PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan komission työohjelman 2013 painopistealueista
27.6.2012 - (2012/2688(RSP))
työjärjestyksen 35 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen liitteen 4 mukaisesti
Gabriele Zimmer GUE/NGL-ryhmän puolesta
B7‑0349/2012
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission työohjelman 2013 painopistealueista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon työjärjestyksen 35 artiklan 3 kohdan,
A. ottaa huomioon, että nykyisin EU on syvemmässä taloudellisessa ja sosiaalisessa sekä legitimiteettiä koskevassa kriisissä kuin koskaan perustamisensa jälkeen;
B. ottaa huomioon, että jo nyt poikkeuksellisen suuri köyhyys EU:ssa kasvaa jatkuvasti ja koskettaa 84 miljoonaa ihmistä, mukaan luettuina 19 miljoonaa lasta; toteaa, että samanaikaisesti varallisuuden määrä on kasvanut ja on nyt suurempi kuin ennen kriisiä;
C. ottaa huomioon, että korkean ja jatkuvan työttömyyden vallitessa useimmissa jäsenvaltioissa erityisesti nuorten työttömyys kasvaa;
D. ottaa huomioon, että samalla EU:n toimielimet asettavat lisärajoituksia jäsenvaltioiden talousarvioille; ottaa huomioon, että tämä toimintalinja johtaa työttömyyden kasvuun, rajuihin palkkaleikkauksiin, korkeampaan eläkeikään, vähäisempään julkiseen rahankäyttöön sellaisilla aloilla kuin koulutus ja terveydenhoito, vähentää kysyntää ja valmistaa tietä radikaalien liberalisointiohjelmien toteuttamiselle;
E. katsoo, että Eurooppa-neuvoston, komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n toimet kriisin torjumiseksi ovat entisestään syventäneet taloudellista ja sosiaalista kriisiä monissa jäsenvaltioissa;
F. katsoo, että EU:n toiminta on huomattavasti lisännyt eriarvoisuutta ja talouden taantumista Euroopan unionissa ja on tuhoamassa ajatuksen hyvinvointiin ja Euroopan maiden väliseen solidaarisuuteen perustuvasta unionista;
G. ottaa huomioon, että ehdotetut lääkkeet, kuten taloushallinnon paketit ja kansainvälinen sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta poistaa pysyvästi poliittiset vaihtoehdot jäsenvaltioiden demokraattisesti valituilta hallituksilta ja panee lopun Euroopan kansojen ja kansallisten parlamenttien harjoittamalle demokraattiselle valvonnalle; ottaa huomioon, että tämä kehitys merkitsee vakavaa vaaraa demokratialle EU:ssa yleensä;
H. ottaa huomioon valtavan ja jatkuvasti lisääntyvän kansanjoukkojen vastarinnan EU:n politiikkaa vastaan massamielenosoitusten, yleislakkojen ja vastarinnan muiden muotojen avulla; ottaa huomioon Kreikan ja Ranskan äskettäisten vaalien tulokset, jotka osittavat, että ihmiset haluavat perusteellista poliittista muutosta;
1. korostaa, että nykyinen talous- ja sosiaalikriisi on seurausta myös komission uusliberaalista politiikasta, jolla on edistetty rahoitusmarkkinoiden sääntelyn vapauttamista, tavara- ja palvelumarkkinoiden vapauttamista ja rahoitustoiminnan merkityksen korostamista taloudessa sekä julkisten investointien supistamista ja työmarkkinoiden sääntelyn lisääntyvää purkamista; arvostelee voimakkaasti komissiota siitä, että se ei ole oppinut mitään näistä seikoista; katsoo, että EU:n toimet kriisin torjumiseksi syventävät maailmanlaajuisen kapitalismin kriisiä;
2. kehottaa muuttamaan politiikkaa radikaalisti niin, että rahoitusmarkkinoiden etujen sijasta etusijalle asetetaan ihmiset; korostaa Euroopan talouksien sosiaalisen ja ekologisen muutoksen kiireellisyyttä;
3. toistaa kehotuksensa vakaus- ja kasvupaketin sekä talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn kansainvälisen sopimuksen kumoamisesta ja luomaan samalla työllisyyttä ja kasvua koskevan paketin, jolla edistetään julkisia investointeja, kasvatetaan sisäistä kysyntää, tuetaan mikro- ja pk-yrityksiä sekä vahvistetaan erityiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kriteerit, jotka on räätälöity kunkin jäsenvaltion tarpeisiin ja jotka keskittyvät erityisesti työttömyyteen ja köyhyyden vähentämiseen;
4. panee huolestuneena merkille, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeisiä vuosia on leimannut unionin toimielinten väliset vakavat kiistat Euroopan parlamentin demokraattisesta osallistumisesta ja valvontaoikeuksista; korostaa, että Euroopan unionin demokratisointi on Euroopan unionin selviytymisen kannalta ratkaisevaa ja että kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin roolin vahvistaminen on merkittävä osa tätä haastetta;
5. korostaa, että on tarpeen lisätä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon Euroopan unionin kehitystä koskevista kysymyksistä esimerkiksi ottamalla EU:n jäsenvaltioissa käyttöön lisää suoran demokratian välineitä, erityisesti kansanäänestyksiä;
Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta
6. kehottaa komissiota ehdottamaan toimintasuunnitelmaa sellaisten aktiivista osallisuutta edistävien integroitujen strategioiden täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioissa, joilla varmistetaan vähimmäistulojärjestelmä, palvelujen saatavuus ja osallisuutta lisäävät työmarkkinat; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksen vähimmäistulojärjestelmää koskevaksi puitedirektiiviksi, jolla pyritään toteuttamaan jokaisen oikeus ihmisarvoiseen elämään tarvittaviin resursseihin; katsoo, että komission olisi tehtävä ehdotus EU:n minimipalkkatavoitteesta (sääntömääräisistä, valtakunnallisissa, alueellisissa tai alakohtaisissa työehtosopimuksissa sovituista), jolla tarjotaan palkka, joka on vähintään 60 prosenttia vastaavasta (valtakunnallisesta, alueellisesta jne.) keskivertopalkasta ja aikataulusta, jonka puitteissa jäsenvaltioiden on saavutettava tämä tavoite;
Eurooppalainen viitekehys työllisyyttä ja koulutusta koskevalle nuorisotakuulle
7. kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen sitovasta nuorisotakuusta, joka takaa, että kaikille EU:n nuorille tarjotaan sopivaa kohtuullisesti palkattua työpaikkaa heidän pätevyytensä ja taitojensa mukaisesti tai harjoittelupaikkaa, lisäkoulutusta tai työn ja koulutuksen yhdistelmää välittömästi, jos he jäävät työttömiksi;
Vanhuusiän köyhyys
8. muistuttaa, että vanhuusiän köyhyys on yksi suurimmista uhkista, joita eurooppalaiset yhteiskunnat joutuvat kohtaamaan; muistuttaa komissiota siitä, että tämä on otettava huomion myös työeläkelaitosdirektiivissä; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki järjestelmät tarjoavat eläkeläisille ihmisarvoiseen elämään tarvittavat tulot;
9. on huolissaan siitä, että vanhuusiän köyhyydestä kärsivät eniten naiset; kehottaa komissiota kiinnittämään eläkepolitiikassa ja vanhusten sosiaaliturvaa koskevassa politiikassa, mukaan luettuna ensimmäisen pilarin eläkejärjestelmä, erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon;
Naisten oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo
10. korostaa, että nykyiset säästötoimet vaikuttavan naisiin ja miehiin eri tavalla; panee merkille, että kun valtio lakkaa huolehtimasta väestön terveyttä, koulutusta ja hyvinvointia koskevista velvollisuuksistaan, naiset joutuvat kantamaan suurimman taakan hoitotyöstä, mikä vaikeuttaa naisten pääsyä ansiotyöhön. Kehottaa komissiota kehittämään erityistoimia tämän ongelman ratkaisemiseksi;
11. kiinnittää huomiota siihen, että naisten ja miesten väliset palkkaerot jatkuvat edelleen kaikkialla EU:ssa, mikä osoittaa, että nykyiset säännökset ovat riittämättömiä; kehottaa komissiota tarkistamaan alan nykyistä lainsäädäntöä, jotta voidaan vahvistaa oikeudellisia määräyksiä naisen ja miesten palkkaerojen poistamiseksi;
12. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevasta kattavasta EU:n strategiasta, jossa käsitellään kaikentyyppistä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa; tähän strategiaan olisi kuuluttava toimia, jotka ulottuvat ahdistelua ennalta ehkäisevistä mekanismeista turvakoteihin ja tukipalveluihin ja sisältävät säädöksiä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisista vähimmäisnormeista;
13. kehottaa komissiota antamaan tiedonannon siitä, miten pannaan täytäntöön lastenhoitoa koskevat Barcelonan tavoitteet ja miten edetään monissa jäsenvaltioissa tällä alalla vallitsevasta pysähtyneestä tilasta tai jopa käännetään negatiivinen kehitys.
Työllisyyssuuntaviivojen tarkistaminen
14. kehottaa komissiota lopettamaan uusliberaalien rakenteellisten työmarkkinauudistusten edistämisen, jota on harjoitettu viime vuosikymmeninä, ja laatimaan eurooppalaisen työllisyysstrategian, joka perustuu "hyvän työn" käsitteeseen ja ILO:n laatimaan ihmisarvoisen työn toimintaohjelmaan ja jossa painopisteenä on laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luominen, epävarmojen työllisyyden muotojen asteittainen poistaminen, tukien ehdollisuutta koskevien ohjelmien kumoaminen, laadun edistäminen työssä, sosiaaliturvan parantaminen, työntekijöiden oikeuksien laajentaminen, lyhyempien kollektiivisten työaikojen edistäminen ja työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen; korostaa, että tarkistetuissa suuntaviivoissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja toimenpiteisiin, joilla parannetaan naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille sekä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa‑arvo työelämässä;
15. kehottaa komissiota laatimaan toimintasuunnitelman, jolla edistetään kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomista julkisen sektorien johtamien investointien avulla tärkeillä ympäristönsuojelun ja sosiaalisesti kestävän kehityksen aloilla (kuten energiansäästö ja uusiutuvat energiamuodot, kestävä liikenne, luomuviljely, kestävä kaupunkien ja maaseudun kehitys, investoinnit terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitoon, tutkimukseen ja kehittämiseen, koulutukseen, jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen) ja toteuttamaan toimia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi;
