Menettely : 2012/2552(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0130/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0130/2012

Keskustelut :

PV 15/03/2012 - 7
CRE 15/03/2012 - 7

Äänestykset :

PV 15/03/2012 - 11.7
CRE 15/03/2012 - 11.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0091

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 128kWORD 74k
6.3.2012
PE483.175v01-00
 
B7-0130/2012

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0101/2012 johdosta

työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti


Marseillessa 12.–17. maaliskuuta 2012 järjestettävästä maailman kuudennesta vesifoorumista (2012/2552(RSP))


Richard Seeber, Sophie Auconie, Daciana Octavia Sârbu, Gerben‑Jan Gerbrandy, Michèle Rivasi, Miroslav Ouzký, Sabine Wils ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma Marseillessa 12.–17. maaliskuuta 2012 järjestettävästä maailman kuudennesta vesifoorumista (2012/2552(RSP))  
B7‑0130/2012

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Marseillessa 12.–17. maaliskuuta 2012 järjestettävän maailman kuudennen vesifoorumin,

–   ottaa huomioon Marrakeshissa vuonna 1997, Haagissa vuonna 2000, Kiotossa vuonna 2003, Méxicossa vuonna 2006 ja Istanbulissa vuonna 2009 järjestettyjen maailman viiden ensimmäisen vesifoorumin loppujulistukset,

–   ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 28. heinäkuuta 2010 antaman päätöslauselman 64/292 vettä ja jätevesihuoltoa koskevasta ihmisoikeudesta ja YK:n ihmisoikeusneuvoston 30. syyskuuta 2010 antaman päätöslauselman 15/9 ihmisoikeuksista ja puhtaan juomaveden ja jätevesihuollon saatavuudesta,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien 8. syyskuuta 2000 antaman vuosituhatjulistuksen, jossa asetettiin vuosituhattavoitteet kansainvälisen yhteisön yhdessä vahvistamiksi köyhyyden poistamista koskeviksi tavoitteiksi ja jossa edellytettiin, että vuoteen 2015 mennessä ilman puhdasta juomavettä ja perusjätevesihuoltoa olevien väestöosuus puolitetaan,

–   ottaa huomioon maailman vesitilannetta koskevan kolmannen YK:n kehitysraportin "Water in a Changing World",

–   ottaa huomioon Budapestissa 16.–18. toukokuuta 2011 kokoontuneen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen antaman päätöslauselman vesien saastumisesta,

–   ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(1) ("vesipuitedirektiivi"),

–   ottaa huomioon 29. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n yhteisen kannan muodostamisesta ennen Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssia (Rio+20)(2),

–   ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman vedestä ennen Istanbulissa 16.–22. maaliskuuta 2009 järjestettävää maailman viidettä vesifoorumia(3) ja 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Mexico Cityssä 16.–22. maaliskuuta 2006 järjestettävästä maailman neljännestä vesifoorumista(4),

–   ottaa huomioon komissiolle 25. tammikuuta 2012 esitetyn kysymyksen Marseillessa 12.‑17. maaliskuuta 2012 järjestettävästä maailman kuudennesta vesifoorumista (O‑000013/2012 – B7-0101/2012),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että melkein puolet maailman väestöstä on ilman jätevesihuoltoa, yli 800 miljoonaa ihmistä käyttää yhä likaisia juomavesilähteitä ja puhtaan juomaveden ja jätevesipalveluiden riittämätön saatavuus sekä huonot hygieniakäytänteet aiheuttavat yli 2,5 miljoonan lapsen kuoleman vuosittain,

B.  ottaa huomioon, että vesihuolto vaikuttaa suoraan ihmisten terveyteen, energiantuotantoon, maatalouteen ja elintarviketurvaan ja että tehokas vesihuolto on köyhyyden vähentämisen välttämätön ennakkoehto,

