PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Länsirantaa ja Itä-Jerusalemia koskevasta EU:n politiikasta
27.6.2012 - (2012/2964(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Véronique De Keyser, Pino Arlacchi, Emine Bozkurt, Ricardo Cortés Lastra, Emer Costello, Robert Goebbels, Ana Gomes, Richard Howitt, Wolfgang Kreissl-Dörfler, María Muñiz De Urquiza, Norbert Neuser, Raimon Obiols, Boris Zala S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0373/2012
B7‑0374/2012
Euroopan parlamentin päätöslauselma Länsirantaa ja Itä-Jerusalemia koskevasta EU:n politiikasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 29. syyskuuta 2011 Palestiinan tilanteesta, 16. helmikuuta 2012 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alueen alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen tekemisestä ja 10. syyskuuta 2010 Jordanin ja erityisesti sen alajuoksun tilanteesta antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 14. toukokuuta 2012, 18. heinäkuuta 2010, 23. toukokuuta 2011 ja 8. joulukuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät Lähi-idän rauhanprosessista,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin Euroopan parlamentin täysistunnossa 12. kesäkuuta 2012 pitämän puheen Lähi-idän ja Syyrian viimeaikaisesta kehityksestä,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin julkilausumat, erityisesti 8. kesäkuuta 2012 annetun julkilausuman siirtokuntien laajentamisesta, 25. huhtikuuta 2012 annetun julkilausuman miehitetyillä palestiinalaisalueilla sijaitsevien Sansanan, Rechelimin ja Bruchinin siirtokuntien asemaa koskevasta Israelin viranomaisten päätöksestä sekä 22. helmikuuta 2012 annetun julkilausuman Israelin siirtokuntien hyväksymisestä,
– ottaa huomioon tammikuussa 2012 annetun EU:n edustustojen päälliköiden raportin Itä-Jerusalemista,
– ottaa huomioon heinäkuussa 2011 annetun EU:n edustustojen päälliköiden palestiinalaisvaltion perustamista käsittelevän raportin "Area C and Palestinian State Building",
– ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn Geneven neljännen yleissopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,
– ottaa huomioon asiaa koskevat YK:n päätöslauselmat ja erityisesti YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 181 (1947) sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 242 (1967), 252 (1968), 338 (1973), 476 (1980), 478 (1980), 1397 (2002), 1515 (2003) ja 1850 (2008),
– ottaa huomioon Lähi-idän kvartetin julkilausumat ja erityisesti sen 11. huhtikuuta 2012 ja 23. syyskuuta 2011 antamat julkilausumat,
– ottaa huomioon Kansainvälisen tuomioistuimen 9. heinäkuuta 2004 antaman neuvoa-antavan lausunnon miehitetyille palestiinalaisalueille rakennetun aidan oikeudellisista vaikutuksista,
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 25. helmikuuta 2010 antaman tuomion asiassa C-368/08, Brita GmbH vastaan Hauptzollamt Hamburg-Hafen,
– ottaa huomioon Palestiinan pääministeri Salam Fayyadin elokuussa 2009 esittelemän kaksivuotisen valtion perustamissuunnitelman "Ending the occupation, establishing a state",
– ottaa huomioon 18. syyskuuta 1995 tehdyn Länsirannan ja Gazan alueen väliaikaisen sopimuksen,
– ottaa huomioon 13. syyskuuta 1993 tehdyt Oslon sopimukset (periaatejulistus väliaikaisen itsehallinnon järjestämisestä),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti ilmaissut tukevansa kahden valtion ratkaisua, joka käsittää Israelin valtion ja riippumattoman, demokraattisen, yhtenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion, jotka elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden ilmapiirissä, on kehottanut käynnistämään uudelleen suorat rauhanneuvottelut osapuolten välillä ja on julistanut, että on hyväksyttävä vain sellaiset muutokset ennen vuotta 1967 määriteltyihin rajoihin, myös Jerusalemin osalta, joista on sovittu osapuolten kesken;
