PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS työllistävää elpymistä koskevasta tavoitteesta
6.6.2012 - (2012/2647(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Pervenche Berès työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta
B7‑0275/2012
Euroopan parlamentin päätöslauselma työllistävää elpymistä koskevasta tavoitteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon "Tavoitteena työllistävä elpyminen" (COM(2012)0173),
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan harjoittelua koskevista laatupuitteista (SWD(2012)099),
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan henkilökohtaisten ja kotitalouspalvelujen työllistämispotentiaalin hyödyntämisestä (SWD(2012)095),
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee Eures-verkoston uudistamista Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi (SWD(2012)100),
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee Mahdollisuuksia nuorille -aloitetta ja ensimmäisiä toteutettuja toimia (SWD(2012)098),
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee työmarkkinoiden suuntauksia ja haasteita (SWD(2012)090),
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee avoimia, dynaamisia ja osallistavia työmarkkinoita (SWD(2012)097),
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee tieto- ja viestintätekniikan työllistämispotentiaalin hyödyntämistä (SWD(2012)096),
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee EU:n terveydenhuoltohenkilöstöä (SWD(2012)093),
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee ympäristöystävällisen kasvun työllistämispotentiaalin hyödyntämistä (SWD(2012)092),
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen" (COM(2010)0682) ja siitä 4. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman,
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta[1],
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman epätyypillisistä työsuhteista, turvatusta työurasta, joustoturvasta ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun uusista muodoista[2],
– ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä[3],
– ottaa huomioon 6. joulukuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät "Kilpailukykyistä, vähähiilistä, resurssitehokasta ja vihreää taloutta edistävät työllisyyspolitiikat",
– ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tutkimuksen (Cedefop,"Skills for Green Jobs", 2010),
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman työntekijöiden liikkuvuuden edistämisestä Euroopan unionissa[4],
– ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "EUROOPPA 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),
– ottaa huomioon 12. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin" (COM(2011)0011) ja siihen liitetyn luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi,
– ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevien yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamista (SEC(2011)0526),
– ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman ammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä Eurooppa 2020 -strategian tueksi[5],
– ottaa huomioon 24. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista[6],
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen, joka koskee työllistävän elvyttämisen tavoitetta (O-000000/2012 – B7-0000/2012),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että työttömyysaste on noussut pysyvien rakenteellisten heikkouksien ja talouskriisin seurauksena 9,5 prosentista (2010) 10,2 prosenttiin (2012), mikä merkitsee, että vuoden 2008 jälkeen on menetetty kuusi miljoonaa työpaikkaa;
B. toteaa, että työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjumista koskeva haaste käy yhä suuremmaksi ja että jäsenvaltioiden ja alueiden väliset erot ovat kasvussa;
C. toteaa, että vuoden 2012 näkymät ovat komission ennusteiden mukaan vielä epäsuotuisammat, sillä niissä arvioidaan EU:n bkt:n laskevan vuonna 2012 ja monen jäsenvaltion joutuvan taantumaan;
