PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Libyan tilanteesta
12.9.2011
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Kristiina Ojuland, Marielle De Sarnez, Niccolò Rinaldi, Edward McMillan-Scott, Sonia Alfano, Marietje Schaake, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Graham Watson ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0513/2011
B7‑0515/2011
Euroopan parlamentin päätöslauselma Libyan tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat Libyaa koskevat päätöslauselmansa, erityisesti 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman sekä 20. tammikuuta 2011 antamansa suosituksen, joka koskee EU:n ja Libyan puitesopimuksista käytäviä neuvotteluja ja niihin liittyviä ratkaisevan tärkeitä ehtoja (2010/2268(INI)),
– ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston äskettäiset päätelmät sekä korkean edustajan Catherine Ashtonin julkilausumat Libyasta ja Pohjois-Afrikasta,
– ottaa huomioon 1. syyskuuta 2011 järjestetyn Pariisin kokouksen,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 26. helmikuuta 2011 antaman päätöslauselman 1970 (2011) ja 17. maaliskuuta antaman päätöslauselman 1973 (2011), joissa annetaan lupa "kaikkiin tarvittaviin toimiin" siviilien suojelemiseksi,
– ottaa huomioon Arabiliiton pyynnöt suojella Libyan siviiliväestöä ja Naton yhdessä joidenkin arabimaiden, kuten Qatarin, kanssa antaman vastauksen eli 19. maaliskuuta 2011 käynnistetyn ja edelleen jatkuvan ilmakampanjan "Odysseian aamunkoitto",
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 1. maaliskuuta 2011 yksimielisesti hyväksytyn päätöslauselman, jolla keskeytettiin Libyan jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa,
– ottaa huomioon 25. helmikuuta 2011 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman S-15/2,
– ottaa huom , että EU:n ja Libyan puitesopimusta koskevat neuvottelut jäädytettiin 22. helmikuuta 2011,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että kuusi kuukautta jatkuneiden ja arviolta 50 000 uhria vaatineiden taistelujen jälkeen, jotka ovat aiheuttaneet hälyttäviä humanitaarisia tarpeita ja kärsimystä, Gaddafin hallituskausi on tullut päätökseensä ja kansallisen siirtymävaiheen neuvoston johtama väliaikainen hallitus on aloittanut uuden Libyan rakentamisen;
B. ottaa huomioon, että "Libyan ystävät" -konferenssi, johon osallistui noin 60 valtiota ja kansainvälistä järjestöä, pidettiin Pariisissa 1. syyskuuta ja sen päämääränä oli koordinoida Libyan jälleenrakentamiseen tähtääviä kansainvälisiä toimia;
C. ottaa huomioon, että kansallisen siirtymävaiheen neuvoston on samanaikaisesti vastattava maan väestön pakottaviin humanitaarisiin tarpeisiin, tehtävä loppu väkivallasta ja vakiinnutettava oikeusvaltion periaate sekä tartuttava kansakunnan jälleenrakentamisen sekä toimivan demokraattisen valtion rakentamisen vaativaan tehtävään;
D. ottaa huomioon, että Naton johtamaa ilmakampanjaa "Odysseian aamunkoitto" jatketaan niin kauan kuin on tarpeen Libyan siviiliväestön suojelemiseksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien (1970 ja 1973) mukaisesti;
E. ottaa huomioon, että Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi 27. kesäkuuta 2011 Gaddafia ja kahta hänen perheenjäsentään koskevan pidätysmääräyksen rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin heidän väitetään syyllistyneen kansannousun alkamisen jälkeen;
F. ottaa huomioon, että 1. syyskuuta 2011 EU kumosi päätöksensä jäädyttää 28:n libyalaisen yhteisön, öljy-yhtiöt mukaan lukien, varat, jotta väliaikainen hallinto ja Libyan kansa saisivat varoja käyttöönsä ja jotta tuetaan talouden uudelleenkäynnistymistä;
G. ottaa huomioon, että EU on myöntänyt yli 152 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun ja korkea edustaja / varapuheenjohtaja avasi EU:n toimiston Bengasiin 22. toukokuuta 2011 tarkoituksenaan luoda yhteydet Libyan kansalliseen siirtymävaiheen neuvostoon ja auttaa Libyaa valmistautumaan demokraattisen siirtymän seuraavaan vaiheeseen;
