmaesitys - B7-0488/2011Päätöslauselmaesitys
B7-0488/2011

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan unionin kannasta ja ennakkositoutumisesta tarttumattomien tautien ehkäisyä ja valvontaa käsittelevään YK:n korkean tason kokoukseen

12.9.2011

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Antonyia Parvanova, Sarah Ludford, Liam Aylward, Frédérique Ries ALDE-ryhmän puolesta
Linda McAvan, Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta
Michèle Rivasi, Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta
Marina Yannakoudakis, Milan Cabrnoch ECR-ryhmän puolesta
Marisa Matias, Bairbre de Brún, Nikolaos Chountis GUE/NGL-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0488/2011

Menettely : 2011/2802(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0488/2011
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0488/2011
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0488/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin kannasta ja ennakkositoutumisesta tarttumattomien tautien ehkäisyä ja valvontaa käsittelevään YK:n korkean tason kokoukseen

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon tarttumattomien tautien ennaltaehkäisemistä ja valvontaa koskevan WHO:n maailmanlaajuisen strategian vuosille 2008–2013[1],

 

–    ottaa huomioon tarttumattomien tautien ennaltaehkäisemisestä ja valvonnasta WHO:n Euroopan alueella 11. syyskuuta 2006 annetun WHO:n päätöslauselman[2],

 

–    ottaa huomioon tarttumattomien tautien ennaltaehkäisemisestä ja valvonnasta lokakuussa 2010 annetun YK:n päätöslauselman 64/265[3],

 

–    ottaa huomioon terveellisistä elintavoista ja kroonisten tautien ehkäisystä huhtikuussa 2011 annetun Moskovan julkilausuman[4],

 

–    ottaa huomioon tarttumattomista taudeista toukokuussa 2011 annetun Maailman terveyskokouksen päätöslauselman[5],

 

–    ottaa huomioon YK:n pääsihteerin raportin tarttumattomien tautien ennaltaehkäisemisestä ja valvonnasta[6],

 

–    ottaa huomioon WHO:n raportin vuodelta 2008 hengityselinten kroonisten sairauksien maailmanlaajuisesta tarkkailusta, ennaltaehkäisemisestä ja valvonnasta[7],

 

–    ottaa huomioon WHO:n Euroopan alueen jäsenvaltioiden maaliskuussa 2011 antaman Parman julkilausuman ja toimintasitoumuksen[8],

 

–    ottaa huomioon WHO:n vuonna 2011 antaman Asturiasin julkilausuman[9],

 

–    ottaa huomioon marraskuussa 2006 hyväksytyn liikalihavuuden torjumista käsittelevän Euroopan peruskirjan[10],

 

–    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 ja 179 artiklan,

 

–    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklan,

 

–    ottaa huomioon aiheesta "Terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistäminen, eurooppalainen ulottuvuus ylipainoisuuden, lihavuuden ja kroonisten sairauksien ehkäisemisessä 1. helmikuuta 2007[11]" sekä valkoisesta kirjasta ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvistä terveyskysymyksistä 25. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselmat[12],

 

–    ottaa huomioon toimista sydän- ja verisuonisairauksien torjumiseksi 12. heinäkuuta 2007[13] ja aiheesta syövän torjunta laajentuneessa Euroopan unionissa 10. huhtikuuta 2008[14] antamansa päätöslauselmat sekä 27. huhtikuuta 2006 antamansa diabetesta koskevan kannanoton[15],

 

–    ottaa huomioon aiheesta "Väliarvio Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta (2004–2010) 4. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman",

 

–    ottaa huomioon kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22. heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY[16],

 

–    ottaa huomioon väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta 11. marraskuuta 2010[17] ja terveyserojen vähentämisestä EU:ssa 6. toukokuuta 2010[18] antamansa päätöslauselmat,

 

–    ottaa huomioon komission tiedonannosta: "Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma" 6. toukokuuta 2010[19] ja komission valkoisesta kirjasta "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä" 6. toukokuuta 2010[20] antamansa päätöslauselmat,

 

–    ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen tekemisestä 2. kesäkuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/513/EY[21],

 

–    ottaa huomioon neuvoston vuonna 2004 hyväksymät päätelmät sydänterveydestä[22],

 

–    ottaa huomioon EY toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) 23. lokakuuta 2007 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1350/2007/[23],

 

–    ottaa huomioon Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY[24],

 

–    ottaa huomioon innovatiivisista lähestymistavoista kroonisiin sairauksiin kansanterveys- ja terveydenhuoltojärjestelmissä 7. joulukuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät,[25]

 

–    ottaa huomioon Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista 22. kesäkuuta 2006 ja aiheesta "Kohti nykyaikaisia, tarpeita vastaavia ja kestäviä terveydenhuoltojärjestelmiä" 6. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät[26],

 

–   ottaa huomioon aiheesta EU ja globaali terveys 10. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät[27],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että WHO:n mukaan tarttumattomat taudit aiheuttavat yhdessä 86 prosenttia kuolemista EU:ssa;

 

B.   ottaa huomioon, että tavallisimmat tarttumattomat taudit ovat sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinten sairaudet, syöpä ja diabetes;

 

C.  ottaa huomioon, että sydän- ja verisuonisairaudet ovat tärkein kuolinsyy ja ne aiheuttavat joka vuosi 2 miljoonaa kuolemantapausta; ottaa huomioon, että yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet ovat sepelvaltimotauti ja aivohalvaukset, joiden osuudet sydän- ja verisuonitautien aiheuttamista kuolemantapauksista ovat yli kolmasosa (741 000) ja hieman yli neljäsosa (508 000);

 

D.  ottaa huomioon, että syöpä on toiseksi merkittävin kuolinsyy ja sen levinneisyys väestössä on 3-4 prosenttia ja vanhusväestössä 10–15 prosenttia; ottaa huomioon, että EU:ssa vuosittain 2,45 miljoonalla ihmisellä todetaan syöpä ja se aiheuttaa 1,23 miljoonaa kuolemantapausta; ottaa huomioon, että lasten syöpien määrä lisääntyy yli prosentin vuodessa Euroopassa;

 

E.   ottaa huomioon, että miljoonilla eurooppalaisilla on kroonisia hengityselinten sairauksia kuten astma ja keuhkoahtaumatauti;

 

F.   ottaa huomioon, että ei ole minkäänlaista EU:n laajuista strategiaa tai aloitetta, joilla torjuttaisiin kokonaisvaltaisesti (1- ja 2-tyypin) diabetesta, jota 32 miljoonan ihmisen arvioidaan sairastavan EU:ssa, ja että yhtä monella on heikentynyt glukoosinsieto, joka hyvin todennäköisesti etenee kliinisesti todettavaan diabetekseen; ottaa huomioon, että lukujen odotetaan nousevan 16 prosentilla vuoteen 2030 mennessä lihavuusepidemian, Euroopan väestön ikääntymisen ja muiden vielä selvittämättömien ja lisätutkimusta kaipaavien syiden seurauksena;

 

G.  ottaa huomioon, että neljä tekijää on vastuussa suurimmasta osasta kroonisia tarttumattomia tauteja: tupakointi, epätasapainoinen ruokavalio, alkoholinkulutus ja liikunnan puute; ottaa huomioon, että viidentenä tekijänä on pidettävä ympäristön saasteita;

 

H.  ottaa huomioon, että tupakointi on ehkäistävissä olevien kuolemien tärkein syy ja että pitkään tupakoineiden joukossa se aiheuttaa jopa joka toisen kuoleman;

 

I.    ottaa huomioon, että alkoholinkulutus, kehno ravinto ja liikunnan puute voivat lisätä huomattavasti riskiä sairastua tiettyihin sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin ja diabetekseen;

 

J.    ottaa huomioon, että liikunta tunnustetaan yhä selvemmin keskeiseksi tarttumattomien tautien ehkäisykeinoksi;

 

K.  ottaa huomioon, että useimmat tarttumattomat taudit voidaan ehkäistä erityisesti vähentämällä tai välttämällä tärkeimpiä riskitekijöitä kuten tupakointia, epätasapainoista ruokavaliota, alkoholinkulutusta ja liikunnan puutetta sekä altistumista tietyille kemikaaleille; ottaa huomioon, että ympäristöpolitiikka, nykyisten lakien ja normien täytäntöönpano mukaan lukien, tarjoaa suuria mahdollisuuksia niiden ehkäisemiseksi;

 

L.   ottaa huomioon, että tarttumattomilla taudeilla on useimmiten samanlaisia oireita, kuten krooninen kipu ja mielenterveydelliset ongelmat, jotka vaikuttavat suoraan niitä sairastaviin ihmisiin ja heidän elämänlaatuunsa, ja niitä pitäisi käsitellä yhteisellä ja horisontaalisella toimintamallilla, niin että terveydenhuoltojärjestelmät voivat puuttua näihin sairauksiin kustannustehokkaammalla tavalla;

 

M.  ottaa huomioon, että mahdollisuuksia tautien ehkäisemiseen ei ole tarpeeksi hyödynnetty, vaikka on osoitettu, että koko väestöä koskevat tarttumattomien tautien ehkäisystrategiat vähentävät johdonmukaisesti kustannuksia;

