PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Egyptin ja Syyrian tilanteesta erityisesti kristittyjen yhteisöjen osalta
24.10.2011
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marietje Schaake, Marielle De Sarnez, Kristiina Ojuland, Ramon Tremosa i Balcells, Ivo Vajgl, Edward McMillan-Scott, Frédérique Ries, Alexandra Thein, Izaskun Bilbao Barandica ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0542/2011
B7‑0549/2011
Euroopan parlamentin päätöslauselma Egyptin ja Syyrian tilanteesta erityisesti kristittyjen yhteisöjen osalta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Egyptistä ja erityisesti 17. helmikuuta 2011 Egyptin tilanteesta antamansa päätöslauselman,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja erityisesti 7. heinäkuuta 2011 Syyriasta, Jemenistä ja Bahrainista arabimaiden ja Pohjois-Afrikan tilanteen yhteydessä antamansa päätöslauselman sekä 13. syyskuuta 2011 Syyrian tilanteesta antamansa päätöslauselman,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 15. marraskuuta 2007 vakavista tapahtumista, jotka uhkaavat kristillisten yhteisöjen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen olemassaoloa, antamansa päätöslauselman, 21. tammikuuta 2010 uskonnollisiin vähemmistöihin viime aikoina kohdistuneista hyökkäyksistä antamansa päätöslauselman ja 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman,
– ottaa huomioon vuosittaiset kertomukset maailman ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti 16. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman vuosittaisesta kertomuksesta maailman ihmisoikeustilanteesta,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 18 artiklan sekä vuonna 1996 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan ja sen, että Egypti ja Syyria ovat on näiden sopimusten osapuolia,
– ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,
– ottaa huomioon uskonnon- ja vakaumuksenvapautta käsittelevän YK:n erityisedustajan kertomukset ja erityisesti 15. joulukuuta 2010 ja 18. heinäkuuta 2011 päivätyt kertomukset,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan antamat lausunnot Egyptistä ja erityisesti 10. lokakuuta 2011 annetut lausunnot Egyptin väkivallasta sekä Euroopan parlamentissa 12. lokakuuta 2011 annetut lausunnot Egyptin, Syyrian, Jemenin ja Bahrainin tilanteesta,
– ottaa huomioon lausunnot, jotka komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esitti Syyriasta 8. ja 31. heinäkuuta, 1., 4., 18., 19., 23. ja 30. elokuuta, 2. ja 23. syyskuuta 2011 sekä 8. ja 13. lokakuuta 2011,
– ottaa huomioon ulkoasioiden neuvoston 10. lokakuuta 2011 esittämät päätelmät ja ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 23. lokakuuta 2011 esittämät päätelmät Egyptistä ja Syyriasta,
– ottaa huomioon komission 17. elokuuta 2011 tekemän päätöksen 100 miljoonan euron myöntämisestä Egyptille helpottamaan Kairon köyhien asuinolosuhteiden parantamista, luomaan lisää työpaikkoja ja parantamaan kestävän energian saatavuutta niin, että samalla pyritään edistämään naisten ja nuorten osallistumista omien alueidensa kehittämiseen,
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja Egyptin assosiaatiosopimuksen vuodelta 2004 ja toimintasuunnitelman, josta sovittiin vuonna 2007,
– ottaa huomioon Syyriasta 10. lokakuuta 2011 annetut ulkoasioiden neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon Syyriasta 3. elokuuta 2011 annetun YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan julkilausuman,
– ottaa huomioon Arabiliiton 27. elokuuta 2011 antaman julkilausuman Syyrian tilanteesta,