1. ilmaisee solidaarisuutensa ja tukensa Libyan kansan johtamalle vallankumoukselle; tukee voimakkaasti kansallisen siirtymävaiheen neuvoston sitoumusta demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltion periaatteeseen perustuvan Libyan rakentamiseksi;
2. kehottaa EU:ta edelleen lisäämään humanitaarista apua vastatakseen Libyan väestön uusiin tarpeisiin erityisesti Tripolissa ja muissa eniten kärsineissä kaupungeissa, joissa on muun muassa puutetta puhtaasta vedestä, lääkkeistä ja sairaanhoitotarvikkeista;
3. kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa avaamaan mahdollisimman pian täysivaltaisen EU:n edustuston Libyan pääkaupunkiin ja pohjaamaan sen toiminnan EU:n Bengazin toimiston merkittävän työn varaan, jotta voidaan entisestään edistää suhteita Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston kanssa ja tukea Libyan viranomaisia heidän pyrkiessään vastaamaan Libyan kansan kaikkein kiireellisimpiin tarpeisiin; kehottaa EU:ta tarjoamaan tukea erityisesti kansallisen siirtymävaiheen neuvoston auttamiseksi vaali- ja perustuslakiprosessien valmisteluissa;
4. kehottaa EU:n jäsenvaltioita hakemaan YK:n turvallisuusneuvostolta lupaa vapauttaa jäädytetyt Libyan varat kansallisen siirtymävaiheen neuvoston auttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita erityisesti lunastamaan sitoumukset, jotka tehtiin 1. syyskuuta 2011 Pariisin konferenssissa, kun 60 valtiota lupasi vapauttaa 15 miljardia Yhdysvaltojen dollaria;
5. ilmoittaa odottavansa, että kansallinen siirtymävaiheen neuvosto kantaa vastuunsa ja noudattaa tekemiään sitoumuksia, jotka koskevat suvaitsevaisen, yhtenäisen ja demokraattisen Libyan valtion rakentamista sekä kaikille Libyan kansalaisille, samoin kuin siirtotyöläisille ja ulkomaalaisille, kuuluvien yleismaailmallisten ihmisoikeuksien suojelua; Euroopan unioni odottaa, että uuden demokraattisen Libyan perustuslaissa noudatetaan täysimääräisesti yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, naisten oikeudet mukaan luettuina;
6. on tyytyväinen kansallisen siirtymävaiheen neuvoston puheista kansallisen sovinnon merkityksestä; katsoo tässä yhteydessä, että on tärkeää tuoda oikeuteen ne, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin Libyan kansaa vastaan, erityisesti Gaddafi ja hänen perheensä;
7. odottaa, että Libyan tuomioistuimissa ja oikeudenkäynneissä huolehditaan siitä, että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevia kansainvälisiä normeja noudatetaan täysimääräisesti, mukaan luettuina avoimuus kansainväliselle tarkkailulle ja kuolemanrangaistuksen kieltäminen;
8. kehottaa kaikkia maita, erityisesti Libyan naapureita, tekemään yhteistyötä Libyan uusien viranomaisten ja kansainvälisen oikeuslaitoksen, erityisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, jotta varmistetaan, että Gaddafi ja hänen läheisimmät liittolaisensa saatetaan oikeuden eteen; muistuttaa, että esimerkiksi Niger ja Burkina Faso ovat Kansainvälisen rikostuomioistuimen osapuolia ja tästä syystä velvollisia tekemään yhteistyötä rikostuomioistuimen kanssa ja luovuttamaan Gaddafin ja hänen syytetyt sukulaisensa Kansainväliselle rikostuomioistuimelle, jos he tulevat kyseisten maiden alueelle;
9. kehottaa kansallisen siirtymävaiheen neuvoston sotavoimia noudattamaan kansainvälisiä humanitaarisia lakeja sotarikollisia eli jäljellä olevia Gaddafin tukijoukkoja ja palkkasotureita käsitellessään; kehottaa kansallista siirtymävaiheen neuvostoa vapauttamaan afrikkalaiset siirtotyöläiset ja mustat libyalaiset, jotka on pidätetty mielivaltaisesti, koska heidän on ajateltu olevan Gaddafia tukevia palkkasotureita, ja järjestämään riippumattoman oikeudenkäynnin niille, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin; kehottaa kansallista siirtymävaiheen neuvostoa suojelemaan tuhansien Saharan eteläpuolisen Afrikan siirtolaisten oikeuksia, joita vainotaan johtuen pelkästään heidän ihonväristään, ja varmistamaan Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön keskuksissa muun muassa Sebhassa tai muilla väliaikaisilla leireillä olevien siirtolaisten suojelun ja evakuoinnin;
