PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Tiibetin ihmisoikeustilanteesta
11.6.2012 - (2012/2685(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Eva Lichtenberger, Helga Trüpel, Nicole Kiil-Nielsen, Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0312/2012
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kiinasta ja Tiibetistä ja etenkin 26. lokakuuta 2011 ja 24. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Nepalissa maanpaossa olevan Tiibetin hallituksen vaalikiellosta,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuodelta 1948,
– ottaa huomioon Kiinan kansantasavallan perustuslain 36 pykälän, jossa taataan kaikille kansalaisille oikeus uskonnonvapauteen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien, oman identiteetin ja kulttuurin, uskonnonvapauden sekä yhdistymisvapauden kunnioittaminen ovat Euroopan unionin perusperiaatteita ja ulkopolitiikan ensisijaisia painopisteitä;
B. ottaa huomioon, että EU otti tiibetiläisvähemmistön oikeudet esille Brysselissä 29. toukokuuta 2012 pidetyllä EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun 31. kierroksella; toteaa, että EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelu ei ole johtanut tiibetiläisten ihmisoikeustilanteen merkittävään paranemiseen;
C. ottaa huomioon, että hänen pyhyytensä dalai-laman lähettiläät ovat ottaneet Kiinan kansantasavallan hallitukseen yhteyttä löytääkseen Tiibetin-kysymykseen rauhanomaisen ja kumpaakin osapuolta hyödyttävän ratkaisun; ottaa huomioon, että osapuolten neuvotteluissa ei ole saavutettu konkreettisia tuloksia ja että neuvottelut on nyt jäädytetty;
D. toteaa, että Kiinan kansantasavallan viranomaiset käyttivät suhteetonta voimaa Tiibetissä vuonna 2008 järjestettyjä mielenosoituksia vastaan ja että viranomaiset ovat sen jälkeen ottaneet käyttöön rajoittavia turvatoimia, joilla on tukahdutettu ilmaisunvapautta, yhdistymisvapautta ja uskonvapautta;
E. toteaa, että vuoden 2008 mielenosoitusten uhrien lukumäärä on saattanut nousta yli kahteensataan, pidätettyjen lukumäärä vaihtelee 4 434:stä yli 6 500:an ja vuoden 2010 päättyessä tiedossa oli Tiibetin 831 poliittista vankia, joista 360 oli tuomittu tuomioistuimessa ja näistä 12 oli saanut elinkautistuomion;
F. ottaa huomioon, että Kiinan kansantasavallan viranomaisten raportoidaan käyttäneen kidutusta, kuten hakkaamista, sähköshokkiaseita, pitkäaikaista eristämistä, nälässä pitämistä sekä muita vastaavia keinoja, saadakseen tiibetiläisvangit tunnustamaan rikoksia;
G. ottaa huomioon, että raporttien mukaan vuodesta 2009 lähtien kaikkiaan 38 tiibetiläistä (useimmat ovat olleet munkkeja ja nunnia) on sytyttänyt itsensä tuleen protestoidakseen Kiinan Tiibetissä harjoittamaa rajoittavaa politiikkaa vastaan; ottaa huomioon, että kyseiset henkilöt ovat vaatineet dalai-laman paluuta ja uskonnonvapautta Sichuanin maakunnassa olevalle Ngaban (kiinaksi Aba) hallintoalueelle ja Tiibetin ylängön muille alueille, mukaan luettuna Tiibetin autonomisella alueella oleva Tiibetin vanha pääkaupunki Lhasa;
H. toteaa, että eräiden itsensä tuleen sytyttäneiden – eli Chimey Paldenin, Tenpa Darjeyn, Jamyang Paldenin, Lobsang Gyatson, Sona Rabyangin, Dawa Tseringin, Kelsang Wangchuckin, Lobsang Kelsangin, Lobsang Kunchok ja Tapeyn – nykyinen terveydentila ja olinpaikka ei ole tiedossa tai se on jäänyt epäselväksi;
I. ottaa huomioon, että Tiibetissä olevien kansainvälisten toimittajien, tiedotusvälineiden ja riippumattomien tarkkailijoiden toimintaa on rajoitettu tuntuvasti;
J. ottaa huomioon, että Kiinan kansantasavallan viranomaiset pidättivät yhdennetoista panchen-laman Gedhun Choekyi Nyiman eikä häntä ole nähty julkisuudessa 14. toukokuuta 1995 jälkeen;
K. toteaa, että han-kiinalaisten sijoittaminen Tiibetin historialliselle alueelle ja tiibetiläisten perinteisen paimentolaisuuteen perustuvan elämäntavan lopettaminen vaarantavat tiibetiläisten identiteetin, kielen, kulttuurin ja uskonnon, jotka todistavat vanhasta ja rikkaasta sivilisaatiosta;
L. ottaa huomioon, että EU on määrittämässä ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n erityisedustajan valtuuksia ja nimittämässä tätä;