C. ottaa huomioon, että metsäkato, kaupungistuminen, väestönkasvu, biologinen ja kemiallinen pilaantuminen ja ilmastonmuutos luovat suurempia paineita puhtaiden ja turvallisten vesiresurssien saatavuudelle ja laadulle sekä aiheuttavat suurempia veteen liittyvien ääri-ilmiöiden riskejä ja että köyhät väestöt ovat suojattomimpia suhteessa näihin kehityssuuntiin ja vähiten kykeneviä sopeutumaan niihin,

D. ottaa huomioon, että vesivarat jakautuvat maantieteellisesti hyvin epätasaisesti ja että niitä hallitaan usein parhaiten "monitasoisen hallinnon" lähestymistavalla, jossa alue- ja paikallisviranomaisten rooli korostuu,

E.  ottaa huomioon, että parlamentti kehotti maailman neljännestä ja viidennestä vesifoorumista antamissaan päätöslauselmissa komissiota ja neuvostoa kannustamaan EU:n paikallisviranomaisia osoittamaan osan käyttäjiltä vesi- ja jätehuoltopalveluista kerätyistä maksuista hajautettuihin yhteistyöhankkeisiin ja että tällaiset pyynnöt eivät ole johtaneet mihinkään toimiin huolimatta siitä, että toiminta tällä alalla lisäisi veden ja jätevesihuollon saatavuutta köyhimpien ihmisten kohdalla,

F.  ottaa huomioon, että kehitysmaissa vesi-infrastruktuurijärjestelmät ovat usein riittämättömiä ja kehittyneissä maissa vanhentuneita,

G. ottaa huomioon, että uudella teknologialla on mahdollista lisätä vedenkäytön tehokkuutta ja kestävyyttä ja että uutta teknologiaa voidaan käyttää erityisesti kehitysmaiden eduksi,

H. ottaa huomioon, että vesipuitedirektiivillä säädettiin kehykset puhtaan veden suojelemiselle ja säilyttämiselle EU:ssa sekä sen pitkän aikavälin kestävälle käytölle,

I.   katsoo, että vesien hyvä tila saavutetaan parhaiten vähentämällä ympäristöön joutuvia pilaavien aineiden päästöjä ja häviöitä,

J.   ottaa huomioon, että ehdotetuissa, älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi annettuun Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvissä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan uusissa kehyksissä on puolustettu ympäristö- ja ilmastokysymysten valtavirtaistamista,

K. ottaa huomioon, että kolmen vuoden välein kokoontuva maailman vesifoorumi tarjoaa ainoalaatuisen kohtauspaikan, jossa vesialan edustajat sekä alan politiikasta ja päätöksistä vastaavat tahot kautta maailman voivat kokoontua, keskustella ja yrittää löytää ratkaisuja vedensaannin varmistamiseen,

L.  ottaa huomioon, että maailman kuudes vesifoorumi, jonka teemana on "ratkaisujen aika", on määritellyt vesivaroja koskevan toiminnan 12 keskeistä painopistettä, jotka on ryhmitelty kolmeksi strategiseksi suunnaksi – nimittäin "kaikkien hyvinvoinnin turvaaminen", "talouskehityksen edistäminen" ja "säilytä sininen planeetta" – sekä kolme menestyksen edellytystä,

Kaikkien hyvinvoinnin turvaaminen

1.  toteaa, että vesi on ihmiskunnan yhteinen hyödyke, joten sitä ei saisi käyttää taloudellisen hyödyn hankkimiseen, ja että veden saatavuuden olisi oltava kaikille kuuluva perusoikeus; pitää myönteisenä sitä, että Yhdistyneet kansakunnat on tunnustanut puhdasta juomavettä ja jätevesihuoltoa koskevan ihmisoikeuden, joka juontuu kohtuullista elintasoa koskevasta oikeudesta; vaatii ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta kaikkein köyhimmille väestönosille taataan veden saatavuus vuoteen 2015 mennessä;