10. korostaa, että vallankumouksen takana on Libyan kansa ja se myös näyttää suunnan tästä eteenpäin; katsoo tästä syystä, että EU:n on yhtä lailla kuin muidenkin alueellisten toimijoiden, kuten Arabiliiton ja Afrikan unionin, tehtävä kaikkensa auttaakseen Libyaa rakentamaan demokraattiset instituutiot, varmistamaan aseistariisunnan, demobilisaation, jälleenrakentamisen ja turvallisuussektorin, myös ammattimaisten poliisivoimien, uudistuksen, sekä valmistautumaan vapaisiin ja oikeudenmukaisiin vaaleihin, rakentamaan oikeusjärjestelmän ja turvaamaan oikeusvaltion ja vastuullisen hallintotavan toteutumisen; korostaa, että koska YK:lle tässä prosessissa kuuluva tehtävä on korvaamaton, Euroopan parlamentti odottaa kaikkien kansainvälisten toimijoiden tukevan YK:ta tässä pyrkimyksessä;
11. on erittäin pahoillaan siitä, että EU ei kyennyt vastaamaan kehittymässä olevaan Libyan kriisiin aktiivisesti ja oikeaan aikaan, varsinkin uhkaavaan tuhoon ja laajamittaisiin rikoksiin ihmiskuntaa vastaan Bengasissa; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa varmistamaan, että EU jatkossa kykenee huolehtimaan kansainvälisestä vastuustaan ja voi vastata tällaiseen akuuttiin uhkaan;
12. kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä tukemaan kansallisen siirtymävaiheen neuvostoa sen pyrkimyksissä elvyttää taloutta, auttamaan sitä taloudellisen infrastruktuurin jälleenrakentamisessa ja ulkomaisten investointien houkuttelemisessa; korostaa, että mitä nopeammin Libyan talous elpyy, etenkin öljyntuotannon uudelleen käynnistämisen kautta, sitä nopeammin kansallinen siirtymävaiheen neuvosto voi lujittaa legitimiteettiään ja huolehtia maan keskipitkän ja pitkän aikavälin tarpeista; kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että kansallinen siirtymävaiheen neuvosto hyötyy täysimääräisesti öljytulojen tuotosta; vaatii kaikkia EU:n jäsenvaltioita varmistamaan, että kansalliset liiketaloudelliset edut eivät ole ristiriidassa EU:n Libyaa koskevan lähestymistavan kanssa;
13. korostaa, että EU:n pitkän aikavälin sitoutumisen Libyaan ja muihin Välimeren alueen valtioihin on perustuttava vapaakauppaan ja investointeihin ja että samalla on varmistettava kestävä kehitys; kehottaa komissiota avustamaan Libyaa sen tulevassa liittymisessä pikaisesti Maailman kauppajärjestöön ja tarjoamaan tarvittavaa teknistä tukea;
14. korostaa tässä yhteydessä, että kansainvälisen yhteisön on sitouduttava pitkällä aikavälillä tukemaan kansallisen siirtymävaiheen neuvostoa ja myöhemmin sen vaaleilla valittuja seuraajia sekä pyynnöstä uudelleenrakennustoimia ja että sen on toimittava näin YK:n ja yhteysryhmän johtamalla koordinoidulla ja johdonmukaisella tavalla; korostaa roolia, joka EIP:llä ja EBRD:llä voi olla investoinneissa kaupan ja talouden hankkeisiin, pitäen silmällä erityisesti Libyan pk-yritysten kasvun edistämistä;
15. kehottaa EU:n jäsenvaltioita auttamaan sodan repimistä maista tulleiden pakolaisten, jotka ovat leireillä Tunisian ja Libyan rajalla eivätkä voi palata koteihinsa, uudelleensijoittamisessa;
16. pitää myönteisenä Yhdistyneen kuningaskunnan käynnistämää tutkimusta, joka koskee väitteitä tiedustelutietojen vaihdosta Britannian tiedustelupalvelun ja Gaddafin hallinnon välillä; kehottaa kaikkia kyseisiä jäsenvaltioita noudattamaan tätä esimerkkiä ja käynnistämään riippumattomia tutkimuksia väitteistä, jotka koskevat joidenkin Euroopan tiedustelupalveluiden osallistumista kidutukseen ja syyllistymistä yhteistyöhön Gaddafin hallinnon kanssa CIA:n poikkeuksellisten luovutusten ohjelman yhteydessä; kehottaa EU:ta tutkimaan eurooppalaisten yritysten mahdollinen osasyyllisyys ihmisoikeusrikkomuksiin, kun ne ovat toimittaneet valvontateknologiaa, asentaneet ja hoitaneet tarkkailukeskuksia ja kouluttaneet tiedustelupalvelun agentteja;
17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Libyan kansalliselle siirtymävaiheen neuvostolle, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n yleiskokoukselle, YK:n ihmisoikeusneuvostolle, Arabiliitolle ja Afrikan unionille.