PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoituksista Euroopan unionissa (2011/2958(RSP))
13.12.2011
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Rovana Plumb, Stephen Hughes S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0727/2011
B7‑0728/2011
Euroopan parlamentin päätöslauselma työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoituksista Euroopan unionissa (2011/2958(RSP))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0258/2011),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21, 45 ja 47 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15, 21, 29, 34 ja 45 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 151 artiklan,
– ottaa huomioon työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68,
– ottaa huomioon 6. joulukuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Liikkuvuuden avulla uusia ja parempia työpaikkoja: Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma (2007–2010)" (KOM(2007)0773),
– ottaa huomioon 18. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vaikutuksista ja EU:n laajentumisesta (KOM(2008)0765),
– ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vahvistaminen: oikeudet ja tärkeimmät kehitysaskelet" (KOM(2010)0373),
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen työntekijöiden vapaata liikkumista Euroopan unionin työmarkkinoilla rajoittavasta siirtymäkauden järjestelystä,
– ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien siirtymäjärjestelyjen toimivuudesta, KOM(2011)0729 lopullinen,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon liikkuvuutta EU:n sisäisillä työmarkkinoilla haittaavien jäljellä olevien esteiden tunnistamisesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että oikeus asua ja tehdä työtä toisessa unionin jäsenvaltiossa on yksi EU:n perusvapauksista, joilla taataan yhtäläinen kohtelu sekä suojelu kansalaisuuteen perustuvalta syrjinnältä, joka on perussopimuksissa tunnustetun unionin kansalaisuuden olennainen osa, mutta että silti kahteen jäsenvaltioon kohdistetaan yhä rajoituksia, jotka koskevat oikeutta hakea työtä toisen jäsenvaltion alueelta;
B. toteaa, että 11. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon mukaan liikkuvia työntekijöitä vastaanottaneiden jäsenvaltioiden taloudet ovat hyötyneet Romanian ja Bulgarian liikkuvista työntekijöistä;
C. toteaa, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät sovella siirtymäjärjestelyjä vuosina 2004 ja 2007 liittyneistä jäsenvaltioista tulevien työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen, eivät ole ilmoittaneet kielteisistä vaikutuksista, mutta muutamat jäsenvaltiot ovat päättäneet jatkaa rajoitusten soveltamista työmarkkinoillaan Romanian ja Bulgarian kansalaisiin enemmän poliittisten paineiden takia kuin perusteltujen taloudellisten ja työmarkkinoihin liittyvien mahdollisten haittojen vuoksi;
D. toteaa, että viimeaikaisten, vuoden 2010 lopulla julkaisujen tilastojen mukaan toisen jäsenvaltion alueella oleskelevat Romaniasta ja Bulgariasta peräisin olevat liikkuvat työntekijät muodostavat 0,6 prosenttia EU:n koko väestöstä;
E. ottaa huomioon, että romanialaiset ja bulgarialaiset työntekijät ovat vaikuttaneet myönteisesti vastaanottavien jäsenvaltioiden työmarkkinoihin, sillä he asettuivat sellaisille toimi- ja ammattialoille, joilla vallitsi työvoimapula;
F. ottaa huomioon, että komission viimeisimmän tiedonannon mukaan romanialaiset ja bulgarialaiset liikkuvat työntekijät ovat syntyperäistä väestöä paljon todennäköisemmin taloudellisesti tuottavassa elämänvaiheessa sen perusteella, että EU2-maista muuttaneista työikäisistä 65 prosenttia on alle 35-vuotiaita, kun taas EU15-maiden työvoimasta heidän osuutensa on vain 34 prosenttia;
