PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Libyan tilanteesta

12.9.2011

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Charles Tannock, Ryszard Antoni Legutko, Tomasz Piotr Poręba, Ryszard Czarnecki, Konrad Szymański, Geoffrey Van Orden ECR-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0513/2011

B7‑0516/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma Libyan tilanteesta

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Libyasta,

–   ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Catherine Ashtonin lukuisat julkilausumat Jemenin tilanteesta,

–   ottaa huomioon komission ja neuvoston hyväksymät toimintalinjat ja strategiat, jotka koskevat Libyaa,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Laajempi Eurooppa ja naapuruus: uusi kehys suhteille EU:n itäisiin ja eteläisiin naapureihin" (KOM(2003)0104), komission strategia-asiakirjan Euroopan naapuruuspolitiikasta (KOM(2004)0373), komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä (KOM(2004)0628), komission tiedonannon neuvostolle Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmia koskevista komission ehdotuksista (KOM(2004)0795) ja kyseisiä maita koskevat toimintasuunnitelmat sekä komission tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),

–   ottaa huomioon aiemmat Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselmat ja Euroopan unionin Välimeren-politiikan,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1970 ja 1973,

–   ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen pyynnön Muammar Gaddafin, Saif Gaddafin ja Abdullah al-Senussin pidättämiseksi (ICC-01/11-01/11 "Request to all States Parties to the Rome Statute for the arrest and surrender of Muammar Mohammed Abu Minyar Gaddafi, Saif Al-Islam Gaddafi and Abdullah al-Senussi"),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että vaikka Libyan vapautusjoukot ovat vapauttaneet Tripolin, Libyan tärkeimmät asutuskeskukset ovat niiden valvonnassa ja Gaddafi ei ole enää Tripolissa, Gaddafin tukijoukot ovat yhä uhka erityisesti Bani Walidin, Surtin ja Sabhan kunnissa etelässä;

B.  ottaa huomioon, että Libyan oppositio ja Arabiliiga pyysivät molemmat Natoa suojelemaan siviiliväestöä ja toimimaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1970 ja 1973 mukaisesti;

C. ottaa huomioon, että Saadi Gaddafin uskotaan siirtyneen naapurimaahan Nigeriin, mutta Niger ei ole myöntänyt hänelle mitään virallista asemaa;

D. ottaa huomioon, että Naton operaatioita Libyassa jatkettiin 27. kesäkuuta;

E.  ottaa huomioon, että neuvosto poisti 1. syyskuuta 2011 rahoitusomaisuutta ja taloudellisia resursseja koskevan jäädytyksen 28 libyalaiselta yhteisöltä, joita koski 28. helmikuuta 2011 tehty neuvoston päätös 2011/137/YUTP;

F.  ottaa huomioon, että Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi 27. kesäkuuta 2011 pidätysmääräykset Muammar Gaddafista, Saif al-Islamista ja tiedustelupäällikkö Abdullah al-Sanussista rikoksista ihmisyyttä vastaan;

1.  painottaa solidaarisuutta Libyan kansaa kohtaan ja uskoo, että Muammar Gaddafin suistaminen vallasta osoittaa Libyan kansan selkeää tahtoa moniarvoisen demokratian vahvistamiseen, ja kehottaa siksi kansainvälistä yhteisöä tarjoamaan tukitoimia yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen, millä helpotetaan kattavaa poliittista muutosta;

2.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä tukemaan libyalaisia maansa jälleenrakentamisessa siten, että varmistetaan turvallisuus, autetaan välittömien humanitaaristen tarpeiden tyydyttämisessä sekä tuetaan ja autetaan tarvittaessa jälleenrakentamisprosessissa; muistuttaa kansainvälistä yhteisöä, että Tripolin sairaalat ja lääkäriasemat tarvitsevat kiireellisesti humanitaarista tukea, jotta ne voivat selviytyä asianmukaisesti noin 5 000 haavoittuneesta potilaasta; toistaa, että on kiireellisesti korjattava Libyan perusinfrastruktuuria, kuten vesihuoltojärjestelmiä, joiden heikentynyt kunto on johtanut siihen, että huomattava määrä Tripolin asukkaista on jäänyt ilman puhdasta vettä;

3.  tähdentää toimivan talouden merkitystä Libyan jälleenrakennustoimille ja pitää siksi tervetulleena neuvoston 1. syyskuuta tekemää päätöstä poistaa omaisuuden jäädytys, jota tietyt kansalliset hallitukset ovat pitäneet yllä; vaatii asianomaisia hallituksia palauttamaan tämän omaisuuden mahdollisimman pian, jotta Libyan kansallinen siirtymävaiheen neuvosto voi käyttää varoja pikaisesti tarvittaviin jälleenrakennustoimiin; vaatii Libyan kansallista siirtymävaiheen neuvostoa käyttämään varoja vastuullisella ja avoimella tavalla, jotta Libyan kansan elämää parannetaan kestävällä tavalla;

4.  toistaa, että Nato jatkaa läsnäoloaan ja operaatioitaan siviilien turvaamiseksi ja että EU:n jäsenvaltioiden on tuettava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1970 ja 1973 mukaisia Naton täysiä toimintavaltuuksia;

5.  tukee Kansainvälistä rikostuomioistuinta sen toimissa Gaddafin pidättämiseksi ja saattamiseksi oikeuden tuomittavaksi Libyan kansaa vastaan tehdyistä sotarikoksista; vaatii Gaddafin piilottelemisesta vastaavia tahoja varmistamaan, että hänet luovutetaan viranomaisille, jotta hänet voidaan tuomita Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa tai haluttaessa Libyan tuomioistuimessa; pahoittelee, että Guinea Bissau on tarjonnut Gaddafille turvapaikkaa, jonka nojalla Gaddafi voi mennä kyseiseen maahan ja asua siellä;

6.  vaatii, että konfliktin aikana vakavien ihmisoikeusrikosten tekemisestä vastaavat tahot saatetaan oikeuden eteen oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti; kehottaa Libyan kansallista siirtymävaiheen neuvostoa varmistamaan rikoksista syytetyille oikeudenmukaiset ja avoimet oikeudenkäynnit;

7.  tukee Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston legitimiteettiä Bengasissa ja vaatii kansallisia hallituksia perustamaan uudelleen diplomaattiset edustustonsa Tripolissa, jotta vahvistetaan suhteita Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston viranomaisten kanssa ja tuetaan heidän toimiaan Libyan jälleenrakentamiseksi;

8.  pitää tervetulleena, että kaikki YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet ja juuri hiljattain myös Kiina ovat tunnustaneet Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston legitiimiksi viranomaiseksi Libyassa; pahoittelee, että Etelä-Afikka on toistaiseksi kieltäytynyt siitä;

9.  arvostaa Libyan kansan urhoollisuutta ja sinnikkyyttä ja ilmaisee myötätuntonsa kaikille konfliktin uhreille;

10. katsoo, että Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston varapuheenjohtajan Abdul Hafiz Ghogan 10. elokuuta ilmoittama perustuslaillinen julistus on sovelias väliaikainen perustuslaki;

11. panee tyytyväisenä merkille puheenjohtaja Jalilin Tripolissa pitämän puheen, jossa tämä ilmoitti, että Libyasta tulee maltillinen muslimimaa, jonka perustuslaki heijastaa sitä ja jossa naisten osallistumista julkiseen elämään pidetään tervetulleena;

12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Arabiliigalle, Yhdistyneille kansakunnille ja Libyan kansalliselle siirtymävaiheen neuvostolle.