– ottaa huomioon korkean edustajan ja komission Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 25. toukokuuta 2011 antaman yhteisen tiedonannon "Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten",
– ottaa huomioon vuonna 2004 määritellyt ja vuonna 2008 päivitetyt ihmisoikeuksien puolustajien hyväksi toteutettavat EU:n toimet,
– ottaa huomioon vuoden 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Syyria on,
– ottaa huomioon Amnesty Internationalin lokakuussa 2011 julkaiseman kertomuksen "The long reach of the Mukhabaraat",
– ottaa huomioon 23. elokuuta 2011 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman Syyrian arabitasavallan ihmisoikeustilanteesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on toistuvasti vakuuttanut olevansa sitoutunut uskonnon, omantunnon ja ajatuksen vapauteen ja korostanut, että hallituksilla on velvollisuus taata nämä vapaudet kaikkialla maailmassa; katsoo, että ihmisoikeuksien, demokratian ja kansalaisvapauksien kehittäminen on yhteinen perusta, jolle Euroopan unioni rakentaa suhteensa kolmansiin maihin, ja että siitä on määrätty demokratialausekkeella EU:n ja kolmansien maiden välisissä sopimuksissa;
B. toteaa, että kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan mukaan kaikilla on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen; toteaa tämän oikeuden sisältävän vapauden tunnustaa omavalintaista uskontoa tai uskoa taikka omaksua se sekä vapauden joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti harjoittaa uskontoaan tai uskoaan jumalanpalveluksissa, uskonnollisissa menoissa, hartaudenharjoituksissa ja opetuksessa;
C. toteaa, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus koskee sekä uskontokuntiin kuuluvia että ateisteja, agnostikkoja ja uskonnottomia;
D. katsoo, että on kaikkien tasojen poliittisten ja uskonnollisten johtajien velvollisuus vastustaa ääriliikkeitä ja edistää yksilöiden samoin kuin uskonnollisten ryhmien välistä keskinäistä kunnioitusta;
E. toteaa, että komission ja korkean edustajan / varapuheenjohtajan ehdottama uusi strategia muutostilassa olevia EU:n naapurimaita varten perustuu keskinäiseen vastuuseen ja yhteiseen sitoutumiseen ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion yleismaailmallisiin arvoihin; toteaa, että tällaiset uudistukset ovat ehtona markkinoiden yhdentymisen lisäämiselle, kauppasopimuksille sekä yhteistyölle Euroopan unionin kanssa;
Egyptin tilanteesta
F. toteaa, että viime kuukausina koptikristittyihin kohdistunut uhkailu ja väkivalta ovat lisääntyneet ja kirkoissa on etenkin Etelä-Egyptissä puhjennut mellakoita, joihin on johtanut kirkkojen rakentamista ja oikeudellista asemaa koskeva tyytymättömyys, ja että tämä on johtanut useiden kirkkorakennusten tuhoutumiseen;
G. toteaa, että 9. lokakuuta 2011 egyptiläiset osoittivat mieltään koptikristittyjen oikeuksien puolesta Kairon keskustassa ja protestoivat Aswanin maakunnassa tapahtuneen kirkon polttamisen johdosta ja että mielenosoitus alkoi Pohjois-Kairossa sijaitsevalla Shubran alueella ja eteni kohti valtion televisioyhtiön Masperossa sijaitsevaa rakennusta, jolloin mielenosoittajien kimppuun hyökättiin;
H. toteaa, että Egyptin turvallisuusjoukot hajottivat mielenosoituksen käyttäen kohtuutonta voimaa ja kyynelkaasua, ajoivat mielenosoittajien yli joukkojenkuljetusajoneuvoilla ja käyttivät kovia ammuksia, minkä seurauksena 25 ihmistä kuoli ja sadat mielenosoittajat loukkaantuivat; toteaa, että Masperon väkivaltaisuudet olivat ensimmäinen kerta, kun sotilaat ampuivat siviilejä kovilla ammuksilla ja että kyseessä olivat Egyptin pahimmat väkivaltaisuudet sen jälkeen, kun kansannousu syrjäytti entisen presidentin Hosni Mubarakin helmikuussa;