M. toteaa, että sen aiemmin komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle esittämät pyynnöt Tiibetin tilanteen ottamisesta esille kiinalaisosapuolten kanssa eivät ole johtaneet odotettuihin tuloksiin;
1. toistaa, että EU:n ja Kiinan kansantasavallan strategisen kumppanuuden olisi perustuttava yhteisesti jaettuihin periaatteisiin ja arvoihin;
2. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa lisäämään pyrkimyksiään käsitellä Tiibetin ihmisoikeustilannetta EU:n ja kiinan ihmisoikeusvuoropuhelussa;
3. pitää valitettavana Kiinan viranomaisten haluttomuutta käydä vuoropuhelua kahdesti vuodessa, heidän asennettaan yksityiskohtaisia määräyksiä kohtaan sekä sitä, miten harvakseltaan järjestetään tapaamisia, etenkin sellaisia, joissa käsitellään kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja sen osallistumista vuoropuheluun; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin korkeaa edustajaa tekemään kaikkensa, jotta ihmisoikeusvuoropuhelusta tulisi tehokkaampaa ja tuloksia enemmän korostavaa;
4. kehottaa Kiinan kansantasavallan viranomaisia takaamaan Tiibetin historialliselle alueelle aidon ja mielekkään autonomian;
5. ilmaisee pettymyksensä siihen, että Kiinan kansantasavallan hallitus on tammikuusta 2010 lähtien ollut haluoton jatkamaan vuoropuhelua hänen pyhyytensä dalai-laman lähettiläiden kanssa, ja kannustaa Kiinan viranomaisia käymään Tiibetin keskushallinnon kanssa avointa, vilpitöntä ja tarkoituksenmukaista vuoropuhelua Tiibetin tulevaisuudesta;
6. edellyttää, että Kiinan kansantasavallan viranomaisten kunnioitettava tiibetiläisten uskonnonvapautta, yhdistymisvapautta ja uskonvapautta;
7. kehottaa Kiinan kansantasavallan viranomaisia sallimaan, että vuoden 2008 mielenosoituksista ja sen jälkiseurauksista teetetään riippumaton kansainvälinen tutkinta, ja vaatii poliittisten vankien vapauttamista;
8. tuomitsee kaikenlaisen pidätettyjen kiduttamisen ja pyytää Kiinan kansantasavallan viranomaisia sallimaan, että Tiibetissä ja muualla Kiinassa olevissa vankiloissa ja pidätyskeskuksissa voidaan tehdä riippumattomia kansainvälisiä tarkastuksia;
9. moittii uudelleen Kiinan viranomaisia tiibetiläisluostareihin tehtävien ratsioiden jatkamisesta ja kehottaa Kiinan hallitusta takaamaan uskonnonvapauden sekä Tiibetin väestölle että omille kansalaisilleen;
10. edellyttää, että Kiinan viranomaisten on paljastettava kaikkien itsensä Tiibetissä tuleen sytyttäneiden uhrien kohtalo ja olinpaikka;
11. kehottaa uudelleen Kiinan viranomaisia ilmoittamaan yhdennentoista panchen-laman Gedhun Choekyi Nyiman kohtalosta ja olinpaikasta;
12. kehottaa Kiinan viranomaisia vaalimaan tiibetiläisten omaa kieltä, kulttuuria ja uskontoa ja kunnioittamaan heidän perusvapauksiaan sekä pidättymään han-kiinalaisten siirtämisestä Tiibetin historiallisille alueille ja lopettamaan tiibetiläispaimentolaisten pakottamisen luopumaan näiden perinteisistä elintavoista;
13. odottaa, että ihmisoikeusasioita käsittelevä EU:n erityisedustaja raportoi säännöllisesti Kiinan kansantasavallan ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti Tiibetin ihmisoikeustilanteesta;
14. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ottamaan Tiibetin ihmisoikeustilanteen esille kaikissa tapaamisissa Kiinan kansantasavallan edustajien kanssa;
15. kannustaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa nimittämään EU:n erikoisedustajan Tiibetiin, jotta voidaan edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista, mukaan lukien tiibetiläisten oikeus säilyttää oma identiteettinsä ja kehittää sitä sekä tämän uskonnolliset, kulttuuriset ja kielelliset ilmaisut; tukee rakentavaa vuoropuhelua ja neuvotteluja Kiinan kansantasavallan hallituksen ja hänen pyhyytensä dalai-laman lähettiläiden välillä; kannustaa antamaan apua tiibetiläispakolaisille erityisesti Nepalissa ja Intiassa;
16. kehottaa kiinan viranomaisia poistamaan kaikki riippumattomia tiedotusvälineitä, toimittajia ja ihmisoikeustarkkailijoita koskevat rajoitukset ja sallimaan näiden rajoittamattoman pääsyn kaikkialle Tiibetiin ja vapaan liikkumisen siellä;
17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille ja hänen pyhyydelleen dalai-lamalle.