PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta
9.11.2011
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Helmut Scholz, Marie-Christine Vergiat, Willy Meyer GUE/NGL-ryhmän puolesta
B7‑0583/2011
Euroopan parlamentin päätöslauselma tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että 2000-luvun alussa tapahtui siirtymä kohti moninapaista maailmaa, jossa tarvitaan yhteisten ongelmien kollektiivista hoitamista kansainvälisellä tasolla; katsoo, että sekä EU:n että Yhdysvaltojen on mukauduttava tilanteeseen omaksumalla yhteistyön periaate kansainvälisissä suhteissaan;
B. toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen taloudet vastaavat yhdessä noin puolta koko maailman taloudesta, minkä vuoksi näillä kahdella taloudella on erityinen vastuu meneillään olevan talous- ja rahoituskriisin ratkaisemisessa, sillä kriisi vaikuttaa kielteisesti sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin mutta myös maailmantalouteen sekä maailmanlaajuiseen poliittiseen kehitykseen;
C. ottaa huomioon, että kriisin aikana Yhdysvaltojen työttömyysaste on noussut 9,1 prosenttiin ja EU:n 9,5 prosenttiin; ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen nuorisotyöttömyys (19-vuotiaiden ja sitä nuorempien) on noussut 24,6 prosenttiin ja ylitti hiljattain 20 prosentin rajan EU:ssa (25-vuotiaat ja sitä nuoremmat) ja nousi ennätyslukemiin eli yli 40 prosenttiin Espanjassa ja Kreikassa;
D. ottaa huomioon, että kongressin budjettitoimiston mukaan Yhdysvaltojen väestön suurituloisimman prosentin inflaatioon sidotut keskimääräiset todelliset käytettävissä olevat tulot kotitaloutta kohti kasvoivat vuosina 1979–2007 275 prosentilla samalla, kun väestön pienituloisimman viidenneksen tulot ovat kasvaneet ainoastaan 18 prosentilla kuluneiden 28 vuoden aikana; ottaa huomioon, että samankaltainen, joskin hillitympi, varallisuuden epätasaisen jaon suuntaus on havaittavissa myös Euroopan unionissa;
E. ottaa huomioon, että sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ihmiset osoittavat mieltään kasvavaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta sekä suuryritysten valtaa ja näiden hallituksiin kohdistuvaa vaikutusvaltaa vastaan symbolisesti suurten pankkien ja pörssimarkkinoiden edessä; toteaa, että ihmiset kieltäytyvät maksamasta pankkialalla tehtyjen virheiden seurauksena syntynyttä laskua;
F. ottaa huomioon, että sekä Yhdysvallat että EU ja sen jäsenvaltiot eivät noudata YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista koskevia sitoumuksiaan ja että aikaa on jäljellä enää kolme vuotta huomattavien epäonnistumisten välttämiseksi;
G. ottaa huomioon, että sota Afganistanissa jatkuu ja aiheuttaa kymmeniä tuhansia siviiliuhreja ja heikentää tuhoisasti maan ja koko alueen vakautta; toteaa, ettei mitään maan ongelmista ole ratkaistu Nato-liittouman etupäässä sotilaallisen politiikan tuloksena;
H. toteaa, että Yhdysvallat ja Nato heikentävät asteittain kansainvälistä oikeutta rikkomalla kolmansien maiden alueellisen koskemattomuuden periaatetta ja muiden maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta, kuten tiedustelulennokkihyökkäykset Pakistaniin ja äskettäiset Naton väliintulot ovat osoittaneet;
I. ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat edelleen estämässä Palestiinan liittymistä Yhdistyneisiin kansakuntiin huolimatta niiden sitoutumisesta kahden valtion ratkaisun vahvistamiseen; ottaa huomioon, että kvartetti ei useiden vuosien aikana kyennyt omalta osaltaan edistämään Lähi-idän konfliktin ratkaisua;
J. ottaa huomioon, että useista julistuksista huolimatta edistystä on tapahtunut kovin vähän ydinaseriisunnan alalla; ottaa huomioon, että Yhdysvallat asentaa yksipuolisesti ohjustorjuntajärjestelmän osia eri puolille Eurooppa sen sijaan, että se pyrkisi tekemään yhteistyötä Venäjän kanssa turvallisuuskysymyksissä;