I. panee merkille, että armeijan kohtuuton voimankäyttö suututti suuren joukon egyptiläisiä, jotka tulivat kaduille suojelemaan koptikristittyjä mielenosoittajia ja tuomitsivat armeijan kohtuuttoman väkivallankäytön;
J. toteaa, että asevoimien korkein neuvosto kehotti valtiontelevisiota kertomaan mielenosoituksista "älykkäästi" ja antamaan kuvan uskonnollisten ryhmien väkivaltaisuudesta ja että se uhkasi valtiontelevision työntekijöitä, jotka tuomitsivat mielenosoituksia koskevan uutisoinnin julkisesti Twitterissä; toteaa, että asevoimien korkein neuvosto on sulkenut yksityisiä tiedotusvälineitä, kuten Alhurran ja Channel 25:n, jotka kertoivat turvallisuusjoukkojen harjoittamasta kohtuuttomasta voimankäytöstä;
K. ottaa huomioon, että Egyptin valtiovarainministeri Hazem el-Beblawi on eronnut vastalauseena hallituksen tavalle käsitellä yhteenottoja, minkä asevoimien korkein neuvosto on torjunut;
L. panee merkille, että asevoimien korkein neuvosto kehotti hallitusta suorittamaan tutkimuksen ja perustamaan selvityskomitean tutkimaan Masperon väkivaltaa ja ryhtymään oikeustoimiin kaikkia siihen todistetusti osallistuneita vastaan;
M. ottaa huomioon, että asevoimien korkein neuvosto vahvisti 12. lokakuuta 2011 esittämässään virallisessa julkilausumassa, että se on sitoutunut ylläpitämään kaikkien kansalaisten oikeutta vapaaseen mielenilmaisuun sekä kokoontumis-, uskonnon- ja ilmaisunvapauteen perustuslaissa taattuina oikeuksina sekä oikeusvaltionperiaatteen noudattamiseen riippumatta siitä, kuka syyllinen on;
N. toteaa, että hallitseva asevoimien korkein neuvosto laajensi äskettäin vuodesta 1981 voimassa olleen Mubarakin kaudelta peräisin olevan poikkeuslain soveltamisalaa, joka vuonna 2010 oli rajoitettu huumausaineisiin ja terrorismiin, niin, että se koskee myös työvoiman lakkoja, liikenteen häiritsemistä ja väärien tietojen levittämistä;
O. toteaa, että Egyptissä yli 12 000 siviiliä on tuomittu sotilastuomioistuimissa "tammikuun 25. päivän vallankumouksen" jälkeen ja että heiltä on evätty oikeus käyttää asianajajaa ja tavata perheitään; toteaa, etteivät sotilasoikeudenkäynnit täytä oikeudenmukaista oikeuskäsittelyä koskevia kansainvälisiä normeja;
P. ottaa huomioon, että sotilaspoliisi pidätti Maikel Nabil Sanadin kotonaan Kairossa 28. maaliskuuta 2011 hänen esitettyään verkossa mielipiteitään ja Egyptin asevoimiin kohdistuvaa arvostelua sen roolista kansan vallankumouksen aikana ja sen jälkeen; ottaa huomioon, että hänet tuomittiin 10. huhtikuuta 2011 kolmeksi vuodeksi vankeuteen epäoikeudenmukaisessa pikaoikeudenkäynnissä sotilastuomioistuimessa "armeijan loukkaamisesta" ilman puolustusasianajajaa, perhettä ja ystäviä;
Q. toteaa, että Egyptin armeija tutkii tunnettua ja arvostettua egyptiläinen bloginpitäjää Alaa Abd El Fattahia ja että hän saattaa olla pidätettynä;
R. toteaa, että hän on edelleen vangittuna, koska hän on käyttänyt rauhanomaisesti oikeuttaan sananvapauteen; toteaa, että hän on ollut nälkälakossa 23. elokuuta 2011 alkaen ja hänen terveydentilansa on hyvin vakava ja jopa hengenvaarallinen;
S. toteaa, että 11. lokakuuta 2011 sotilasvetoomustuomioistuin määräsi pidettäväksi uuden oikeudenkäynnin sotilastuomioistuimessa ja että Maikel Nabil Sanad ilmoitti antamassaan lausunnossa, että hän boikotoisi 18. lokakuuta 2011 pidettävää oikeudenkäyntiä kutsuen sitä "saippuaoopperaksi" ja ilmoittaen olevansa "valmis kuolemaan";
T. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien sekä perusvapauksien edistäminen ja suojelu on kirjattu Egyptin perustuslakiin, jossa todetaan selvästi, että kaikilla kansalaisilla on samat oikeudet ja velvollisuudet lain edessä ilman minkäänlaista syrjintää millään perusteella;
Syyriasta
U. ottaa huomioon, että sen jälkeen kun Syyriassa alettiin maaliskuussa 2011 hajottaa rauhanomaisia mielenosoituksia väkivaltaisesti – huolimatta siitä, että maan hallitus kumosi hätätilan 21. huhtikuuta – järjestelmälliset teloitukset, väkivalta ja kidutus ovat yleistyneet dramaattisesti ja Syyrian armeija ja turvallisuusjoukot syyllistyvät edelleen teloituksiin, kidutukseen ja myös lasten kidutuksiin sekä joukkopidätyksiin; ottaa huomioon, että YK:n arvioiden mukaan kuolonuhreja on yli 3000, loukkaantuneita paljon tätä enemmän ja tuhansia on pidätetty;
V. panee merkille, että 2. lokakuuta 2011 syyrialaiset toisinajattelijat perustivat laajapohjaisen Syyrian kansallisneuvoston (SNC), joka pyrkii organisoimaan ja jäsentämään Syyrian oppositioliikkeet ja jonka tavoitteena on presidentti Bashar al‑Assadin hallituksen kaataminen; toteaa, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on pitänyt SNC:n perustamista tervetulleena ja myönteisenä askeleena eteenpäin;
W. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat viime kuukausien aikana keskustelleet useaan otteeseen maanpaossa olevien Syyrian opposition edustajien kanssa;
X. toteaa, että Arabiliiga päätti 16. lokakuuta 2011 olla keskeyttämättä Syyrian jäsenyyttä ja vaatii sen sijaan aloittamaan kansallisen vuoropuhelun Arabiliigan johdolla 15 päivän kuluessa;
Y. panee merkille, että SNC ilmoitti, ettei se aloittaisi neuvotteluja niin kauan kuin tappaminen ja väkivalta jatkuvat;
Z. panee merkille, että Kiina ja Venäjä estivät 5. lokakuuta 2011 veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jossa tuomittiin Syyrian harjoittama raaka ja kuolonuhreja aiheuttanut mielenosoitusten tukahduttaminen;
AA. panee merkille, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 23. elokuuta 2011 päätöslauselman, jossa kehotetaan asettamaan riippumaton kansainvälinen tutkintakomitea selvittämään Syyrian ihmisoikeusrikkomuksia, jotka ovat todennäköisesti rikoksia ihmisyyttä vastaan;
AB. ottaa huomioon, että kansainvälisiä toimittajia ja tarkkailijoita ei edelleenkään päästetä maahan; ottaa huomioon, että syyrialaisten ihmisoikeusaktivistien kertomukset ja matkapuhelimilla otetut kuvat ovat ainoa tapa dokumentoida laajalle levinneitä ihmisoikeusrikkomuksia ja toistuvia, niin kohdistettuja kuin summittaisiakin, hyökkäyksiä rauhanomaisia mielenosoittajia ja yleisesti kansalaisia vastaan Syyriassa;
AC. ottaa huomioon, että huolimatta toistuvista sitoumuksistaan ja lupauksistaan toteuttaa poliittisia uudistuksia ja muutoksia Syyriassa viranomaiset eivät ole ryhtyneet mihinkään uskottaviin toimiin sitoumusten ja lupausten lunastamiseksi ja hallitus on menettänyt legitiimiytensä;
AD. panee merkille, että Amnesty International totesi, että rauhallisia mielenosoittajia Syyrian suurlähetystöjen ulkopuolella on monissa EU:n jäsenvaltioissa uhkailtu ja ahdisteltu ja heidän kimppuunsa ovat fyysisesti hyökänneet Syyrian hallintoon yhteydessä olevat henkilöt; panee merkille, että EU:ssa asuvien syyrialaisten perheenjäsenten kimppuun on hyökätty ja heitä on pidätetty Syyriassa, mikä paljastaa yhteydet EU:ssa sijaitsevien Syyrian suurlähetystöjen ja oppositiota vaientavan syyrialaishallinnon välillä;
AE. panee merkille, että Yhdistynyt kuningaskunta on kutsunut Syyrian suurlähettilään puhutteluun ja esittänyt virallisen valituksen suurlähetystön henkilöstön epäasianmukaisesta käyttäytymisestä ja sen harjoittamasta uhkailusta; toteaa, että Yhdysvaltojen hallitus on pidättänyt Syyrian Yhdysvaltain-suurlähetystöön yhteydessä olevia henkilöitä, jotka ovat ahdistelleet syyrialaissyntyisiä henkilöitä;
AF. ottaa huomioon, että EU ei ole kyennyt reagoimaan oikea-aikaisesti ja voimakkaasti liittyen jatkuviin murhiin ja väkivallan käyttöön siviilejä vastaan Syyriassa ja että EU:n öljypakotteet viivästyivät EU:n jäsenvaltioiden kaupallisten etujen vuoksi;
Egypti
1. tuomitsee voimakkaasti Egyptin raa'an hyökkäyksen, kovien ammusten käytön sekä kohtuuttoman voimankäytön rauhanomaisia mielenosoittajia, kuten koptikristittyjä, vastaan, mikä aiheutti 25 kuolonuhria ja satoja loukkaantuneita; ilmaisee tukensa uhrien perheille; on hyvin huolissaan kristittyjen yhteisöön kohdistuvasta yhä voimakkaammasta vihamielisyydestä;
2. on hyvin huolissaan asevoimien korkeimman neuvoston johtavasta roolista kohtuuttomassa voimankäytössä ja kehottaa sitä painokkaasti noudattamaan lupauksiaan ja sitoumuksiaan kansannousun arvojen suojelemiseksi; muistuttaa, että asevoimien korkeimman neuvoston ensisijaisena tehtävänä on taata Egyptin kaikkien kansalaisten hyvinvointi, yleisen järjestyksen säilyttäminen sekä rauhanomaisia mielenosoituksia koskevan oikeuden turvaaminen;
3. pitää tervetulleina Egyptin viranomaisten pyrkimyksiä saada selville kristittyjen yhteisöjä vastaan tehtyjen iskujen suunnittelijat ja tekijät; kehottaa asevoimien korkeinta neuvostoa varmistamaan riippumattomalla tutkimuksella, että kaikki näihin rikoksiin syyllistyneet ja henkilöt, jotka ovat vastuussa näistä iskuista sekä muista väkivaltaisuuksista, saatetaan tuomioistuimen eteen ja tuomitaan asianmukaisesti;
4. kehottaa asevoimien korkeinta neuvostoa lopettamaan poikkeuslain välittömästi, sillä se loukkaa ilmaisunvapautta, yhdistymisvapautta sekä kokoontumisvapautta, jotta voidaan estää vuoden loppuun mennessä järjestettäväksi suunniteltujen parlamenttivaalien järjestäminen poikkeustilan vallitessa;
5. pitää myönteisinä Egyptin viranomaisten toimia ja kannustaa niitä tekemään voitavansa tulevien vaalien järjestämiseksi demokraattisesti ja avoimesti ennalta ilmoitettuina päivinä ilman viipeitä ja kehottaa asevoimien korkeinta neuvostoa siirtämään vallan vaaleilla valitulle siviilipresidentille niin pian kuin mahdollista;
6. kehottaa asevoimien korkeinta neuvostoa takaamaan Egyptin kansan perusoikeudet ja ‑vapaudet ja suojelemaan niitä, mikä koskee erityisesti ilmaisunvapautta sekä yleisesti että internetissä ja oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen;
7. antaa edelleen vankan tukensa Egyptin kansan demokraattiselle nousulle ja siirtymiselle demokratiaan vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseksi;
8. toistaa tukevansa kaikkia aloitteita, jolla pyritään edistämään uskonnollisten ja muiden yhteisöjen vuoropuhelua ja vastavuoroista kunnioitusta; kehottaa kaikkia uskonnollisia auktoriteetteja edistämään suvaitsemista ja tekemään aloitteita vihaa sekä väkivaltaisia ja radikaaleja ääriliikkeitä vastaan;
9. kehottaa lopettamaan välittömästi Maikel Nabil Sanadin epäoikeudenmukaisen ja hirvittävän vainon ja kehottaa vapauttamaan hänet ja Egyptin kaikki muutkin poliittiset vangit heti ja ehdoitta;
10. tuomitsee voimakkaasti siviilien tuomitsemisen sotilastuomioistuimissa ja kehottaa lopettamaan tällaiset sotilasoikeudenkäynnit;