D. toteaa, että olisi luotava 17,6 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotta saavutetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevassa Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu työllisyystavoite, jonka mukaan 75 prosenttia 20–64-vuotiaista olisi töissä vuoteen 2020 mennessä;
E. katsoo, että työn epävarmuus merkitsee ennen kaikkea inhimillistä tragediaa työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen sekä tuotantokapasiteetin menettämistä, koska taidot unohtuvat töissä olemisen ja pitkien työttömyys- tai toimettomuusjaksojen seuratessa toisiaan liian usein;
F. toteaa, että nuorisotyöttömyys on erityisen korkea, mikä johtuu osittain siitä, että tarjonta ja kysyntä eivät vastaa toisiaan, mutta työttömyys ei usein johdu nuorten koulutustasosta;
G. ottaa huomioon, että eräissä jäsenvaltioissa julkisen talouden vakauttamiseksi toteutetut ankarat toimenpiteet ovat lisänneet työttömyyttä tuntuvasti;
H. ottaa huomioon, että finanssikriisi on lisännyt työttömyyttä merkittävästi ja että monien jäsenvaltioiden taloudet eivät kykene tuottamaan riittävästi kasvua tämän ongelman ratkaisemiseksi;
I. toteaa, että työllisyyden korkea taso on myös tarpeen julkisen talouden vakauttamiseksi ja talouden elvyttämiseksi, koska näin pidetään yllä kotimaista kulutusta ja saadaan kansalaiset osallistumaan hyvinvointivaltion rahoittamiseen;
J. katsoo, että työlainsäädännön uudistukset eivät ole monissa jäsenvaltioissa johtaneet laadukkaisiin työllistymismahdollisuuksiin, vaan johtaneet kahtalaisiin työmarkkinoihin, joilla yhä useammat työntekijät – ja usein heikoimmassa asemassa olevat työntekijäryhmät, kuten naiset, nuoret ja siirtolaiset – tekevät jatkuvasti töitä epävarmoissa olosuhteissa ja saavat kehnoa palkkaa;
K. toteaa, että jäsenvaltioiden kansallisissa uudistusohjelmissaan tekemät sitoumukset eivät usein riitä enimpien Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen EU-tason tavoitteiden saavuttamiseen;
L. ottaa huomioon, että EU:n vuotuisessa kasvuselvityksessä 2012 edellytetään päättäväisiä toimia työpaikkojen luomiseksi ja työpaikkoihin painottuvan elvyttämisen varmistamiseksi, ja toteaa, että samaa sanomaa toistettiin painokkaasti maaliskuussa 2012 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa;
M. toteaa, että on sekä jäsenvaltioiden että EU:n tason poliittisten päättäjien vastuulla varmistaa, että työntekijät voivat saada riittävästi koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksia mukauttaakseen taitojaan muuttuviin talouden rakenteisiin ja työllistymismalleihin;
N. ottaa huomioon, että yksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista on sosiaalisen, resurssitehokkaan, kestävän ja kilpailukykyisen talouden edistäminen;
O. ottaa huomioon, että laadukkaista työhön liittyvistä taidoista on jo pulaa innovaatioiden kannalta merkittävillä aloilla ja että vuonna 2020 on odotettavissa, että vähintään 40 prosenttia työpaikoista on korkeaa ammattitaitoa ja muuta kuin fyysistä työtä edellyttäviä työpaikkoja;
P. ottaa huomioon, että äskettäisten tilastojen mukaan yksi neljästä työnantajasta Euroopassa on raportoinut hankaluuksista työpaikkojen täyttämisessä ja että vaikeinta on löytää ammattitaitoisia kaupan alan työntekijöitä, teknikkoja ja insinöörejä;
Q. toteaa, että EU tekee edelleen muualla maailmassa toimivia talouskumppaneitaan ja kilpailijoitaan vähemmän investointeja talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta elintärkeille aloille, eli tutkimukseen, innovaatioihin sekä koulutukseen ja harjoitteluun;
1. pitää myönteisinä komission ehdotuksia, että vuotuisessa kasvuselvityksessä olleita työllisyyttä koskevia ensisijaisia tavoitteita täydennetään keskipitkän aikavälin poliittisella ohjauksella, millä pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet; pitää myönteisenä työllisyyspaketin laajaa näkökulmaa ja kiittää siitä, että on lopulta siirrytty kauan kaivattuun työpaikkojen luomista korostavaan politiikkaan; edellyttää tarvittavia investointeja, joilla valmistellaan ympäristöystävällisen talouden, terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalitoimen sekä tieto- ja viestintätekniikan työllistämis- ja kasvupotentiaalia koskevaa investointipakettia, mukaan luettuna investoinnit taitoihin, harjoitteluun ja palkkojen korottamiseen;