2.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sitoutumistaan vesi- ja jätevesihuoltoa koskevien Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen ja ottamaan huomioon kestävän kehityksen konferenssin (Rio+20) asiaa koskevat päätelmät; korostaa, että maailman vesifoorumin keskusteluissa olisi pyrittävä maataloutta ja talouskehitystä koskevien ratkaisujen löytämiseen siten, että varmistetaan veden hyvä saatavuus ja laatu;

3.  korostaa, että on sitouduttava konkreettisesti vesihuollon edistämiseen ja vesivarojen suojeluun erityisesti valmistauduttaessa tulevaan Rio+20-konferenssiin;

4.  pitää kansanterveyden ja ympäristön suojelua kaiken vesihuoltopolitiikan painopisteinä; painottaa juomavesivarojen suojelun keskeistä merkitystä ihmisten terveydelle; kehottaa suunnittelemaan ja toteuttamaan vesivaroja koskevia toimenpiteitä vesistöalueen laajuudessa ja ottaen huomioon koko hydrologisen kierron; toteaa, että vesien pilaantumiseen olisi puututtava päästöjen lähteellä ja että olisi vähennettävä sellaisten vaarallisten aineiden määrää, jotka joutuvat ympäristöön ja juomavesivarantoihin; kehottaa panemaan täytäntöön "saastuttaja maksaa" -periaatteen;

5.  korostaa vesivarojen merkitystä rauhan ja yhteistyön edistämisessä; kehottaa tekemään ja panemaan täytäntöön kansainvälisiä sopimuksia rajat ylittävien pinta- ja pohjavesien yhteisestä hallinnasta ja kokoamaan väestöt ja hallinnot yhteen vesivarojen kestävän hallinnan varmistamiseksi sekä suojatoimenpiteenä paikallisia ja kansainvälisiä konflikteja vastaan;

Talouskehityksen edistäminen

6.  korostaa tarvetta tasapainottaa veden käyttöä, jotta turvataan veden kysyntä ja saatavuus sekä laatu, erityisesti kehitysmaissa; kehottaa ottamaan käyttöön yhdennetyt vesivarojen hallintasuunnitelmat sekä maankäytön suunnittelun kansainvälisessä, kansallisessa ja paikallisessa laajuudessa;

7.  kehottaa tekemään julkisia ja yksityisiä investointeja innovatiivisen vesiteknologian tutkimiseen ja kehittämiseen kaikilla aloilla; kannustaa käyttämään uutta vesiteknologiaa ja uusia välineitä ja laitteita maataloudessa, jotta tuotetaan riittävästi ja turvallisia elintarvikkeita kestävällä tavalla ja käytetään vettä tehokkaammin sekä hyödynnetään paremmin muita kuin tavanomaisia veden lähteitä, mukaan lukien käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttö kastelussa ja teollisissa tarkoituksissa;

8.  kehottaa poistamaan esteitä, jotka haittaavat muun muassa veden säästämistä, vedenkeruuta, kastelutekniikoita, pohjavesien hoitoa ja jätevesihuoltoa koskevan tietämyksen ja teknologian siirtoa;

9.  painottaa vedenkäytön tehokkuuden merkitystä; kehottaa käyttämään vettä tehokkaammin erityisesti maatalouden kaltaisilla aloilla, joilla vettä käytetään eniten ja joilla tehokkuuden tuomia säästöjä voidaan saavuttaa eniten; kehottaa myös määrittämään tehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sellaisille EU:n markkinoille saatettaville tuotteille, jotka vaikuttavat suuresti vedenkulutukseen, ja ottamaan myös huomioon asiaan liittyvät energiansäästömahdollisuudet;

10. korostaa, että kestävä vedenkäyttö on välttämätöntä niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta; kehottaa lisäämään vedenhinnoittelujärjestelmien avoimuutta;