11. panee merkille suuren huolen, joka koskee tunnetun egyptiläisen bloginpitäjän Alaa Abd El Fattahin tilannetta, kun häneen on kohdistettu Egyptin armeijan tutkinta ja hän saattaa olla vangittuna;
12. tukee voimakkaasti Egyptin kansalaisyhteiskuntaa ja todellista demokraattista siirtymäprosessia, joka edellyttää välitöntä, vakavaa ja avointa keskustelua niin, että siihen osallistuvat kaikki poliittiset voimat, jotka kunnioittavat demokraattisia normeja ja eri uskontoja; muistuttaa, että uskonnon ja valtion erottaminen sekä miesten ja naisten tasa-arvo ovat tärkeitä periaatteita ja että on vältettävä kaikkia yrityksiä saattaa naiset syrjään;
13. pitää myönteisenä kehitystä, jota on saavutettu ammattijärjestöjä ja poliittisia puolueita koskevassa lainsäädännössä sekä uskonnollisen syrjinnän kieltävässä lainsäädännössä;
14. toistaa unionin olevan täysin sitoutunut kehittyneeseen kumppanuuteen, jonka ehtona on selkeä poliittinen kehitys;
Syyria
15. tuomitsee voimakkaasti yhä lisääntyvän voimankäytön rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan sekä demokratia-aktivistien, ihmisoikeuksien puolustajien ja toimittajien raa'an ja järjestelmällisen vainon; on hyvin huolissaan vakavista ihmisoikeuksien loukkauksista, joihin Syyrian viranomaiset ovat syyllistyneet, kuten joukkopidätyksistä, ilman oikeudenkäyntiä suoritetuista teloituksista, mielivaltaisista pidätyksistä, katoamisista ja kidutuksesta;
16. ilmaisee vilpittömän osanottonsa uhrien perheille sekä solidaarisuutensa oikeuksiensa puolesta taistelevalle Syyrian kansalle, arvostaa sen rohkeutta ja päättäväisyyttä sekä tukee voimakkaasti sen pyrkimyksiä oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen toteuttamiseen kaikilta osin sekä taloudellisten ja sosiaalisten olojen parantamiseen;
17. tukee ulkoasioiden neuvoston 10. lokakuuta 2011 esittämiä päätelmiä, joissa Syyrian viranomaisia kehotetaan välittömästi lievittämään kriisialueilla asuvan väestön kärsimyksiä muun muassa sallimalla humanitaaristen järjestöjen ja työntekijöiden esteetön ja jatkuva pääsy alueelle ja palauttamalla ennalleen peruspalvelut, mukaan lukien esteetön pääsy sairaaloihin; toistaa Syyrian viranomaisille esittämänsä kehotuksen taata pääsy UNHRC:n selvitysryhmille ja sallia riippumattomien ja kansainvälisten tiedotusvälineiden toiminta Syyriassa rajoituksitta; katsoo, että Syyrian on noudatettava kansainvälisiä sitoumuksiaan ja etenkin kansalaisoikeuksia sekä poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan;
18. kehottaa lopettamaan tappamisen ja mielivaltaiset vangitsemiset, kidutuksen sekä lasten tappamisen ja kehottaa vapauttamaan poliittiset vangit ja antamaan oppositiojohtajille ja aktivisteille oikeuden kokoontua rauhanomaisesti ja järjestäytyä vapaasti ja turvallisesti; toistaa, että presidentti Bashar al-Assad on menettänyt kokonaan legitiimiytensä ja hänen pitäisi luopua vallasta välittömästi; tuomitsee jyrkästi rankaisemattomuuden ja kehottaa asettamaan presidentti al-Assadin ja hänen hallintonsa vastuuseen rikoksistaan;
19. pitää myönteisinä kaikkia Syyrian opposition järjestäytymispyrkimyksiä ja Syyrian kansallisneuvoston luomista elimenä, joka perustuu osallisuuteen ja joka edustaa erilaisia yhteisöjä ja vähemmistöjä ja on sitoutunut väkivallattomuuteen, ihmisoikeuksiin ja demokraattisiin arvoihin; kehottaa EU:ta tiivistämään yhteyksiään Syyrian kansallisneuvostoon ja muihin oppositiojohtajiin ja kehottaa kansallisneuvostoa toimimaan Syyrian kansannousun poliittisena foorumina; pitää myönteisenä, että Libya ja Egypti ovat tunnustaneet Syyrian kansallisneuvoston 19. lokakuuta 2011;
20. vaatii samalla käynnistämään välittömästi aidon ja osallistavan poliittisen prosessin, johon kaikki demokraattiset poliittiset toimijat, kristillinen yhteisö ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt voivat osallistua ja joka voisi toimia perustana Syyrian rauhanomaiselle ja lopulliselle siirtymiselle demokratiaan al-Assadin jälkeen;
21. kehottaa EU:ta reagoimaan Syyrian huononevaan tilanteeseen ja ryhtymään lisätoimiin Syyrian hallintoa ja sen kannattajia vastaan estämällä suorat investoinnit EU:sta Syyrian talouden tärkeimmille aloille; kehottaa määräämään hallintoon ja sen rahoittajiin kohdennettuja taloudellisia ja diplomaattisia pakotteita, mutta vähentämään minimiin Syyrian kansan elinoloihin kohdistuvat haitat; kehottaa EU:ta jatkamaan yhteistyötä Turkin ja alueen muiden voimien kanssa Arabiliitto mukaan lukien;
22. pahoittelee voimakkaasti Venäjän ja Kiinan asennetta niiden estettyä veto-oikeudellaan Syyrian hallinnon tuomitsevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman senkin jälkeen, kun presidentti Assad ja hänen hallintonsa ovat syyllistyneet kuukausien ajan jatkuviin raakuuksiin; kehottaa EU:n jäsenvaltioita jatkamaan painostusta YK:n tehokkaiden toimien aikaansaamiseksi niin, että kansainvälistä painostusta voidaan lisätä;
23. tuomitsee jyrkästi väkivallan, ahdistelun ja uhkailun EU:n alueella ja muistuttaa, että oikeus osoittaa mieltä vapaasti ja rauhanomaisesti on täysin taattu unionin jäsenvaltioissa, mikä koskee myös presidentti Bashar al-Assadia vastaan suunnattuja mielenosoituksia;
24. kehottaa Euroopan unionin jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta karkottaa EU:ssa olevia Syyrian diplomaatteja tai ryhtyä muihin asianmukaisiin toimiin, jos Euroopan unionin kansalaisiin kohdistuu ahdistelua tai uhkailua;
25. kehottaa perustamaan Syyrian valtion armeijalle lentokieltoalueen, jotta loikanneet sotilaat pääsisivät turvaan;
26. kehottaa perustamaan suoja-alueen Turkin rajan läheisyyteen, jotta hallinnon vainoamat henkilöt voisivat saada turvaa ja suojaa;
27. tuomitsee Yhdysvaltain Syyrian-suurlähettilään Robert Fordin turvallisuuteen kohdistetut uskottavat uhkaukset;
28. tuomitsee kaikenlaisen syrjinnän ja suvaitsemattomuuden, joka perustuu uskontoon ja uskoon ja kohdistuu uskonnon harjoittajiin, uskonnostaan luopuneisiin ja uskonnottomiin, sekä sellaisen syrjinnän ja suvaitsemattomuuden, joka perustuu sukupuoleen, etniseen alkuperään tai kieleen; korostaa jälleen kerran, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus on perusihmisoikeus;
29. kehottaa soveltamaan uusia kohdennettuja pakotteita henkilöihin, jotka ovat vastuussa järjestelmällisistä ihmisoikeusloukkauksista;
30. kehottaa EU:ta, joka on Syyrian suurin kauppakumppani, antamaan al-Assadin hallintoa tukevalle talouseliitille selvän valinnanmahdollisuuden niin, että liiketoimet unionin maiden kanssa edellyttävät kaikkien siteiden katkaisemista maan johtoon;
31. kehottaa tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä ja antamaan tukea valmiuksien parantamiselle Turkin ja UNHCR:n kanssa Syyriasta tulevien pakolaisten tilanteeseen liittyen;
32. tuomitsee lääkäreihin ja lääkintähenkilökuntaan kohdistuneet hyökkäykset ja kaikki tilanteet, joissa kansalaisia on estetty saamasta lääketieteellistä hoitoa tai sitä on vaikeutettu;
33. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Egyptin hallitukselle ja parlamentille sekä Syyrian arabitasavallan hallitukselle ja parlamentille.