G. ottaa huomioon, että Eurostatin tietojen mukaan romanialaiset ja bulgarialaiset liikkuvat työntekijät eivät vaikuta merkittävästi vastaanottavien valtioiden palkkoihin ja työttömyysasteeseen;
H. ottaa huomioon, että muuttoliikettä ohjaa lähinnä työvoiman kysyntä ja silloin, kun Euroopan tasolla vallitsee työvoiman tarjonnan ja kysynnän epäsuhta, siirtymäkauden esteet voivat haitata eurooppalaisten yritysten talouskehitystä ja heikentää oikeutta työskennellä ja oleskella toisen jäsenvaltion alueella;
I. ottaa huomioon, että perussopimuksissa tunnustettuun yhtäläiseen kohteluun perustuvaa vapaan liikkuvuuden perusvapautta rajoitetaan romanialaisten ja bulgarialaisten työntekijöiden kohdalla kokonaan tai osittain ja että samaan aikaan työntekijöiden rajatylittävä liikkuvuus ”palveluissa” (alihankkijoiden ja välittäjien kautta) yhä useammin korvaa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden, mikä johtaa epäreiluun kilpailemiseen palkka- ja työoloilla;
J. ottaa huomioon, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on sekä EU:lle että jäsenvaltioille myönteinen sosioekonominen esimerkki, sillä se tukee EU:n yhdentymistä, taloudellista kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja henkilöiden ammatillista etenemistä, ehkäisee talouskriisin kielteisiä vaikutuksia ja luo vahvemman taloudellisen mahdin, joka on valmis globaalin muutoksen haasteisiin;
K. katsoo, että viime aikoina elinkeinoelämän muutoksen, globalisaation, uusien työnteon mallien, väestörakenteen muutoksen ja liikennemuotojen kehityksen myötä muuttunut yhteiskunta edellyttää työntekijöiden entistä suurempaa liikkuvuutta;
L. katsoo, että EU:n sisäinen liikkuvuus on äärimmäisen tärkeää sen varmistamiseksi, että kaikille EU:n kansalaisille taataan samat oikeudet ja vastuut;
M. ottaa huomioon, että komission viimeisimmässä tiedonannossa todetaan, että kansallisten työmarkkinoiden häiriöt aiheutuvat monesta eri tekijästä, kuten talous- ja rahoituskriisistä sekä rakenteellisista työmarkkinaongelmista, eivät romanialaisten ja bulgarialaisten työntekijöiden saapumisesta työmarkkinoille;
N. ottaa huomioon, että vuonna 2010 romanialaiset ja bulgarialaiset työntekijät edustivat vain yhtä prosenttia kaikista työttömistä (ikäryhmä 15–64) EU:ssa verrattuna 4,1 prosenttiin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista ja että näin ollen heillä ei ollut mitään vaikutusta yksitäisten maiden työmarkkinakriisiin;
O. ottaa huomioon, että Euroopan tasolla tällä hetkellä vallitsevan taloudellisen taantuman aikana liikkuvien työntekijöiden kotimaahansa lähettämillä summilla voi olla positiivinen nettovaikutus lähettävien maiden maksutaseeseen;
P. ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet aikovansa säilyttää romanialaisia ja bulgarialaisia työntekijöitä koskevat rajoitukset vuoteen 2014 asti ja että toiset ovat ilmoittaneet avaavansa työmarkkinansa kaikille EU:n alueen työntekijöille;
1. kehottaa jäsenvaltioita luopumaan kaikista voimassa olevista siirtymäkauden toimenpiteistä, koska ei ole mitään todellista taloudellista perustetta rajoittaa romanialaisten ja bulgarialaisten oikeutta työskennellä ja asua toisen jäsenvaltion alueella; katsoo, että nämä esteet ovat haitallisia ja edustavat EU:n kansalaisiin kohdistuvia syrjiviä toimenpiteitä, ja kehottaa panemaan etuuskohtelulausekkeen tehokkaasti täytäntöön koko unionissa;