 

N.  ottaa huomioon, että 97 prosenttia terveydenhuoltomenoista kohdistetaan nykyisin hoitoon ja vain 3 prosenttia ennaltaehkäisyyn ja että tarttumattomien tautien hoito- ja hallintakustannukset lisääntyvät räjähdysmäisesti saatavilla olevien diagnoosien ja hoitojen laajetessa;

 

O.  ottaa huomioon, että WHO pitää tarttumattomien tautien lisääntymistä epidemiana ja arvioi, että niihin kuolee 52 miljoonaa ihmistä vuoteen 2030 mennessä;

 

P.   ottaa huomioon, että Maailman talousfoorumi ja Harvard School of Public Health arvioivat, että tarttumattomien tautien vuoksi maailmantalous menettää 25 biljoonaa euroa vuosina 2005–2030;

 

Q.  ottaa huomioon, että tarttumattomat taudit saattavat haitata Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista ja viedä ihmisiltä oikeuden terveeseen ja tuottavaan elämään;

 

R.   ottaa huomioon, että EU:lla on keskeinen asema maailmanlaajuisia terveyshaasteita koskevan kehityksen vauhdittamisessa, terveyttä koskevat vuosituhannen kehitystavoitteet ja tarttumattomien tautien uhka mukaan lukien, kuten aiheesta EU ja globaali terveys hyväksytyissä neuvoston päätelmissä esitettiin;

 

S.   ottaa huomioon, että syntymää edeltävillä olosuhteilla, myös ympäristön saasteille altistumisella, on elinikäinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin erityisesti hengityselinten sairauksiin sairastumisen osalta, ja ne voivat olla yksi syöpää ja diabetesta aiheuttavista tekijöistä;

 

T.   ottaa huomioon, että vaikka ihmiset keskimäärin elävät pitempään ja terveemmin kuin aiemmat sukupolvet, EU on tilanteessa, jossa krooniset taudit ja monisairaudet leviävät epidemian lailla samaan aikaan kun väestö ikääntyy ja kaikkein iäkkäimpiä on ensimmäistä kertaa hyvin paljon, mikä uhkaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kestokykyä tai lisää painetta sitä kohtaan;

 

U.  ottaa huomioon, että sosioekonomiset tekijät vaikuttavat myös merkittävästi terveyteen ja että terveyseroja on sekä jäsenvaltioiden alueella että niiden välillä;

 

V.  ottaa huomioon, että terveydenhoitoalan työntekijöiden (muun muassa lääkäreiden, sairaanhoitajien, hammaslääkärien, farmaseuttien ja fysioterapeuttien) vajeen arvioidaan kasvavan yli miljoonaan vuoteen 2020 mennessä;

 

W. ottaa huomioon, että yhteiskunnalliset ja ympäristötekijät olisi määriteltävä selkeästi terveyteen vaikuttavina tekijöinä, sillä esimerkiksi sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat 1,6 miljoonaa kuolemantapausta vuosittain, mikä tekee niistä keskeisen ympäristön aiheuttaman terveysuhkan Euroopassa ja laskee huomattavasti eliniän odotetta ja tuottavuutta;

 

X.  ottaa huomioon, että EU:n kansalaiset ovat huolissaan ympäristön mahdollisista vaikutuksista terveyteensä, ja suurinta huolta aiheuttavat vaarallisten kemikaalien mahdolliset vaikutukset; ottaa huomioon, että hiukkaspäästöt on yhdistetty yli 455 000 vuosittaiseen sydän- ja hengityselinten sairauksista johtuneeseen kuolemantapaukseen EU:n 27 jäsenvaltiossa;

 

1.   vaatii komissiolta ja EU:n jäsenvaltioilta vahvaa poliittista sitoutumista, joka ilmentää maailmanlaajuisen kroonisten tautien epidemian merkitystä ja vakavuutta;

 

2.   kehottaa unionia puolustamaan rohkeaa tavoitetta tarttumattomista taudeista aiheutuvien estettävissä olevien kuolemantapausten vähentämiseksi, jollainen on esimerkiksi WHO:n tavoite vähentää kuolleisuutta jäsenvaltioissa 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä vuodesta 2010;

 

3.   kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita antamaan tukensa seuraaville viidelle keskeiselle sitoumukselle ja sisällyttämään ne poliittiseen julkilausumaan, jonka tarttumattomia tauteja käsittelevä YK:n korkean tason kokous antaa syyskuussa 2011;

 

– tarttumattomista taudeista aiheutuvien estettävissä olevien kuolemantapausten vähentäminen WHO:n ehdotuksen mukaisesti 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä,