B. katsoo, että palestiinalaisten itsemääräämisoikeus ja oikeus omaan valtioonsa ovat kiistattomia, samoin kuin Israelin oikeus olemassaoloon turvallisten rajojen sisällä; ottaa huomioon, että neuvoston 14. toukokuuta 2012 antamissa päätelmissä korostettiin, että arabimaissa käynnissä olevien muutosten vuoksi on entistä tärkeämpää edistyä Lähi-idän rauhanprosessissa nopeasti; katsoo sen, että otetaan huomioon alueen kansojen toiveet, kuten palestiinalaisten toiveet valtiosta ja israelilaisten toiveet turvallisuudesta, olevan tärkeä osa alueen kestävää rauhaa, vakautta ja vaurautta;
C. katsoo, että EU:n edustustojen päälliköiden äskettäin laatimista raporteista, jotka molemmat vuosivat lehdistölle, aiheesta "Area C and Palestinian State Building" ja Itä-Jerusalemista kävi jälleen ilmi, että tilanne kyseisillä alueilla on erittäin huolestuttava, mikä uhkaa huomattavalla tavalla kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta;
D. ottaa huomioon, että Länsiranta ja Itä-Jerusalem sekä Gazan alue ovat miehitettyjä alueita; ottaa huomioon, että kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta, myös neljättä Geneven sopimusta, sovelletaan täysimääräisesti myös näihin alueisiin; katsoo, että Israelin on miehittäjävaltana muun muassa varmistettava hyvässä uskossa, että miehitetyillä alueilla elävän palestiinalaisväestön perustarpeista huolehditaan, johdettava miehittämiään alueita tavalla, joka hyödyttää paikallisväestöä, suojeltava siviilikohteita ja vältettävä oman väestön siirtämistä miehitetyille alueille sekä miehitettyjen alueiden väestön siirtämistä omille alueilleen;
E. ottaa huomioon, että vuoden 1993 Oslon sopimuksissa Länsirannan alue jaettiin kolmeen vyöhykkeeseen: A-, B- ja C-alueet; ottaa huomioon, että C-alue, joka on Israelin siviili- ja turvallisuusvalvonnassa, muodostaa 62 prosenttia Länsirannan alueesta ja on sen ainoa yhtenäinen alue, jonka maaperä on Länsirannan hedelmällisintä ja luonnonvaroiltaan rikkainta; ottaa huomioon, että vuonna 1995 tehdyssä Länsirantaa ja Gazan aluetta koskevassa väliaikaisessa sopimuksessa määrättiin, että C-alue siirretään asteittain palestiinalaishallinnon alaisuuteen, mitä ei ole tapahtunut;
F. katsoo, että Israelin hallinnon politiikka on vähentänyt palestiinalaisväestön määrää C-alueella; ottaa huomioon, että tämän politiikan seurauksena vain 5,8 prosenttia Länsirannan palestiinalaisväestöstä asuu C-alueella, kun taas israelilaissiirtolaisten määrä, arviolta 310 000, on yli kaksi kertaa niin suuri kuin arvioitu palestiinalaisväestön määrä tällä alueella; katsoo näin ollen, että palestiinalaisväestön ja sen oikeuksien suojelu C-alueella on erittäin tärkeää, jotta säilytetään kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuus;
G. ottaa huomioon, että Israel julisti vuodelta 1980 olevassa laissaan "Basic Law: Jerusalem, Capital of Israel" Jerusalemin Israelin jakamattomaksi ja yhtenäiseksi pääkaupungiksi; ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 478 (1980) todettiin, että kaikki Israelin miehitysvaltana toteuttamat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimet, joilla on muutettu tai pyritty muuttamaan Jerusalemin luonnetta ja asemaa, erityisesti Basic Law, olivat perusteettomia ja ne oli kumottava välittömästi; ottaa huomioon, että neuvoston 14. toukokuuta 2012 antamissa päätelmissä toistetaan jälleen, että ratkaisu Jerusalemin asemaan molempien valtioiden tulevana pääkaupunkina on löydettävä neuvotteluteitse;
H. katsoo, että Itä-Jerusalemin viimeaikaisten tapahtumien vuoksi, joita korostetaan myös EU:n edustustojen päälliköiden raportissa, suunnitelma Jerusalemista kahden valtion tulevana pääkaupunkina on yhä epätodennäköisempi ja hankalampi toteuttaa, mikä vaikeuttaa kahden valtion ratkaisua; ottaa huomioon, että Itä-Jerusalem on yhä enemmän eristyksissä Länsirannasta, kun taas kaupungin historiallinen alue on yhä enemmän eristyksissä muusta osasta Itä-Jerusalemia;
I. ottaa huomioon, että vaikka Itä-Jerusalemissa asuvat palestiinalaiset muodostavat 37 prosenttia Jerusalemin väestöstä ja 36 prosenttia kaupungin verotuloista, vain 10 prosenttia kaupungin talousarviosta osoitetaan Itä-Jerusalemiin, minkä vuoksi tarjotut palvelut ovat täysin riittämättömät; pitää erittäin huolestuttavana kysymyksenä sitä, että Israelin viranomaiset ovat sulkeneet suurimman osan Palestiinan virastoista, Orient House mukaan luettuna, mikä on aiheuttanut institutionaalisen ja johtajuutta koskevan tyhjiön paikallisen palestiinalaisväestön keskuudessa;