2. pitää valitettavana, että vuoden 2012 keväällä pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tekemistään sitoumuksista ja komission tiedonannossa olleesta ohjauksesta huolimatta useimmat jäsenvaltiot eivät toimittaneet kansallista työpaikkoja koskevaa suunnitelmaa osana vuoden 2012 kansallista uudistusohjelmaa, ja toteaa, että suunnitelmassa olisi pitänyt käsitellä kattavia toimenpiteitä työpaikkojen luomista, ympäristöystävällistä työllisyyttä, työllisyyspolitiikan ja rahoitusvälineiden välistä yhteyttä ja työmarkkinauudistuksia varten ja asettaa selvä aikataulu sille, miten monivuotista uudistusohjelmaa toteutetaan seuraavan 12 kuukauden aikana;
3. korostaa, että työmarkkinapolitiikalla ei voida kompensoida makrotalouspolitiikan epäonnistumista, ja kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkiin työpaikkojen luomiseen tähtääviin ehdotuksiin ILO:n ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman neljä tavoitetta: työpaikkojen luominen, työhön liittyvien oikeuksien takaaminen, sosiaaliturvan laajentaminen ja sosiaalisen vuoropuhelun edistäminen;
4. pitää myönteisenä komission aloitetta työmarkkinoiden seurantajärjestelmästä ja sellaisten maiden jäljittämisjärjestelmästä, jotka eivät noudata maakohtaisia suosituksia; kehottaa komissiota hyödyntämään seurantaa, jotta järjestelmään voidaan sisällyttää köyhyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;
5. kehottaa EU:n valtion ja hallitusten päämiehiä sitoutumaan Euroopan investointipakettiin ennen vuoden 2012 päättymistä; katsoo, että tällainen paketti voi olla tärkeä elementti siirryttäessä yksipuolisesta tiukkaa taloudenpitoa korostavasta lähestymistavasta tasapainoisempaan näkemykseen ja että paketti voi antaa uutta liikevoimaa, jolla Eurooppa voi selvitä kriisistä, jos siinä tehdään konkreettisia kansallisia ja Euroopan tason sitoumuksia kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseen avainaloilla, kuten resurssitehokkuuden ja resurssien hoidon, uusiutuvien energialähteiden, energiatehokkuuden ja kierrätyksen/uusikäytön aloilla; korostaa energiatehokkuusdirektiiviä konkreettisena esimerkkinä unionin lainsäädännöstä, jonka avulla voidaan luoda jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa;
6. pitää myönteisenä, että on ehdotettu työhön kohdistuvan verokiilan pienentämistä tavalla, joka ei vaikuta talousarvioon; muistuttaa, että keskimääräinen verokiila, eli työnantajalle työntekijän palkkaamisesta aiheutuvien kustannusten ja työntekijälle todella maksettavan palkan erotus, on EU:ssa usein yli 40 prosenttia; katsoo, että näistä poikkeuksista/vähennyksistä hyötyvät voivat luoda uusia työpaikkoja tai korottaa palkkoja; korostaa, että verotuksen siirtäminen työvoimasta pääomaan ja kulutukseen vaikuttaa tuntuvasti työllisyyteen;
7. kannattaa ajatusta, että olisi edistettävä yrittäjyyttä, yritysten perustamista ja itsenäistä ammatinharjoittamista keinoina luoda lisää työpaikkoja, etenkin koska yli kaksi kolmasosaa EU:n yksityisen sektorin työpaikoista on pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään lisää investointeja näille aloille etenkin julkisten hankintojen ja rahoituksen saatavuuden parantamisen avulla;
8. pitää myönteisenä yhteiskunnallisiin yrityksiin ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen tehtäviä investointeja, jotka tarjoavat hyvän vaihtoehdon täyttää sosiaalisia tarpeita, joita ei voida tyydyttää julkisilla hyödykkeillä ja palveluilla;
9. kehottaa komissiota noudattamaan "pienet ensin" -periaatetta ja seuraamaan huolellisesti riittävien vähennysten tekemistä, jotta voidaan varmistaa, että pk-yrityksiin ei kohdistu suhteetonta hallinnollista rasitusta eikä sisämarkkinoiden vapaakaupassa ole esteitä samalla kun varmistetaan, että työ- ja sosiaalilainsäädäntöä noudatetaan asianmukaisesti kaikilla tasoilla;
10. kehottaa jäsenvaltioita poistamaan välittömästi kaikki rajoitukset Bulgariasta ja Romaniasta saapuvien työntekijöiden vapaalta pääsyltä työmarkkinoille; korostaa, että nämä rajoitukset vaikuttavat kielteisesti laittomaan ja epäsäännölliseen työhön ja johtavat väärinkäytöksiin;
11. kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan pimeän tai laittoman työnteon sekä vastentahtoisen yrittäjyyden torjuntaa huolehtimalla ammattientarkastuksen riittävistä resursseista, käynnistämällä laittoman työnteon riskejä ja haittoja käsitteleviä tiedottamiskampanjoita, yhdistämällä lisää nykyistä työlainsäädäntöä ja työelämän normeja ja saattamalla ne paremmin voimaan laittoman työnteon torjumiseksi, soveltamalla yleisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, vahvistamalla EU:n asemaa kansallisten työvoima- ja työsuojeluviranomaisten paremman yhteistyön ja koordinoinnin edistämisessä sekä toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimia valvonnan ja soveltuvien seuraamusten avulla ja seuraamalla tiiviisti alalla tapahtuvaa edistymistä;
12. pitää myönteisenä, että terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen alan työllisyydestä on käynnistetty julkinen kuuleminen; katsoo, että näillä aloilla voi olla merkittävä rooli työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa komissiota ottamaan kaikissa tulevissa politiikka koskevissa ehdotuksissa huomioon ILO:n yleissopimuksen, jota on täydennetty kotityöntekijöitä koskevalla suosituksella näiden alojen työolojen kohentamiseksi;
13. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että koheesiopolitiikka, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat tärkeitä investointilähteitä, joilla elvytetään talouskasvua ja työpaikkojen luomista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että näitä varoja ja mikrorahoitusjärjestelyä käytetään tehokkaasti, jotta voidaan täysipainoisesti hyödyntää niiden potentiaalia koulutukseen, harjoitteluun, itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, työvoiman liikkuvuuteen ja tuottavuuteen tehtävissä investoinneissa;
14. edellyttää, että kasvua ja innovointia koskevien EU:n rahoitusohjelmien hakemis- ja hyväksymismenettelyjä nopeutetaan ja yksinkertaistetaan;
15. pitää myönteisenä komission ehdotusta, jossa korostetaan jäsenvaltioiden tasolla asetettavista minimipalkoista koituvia etuja työssäkäyvien köyhyyden ja sosiaalisen polkumyynnin torjunnassa ja kokonaiskysynnän lisäämisessä; katsoo, että kaikissa asiaa koskevissa ehdotuksissa on otettava huomioon kollektiivisia neuvotteluja koskevat kansalliset käytänteet ja noudatettava niitä;
16. on vakuuttunut siitä, että työsuojelulainsäädäntöä on mukautettava, jotta yrityksiä voidaan kannustaa luomaan uusia työpaikkoja, jotta voidaan lisätä liikkuvuutta ja työmarkkinoiden sopeutumiskapasiteettia ja auttaa samalla segmentoitumiskysymysten ratkaisemista koko EU:ssa;
17. kehottaa komissiota paneutumaan työmarkkinoiden segmentoitumisen todellisiin syihin, kuten sukupuolten epätasa-arvoon sekä työ- ja perhe-elämän tasapainottamista koskevan politiikan puuttumiseen;
18. on samaa mieltä siitä, että työajan organisoimista koskevalla sisäisellä joustavuudella voidaan auttaa työpaikkojen säilyttämisessä ja sopeutumiskustannusten alentamisessa, mutta sillä ei voida korvata kasvua koskevaa politiikkaa; tähdentää kuitenkin, että toimet on räätälöitävä vallitseviin sosiaalisiin oloihin ja niistä on neuvoteltava työmarkkinaosapuolten kanssa ja että niiden on oltava sekä työnantajien että työntekijöiden etujen mukaisia;
19. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että kaikentyyppisissä sopimusjärjestelyissä olisi huolehdittava, että työntekijöillä on keskeiset oikeudet, mukaan luettuna eläkeoikeudet, sosiaaliturva ja mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen;
20. pitää myönteisenä komission aikomusta tuottaa EU:n työmarkkinoiden osaamispanoraama, jolla on tarkoitus lisätä avoimuutta ja saavutettavuutta työnhakijoita varten ja lisätä työntekijöiden liikkuvuutta;
21. pitää myönteisenä, että komissio on äskettäin käynnistänyt ammatillista pätevyyttä koskevan lainsäädäntöaloitteen; pitää erittäin tärkeänä, että vahvistetaan tutkintojen ja ammatillisen pätevyyden vastavuoroista tunnustamista ja kehitetään mekanismi, jolla tehostetaan osaamisen ja taitojen vastavuoroista tunnustamista;