K. ottaa huomioon, että Obaman hallinto ei ole kumonnut Kuubaa koskevia pakotteita;
L. ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus on edelleen voimassa 38:ssa Yhdysvaltojen osavaltiossa sekä liittovaltion tasolla;
M. ottaa huomioon, että niin sanotussa terrorismin vastaisessa taistelussa CIA käytti nykyisissä EU:n jäsenvaltioissa sijaitsevia salaisia vankiloita laittomia kuulusteluja varten sekä kidutuskeinoja ennen epäiltyjen henkilöiden siirtämistä Yhdysvaltoihin, mistä esimerkkinä mainittakoon Abd al-Rahim al-Nashiri, jolle saatetaan määrätä kuolemantuomio;
1. ilmaisee solidaarisen tukensa protesteille ja mielenosoituksiin osallistuneiden kehotukselle, jonka mukaan rahoitusmarkkinakapitalismi on lopetettava ja varallisuus jaettava radikaalilla tavalla uudestaan; kehottaa EU:n ja Yhdysvaltojen poliittisia johtajia luopumaan välinpitämättömästä suhtautumisesta protesteihin ja etsimään ihmisten etujen mukaisia ratkaisuja meneillään olevaan talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisiin, tekemään lopun rahoitusmarkkinoiden käskyvallasta ja pyrkimään sen sijaan luomaan vaihtoehtoista politiikkaa, jonka avulla voidaan panna täytäntöön sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä maailmantalouden uudelleenjärjestely sellaisena kuin se on esitettynä Stiglitzin komitean raportissa;
2. kehottaa Yhdysvaltojen hallitusta luopumaan pääomasiirtojen kansainvälisen transaktiomaksun vastustamisesta;
3. kehottaa transatlanttisia kumppaneita puuttumaan talous- ja rahoituskriisin perussyihin ja ryhtymään välittömiin tehokkaisiin toimiin "uuden taloudellisen järjestyksen" luomiseksi; vaatii, että politiikan huomio siirretään keinottelijoiden pelastamisesta työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden poistamiseen maailmanlaajuisesti; kehottaa sen vuoksi tekemään tarvittavat muutokset transatlanttisen talousneuvoston tulevaan esityslistaan ja luomaan tiiviit ja avoimet suhteet transatlanttiseen lainsäätäjien vuoropuheluun;
4. toteaa, että American Jobs Act -aloite on ensimmäinen askel politiikan huomion siirtämisessä työpaikkojen luomiseen, ja kehottaa komissiota kehittämään omia tämänsuuntaisia politiikkaa koskevia ehdotuksia työpaikkojen luomisesta kriisin koettelemissa EU:n jäsenmaissa;
5. on syvästi huolissaan siitä, että YK:n peruskirjaa horjutetaan jatkuvasti; korostaa, että menettelytapoja on muutettava siten, että Naton sotilaallisen voiman strategiat korvataan muilla; kehottaa transatlanttisia kumppaneita toteuttamaan käytännössä monenkeskisyyttä koskevat sitoumuksensa ja erityisesti harjoittamaan kansainvälistä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä;
6. pitää myönteisenä Palestiinan liittymistä Unescoon ja pitää valitettavana, että Yhdysvallat lopetti jäsenmaksujensa maksamisen Unescolle tämän päätöksen seurauksena;
7. kehottaa tunnustamaan Palestiinan valtion viipymättä ja hyväksymään sen YK-jäsenyyshakemuksen; toistaa jälleen tukevansa vakaasti kahden valtion ratkaisua, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin ja Jerusalemin asemaan molempien valtioiden pääkaupunkina ja joka käsittää Israelin valtion ja itsenäisen, demokraattisen, yhtenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion, jotka elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden ilmapiirissä; kehottaa transatlanttisia kumppaneita toteuttamaan toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi;
8. toistaa jälleen, että niin sanottua terrorismin vastaista taistelua ei voida käydä siten, että kansainvälistä oikeutta rikotaan eikä sellaisten vakiintuneiden, yhteisten perusarvojen kustannuksella, joita ovat muun muassa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä oikeusvaltion periaatteen ja asiaankuuluvien Geneven yleissopimusten kunnioittaminen;
9. arvostelee nykyistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sekä EU:n että Yhdysvaltojen diplomaattista yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikan alueella erityisesti Syyriaa, Irania ja Libyaa koskevissa kysymyksissä ja pyytää myös kauppa- ja kulttuuripolitiikan uudelleensuuntaamista, sillä sen on tiukasti perustuttava puuttumattomuuden ja alueellisen koskemattomuuden periaatteisiin; kehottaa transatlanttisia kumppaneita toteuttamaan alueen jatkuvan ja kestävän rauhan ja turvallisuuden takaamiseen tähtääviä toimia;
10. kehottaa Yhdysvaltoja sekä EU:ta ja sen jäsenvaltioita vetämään kaikki sotilasjoukot Afrikan mantereelta; kehottaa ryhtymään yhteisiin toimiin Afrikan hallitusten ja Afrikan unionin tukemiseksi niiden pyrkimyksissä poistaa köyhyys ja aikaansaada taloudellista ja sosiaalista kehitystä; kehottaa maksamaan Afrikan unionin budjettiin korvauksia, sillä Naton väliintulon johdosta Afrikan unionin tärkeimmän rahoittajan Libyan maksut tyrehtyivät;
11. muistuttaa presidentti Obaman ydinaseriisuntaa koskevista lupauksista; kehottaa painokkaasti EU:ta ja Yhdysvaltoja varmistamaan, että aseistariisuntaneuvotteluihin voidaan palata monenvälisellä tasolla YK-järjestelmässä; toistaa Yhdysvalloille osoittamansa kehotuksen, jonka mukaan sen pitäisi:
Ø olla yhdistämättä ydinaseriisuntaa Yhdysvaltojen ja Naton tarpeettomaan Euroopan ohjuspuolustusjärjestelmää koskevaan hankkeeseen,
Ø olla kompensoimatta ydinaseriisuntaan liittyviä toimia tavanomaisilla aseilla,
Ø lopettaa uuden sukupolven taktisten ydinaseiden kehittäminen,
Ø ratifioida ydinkoekieltosopimus,
Ø ratifioida jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtämisen kieltämistä ja niiden hävittämistä koskeva Ottawan yleissopimus,
Ø ratifioida rypäleammuksia koskeva yleissopimus,
Ø lakata vastustamasta YK:n biologisia aseita ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen noudattamista koskevaa pöytäkirjaa,
Ø osallistua ydinsulkusopimuksen mukaisen järjestelmän lujittamiseen panemalla tarkoin täytäntöön kaikki sopimuksen velvoitteet ja erityisesti sen 2 artiklan,
Ø vauhdittaa kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja organisaation vahvistamista;
12. kehottaa Yhdysvaltoja lopettamaan Kuuban vastaisen saarron, vapauttamaan neljä yhdysvaltalaisissa vankiloissa pidätettynä olevaa Kuuban kansalaista, sallimaan, että nämä sekä Rene Gonzalez, joka vapautettiin aikaisemmin mutta pakotettiin jäämään Floridaan, palaavat Kuubaan ja sulkemaan Guantanamon sotilastukikohdan;
13. kehottaa Yhdysvaltoja ja Euroopan unionia muuttamaan erityisesti niiden ja Latinalaisen Amerikan välisiä poliittisia ja kaupallisia suhteita ja myös lopettamaan toimet, jotka koskevat yksinomaan kahdenvälisten yksipuolisten sopimusten tekemistä, ja aloittamaan sen sijaan uuden aikakauden luomalla kaupallisia ja poliittisia suhteita, jotka perustuvat kumppanuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen sekä rakentavaan ja tiiviimpään alueiden väliseen yhteistyöhön, jolla pyritään tukemaan Latinalaisen Amerikan hallituksia niiden sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä sosiaalisten ja yksilön ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävissä toimissa, sekä osallistumaan toimiin huumausainerikosten kitkemiseksi, kun otetaan huomioon, että Yhdysvallat ja EU ovat merkittävimpiä huumausaineiden markkinoita ja asekauppiaita;
14. ei hyväksy Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin aggressiivista markkinoille pääsyä koskevaa ohjelmaa ja kehottaa erityisesti Yhdysvaltoja luopumaan saarrosta saadakseen aikaan sopimuksen vähiten kehittyneiden maiden tukemispaketista tulevassa WTO:n ministerikokouksessa;
15. kehottaa Yhdysvaltoja ratifioimaan kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevan perussäännön;
