PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Itä-Afrikan nälänhädästä
12.9.2011
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Charles Goerens, Louis Michel, Ivo Vajgl, Marielle De Sarnez ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0490/2011
B7‑0494/2011
Euroopan parlamentin päätöslauselma Itä-Afrikan nälänhädästä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Afrikan sarvesta,
– ottaa huomioon korkean edustajan Catherine Ashtonin 24. elokuuta 2011 antaman lausunnon EU:n toimista Afrikan sarven valtioiden nälänhädän johdosta,
– ottaa huomioon Addis Abebassa 25. elokuuta 2011 pidetyn rahoitussitoumuskonferenssin tulokset,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteet,
– ottaa huomioon YK:n antaman ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,
– ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman elintarvikkeiden hinnoilla keinottelusta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että kuolleita on kymmeniä tuhansia, että 750 00 on välittömän nälkäkuoleman partaalla ja että 12 miljoonaa Somalian, Kenian, Etiopian, Kenian ja Djiboutin asukasta on välittömän ruoka-avun tarpeessa 60 vuoteen pahimman nälänhädän vuoksi, jonka YK arvioi leviävän edelleen kaikkialla Afrikan sarven alueella;
B. ottaa huomioon, että alueen nälänhätää ovat pahentaneet seuraavien tekijöiden yhteisvaikutukset: konflikti, resurssien vähyys, ilmastonmuutos, suuri väestönkasvu, infrastruktuurin puutteellisuus, huono hallinto ja elintarvikkeiden korkea hintataso;
C. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, demokratian ja hyvän hallintotavan suhteen tilanne kaikissa Afrikan sarven alueen valtioissa on aiheuttanut EU:lle suurta huolta monien vuosien ajan; katsoo, että humanitaarisen tilanteen parantaminen riippuu merkittävästi myös alueella saavutettavasta menestyksestä rauhan edistämisessä, kehittämisessä ja valtiorakenteiden kehittämisessä;
D. ottaa huomioon, että vaikein tapaus on Somalia, koska yli puolet sen väestöstä on elintarvikeavun varassa, koska eteläisessä Keski-Somaliassa 58 prosenttia lapsista kärsii aliravitsemuksesta ja koska asuinsijoiltaan karkotettuja on 1,4 miljoonaa;
E. ottaa huomioon, että Somalian humanitaarinen tilanne on heikentynyt meneillään olevan kapinallisten ja hallituksen joukkojen välisen konfliktin vuoksi; ottaa huomioon, että radikaali islamistijärjestö al-Shabab valvoo monia nälänhädästä kärsiviä alueita ja että se on estänyt elintarviketoimitukset ja pakottanut länsimaiset avustusjärjestöt poistumaan alueelta, mikä vakavalla tavalla vaikeuttaa avustuspyrkimyksiä;
F. ottaa huomioon, että Eritrean hallitus estää yksiselitteisesti elintarvikkeiden ja muun humanitaarisen avun toimittamisen Eritrean asukkaille;
G. ottaa huomioon, että Somaliasta on paennut yli 860 000 pakolaista naapurimaihin, erityisesti Keniaan ja Etiopiaan, etsimään turvaa, ruokaa ja vettä ja että Dadaabin pakolaisleirille Keniaan on ahtautunut yli 420 000 ihmistä;
H. ottaa huomioon, että 80 prosenttia pakolaisista on naisia ja lapsia, joista moni on joutunut kokemaan seksuaalista väkivaltaa ja uhkailua joko matkalla tai pakolaisleireillä;
I. ottaa huomioon, että lain ja järjestyksen puuttuminen sekä alueen väkivaltainen konflikti ovat estäneet pitkän aikavälin investointien ja kehitysohjelmien toteuttamisen ja johtaneet lisäksi merirosvouksen lisääntymiseen Intian valtamerellä, mikä haittaa suuresti tavaratoimituksia alueelle ja alueelta;
J. ottaa huomioon, että EU on varannut 158 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun vuonna 2011 ja jäsenvaltiot 440 miljoonaa euroa ja että lisäksi yli 680 miljoonaa euroa on varattu alueen pitkän aikavälin apuun maatalouden, maaseudun kehittämisen ja elintarviketurvan alalla vuoteen 2013 asti;
K. ottaa huomioon, että Afrikan unionin (AU) johtajat ovat pyytäneet yli 350 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria humanitaariseen operaatioon;
L. ottaa huomioon, että paimentolaisten tukemisen lopettaminen on tehnyt Afrikan sarven epävakaasta maatalous- ja elintarvikejärjestelmästä entistäkin haavoittuvamman;
M. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavasti alueen viljasatoihin, mikä yhdessä globaalin talouden laskusuhdanteen sekä elintarvikkeiden ja polttoaineen hinnannousun kanssa on jarruttanut köyhyyden vähentämistä ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista;