22. kehottaa komissiota ottamaan eurooppalaisen osaamispassin käyttöön ennen vuoden 2012 päättymistä, jotta voidaan varmistaa yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys riippumatta tavoista ja paikasta, jossa taidot on hankittu, jotta taitoja koskeva kysyntä ja tarjonta voidaan sovittaa paremmin yhteen ja jotta voidaan edistää työntekijöiden liikkuvuutta rajojen yli;
23. pitää komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa harjoittelua koskevista laatupuitteista myönteisenä, odottaa tuloksia jäsenvaltioiden harjoittelujärjestelmiä koskevasta selvityksestä ja kehottaa komissiota ehdottamaan, että työharjoitteluun olisi aina kytkettävä pätevöittämisprosessi; kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian ehdotuksen neuvoston suositukseksi harjoittelua koskevista laatupuitteista ja ehdotuksen neuvoston suositukseksi nuorisotakuita koskevasta asetuksesta sekä määrittelemään vähimmäisnormit, joilla tuetaan laadukkaan harjoittelun järjestämistä ja käynnistämistä;
24. korostaa, että nuorten työllisyystilanne riippuu hyvin pitkälti yleisestä taloudellisesta tilanteesta; korostaa, että nuoria on tuettava, ohjattava ja seurattava heidän siirtyessään opiskelusta työelämään; kehottaa komissiota mukauttamaan kaikki tulevat tämän alan ehdotukset aloitteisiin "Nuoret liikkeellä" ja "Mahdollisuuksia nuorille";
25. kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja neuvostoa varmistamaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, että jokainen nuori EU:n kansalainen voi aloittaa työskentelyn tai harjoittelun enintään neljän kuukauden työttömyysjakson jälkeen; katsoo, että tästä huolehditaan antamalla eurooppalaiset nuorisotakuut, joiden olisi oltava oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia, jotta niillä voidaan kohentaa sellaisten nuorten tilannetta, jotka eivät ole töissä, koulutuksessa eivätkä harjoittelussa, ja jotta EU:n nuorisotyöttömyysongelma saadaan vaiheittain ratkaistua; korostaa, että nuorisotakuisiin tarvitaan erityistä eurooppalaista taloudellista tukea etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa nuorisotyöttömyys on suurinta;
26. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden torjunnassa rakennerahastojen käyttämättä jääneillä määrärahoilla;
27. kehottaa komission tavoin jäsenvaltioita tehostamaan Eures-verkoston käyttöä; korostaa Eures-verkoston keskeistä roolia sisämarkkinoiden toiminnassa, koska sen avulla työntekijöille ja -hakijoille annetaan tietoja heidän oikeuksistaan muissa jäsenvaltioissa; edellyttää saavansa osallistua täysipainoisesti Eures-verkoston rakenteen ja hallinnoinnin uudistamiseen;
28. pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt aloitteita, joilla vähennetään naisia koskevia haittoja ja integroidaan naiset työmarkkinoille huolehtimalla yhdenvertaisesta palkkauksesta ja riittävästä lastenhoidosta sekä poistamalla kaikki syrjivät ja verokohteluun liittyvät haittatekijät, jotka estävät naisia osallistumasta työmarkkinoille; kehottaa jäsenvaltioita lisätoimiin näillä aloilla;
29. kehottaa komissiota nopeuttamaan eläkeoikeuksien siirrettävyyttä käsittelevää direktiiviä koskevaa työtä, sillä sosiaaliturvajärjestelyjä ja eläkeoikeuksia koskeva epävarmuus on yksi pahimmista työntekijöiden liikkuvuuden esteistä;
30. kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan tai jatkamaan kasvua suosivia politiikkoja, mihin sisältyy koulutusta, elinikäistä oppimista, tutkimusta ja innovointia koskevien menojen asettaminen etusijalle huolimatta talouskriisin edellyttämistä tiukoista toimista ja tarpeesta minimoida julkisesta velasta aiheutuva rasitus etenkin euroalueella;
31. kehottaa komissiota voimistamaan oikeudenmukaista liikkuvuutta ja torjumaan kaikki lähetettyjä työntekijöitä koskevat väärinkäytökset sekä vastaanottavissa että lähettävissä maissa;
32. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0262
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0263
- [3] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0299
- [4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0455
- [5] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0263
- [6] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0495