Sosiaaliset perusoikeudet ja eurooppalainen ohjausjakso
16. kiinnittää huomiota kansalaisten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja ammattiliittojen valituksiin siitä, että (sosiaalisia) perusoikeuksia, mukaan luettuina oikeus kollektiivisiin työmarkkinatoimiin, sosiaaliseen vuoropuheluun ja kollektiivisiin neuvotteluihin, heikennetään tai niitä loukataan pantaessa täytäntöön talouden hallintaa koskevia EU:n ohjelmia ja erityisesti ehtoja, joita EY/IMF/EKP-troika asettaa rahoitusvaikeuksissa oleville jäsenvaltioille;
Työaikadirektiivin tarkistaminen
17. kehottaa komissiota ehdottamaan työaikadirektiivin tarkistamista, jossa otetaan huomioon työelämän ja työn ulkopuolisen elämän yhteensovittaminen, mikä edellyttää muun muassa seuraavia seikkoja:
enimmäistyöviikon selkeä lyhentäminen EU:n tasolla (nykyisestä normista eli 48 viikkotunnista 40 tuntiin ensimmäisenä toimenpiteenä poistaen kaikki voimassa olevan direktiivin nykyiset poikkeukset ja porsaanreiät), minkä myötä jäsenvaltioita kannustettaisiin lyhentämään työaikoja kansallisella tasolla, jolloin myös torjuttaisiin työttömyyttä,
kaikkien poisjättäytymistä koskevien mahdollisuuksien poistaminen direktiivistä ja unionin tuomioistuimen tuomioiden täysimääräinen täytäntöönpano (työpaikalla vietettyä päivystysaikaa on pidettävä työaikana, korvaava lepo on annettava välittömästi työpaikalla vietetyn ajan jälkeen),
jos työntekijällä on useampia kuin yksi työsopimus, on toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että työntekijän työajaksi määritellään kunkin sopimuksen nojalla työskenneltyjen ajanjaksojen yhteenlaskettu summa;
Työntekijöiden oikeuksien ja suojelun vahvistaminen yrityssaneerauksen yhteydessä: yritysten vastuu
18. kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntökehystä yrityssaneerauksista ja muutoksen ennakoimisesta jatkona komission vuoden 2012 vihreälle kirjalle samasta aiheesta; korostaa, että tällä lainsäädäntökehyksellä olisi pyrittävä vahvistamaan työntekijöiden oikeuksia ja suojelemaan heidän työllisyyttään yrityssaneerauksen yhteydessä; toivoo, että komissio tarjoaa työkaluja ja välineitä, joilla voidaan aktiivisesti ohjata muutosta teollisuudessa ja palvelualalla ympäristönsuojelun ja kestävän sosiaalisen kehityksen suuntaan, mukaan luettuna työpaikasta toiseen siirtymistä koskevat järjestelyt, joissa yhdistetään uusien taitojen ja pätevyyden kehittäminen samalla kun säilytetään työpaikka, parannetaan työoloja, kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia ja käydään sosiaalista vuoropuhelua;
19. kehottaa arvioimaan ja tarkistamaan työntekijöiden joukkovähentämisistä annettua direktiiviä (75/129/ETY, muutettuna direktiivillä 92/56/ETY), yritysten luovuttamisesta annettua direktiiviä (77/187/EEC) ja maksukyvyttömyydestä annettua direktiiviä (80/987/ETY) niin, että vahvistetaan työntekijöiden oikeuksia teollisuuden muuttuessa; kehottaa komissiota ehdottamaan direktiiviä, jolla otetaan käyttöön korkeat perusteettomiin yksittäisiin irtisanomisiin liittyvän suojelun vähimmäisvaatimukset;
20. on tyrmistynyt eräiden eurooppalaisten yritysten negatiivisesta yrityksen yhteiskuntavastuuta koskevasta käyttäytymisestä, myös ympäristövastuun osalta silloin, kun ne toimivat kolmansilla markkinoilla; katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuuta koskevat vapaaehtoiset velvoitteet eivät riitä korjaamaan puutteita; vaatii siksi ottamaan käyttöön yritysten yhteiskuntavastuuta koskevat oikeudellisesti velvoittavat ja helposti toteutettavissa olevat mekanismit/velvoitteet kaikille Euroopassa toimiville yrityksille;
21. kehottaa komissiota pidättymään ehdottamasta uusia kauppasopimuksia, jotka vahingoittaisivat eurooppalaista teollisuutta ja vähentäisivät työpaikkoja;
Kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus
22. kehottaa komissiota antamaan vuoden 2013 työohjelmassaan lainsäädäntöehdotuksia seuraavista aiheista:
"hygieniapaketin" tarkistaminen
ehdotus kloonaustekniikkojen käytöstä elintarviketuotannossa
uusi lainsäädäntöehdotus uuselintarvikkeista
mikrobilääkeresistenssin torjumista koskeva lainsäädäntökehys
hormonaalisiin haitta-aineisiin sovellettavat kriteerit ja määritelmät
työperäisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskeva direktiivi, josta ilmoitettiin jo vuoden 2011 työohjelmassa;
23. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen ammattitauteja ja työturvallisuutta koskevaksi yhteisön uudeksi strategiaksi vuosina 2013–2020; kehottaa komissiota sanoutumaan irti edellisen strategian (2007–2012) lähestymistavasta, jossa ammattitauteja pidettiin ensisijaisesti yrityksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavana muuttujana;
24. kehottaa tarkistamaan työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annettua direktiiviä 2004/37; korostaa, että direktiivin soveltamisalaa on laajennettava ottamaan huomioon uudet riskitekijät;
Rahoituskriisin ratkaiseminen