 

– kustannustehokkaiden ja kustannuksia säästävien toimien toteuttaminen, mukaan lukien WHO:n tupakkavalvontapuitesopimuksen vauhditettu täytäntöönpano ja koko väestöä koskeva suolan, sokerin, tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvojen saannin vähentäminen, alkoholinkulutuksen supistaminen, liikuntamahdollisuuksien parantaminen sekä ympäristön saasteille altistumisen vähentäminen,

 

– tarttumattomista taudeista aiheutuvien kuolemantapausten määrän ja yhteisten riskitekijöiden seuranta;

 

– yleismaailmallisten ja kansallisten vastuumekanismien kehittäminen kaikille merkittäville sidosryhmille,

 

– korkean tason kumppanuuden perustaminen vuonna 2012 suositusten täytäntöönpanon edistämiseksi ja korkean tason kokouksen järjestäminen vuonna 2014 arvioimaan, missä määrin sitoumuksista on pidetty kiinni;

 

4.   kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita panemaan aktiivisesti täytäntöön korkean tason kokouksessa hyväksyttävän poliittisen julkilausuman ja ottamaan siihen mukaan kaikki asiaankuuluvat EU:n virastot ja toimielimet, jotta tarttumattomiin tauteihin liittyviin haasteisiin voidaan vastata;

 

5.   kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään neljän tavallisimman tarttumattoman taudin eli sydän- ja verisuonitautien, hengityselinten sairauksien, syövän ja diabeteksen ennaltaehkäisyä, tutkimusta, varhaista sairauden havaitsemista ja hoitoa, mukaan luettuna sellaisten henkilöiden varhainen tunnistaminen, jotka ovat erittäin alttiita sairastumaan näihin tauteihin tai kuolemaan niihin;

 

6.   korostaa, että pitkäaikaisiin sairauksiin tarvitaan yhtenäistä ja kokonaisvaltaista potilaskeskeistä toimintatapaa, johon sisältyvät tautien ehkäiseminen ja terveyden edistäminen, varhainen taudinmääritys, seuranta ja koulutus sekä sairaaloiden ja avohoidon koordinointi;

 

7.   kehottaa toteuttamaan tarttumattomia tauteja koskevia ennaltaehkäiseviä strategioita varhaisesta iästä alkaen;

 

8.   panee merkille, että tarttumattomiin tauteihin yhdistettyjä käyttäytymiseen liittyviä, sosiaalisia, taloudellisia tai ympäristöön liittyviä tekijöitä koskevat toimet olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön, jotta varmistetaan mahdollisimman tehokas toiminta näiden tautien suhteen ja parannetaan elämän laatua ja terveyden tasa-arvoa;

 

9.   tunnustaa, että kroonisten tautien hoitomalleissa painopistettä olisi siirrettävä pitkälle edenneistä taudeista varhaisvaiheessa olevia tarttumattomia tauteja sairastavien ihmisten auttamiseen siten, että lopullisena tavoitteena ei ole pelkästään tautien saaminen hallintaan vaan myös kroonisiin tauteihin sairastuneiden hoitoennusteiden parantaminen;

 

10. panee tyytyväisenä merkille, että aiemmat EU:n puheenjohtajavaltiot ovat korostaneet tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyä ja valvontaa, mistä esimerkkinä ovat sydän- ja verisuonitautien nostaminen etusijalle Espanjan puheenjohtajakaudella ja Puolan puheenjohtajakaudella järjestetyt konferenssit lasten kroonisista hengityselinten sairauksista ja aiheesta "Solidaarinen terveydenhuolto: EU:n jäsenvaltioiden välisten terveyserojen vähentäminen";

 

11. kehottaa laatimaan selkeät toimintaohjeet ja näyttöön perustuvat suuntaviivat yleisimmille tarttumattomille taudeille, jotta voidaan varmistaa potilaiden asianmukainen kohtelu ja hoito kaikissa terveydenhuollon ammateissa, mukaan lukien erikoislääkärit, perusterveydenhuollossa toimivat lääkärit ja erikoissairaanhoitajat;

 

12. painottaa, että tarvitaan kroonisia tauteja koskevaa tutkimusta ja koulutusta kaikilla tasoilla, erityisesti neljästä yleisimmästä tarttumattomasta taudista ja riskitekijöiden pienentämisestä, kansanterveystoimista yleensä sekä saastumisen aiheuttajien ja terveysvaikutusten vuorovaikutuksista, ja tarttumattomia tauteja koskevan monialaisen yhteistyön on oltava tutkimuksen painopiste niillä alueilla ja niissä maissa, joissa siihen on riittävästi resursseja;