N. katsoo, että keinottelun ja elintarvikkeiden äärimmäisten maailmanlaajuisten hintavaihteluiden keskinäinen vuorovaikutus on mahdollista ja että toisaalta myös energian hinta saattaa vaikuttaa elintarvikkeiden hintoihin;
O. katsoo, että mainitut ongelmat voidaan ratkaista lisäämällä avoimuutta;
1. ilmaisee syvimmän pahoittelunsa ihmishenkien menetyksistä ja kärsimyksistä alueella; vaatii tehokkaampia toimia, joilla Afrikan sarven nälänhätä voidaan saada hallintaan; vaatii EU:n avun toimittamista ensisijaisesti alueille, joilla nälänhätä on ankarin, jotta pahiten nälänhädästä kärsiville voidaan toimittaa ruoka-apua, terveydenhoitoa, puhdasta vettä ja hygieniatarvikkeita;
2. kehottaa alueen kaikkia viranomaisia ja osapuolia sallimaan humanitaarisen avun järjestöjen esteettömän pääsyn avun tarpeessa olevien luokse kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti;
3. vaatii, että kaikkien osapuolten on välittömästi lopetettava siviileihin, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta, asetettava syylliset edesvastuuseen ja varmistettava avun saanti ja kaikkien konfliktia ja kuivuutta pakenevien vapaa liikkuvuus; muistuttaa kaikkia alueen maita, että niiden on autettava ja suojeltava pakolaisia kansainvälisen oikeuden mukaisesti;
4. kehottaa komissiota tehostamaan pikaisesti EU:n humanitaarisen avun ja kehitysavun keskinäistä yhteyttä, koska Afrikan sarven alueen kuivuuden aiheuttama kriisitilanne osoittaa selvästi, että vuosien ajan kuivuudesta kärsineille toimitettua kriisiapua ei ole täydennetty tehokkaasti pitkän aikavälin kehittämistoimilla;
5. pitää myönteisenä Afrikan unionin sitoutumista humanitaariseen operaatioon, AMISOMIn rauhanturvaoperaatio mukaan luettuna, mutta pitää valitettavana sitä, että tähän mennessä vain 9 000 Afrikan unionin sitoumuksen mukaisesta 20 000 rauhanturvaajasta on saapunut Somaliaan;
6. pitää EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksia myönteisinä; muistuttaa kuitenkin, että YK:n pyytämästä välttämättömästä hätäavusta puuttuu vielä miljardi Yhdysvaltojen dollaria; vaatii, että kansainvälisen yhteisön on vastattava sitoumuksistaan;
7. vaatii, että nykyistä suurempi osuus EU:n virallisesta kehitysavusta on osoitettava kehitysmaiden maataloustuotantoon ruokaturvallisuuden parantamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä EU:n jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä täyttämään vuonna 2009 L'Aquilan huippukokouksessa antamat sitoumuksensa osoittaa maatalouden kehittämiseen 22 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, mistä vain viidesosa on toteutettu tähän mennessä;
8. pyytää avoimuuden parantamista sekä elintarvikkeita ja niiden varastoja sekä hinnanmuodostusta kansainvälisellä tasolla koskevien tietojen laadun ja ajantasaisuuden parantamista;
9. kehottaa ryhtymään tarvittaviin toimiin väärinkäyttöön johtavan keinottelun estämiseksi perushyödykemarkkinoilla; korostaa, että edellä mainittu voitaisiin toteuttaa osana pyrkimyksiä säännellä rahoitusmarkkinoita maailmanlaajuisella ja EU:n tasolla;
10. kehottaa koordinoimaan kansainvälisesti pyrkimyksiä torjua liiallisia hintavaihteluja; pyytää myös, että kansainvälisellä tasolla pyrittäisiin torjumaan maataloustuotteiden hintojen väärinkäyttöä ja manipulointia, koska ne saattavat vaarantaa maailman elintarviketurvan;
11. kehottaa komissiota päivittämään maapolitiikan suuntaviivojaan maan anastuksen osalta;
12. pyytää komissiota esittämään toimia, joilla parannetaan eurooppalaisten sijoittajien suurten maanhankintojen raportointia ja seurantaa ja joilla tuetaan investointeja koskevan kehitysmaiden päätöksenteon kehittämistä;
13. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että apua käytetään yksinomaan köyhyyden lievittämiseen luotettavalla ja avoimella tavalla;
14. kehottaa komissiota sisällyttämään paimentolaisväestön paremmin EU:n kehityspolitiikkaan; katsoo, että paikallisviranomaisten kanssa on käytävä kiireellisesti neuvotteluja, jotta paimentolaisväestön elämäntapaa voidaan suojata ja se voidaan turvata kaikkialla Afrikan sarven alueella;
15. pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, YK:n turvallisuusneuvostolle ja pääsihteerille, Afrikan unionin instituutioille, Afrikan sarven alueen yhteistyöjärjestön jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, yleisafrikkalaiselle parlamentille, AKT:n ja EU:n parlamentaariselle edustajakokoukselle, G-20 -ryhmän puheenjohtajavaltiolle ja EU:n jäsenvaltioiden hallituksille.