25. vaatii komissiota laatimaan ehdotuksia kattavista ja kestävistä ratkaisuista yhteiskunnan ja talouden ongelmiin niin, että voidaan palata tasapainoiseen kansantalouden tilinpitoon esimerkiksi seuraavilla toimilla:
EKP:n suorat interventiot valtion joukkovelkakirjamarkkinoilla, jotta EU:n jäsenvaltiot voivat päästä vapaaksi rahoitusmarkkinoiden määräysvallasta ja spekulatiivisista hyökkäyksistä
sellaisten palkkatakuita koskevien lausekkeiden käyttöönotto, joilla kunnioitetaan täysimääräisesti työmarkkinaosapuolien vapautta neuvotella kollektiivisesti palkoista ja työoloista
korkealaatuista kasvua turvaavien ja edistävien määräysten laatiminen sellaisten julkisten investointien poissulkeminen "tasapainoisen talousarvion säännön" ulkopuolelle, jotka tukevat potentiaalista kasvua
julkisen talouden tulopuolen turvaaminen ryhtymällä torjumaan verokilpailua, ‑petoksia ja veronkiertoa
eurooppalaisen lisäinvestointiohjelman luominen;
26. kehottaa komissiota keskittymään toimenpiteisiin, joilla pyritään jakamaan hyvinvointia tasaisemmin Euroopan unionissa, torjumaan verkonkiertoa ja veroparatiiseja,
27. pitää ilahduttavana direktiiviehdotusta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä; pitää kuitenkin valitettavana tämän aloitteen viivästymistä; pitää tätä vain ensimmäisenä askeleen kohti finanssiteollisuuden vallan murtamista; katsoo, että tarvitaan lisätoimenpiteitä, kuten rahoitusmarkkinoiden julkista valvontaa ja kaupallisen pankkitoiminnan erottamista investointipankkitoiminnasta ja varjopankkijärjestelmän torjuntatoimia;
28. muistuttaa komissiota, että erittäin monimutkaiset rahoitusvälineet ovat järjestelmällisesti vaikuttaneet talouskriisiin kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon esittäessään uutta pääomamarkkinalainsäädäntöä, kuten säädöksiä piensijoittajille tarkoitetuista sijoitustuotteista, arvopareihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavista yrityksistä ja sulkeutuvasta nettoutuksesta;
Alue- ja koheesiopolitiikka
29. korostaa, että aluepolitiikka on taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisen kannalta välttämätön väline, jonka päätavoitteena on alueellisten erojen vähentäminen, todellisen lähentymisen edistäminen sekä kasvun ja työllisyyden kannustaminen; vaatii, että koheesiopolitiikkaa on noudatettava ja vahvistettava vuoden 2013 jälkeen ja sen on aina säilyttävä itsenäisenä politiikan alana, joka tukee kestävää kehitystä (taloudellinen, sosiaalinen, ympäristöllinen, alueellinen) sekä vähentää alueellisia eroja ja köyhimpien alueiden jälkeenjääneisyyttä;
30. torjuu komission lähestymistavan, jossa koheesiopolitiikka alistetaan Eurooppa 2020 ‑strategialle ja kilpailukykytavoitteelle;
31. torjuu makrotalouden ehtojen käyttämisen vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytyksenä koheesiopolitiikkaan osallistumiselle ja aluekehitysrahastojen käytölle; korostaa, että koheesiopolitiikkaa ei saisi käyttää taloudellisen rankaisemisen välineenä;
32. katsoo, että EU:n nykyinen koheesiorahoitus ja EU:n nykyiset koheesiovarat eivät riitä täyttämään todellisen lähentymisen sekä alueellisten erojen, korkean työttömyyden, tuloerojen ja köyhyyden poistamisen tarpeita Euroopan unionissa; korostaa, että EU:n talousarviota on vahvistettava koheesiopolitiikan alalla; pitää hyvin tärkeänä, että alueellinen hallinnointi ja suunnittelu säilyvät yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla;
Ilmastonmuutos
33. korostaa, että maailmanlaajuista talouskriisiä ei voi eikä saa pitää tekosyynä toimimatta jättämiselle tai ilmastoa koskevan oikeudenmukaisuuden kieltämiselle; toistaa, että vähähiilisen talouden kehittäminen on perustavanlaatuinen osa tietä, jota pitkin nykyisestä kriisitilanteesta päästään pois; kehottaa siksi vihreään innovointiin perustana sille, että teollisuus käännetään kestävälle kasvu-uralle, edistetään ympäristöystävällisiä teknologioita, vähennetään energiariippuvuutta ja turvataan työllisyys ja sosiaalinen ja taloudellinen koheesio sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa;
34. kehottaa komissiota vuonna 2012 tekemään aloitteita seuraavilla aloilla:
lainsäädäntö, jonka avulla EU omaksuu resurssitehokkuutta ja vähähiiliseen talouteen siirtymistä koskevia korkeatasoisia strategisia tavoitteita
raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskeva strategia
ilmanlaatupolitiikan tarkistaminen
direktiiviehdotus, jossa käsitellään ilmailun NOx-päästöjä
biopolttoaineisiin ja bionesteisiin liittyvän epäsuoran maankäytön muutosten kasvihuonepäästöihin kohdistuvien vaikutusten ja näiden vaikutusten minimoimistapojen tarkastelu;
YMP:n uudistus
35. muistuttaa, että maatalouspolitiikan on taattava laadullisesti ja määrällisesti riittävä elintarviketuotanto ja sen avulla on torjuttava maailman nälänhätää, annettava pienille ja keskisuurille viljelijöille mahdollisuus kohtuullisiin ansioihin, luotava työpaikkoja, kehitettävä maankäyttöä, osallistuttava ekologisen tasapainon parantamiseen ja pyrittävä muuttamaan kuluttajatottumuksia niin, että vältetään liiallinen elintarvikkeiden haaskaus;
36. torjuu komission ehdottaman YMP:n uudistuksen, joka on pääosin liberalisoiva ja markkinasuuntautunut; väittää, että maatalouspolitiikan pitäisi tukea ja pitää periaatteenaan elintarvikeomavaraisuutta ja ‑turvaa ja katsoo, että seuraavien seikkojen olisi oltava keskeisessä asemassa:
turvallisten, riittävien, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden tuotanto kunkin maan erityispiirteiden mukaisesti ja ympäristönsuojelua noudattaen kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi voida muokata YMP:tä omien tarpeidensa mukaisesti
maaseudun rappeutumisen pysäyttäminen ja kääntäminen; monien alueiden aavikoituminen ja tuotannon lopettaminen vaatii, että tunnustetaan ja asetetaan etusijalle pienten ja keskisuurten tuottajien ja perheviljelijöiden asema tämän tavoitteen saavuttamisessa
markkinasääntelyn toimet ja välineet, joilla käsitellään tuotantoalojen epävakautta tuotannon ja kulutuksen vaihtelun seurauksena, ja oikeudenmukaisten tuotantohintojen takaaminen, suurten ostajien harjoittamien väärinkäytösten lopettaminen ja koko elintarvikeketjun seurattavuus
viljelijöiden, lajikkeiden ja maiden saaman tuen jakamisen eroja korjaavien toimien käyttöönotto sekä tuotantotukijärjestelmä, joka on täysin eriytetty kansallisella ja alueellisella tasolla ja alakohtaisesti
konkreettiset yksinkertaistamistoimenpiteet
riittävä rahoitus, joka auttaa saavuttamaan nämä tavoitteet ja vastaamaan tuleviin haasteisiin
on käytettävä vähemmän energiaa pienemmillä alueilla ja mahdollistettava entistä vihreämpiä ja kestävämpiä menetelmiä ympäristön säilyttämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi; on hylättävä geneettisesti muunnetut organismit ja kaikkien uusien menetelmien käytössä noudatettava ennalta varautumisen periaatetta; kaikkien maatalouden uusia menetelmiä koskevien tutkimusten tulokset ja menetelmät on julkistettava kokonaan;
37. kehottaa jakamaan julkista tukea uudella tavalla ottaen huomioon työllisyyttä, maankäyttöä, vuoroviljelyä ja monipuolistamista sekä ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset; katsoo, että julkisessa tuessa on otettava huomioon myös työntekijät ja tuotanto pelkän viljelypinta-alan asemesta;
38. pyytää komissiota takaamaan tiloille kiireellisesti kannattavien hintojen politiikan, joka liittyy maataloustuotannon määrään; katsoo, että ellei tässä onnistuta, on vahvistettava monen tason turvaverkkoa ja esimerkiksi toteutettava kriisitilanteiden mekanismeja, jotta voidaan vähentää maataloushyödykkeillä tapahtuvan keinottelun aiheuttamaa tuottajahintojen heilahtelua;
39. muistuttaa, että on tarpeen säilyttää markkinoiden sääntelyvälineitä, kuten maito- ja sokerialan tuotantokiintiöjärjestelmät;
40. pyytää komissiota käynnistämään kattavan "proteiinisuunnitelman", jotta Euroopan unioni saavuttaisi omavaraisuuden ja välttäisi jatkuvan viljakriisin;
Kalastuspolitiikka
41. torjuu yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan uuden ehdotuksen ja kehottaa komissiota tarkastelemaan sitä uudelleen; toistaa, että uuden yhteisen kalastuspolitiikan olisi edistettävä kalastusalan nykyaikaistamista ja kestävää kehitystä siten, että varmistetaan sen sosiaalis-taloudellinen elinkelpoisuus, resurssien kestävyys, työpaikkojen säilyttäminen ja luominen sekä kalastusalan työntekijöiden elinolojen parantaminen;
42. torjuu kaikkinaisen kalavarojen yksityistämisen, mukaan luettuna siirrettävien kalastuskiintiöiden tai -lupien luominen, joka johtaisi kiintiömarkkinoiden syntymiseen jäsenvaltioissa, keskittäisi toiminnan taloudellisesti ja rahoituksellisesti kaikkein vahvimmille toimijoille ja siten haittaisi perinteistä kalastusta;
43. vaatii toimenpiteitä, joilla parannetaan kalan ensimyynnin hintaa ja kalastusalan työntekijöiden tuloja, tuki- tai korvausmekanismeja kalastusalan työntekijöille, joihin rakennemuutosjärjestelyjen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset vaikuttavat, monivuotista hallinnointia ja toimenpiteitä ekosysteemien suojelemiseksi;
44. vaatii komissiota tunnustamaan pienimuotoisen kalastuksen ja rannikkokalastuksen erityispiirteet ja analysoimaan, missä määrin nykyiset välineet vastaavat toimialan tarpeita, ja tarvittaessa mukauttamaan niitä;
45. vaatii toimenpiteitä, joilla turvataan kansallinen suvereniteetti jäsenvaltioiden yksinomaisella talousvyöhykkeellä ja kalavarojensa suhteen, mikä mahdollistaa läheisyyteen perustuvan hallinnoinnin; katsoo, että 12 meripeninkulmaa olisi säilytettävä vyöhykkeenä, jolle kunkin jäsenvaltion kansallisella laivastolla on yksinomainen pääsy, ja kehottaa harkitsemaan mahdollisuutta sen ulottamiseen lähialueille mannerjalustaa vastaavasti;
Perusoikeudet
46. on syvästi huolissaan jatkuvasta kehityssuunnasta kohti ihmisoikeusnormien heikkenemistä oikeus- ja poliisiyhteistyön alalla; korostaa, että myös kolmannen pilarin alalla ihmisoikeusnormien taso on turvattava, ottaen huomioon mahdollisesti erittäin ikävät vaikutukset unionin kansalaisten elämään; vastustaa ihmisoikeusnormien kaikenlaista monimuotoisuuden lisäämistä ja vaatii komissiota pitämään yllä perusoikeuksien kunnioittamista myös komission tulevissa ehdotuksissa EU:n TFTS‑järjestelmästä, Europolista ja tulevassa tarkistuksessa asetukseen Euroopan perusoikeusvirastosta;
47. toistaa olevansa pettynyt komission hitaaseen reagointiin räikeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, joita esiintyi viime vuonna esimerkiksi Ranskassa, josta karkotettiin romaneja, Unkarin perustuslakiuudistukseen ja demokratiavajeeseen Latviassa, jossa ei-kansalaiset (14,6 prosenttia kokonaisväestöstä) eivät vieläkään voi äänestää tai tulla valituksi paikallisvaaleissa, ja kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan, joilla seurataan, että perusoikeuskirjassa määriteltyjä ihmisoikeusperiaatteita noudatetaan kaikkialla unionin alueella;
Turvapaikat ja maahanmuutto
48. vahvistaa vastustavansa EU:n maahanmuuttopolitiikkojen repressiivistä lähestymistapaa; pyytää siksi uusia aloitteita, joissa olisi keskityttävä enemmän maahanmuuttajien laillisiin saapumisreitteihin ja laatimaan kaikkien maahanmuuttajien oikeuksien peruskirja siten, että samalla tuetaan myös EU:ssa jo asuvien ja työskentelevien maahanmuuttajien aseman laillistamista;
49. kehottaa esittämään erityisdirektiivin, joka kattaa ja jolla sisällytetään EU:n lainsäädäntöön kaikki määräykset, jotka sisältyvät Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 18. joulukuuta 1990 hyväksyttyyn kansainväliseen yleissopimukseen kaikkien siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta;
50. painottaa, että sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulma on kiireellisesti otettava mukaan kaikkeen EU:n maahanmuutto- ja siirtolaisuuspolitiikkaan; pyytää varmistamaan myös sen, että kaikki EU:n jäsenvaltiot hyväksyvät sukupuoleen perustuvat turvapaikkahakemukset, että oikeuksia perheiden yhdistämiseen vahvistetaan, turvataan naisille riippumaton oikeudellinen asema ja varmistetaan tasa-arvo ja syrjimätön kohtelu ilman oleskelulupaa oleville siirtolaisnaisille;
Tietosuoja ja tietoturva
51. on erittäin pettynyt siihen, että komissio ei käyttänyt EU:n nykyisen tietosuojalainsäädännön tarkistamisen tarjoamaa tilaisuutta poliisiyhteistyön ja oikeusyhteistyön tietosuojaperiaatteiden ja ‑normien mukauttamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi yleisen tietosuojajärjestelmän kanssa; on erittäin huolissaan huomattavan heikoista normeista ehdotetussa direktiivissä ja toistaa pyrkivänsä vahvistamaan tiedon kohteiden oikeuksia poliisiyhteistyön ja oikeusyhteistyön alalla, kun otetaan huomioon lainvalvontaviranomaisten lisääntynyt mielenkiinto yksityissektorin hallussa oleviin henkilötietoihin; vaatii komissiota esittämään tarkistusta asetukseen 45/2011, jotta EU:n toimielimiin sovellettava tietosuojajärjestelmä voidaan saattaa uuden yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiseksi;
52. kehottaa komissiota ottamaan tietojen tallentamista koskevan direktiivin 2006/24/EY tulevassa tarkastelussaan huomioon Saksan valtiosääntötuomioistuimen antaman tuomion (BVerfG, 1 BvR 256/08, 2. maaliskuuta 2010), jossa korostetaan, että tietojen tallentamisajan välttämättömyys ja kohtuullisuus on osoitettava;
HLBT
53. kehottaa komissiota tarkistamaan rasismia ja muukalaisvihaa koskevaa puitepäätöstä niin, että sen soveltamisala laajennetaan koskemaan myös seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoli-ilmaisuun perustuvia viharikoksia; pyytää komissiota esittämään HLBT-henkilöiden tasa-arvoa koskevan EU:n etenemissuunnitelman ja soveltamaan horisontaalista lähestymistapaa seuratessaan HLBT-oikeuksien kunnioittamista kaikissa EU:n lainsäädäntöehdotuksissa erityisesti nyt, kun syrjinnän vastainen direktiivi on yhä jumiutuneena neuvostoon;
Europol
54. vaatii komissiota lisäämään avoimuutta ja demokraattista valvontaa Europolin toiminnassa, määrärahojen myöntämisessä ja uhkien arvioinnissa sekä jälki- että etukäteen; toistaa kantansa, jonka mukaan Europolin on täysimääräisesti kunnioitettava perusoikeuksia; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen, jolla varmistetaan oikeussuoja kaikille niille, joihin sovelletaan eurooppalaista pidätysmääräystä, että he voivat esittää asiansa tuomioistuimessa, että heillä on oikeus ilmaiseen oikeusapuun, oikeus riippumattomaan oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa, että heitä ei syrjitä ja että hallinnolliset, taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset näkökohdat eivät vaikuta heidän oikeuksiinsa; korostaa, että Europolin on noudatettava äärimmäisen tiukkoja tietosuojanormeja ja periaatteita, koska sillä on pääsy hyvin moniin tietokantoihin; vastustaa jyrkästi Europolin lisääntyvää pyrkimystä saada käyttöönsä yksityisiä tietokantoja;
55. korostaa, että Europolin on kunnioitettava tietosuojaa koskevaa perusoikeutta ja noudatettava äärimmäisen tiukkoja tietosuojanormeja ja periaatteita, koska sillä on pääsy hyvin moniin tietokantoihin; vastustaa jyrkästi Europolin lisääntyvää pyrkimystä saada käyttöönsä yksityisiä tietokantoja;
Avoimuus
56. kehottaa komissiota keskittymään siihen, että yhteinen avoimuusrekisteri velvoittaa kaikkia edunvalvojia, ja ehdottaa, että komissio vahvistaa taloudellisten tietojen paljastamista koskevia vaatimuksia rekisterin tulevan tarkistamisen yhteydessä;
57. muistuttaa komissiota tarpeesta tarkistaa komission jäsenten toimintasääntöjä ja erityisesti tarpeesta puuttua tehokkaasti "pyöröoviongelmaan"; kehottaa komissiota tiukentamaan myös vaatimuksia, jotka koskevat komissaarien taloudellisia etuja koskevia ilmoituksia;
58. muistuttaa komissiota jälleen kerran sen sitoumuksesta lisätä avoimuutta ja asiakirjojen julkisuutta ja esittää viipymättä uuden asetuksen (EY) N:o 1049/2001 muuttamista koskeva ehdotus;
ACTA (väärentämisenvastainen kauppasopimus)
59. kehottaa komissiota kuulemaan julkista vastustusta, joka kohdistuu väärentämisen vastaista kauppasopimusta (ACTA) koskevien neuvottelujen avoimuuden puutteeseen. korostaa, että kaikissa neuvotteluissa väärentämisestä ja luvattomasta valmistamisesta on pyrittävä määriteltyihin tavoitteisiin ja että neuvottelut on käytävä täysin avoimesti, vastuullisesti ja kansalaisvapauksia ja -oikeuksia kunnioittaen, mukaan luettuna internetin vapaus, että neuvottelut käydään asianmukaisissa kansainvälisissä elimissä ja että kehitysmaat ovat mukana neuvotteluissa, joissa otetaan huomioon niiden oikeutettu tarve teknologian siirtoon; korostaa, että parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan on oltava mukana määrittelemässä kaikkia tulevia kauppasopimuksia koskevia neuvotteluvaltuuksia ja myös neuvotteluissa jo käytävästä kaupasta;
Ihmisoikeudet ja kansainvälinen kauppa
60. muistuttaa komissiota siitä, että politiikan johdonmukaisuuden perisaatteen sekä poliittisten ja yhteiskunnallisten ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja noudattamisen on ohjattava kaikkea Euroopan unionin ulkoista toimintaa, mukaan luettuna kansainvälinen kauppa ja kaupan alan yhteistyö kolmansien maiden ja alueiden kanssa;
61. vaatii, että kaikkiin komission neuvottelemiin kauppasopimuksiin on sisällyttävä voimakkaita ja oikeudellisesti sitovia ihmisoikeuksia ja kestävyyttä koskevia kappaleita ja että kaikkiin neuvoteltaviin kappasopimuksiin on sisällytettävä lausekkeita vastavuoroisista riitojenratkaisumenettelyistä; panee merkille komission tiedonannon kaupasta ja kehityksestä; korostaa, että EU:n kauppapolitiikan tärkeimpänä tavoitteina on oltava kestävän sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kasvun ja kehityksen edistäminen niin, että kaikki kansalaiset hyötyvät;
62. kehottaa komissiota tilaamaan selvityksen kansainvälisen kauppasopimuksen ihmisoikeusvaikutuksista ja esittämään sen tulokset Euroopan parlamentille ennen kuin sopimus allekirjoitetaan;
63. kehottaa komissiota lopettamaan panostuksen talouskumppanuussopimusten allekirjoittamiseksi ja varmistamaan asianmukaiset vaihtoehtoiset suhteet niihin maihin, jotka päättävät olla allekirjoittamatta talouskumppanuussopimusta tai vapaakauppasopimusta; kehottaa komissiota ehdottamaan uusia kansainvälisiä mekanismeja, joiden avulla voidaan välttää keinottelua elintarvikkeilla ja vakauttaa perushyödykkeiden hinta;
Kehitysyhteistyö
64. kehottaa komissiota asettamaan humanitaarista apua koskevien sääntöjen tarkastelun painopisteeksi työohjelmassaan; kiinnittää huomiota siihen, että määrärahoja on lisättävä ja valmiuksia ja resursseja kehitettävä sen varmistamiseksi, että humanitaarisen avun antaminen säilyy puhtaasti siviilitehtävänä; toistaa, että humanitaarista apua tai kehitysyhteistyötä ei saa alistaa EU:n turvallisuuspolitiikan vaatimuksille;
65. kehottaa komissiota elintarvike- ja ravintoturvaan liittyen tarkistamaan "maananastussuuntaviivojaan"; kiinnittää huomiota siihen, että "oikeus riittävään ravintoon" on luonteeltaan perustava; korostaa, että laajamittainen maananastus ja maan käyttö biopolttoaineiden tuottamiseen vientiä varten supistaa maailman köyhimpien maiden paikallisen väestön mahdollisuuksia ansaita elantoaan ja ruokkia itseään ja että siten niiden maiden elintarvikeomavaraisuus joutuu vaaraan;
Naapuruuspolitiikka
66. pitää valitettavana, että Euroopan naapuruuspolitiikan uudistus ei ole muuttanut suuntaa EU:n suhteissa Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään ja Arabian niemimaan valtioihin, sillä naapuruspolitiikka perustuu Euroopan talousetuihin eikä kansojen vapautta ja demokratiaa koskeviin vaatimuksiin; korostaa, että kansannousut ovat osoittaneet Euroopan naapuruuspolitiikan epäonnistumisen;