 

13. kehottaa ponnekkaasti jäsenvaltioita noudattamaan EU:n ilmanlaatustandardeja ja panemaan täytäntöön WHO:n ulko- ja sisäilman laatua koskevat suuntaviivat ja vuoden 2010 Parman julkilausuman ja toimintasitoumuksen, joissa vaaditaan puuttumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveysvaikutuksiin;

 

14. korostaa, että tupakkatuotteita koskevaa direktiiviä on tarkistettava välittömästi ja tehokkaasti;

 

15. korostaa, että tarttumattomiin tauteihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden aiheuttamiin kansanterveyden, sosiaalialan ja talouden haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää, että EU ja sen jäsenvaltiot sisällyttävät ennaltaehkäisyn ja riskitekijöiden vähentämisen tiiviimmin kaikkiin asiaankuuluviin lainsäädännön ja toimintapolitiikan aloihin ja erityisesti ympäristö-, elintarvike- ja kuluttajapolitiikkaansa;

 

16. tunnustaa, että SEUT‑sopimuksen 168 artiklan mukaisesti terveydenhuoltoalan toimet kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulle; korostaa kuitenkin, että on tärkeää laatia neuvoston suosituksen mukaisesti yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten potilaiden ja terveydenhoitoalan ammattilaisten, kanssa kroonisia tarttumattomia tauteja koskeva EU:n strategia, jossa on omat osiot neljälle yleisimmälle tarttumattomalle taudille ja jossa otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat;

 

17. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tarttumattomia tauteja koskevia kansallisia suunnitelmia erityisesti neljästä yleisimmästä tarttumattomasta taudista vuoteen 2013 mennessä ja varaamaan niille tarttumattomien tautien aiheuttaman taakan suuruutta vastaavat resurssit sekä perustamaan maailmanlaajuisen korkean tason koordinointijärjestelmän tarttumattomia tauteja koskevaa toimintaa varten;

 

18. panee merkille, että tarttumattomia tauteja koskevien kansallisten suunnitelmien täytäntöönpano yhdistettynä niiden tehostettuun ennaltaehkäisyyn, taudinmääritykseen ja hoitoon, voisi vähentää huomattavasti tarttumattomien tautien aiheuttamaa kokonaiskuormitusta ja siten myötävaikuttaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kestokyvyn ylläpitämiseen;

 

19. kehottaa komissiota seuraamaan jatkuvasti tarttumattomia tauteja koskevien kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanossa saavutettua edistystä ja raportoimaan siitä erityisesti neljän yleisimmän tarttumattoman taudin osalta tarkkailemalla erityisesti ennaltaehkäisyssä, varhaisessa sairauden havaitsemisessa, taudin hoidossa ja tutkimuksessa saavutettua edistystä;

 

20. kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin koulutetun ja terveydenhuoltojärjestelmissä työskentelevän terveydenhoitoalan henkilöstön määrän lisäämiseksi, jotta voidaan tehokkaammin selviytyä tarttumattomista taudeista johtuvasta valtavasta työmäärästä;

 

21. korostaa, että YK:n poliittisen julistuksen ja parhaillaan toteutettavien EU:n neuvoston ja komission toimien, eli vaaditun kroonisia sairauksia koskevan pohdintaprosessin, välillä tarvitaan johdonmukaisuutta ja yhdistettyä lähestymistapaa;

 

22. pyytää komissiota harkitsemaan ja arvioimaan mahdollisuutta laajentaa Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen tehtäviä koskemaan tarttumattomia sairauksia ja käyttämään sitä tarttumattomien tautien kehitystä koskevien tietojen kokoamisen ja suositusten antamisen keskuksena, jolloin se tarjoaa päätöksentekijöille, tutkijoille ja lääkäreille yksityiskohtaista tietoa parhaista toimintatavoista ja tarttumattomista sairauksista;

 

23. korostaa, että on määriteltävä prioriteetit keskitetysti kerättäville tiedoille, jotta saadaan vertailukelpoista tietoa, jonka avulla voidaan parantaa suunnittelua ja suosituksia koko EU:ssa;

 

24. vaatii YK:n poliittisen julkilausuman täytäntöönpanon perusteellista uudelleentarkastelua vuoteen 2014 mennessä;

 

25. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että korkean tason valtuuskunta osallistuu YK:n kokoukseen 19.–20. syyskuuta 2011 ja esittelee siellä kunnianhimoisen ja koordinoidun EU:n kannan;

 

26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, EU:n suurlähettiläälle YK:ssa, YK:n pääsihteerille ja WHO:n pääjohtajalle.