Säilytä sininen planeetta

11. korostaa, että vesivarat ovat erityisen alttiit ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mikä voi johtaa saatavilla olevan veden ja erityisesti juomaveden määrän ja laadun alenemiseen sekä tulvien ja kuivien kausien voimistumiseen ja tiheämpään esiintymiseen; kehottaa ottamaan vesivaroihin kohdistuvan vaikutuksen asianmukaisesti huomioon ilmastonmuutokseen mukautumista ja sen lieventämistä koskevissa toimintalinjoissa; korostaa riskinehkäisy-, hillitsemis- ja vastausstrategioiden merkitystä vesivaroihin liittyvien ääri-ilmiöiden ehkäisemisessä;

12. pyytää kaikkia maita asettamaan vuoteen 2015 mennessä yhdyskuntajätevesistä ja maa-alueilla tapahtuvista toiminnoista aiheutuvan kemiallisen ja biologisen pilaantumisen vähentämistä koskevan määrällisen tavoitteen, jotta veden laatua suojellaan ja parannetaan ja jotta tuetaan vesivarojen ja ekosysteemien kestävyyttä; muistuttaa jäsenvaltioita, että ne ovat vesipuitedirektiivin mukaan velvollisia varmistamaan vesien hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä; pyytää jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin ja asettamaan riittävästi rahoitusta saataville, jotta nämä veden laatua koskevat tavoitteet saavutetaan;

Onnistumisen edellytykset

13. kannustaa kehittämään yhteisen hydrologisen tietopohjan maailmanlaajuisesti ja EU:n tasolla; kehottaa kehittämään keskeisiä yleisindikaattoreita, jotka kuvaavat veden laatua, määrää, saatavuutta ja huokeutta sekä vedenkäytön tehokkuutta vesistöalueiden tasolla;

14. tukee yhdennettyjen vesistöalueiden hallintasuunnitelmien kehittämistä maailmanlaajuisella tasolla; korostaa vesistöalueiden hallintasuunnitelmien ensisijaista roolia vesipuitedirektiiviin liittyvässä EU:n vesipolitiikan täytäntöönpanossa; korostaa alue- ja paikallisviranomaisten keskeistä roolia maailmanlaajuisten vesikysymysten ratkaisemisessa kustannustehokkaalla tavalla ja korruption ehkäisemisessä;

15. kehottaa komissiota Euroopan unionin puolesta ja jäsenvaltioita liittymään maasta toiseen ulottuvien vesistöjen käyttöä koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1997 yleissopimukseen sekä edistämään maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelua ja käyttöä koskevaan vuoden 1992 Helsingin yleissopimukseen tehtyjen muutosten täytäntöönpanoa, joiden myötä tämän välineen soveltamisala laajenisi YK:n Euroopan talouskomission jäsenmaita laajemmalle; kannustaa myös mahdollisimman monia tahoja ratifioimaan vuoden 1992 Helsingin yleissopimukseen liitetyn, vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan, jotta edistetään kansallisten ja maasta toiseen ulottuvien vesistöjen koordinoitua ja kestävää hallintaa;

16. korostaa tarvetta keskittää saatavilla oleva rahoitus aihekohtaisesti vesikysymyksiin ja ottaa vesikysymykset huomioon kaikilla politiikan aloilla, muun muassa kaikkien EU:n rahoitusvälineiden ja oikeudellisten välineiden yhteydessä; korostaa, että vesikysymyksiin liittyvien haasteiden kohtaaminen on erottamaton osa menestyksekästä siirtymistä toimivaan "vihreään talouteen";

17. toistaa komissiolle ja neuvostolle osoittamansa kehotuksen kannustaa EU:n paikallisviranomaisia sijoittamaan osan käyttäjiltä vesi- ja jätehuoltopalveluista kerätyistä maksuista hajautettuihin yhteistyöhankkeisiin; kiinnittää huomiota joidenkin jäsenvaltioiden käyttöön ottamaan vettä koskevan yhden prosentin solidaarisuusmaksun periaatteeseen mahdollisena edistettävänä esimerkkinä;

18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.

 

(1)

EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

(2)

P7_TA-PROV(2011)0430.

(3)

P6_TA(2009)0137.

(4)

P6_TA(2006)0087.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö