Päätöslauselmaesitys - B7-0588/2011Päätöslauselmaesitys
B7-0588/2011

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS rypäleammusten kieltämisestä

14.11.2011

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Ulrike Lunacek, Reinhard Bütikofer, Tarja Cronberg, Barbara Lochbihler, Raül Romeva i Rueda, Carl Schlyter, Keith Taylor, Malika Benarab-Attou Verts/ALE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0588/2011

Menettely : 2011/2913(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0588/2011
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0588/2011
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0588/2011

Euroopan parlamentin päätöslauselma rypäleammusten kieltämisestä

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon rypäleammuksista tehdyn yleissopimuksen (CCM-yleissopimuksen), joka tuli voimaan 1. elokuuta 2010 ja jolle 8. marraskuuta 2011 mennessä on antanut tukensa 111 maata (108 allekirjoittajamaata, joista 3 EU:n jäsenvaltioita, 63 ratifioinutta maata, mukaan luettuina 19 EU:n jäsenvaltiota ja 3 liittymistä);

–   ottaa huomioon 2. joulukuuta 1983 voimaan tulleen yleissopimuksen tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutukseltaan umpimähkäisiä, (CCW-yleissopimus) sekä yleissopimukseen tehdyt lisämuutokset ja pöytäkirjat (I–V) samoin kuin sen, että 8. marraskuuta 2011 50 maata oli allekirjoittanut yleissopimuksen ja että 114 valtiota oli yleissopimuksen sopimusvaltioita;

–   ottaa huomioon 26. elokuuta 2011 päivätyn luonnoksen rypäleammuksia koskevaksi kuudenneksi pöytäkirjaksi;

–   ottaa huomioon 20. marraskuuta 2008 antamansa päätöslauselman rypäleammuksia koskevasta yleissopimuksesta[1];

–   ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen voimaantulosta ja EU:n roolista[2];

–   ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa[3], 11. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehityksestä Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen[4] ja 7. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman edistyksestä miinoja koskevissa toimissa[5];

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että rypäleammukset aiheuttavat vakavan riskin siviileille, koska ne aiheuttavat kuolettavia vammoja, ja että konfliktien jälkitilanteissa rypäleammusten käyttö on aiheuttanut monia traagisia vammoja ja siviiliuhreja, koska räjähtämättömät ammukset jäävät usein lasten ja muiden pahaa-aavistamattomien siviilien löydettäviksi;

B.  ottaa huomioon, että useimpien EU:n jäsenvaltioiden, parlamenttien aloitteiden ja kansalaisjärjestöjen antama tuki on edistänyt ratkaisevalla tavalla rypäleammuksia koskevaan yleissopimukseen johtaneen "Oslon prosessin" päätökseen saattamista; ottaa huomioon, että rypäleammuksia koskevassa yleissopimuksessa on nykyisin 66 sopimusosapuolta ja että niistä 17 on EU:n jäsenvaltioita ja viisi jäsenehdokasvaltioita;

C. toteaa, että rypäleammuksia koskevassa yleissopimuksessa kielletään käyttämästä, kehittämästä, tuottamasta, muulla tavalla hankkimasta, varastoimasta, pitämästä hallussa tai välittämästä kenellekään rypäleammuksia suoraan tai epäsuorasti taikka auttamasta, kannustamasta tai suostuttelemasta ketään minkäänlaisiin toimiin, jotka on kielletty yleissopimuksen sopimusvaltioilta;

D. ottaa huomioon, että rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen mukaan rypäleammusten uhreja ovat kaikki henkilöt, jotka ovat kuolleet tai kärsineet fyysistä tai psyykkistä vauriota, taloudellista tappiota, sosiaalista syrjäytymistä tai oleellista häiriötä oikeuksiensa käyttämisessä rypäleammusten käytön takia, mukaan luettuna henkilöt, joihin rypäleammukset ovat vaikuttaneet suoraan ja myös heidän kärsimään joutuneet perheensä ja yhteisönsä;

E.  ottaa huomioon, että rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen määritelmän mukaan rypäleammus on ammus, joka suunniteltu levittämään tai vapauttamaan räjähtäviä tytärammuksia, joista jokainen painaa alle 20 kilogrammaa,

F.  ottaa huomioon, että rypäleammuksia koskevassa yleissopimuksessa edellytetään kaikkien rypäleammusten hävittämistä mahdollisimman pian mutta viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua yleissopimuksen voimaantulosta sopimuspuolena olevassa valtiossa, joka voi kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa pyytää pidennystä enintään neljäksi vuodeksi;

G. ottaa huomioon, että rypäleammuksia koskevassa yleissopimuksessa vahvistetaan uudet humanitaariset normit uhrien, joihin kuuluvat suoraan rypälepommeista kärsimään joutuneet henkilöt sekä heidän perheensä ja yhteisönsä, avustamiselle;

H.  ottaa huomioon, että CCW-yleissopimuksen yhteydessä olevassa kuudennessa luonnoksessa rypäleammuksia koskevaksi pöytäkirjaksi kielletään ainoastaan sellaisten rypäleammuksien käyttäminen, hankkiminen, varastointi ja hallussapito, jotka on tuotettu ennen 1. tammikuuta 1980, ja että jopa pitkän 12 vuoden mukautusajan jälkeen siinä kielletään eräät muut rypäleammukset, jotka on valmistettu 1. tammikuuta 1980 tai sen jälkeen, mutta sillä poikkeuksella, että kyseisissä rypäleammuksissa on vähintään yksi seuraavista suojauksista: (a) itsestään tuhoava mekanismi tai itsestään vaarattomaksi tekevä mekanismi; (b) itsestään passivoiva toiminto; tai (c) kaksi tai useampia aloitusmekanismeja, joista vähintään yksi toimii, ja itsestään tuhoava mekanismi; toteaa, että luonnoksessa rypäleammuksia koskevaksi kuudenneksi pöytäkirjaksi säädetään myös poikkeuksesta kaikille rypäleammuksille, jotka sisältävät mekanismin tai rakenteen, joka laukaisun jälkeen aiheuttaa sen, että enintään yksi prosentti räjähtämättömästä ammuksesta leviää ammuksen suunnitellulle toiminta-alueelle;

I.   toteaa, että rypäleammukset, joissa on vain yksi turvamekanismi, ovat osoittautuneet epäluotettaviksi ja että niistä jää maahan suuria määriä räjähtämättömiä tytärammuksia, jotka ovat aiheuttaneet lukuisia onnettomuuksia viime vuosina;

J.   ottaa huomioon, että luonnos rypäleammuksia koskevaksi kuudenneksi pöytäkirjaksi ei tarjoa sovittua avointa ja tarkistettavissa olevaa teknistä standardia toimintahäiriöiden määrästä;

K. ottaa huomioon, että lähes kaikki rypäleammukset, joita on käytetty viimeaikaisissa konflikteissa ja joilla on osoittautunut olevan vakavia humanitaarisia ja siviileihin kohdistuvia vaikutuksia, eivät ole kiellettyjä rypäleammuksia koskevan kuudennen pöytäkirjaluonnoksen nojalla;

L.  katsoo, että luonnos rypäleammuksia koskevaksi kuudenneksi pöytäkirjaksi ei ole yhteensopiva rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen kanssa eikä täydennä sitä;

M. ottaa huomioon, että luonnoksessa rypäleammuksia koskevaksi kuudenneksi pöytäkirjaksi asetetaan velvoitteita, jotka ovat heikompia kuin eräissä kansallisissa politiikoissa jo hyväksytyt;

N. ottaa huomioon, että luonnos rypäleammuksia koskevaksi kuudenneksi pöytäkirjaksi saattaa erityisen kansainvälisen oikeuskehyksen tarjotessaan johtaa rypäleammuksien käytön lisääntymiseen, minkä tiedetään aiheuttavan siviileille vahinkoa, jota ei voida hyväksyä;

O. katsoo, että luonnos rypäleammuksia koskevaksi kuudenneksi pöytäkirjaksi synnyttää vaarallisen ennakkotapauksen kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, sillä se luo ennennäkemättömän tilanteen, jossa käyttöön otetaan heikompi kansainvälinen standardi, joka on hyväksytty sen jälkeen kun suurin osa maailman valtioista on hyväksynyt tiukemman standardin, vaikka kansainvälisen humanitaarisen oikeuden pitäisi olla kumuloituvaa ja tarjota yhä parempi suoja siviileille;

P.  ottaa huomioon, että luonnos rypäleammuksia koskevaksi kuudenneksi pöytäkirjaksi saattaa heikentää CCW-yleissopimuksen uskottavuutta ja mainetta, koska se luo vaihtoehtoisen humanitaarisen oikeuden säädöksen ja heikomman normin;

Q. ottaa huomioon, että yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille nousee esiin vakavia kysymyksiä siitä, onko johdonmukaista tai edes laillista osallistua näihin neuvotteluihin, joiden tarkoituksena on jatkaa rypäleammusten käyttöä, vaikka rypäleammuksia koskevassa yleissopimuksessa edellytetään rypäleammusten kaikenlaisen käytön vähentämistä ja kannustetaan liittymään kyseiseen yleissopimukseen;

R.  katsoo, että luonnos rypäleammuksia koskevaksi kuudenneksi pöytäkirjaksi saattaa heikentää pyrkimyksiä saavuttaa tilanne, jossa kaikki valtiot ovat liittyneet rypäleammuksia koskevaan yleissopimukseen;

1.  kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita pidättymään sellaisen eräitä tavanomaisia aseita koskevaan yleissopimukseen (CCW‑yleissopimus) mahdollisesti sisältyvän pöytäkirjan hyväksymisestä, tukemisesta tai ratifioimisesta, jolla sallittaisiin rypäleammuksia koskevassa yleissopimuksessa kiellettyjen rypäleammusten käyttö, ja kehottaa neuvostoa ja EU:n jäsenvaltioita toimimaan sen mukaisesti Genevessä 14.–25. marraskuuta 2011 pidettävässä CCW‑yleissopimuksen neljännessä tarkistuskonferenssissa;

2.  kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita, jotka eivät ole rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen sopimuspuolia, liittymään siihen pikaisesti ja kehottaa yleissopimuksen allekirjoittaneita valtioita ratifioimaan sen mahdollisimman pian;

3.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä liittyneet yleissopimukseen, mutta haluavat vähentää rypäleammusten vaikutusta ihmisiin, toteuttamaan viipymättä ennen liittymistä voimakkaita ja avoimia kansallisia toimia, muun muassa keskeyttämään rypäleammusten käytön, valmistuksen ja siirron ja aloittamaan rypäleammusvarastojen tuhoamisen;

4.  kehottaa kaikkia rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittaneita EU:n jäsenvaltioita hyödyntämään kaikki tilaisuudet, joilla ne voivat kannustaa muun muassa kahdenvälisten kokousten, sotilaallisen vuoropuhelun ja monenvälisten foorumien avulla sellaisia valtioita, jotka eivät ole yleissopimuksen osapuolia, liittymään siihen mahdollisimman pian, sekä tekemään parhaansa yleissopimuksen 21 artiklassa asetetun velvoitteen mukaisesti saadakseen tällaiset valtiot pidättäytymään käyttämästä rypäleammuksia;

5.  kehottaa kaikkia valtioita osallistumaan rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen täysistuntojenväliseen kokoukseen Genevessä 16.–19. huhtikuuta 2012 ja sopimusvaltioiden kolmanteen kokoukseen Oslossa 10.–14. syyskuuta 2012;

6.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita aloittamaan yleissopimuksen täytäntöönpanon muun muassa tuhoamalla varastoja, ryhtymällä raivaukseen ja avustamalla uhreja sekä osallistumaan sellaisille muille valtioille suunnattuun rahoitukseen tai erilaiseen apuun, jotka haluavat ryhtyä panemaan yleissopimusta täytäntöön;

7.  kehottaa neuvostoa ja komissiota sisällyttämään joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan vakiolausekkeen lisäksi myös rypäleammusten kieltämisen vakiolausekkeena sopimuksiin kolmansien maiden kanssa;

8.  kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan rypäleammusten vastaiset toimet erottamattomaksi osaksi yhteisön ulkoisen avun ohjelmia, jotta voidaan tukea ammusvarastojen tuhoamista ja humanitaarista apua kolmansissa maissa;

9.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota ryhtymään toimiin, joilla estetään kolmansia maita antamasta rypäleammuksia valtiosta riippumattomille toimijoille;

10. edellyttää EU:n jäsenvaltioiden ilmoittavan avoimesti tämän päätöslauselman mukaisesti toteuttamistaan toimista ja raportoimaan toiminnastaan julkisesti yleissopimuksen mukaisesti;

11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille sekä rypäleammusten vastaiselle liitolle.