2. kehottaa neuvostoa hyväksymään kokonaisuudessaan komission viimeisimmän tiedonannon ja noudattamaan ehdotettua toimintalinjaa kun se arvioi, ovatko siirtymäkauden rajoitukset hyödyllinen ja tarpeellinen toimenpide;
3. kehottaa komissiota ehdottamaan selkeää määritelmää termeille "työmarkkinoiden vakavat häiriöt" tai "niiden uhat";
4. kehottaa komissiota valmistelemaan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin indikaattoreihin perustuvat selkeät mittarit ja nykyistä paremmat menetelmät, joiden perusteella voidaan arvioida, onko selvää tarvetta jatkaa osittain tai kokonaan rajoituksia, jotka jäsenvaltiot ovat säätäneet sillä perusteella, että romanialaiset ja bulgarialaiset työntekijät saattavat aiheuttaa häiriötä niiden kansallisilla työmarkkinoilla, sekä soveltamaan tätä menettelyä myös siinä tapauksessa, kun jäsenvaltio vaatii suojalauseketta;
5. kehottaa komissiota julkaisemaan mahdollisimman avoimella tavalla kriteerit, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset rajoitukset, ja ottamaan huomioon vaikutukset, joita tällaisella päätöksellä on Euroopan unionin talouteen, sekä sen, millaisia tulkintoja Euroopan unionin tuomioistuin on hyväksynyt perusvapauksia koskevien poikkeusten tiukassa tulkinnassa;
6. huomauttaa, että jäsenvaltiot, jotka säilyttävät rajoitukset ilman selkeää ja avointa työmarkkinoiden vakaviin häiriöihin liittyvää perustetta rikkovat Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden mukaan liittymissopimuksia; kehottaa komissiota perussopimusten valvojana varmistamaan liittymissopimusten noudattamisen;
7. kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan määritelmää, menetelmiä, indikaattoreita ja kriteerejä, kun ne valmistelevat komissiolle annettavia ilmoituksia, jotka koskevat siirtymäkauden rajoitusten käyttöönottoa tai jatkamista;
8. panee merkille, että Romanian ja Bulgarian kansalaisille asetetut rajoitukset, jotka koskevat laillista osallistumista muiden 25 EU:n jäsenvaltion työmarkkinoille, lisäävät pimeän työn tekemistä, mikä lopulta johtaa työntekijöiden oikeuksien rikkomiseen ja pimeän talouden osuuden kasvamiseen;
9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kumoamaan rajoittavat siirtymäkaudet, jotta Romanian ja Bulgarian kansalaiset voivat nauttia perussopimusten mukaisesta yhdenvertaisesta kohtelusta ja varmistamaan näin yritysten välinen oikeudenmukainen kilpailu ja estetään taloudellinen ja sosiaalinen polkumyynti;
10. panee merkille, että siirtymäkauden toimenpiteet haittaavat näennäisen ammatinharjoittamisen ja pimeän työn torjuntaa, sillä työntekijät, joilla ei ole oikeutta osallistua vapaasti laillisille työmarkkinoille, valitsevat joskus näennäisen ammatinharjoittamisen tai pimeän työn ilman asianmukaista palkkaa ja työoloja;
11. kehottaa EU:n 25 jäsenvaltiota kuulemaan työmarkkinaosapuolia tarpeen mukaan ennen kuin päätetään, lopetetaanko romanialaisten ja bulgarialaisten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta kokonaan tai osittain koskevat rajoitukset vai jatketaanko niitä;
12. kehottaa jäsenvaltioita, jotka aikovat pitää ennallaan romanialaisia ja bulgarialaisia työntekijöitä työmarkkinoilla koskevat rajoitukset, esittämään selkeällä ja avoimella tavalla täydet perustelut vakuuttavin argumentein ja tiedoin, mukaan luettuna kaikki sosioekonomiset indikaattorit, jotka ovat johtaneet siihen päätelmään, että maantieteellinen liikkuvuus aiheuttaa vakavia häiriöitä niiden kansallisilla työmarkkinoilla;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.