16. vaati jälleen kerran Yhdysvaltoja lakkauttamaan kuolemantuomion liittovaltion ja osavaltioiden tasoilla;
17. panee merkille maaliskuussa 2011 aloitetut EU:n ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut henkilötietojen suojaa koskevasta sopimuksesta; muistuttaa tätä sopimusta koskevasta kannastaan, jonka se on esittänyt tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta 11. marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, ja painottaa, että tällaisessa puitesopimuksessa olisi taattava perusoikeuksien suojelun korkea taso vahvistamalla oikeudellisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia tietosuojaa koskevia vaatimuksia ja ottamalla käyttöön järjestelmiä, joilla vahvistetaan näiden vaatimusten tehokas täytäntöönpano käytännössä;
18. toistaa torjuvansa valikoimattomien tietojen ja matkustajatietojen vaihdon Yhdysvaltain ja yleisesti kaikkien kolmansien maiden kanssa niin sanotun terrorismin vastaisen taistelun yhteydessä; korostaa tarvetta saada vastavuoroisuuteen perustuen täydet tiedot kaikesta kansainvälisestä tietojen vaihtoa koskevasta kehityksestä Yhdysvaltojen viranomaisilta;
19. katsoo, että ilmastonmuutos, vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö ja energiatehokkuus pitäisi asettaa etusijalle transatlanttisen talousneuvoston esityslistalla; kannustaa tässä yhteydessä transatlanttista talousneuvostoa tekemään yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettavien energiansäästötoimien alalla; kehottaa entistä tiiviimpään sääntely-yhteistyöhön tuotteiden energiatehokkuusnormien yhteydessä;
20. kehottaa transatlanttista talousneuvostoa laajentamaan sähköisen liikkuvuuden yhteisten vaatimusten vahvistamiseen tähtäävää yhteistyötään siten, että se käsittää muitakin tuottajia, ja tarttumaan tähän historialliseen tilaisuuteen, jossa sillä on mahdollisuus tarjota reilun kaupan edellytyksiä Bolivian kaltaisille raaka-ainetoimittajille sen sijaan, että se pyrkisi uudistettuun ja ankaraan kilpailuun raaka-aineista köyhien kustannuksella;
21. korostaa, että Rio+20-huippukokous tarjoaa merkittävän tilaisuuden vahvistaa kansainvälisen tason poliittista sitoutumista kestävään kehitykseen sekä lujittaa teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä kumppanuuksia; korostaa, että Durbanin konferenssin yleisenä tavoitteena on edelleen pidettävä oikeudellisesti sitovan ja "yhteisen mutta eriytetyn vastuun" periaatteen mukaisen kansainvälisen sopimuksen aikaansaamista; kehottaa transatlanttisia kumppaneita toteuttamaan toimia, joilla saadaan aikaan vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, jonka avulla kahden celsiusasteen tavoite saavutetaan; ottaa huomioon, että hiilidioksidipäästöt kasvoivat ennätysmäiset kuusi prosenttia vuonna 2010, ja kehottaa sen vuoksi lisäämään pikaisesti puhtaan teknologian siirtämistä EU:sta ja Yhdysvalloista Kiinaan ja Intiaan;
22. katsoo, että tämän vuoksi Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen parlamentaarisen poliittisen vuoropuhelun tehostaminen on tarpeellista ja tärkeää; vaatii, että vuoropuhelua kehitetään avoimella ja selkeällä tavalla; kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltojen hallintoa ja parlamentteja kiinnittämään enemmän huomiota suhteisiin kansalaisyhteiskuntaan ja järjestämään säännöllisesti kuulemisia kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa;
23. on hyvin huolissaan Yhdysvaltojen kanssa käytävän lainsäädäntöä koskevan vuoropuhelun epätasapainosta ja sen vaikutuksesta unionin lainsäädäntöön; katsoo, että transatlanttisessa talousneuvostossa toteutettavien toimien sekä transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun on oltava avointa ja vastuullista;
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille sekä Yhdysvaltojen presidentille ja kongressille.