67. kehottaa EU:ta kehittämään yhteisiin etuihin perustuvan todellisen kumppanuuden, joka kaikissa ulottuvuuksissaan ja yhteistyön muodoissaan kannustaa työllisyyteen ja koulutukseen, mikä ilmentää kunkin kumppanuusvaltion sosioekonomista todellisuutta; katsoo, että Euroopan naapuruuspolitiikassa saadaan aikaan aitoa yhdentymistä ainoastaan, jos saavutetaan konkreettista edistystä alueen poliittisten jännitteiden ja konfliktien ratkaisussa erityisesti Palestiinassa ja Länsi-Saharassa; toteaa, että yhdentymisen kautta voidaan luoda luottamuksen ilmapiiri, jonka myötä on mahdollista pyrkiä tavoitteeseen Välimeren alueen demilitarisoimisesta solidaarisuuden ja rauhan hengessä;
Laajentuminen
68. toistaa kantansa, jonka mukaan EU:n olisi kehitettävä molempia osapuolia hyödyttävät suhteet kaikkien naapurimaiden kanssa keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen pohjalta; vaatii, että EU:n on oltava avoin kaikille Euroopan maille, joiden kansalaiset haluavat liittyä EU:hun; korostaa, että EU:n laajentumispolitiikkaa olisi toteutettava kansainvälistä oikeutta tinkimättömästi noudattaen;
69. kehottaa komissiota varmistamaan, että ehdokasvaltiot täyttävät liittymisneuvotteluprosessin aikana Kööpenhaminan kriteerit, välttävät uudistuksia, jotka vaikuttavat kielteisesti kansalaisten sosiaalisiin oloihin, noudattavat kansainvälistä oikeutta ja kehittävät kahdenväliset ja asianmukaiset naapuruussuhteet kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa;
70. korostaa, että maakohtaisissa toimintasuunnitelmissa olisi otettava huomioon kunkin maan erityiset olosuhteet sekä vältettävä määräämästä toimenpiteitä ja uudistuksia, jotka vaikuttaisivat kielteisesti työntekijöihin ja kansalaisiin yleisesti;
71. kehottaa komissiota parantamaan liittymistä valmistelevan tukivälineen varojen hallinnointia, jotta varmistetaan, että edunsaaja saa mahdollisimman suuren hyödyn ja että parlamentti voi valvoa varojen käyttöä täysimääräisesti;
Talousarvio ja monivuotinen rahoituskehys
72. odottaa komission tukevan selkeästi parlamentin vaatimusta, että parlamentti ja neuvosto (yleisten asioiden neuvosto) neuvottelevat Eurooppa-neuvoston vahvistamista poliittisista kannoista, ennen kuin neuvosto esittää virallisesti ehdotuksensa parlamentin hyväksynnän saamiseksi monivuotista rahoituskehystä koskevalle asetukselle SEUT:n 312 artiklan mukaisesti; korostaa, että neuvottelut monivuotisia ohjelmia koskevista lainsäädäntöehdotuksista on käytävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja että ne saatetaan päätökseen, kun niiden määrärahoista on päästy sopimukseen; on lujasti päättänyt tarvittaessa käyttää täysimääräisesti perussopimukseen sisältyvää hyväksynnän antamista ja tavanomaista lainsäätämisjärjestystä koskevaa toimivaltaansa; toistaa olevansa hyvin huolestunut siitä, että Eurooppa-neuvoston päätelmät saattavat ehkäistä jo ennalta lainsäädäntöneuvottelut;
73. toistaa kantansa, jonka mukaan EU:n talousarvion olisi oltava voimakas väline, jolla lisätään strategisia investointeja kasvun ja sosiaalisen edistyksen vauhdittamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi ja jolla samalla pyritään edistämään taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta unionissa; kannattaa erityisesti voimavarojen keskittämistä politiikkoihin ja ohjelmiin, jotka ovat keskeisen tärkeitä kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja joilla tuetaan erityisesti nuoria ja pk-yrityksiä; korostaa, että EU:n talousarvio olisi suunniteltava siten, että sen taloudellinen vaikutus on konkreettinen ja että sillä täydennetään jäsenvaltioiden elvytyspolitiikkoja;
74. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joilla taataan riittävät resurssit unionille sekä ensi vuoden talousarviossa että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020;
75. muistuttaa, että 2013 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi, jolloin yhteisrahoitettujen hankkeiden täytäntöönpano on täydessä vauhdissa ja se odotetaan kiihtyvän edelleen ja jolloin odotetaan, että komissio vastaanottaa suurimman osan maksupyynnöistä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota tarkastelemaan ja arvioimaan yhdessä parlamentin kanssa kyseisiä summia ja pyyntöjä, jotta täytäntöönpano vuonna 2013 ei vaarannu; huomauttaa, että maksumäärärahojen puute vaarantaa tällä hetkellä asianmukaisesti toimivien ohjelmien jatkon;
76. korostaa lisäksi, että N+3 -säännön umpeutumisen vuoksi 12 jäsenvaltion on toimitettava vuonna 2013 kahta vuotuista sitoumusosuutta (vuosien 2010 ja 2011 osuudet N+3 -säännön ja N+2 -säännön mukaisesti) vastaavat maksupyynnöt; pitää sen vuoksi maksumäärärahojen ehdotettua 11,7 prosentin lisäystä (48 975 miljoonaan euroon) edellisvuoteen verrattuna vähimmäismääränä, koska se koskee ainoastaan vuotta 2013, kuten komissiokin toteaa, ja siinä oletetaan, että edellisten vuosien maksutarpeet on katettu;
77. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.