J. ottaa huomioon, että Itä-Jerusalemissa asuvilla palestiinalaisilla on pysyvä oleskelulupa, joka voidaan myöntää lapsille vain tietyissä olosuhteissa ja jota ei myönnetä automaattisesti aviopuolisoille, mikä estää monien Itä-Jerusalemin pysyvien asukkaiden puolisoita ja lapsia asumasta yhdessä perheensä kanssa; ottaa huomioon, että noin 200 000 Israelin siirtokuntalaista asuu Itä-Jerusalemissa ja sen ympäristössä;
K. katsoo, että Israelin hallinnon politiikka on vähentänyt palestiinalaisväestön määrää C-alueella ja Itä-Jerusalemissa; katsoo, että keskeinen osa tätä politiikkaa on siirtokuntien rakentaminen ja laajentaminen; katsoo, että Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia ja suuri este rauhanponnisteluille; ottaa huomioon, että Israelin valtio tukee niitä huomattavin kannustimin esimerkiksi verotuksen, asumisen, infrastruktuurin, tieverkoston, vesihuollon, koulutuksen ja terveydenhuollon alalla; ottaa huomioon, että vuonna 2011 siirtokuntia laajennettiin Jerusalemin alueella eniten sitten vuoden 1967; katsoo, että siirtolaisten palestiinalaissiviileihin kohdistama väkivalta ja vaino ovat johtaneet vakaviin yhteenottoihin ja kuolemaan johtaviin vammoihin;
L. ottaa huomioon, että tehokkaan EU:n valvontajärjestelmän puuttuessa Israelin siirtokuntien tuotteita tulee edelleen Euroopan markkinoille etuuskohtelujärjestelmän puitteissa; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ilmaisi 16. helmikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa ehdotuksesta neuvoston päätökseksi etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alueen alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen tekemisestä vakavan huolensa joidenkin yritysten käyttämistä menetelmistä niiden hyödyntäessä EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen ehtoja siten, että ne vievät miehitetyllä palestiinalaisalueella valmistettuja tuotteita Euroopan markkinoille suosituimmuuskohtelun puitteissa, ja totesi, että näiden EU:n ja Israelin välisten teknisten järjestelyjen tarjoamat ratkaisut eivät ole tyydyttäviä, ja katsoi, että Israelin kanssa olisi sovittava yksinkertaisesta, tehokkaasta ja luotettavasta mekanismista, joka korvaisi tämän järjestelyn, ja kehotti kuitenkin jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden tulliviranomaiset soveltavat tehokkaasti olemassa olevaa teknistä järjestelyä, ja kehotti komissiota esittämään uusia ehdotuksia ja tekemään yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa, jotta mainittu unionin sisämarkkinoiden väärinkäyttö voidaan lopettaa;
M. ottaa huomioon, että Israelin rakentama turva-aita, joka ei noudata vihreää linjaa, eristää huomattavan osan palestiinalaisalueesta sekä Länsirannan alueella että Itä-Jerusalemissa; ottaa huomioon, että Kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 2004 antamassa neuvoa-antavassa lausunnossa miehitetyille palestiinalaisalueille rakennetun muurin oikeudellisista vaikutuksista todetaan, että miehitysvalta Israelin miehitetylle palestiinalaisalueelle, Itä-Jerusalem ja sen ympäristö mukaan luettuina, rakentama turva-aita ja tähän liittyvä hallinto ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia;
N. ottaa huomioon, että muun muassa siirtokuntien käynnissä oleva laajentaminen ja uudisasukkaiden väkivaltaisuus, maankäyttöä koskevat rajoitukset ja kriittinen asuntopula, talojen purkaminen, häädöt ja pakkosiirrot, maan takavarikointi, veden ja muiden luonnonvarojen vaikea saanti sekä perussosiaalipalvelujen ja -avun puute vaikuttavat huomattavan kielteisesti palestiinalaisten elinoloihin Länsirannalla, varsinkin C-alueella ja Itä-Jerusalemissa; ottaa huomioon, että näiden alueiden taloudellinen tilanne, jota pääsyä, liikkumista ja maankäyttöä koskevat rajoitukset pahentavat, aiheuttaa edelleen suurta huolta;
O. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti ilmaissut tukevansa presidentti Mahmoud Abbasin ja pääministeri Salam Fayyadin ponnisteluja valtion perustamiseksi sekä kannattanut pääministeri Fayyadin kaksivuotista valtionperustamissuunnitelmaa ja ilmaissut tyytyväisyytensä sen johdosta; katsoo, että C-alueen ja Itä-Jerusalemin olisi kuitenkin säilyttävä Palestiinan kansallisten kehityssuunnitelmien ensisijaisina prioriteetteina myös vastauksena sille, että näiden alueiden palestiinalaisasukkaat ovat kokeneet tulleensa sivuutetuiksi;
P. ottaa huomioon, että Israelin vankiloissa ja pidätyskeskuksissa on yli 4 500 palestiinalaisvankia, mukaan lukien 27 Palestiinan lakiasäätävän neuvoston jäsentä, yli 200 alle 18-vuotiasta ja yli 300 hallinnollista vankia; katsoo, että Israelin miehitysvaltana mielivaltaisesti ja liiallisesti hyödyntämä hallinnollisten palestiinalaisvankien ottaminen on Geneven neljännen yleissopimuksen vastaista;
Q. ottaa huomioon, että Länsirannan, etenkin C-alueen, ja Itä-Jerusalemin palestiinalaisväestöä vaivaa ankara vesipula; toteaa, että kasteluveden puute vaikuttaa vakavasti palestiinalaisiin viljelijöihin, kun kasteluvesi käytetään pääosin Israelin sekä israelilaisten siirtokuntalaisten tarpeisiin; ottaa huomioon, että riittävät vesivarat ovat keskeinen edellytys tulevan palestiinalaisvaltion elinkelpoisuudelle;
R. katsoo, että alkuperäiskansaan kuuluvat paimentolaisarabit elävät aloilleen asettunutta ja perinteistä maanviljelijän elämää esi-isiensä asuinsijoilla ja haluavat, että heidän ainutlaatuiset elinolonsa ja asemansa tunnustetaan virallisesti ja pysyvästi; katsoo, että paimentolaisarabiyhteisöt, joiden elinkeinoa Israelin politiikka uhkaa esimerkiksi pakkosiirroin, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa oleva väestöryhmä sekä miehitetyllä palestiinalaisalueella että Negevissä (Naqab);
S. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on palestiinalaishallinnon suurin avunantaja; ottaa huomioon, että kansainvälisen yhteisön, ja erityisesti EU:n ja jäsenvaltioiden, myöntämä humanitaarinen apu ja kehitysapu eivät vapauta Israelia miehitysvaltana sen kansainvälisen oikeuden mukaisista velvoitteista; ottaa huomioon, että Israelin joukot ovat tammikuun 2011 jälkeen vahingoittaneet yli 60:tä EU:n tai sen jäsenvaltioiden rahoittamaa hanketta tai tuhonneet ne ja 100:aa vastaavaa hanketta uhkaa tuhoutuminen;
T. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti ilmaissut voimakkaan sitoutumisensa Israelin valtion turvallisuuteen; ottaa huomioon, että 14. toukokuuta 2012 annetuissa neuvoston päätelmissä muistutettiin myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden perustavanlaatuisesta sitoutumisesta Israelin turvallisuuteen, tuomittiin voimakkain termein siviileihin mielivaltaisesti kohdistuva väkivalta, kuten Gazan alueelta tehdyt raketti-iskut, ja kehotettiin estämään tehokkaasti aseiden salakuljetus Gazaan;
U. ottaa huomioon, että Gazan alueen saarto ja humanitaarinen kriisi jatkuvat edelleen huolimatta kansainvälisen yhteisön lukuisista kehotuksista avata rajanylityspaikat välittömästi, kestävästi ja ehdoitta humanitaarisen avun, kaupallisten tuotteiden ja henkilöiden kululle Gazaan ja Gazasta, kuten myös 14. toukokuuta 2012 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin;
1. muistuttaa tukevansa vakaasti kahden valtion ratkaisua, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin ja Jerusalemin asemaan molempien valtioiden pääkaupunkina sekä käsittää Israelin valtion ja itsenäisen, demokraattisen, yhtenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion, jotka elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden ilmapiirissä; tukee täysin neuvoston 14. toukokuuta 2012 Lähi-idän rauhanprosessista antamia päätelmiä, joissa muistutetaan, että EU tunnustaa vain sellaiset muutokset ennen vuotta 1967 määriteltyihin rajoihin, myös Jerusalemin osalta, joista on sovittu osapuolten kesken;
2. on erittäin huolissaan C-alueella Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa tapahtuneesta kehityksestä, jota EU:n edustustojen päälliköt ovat kuvanneet raporteissaan aiheesta "Area C and Palestinian State Building" heinäkuussa 2011 ja Itä-Jerusalemista tammikuussa 2012, sillä tällainen kehitys uhkaa kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta; kehottaa kaikkia osapuolia välttämään yksipuolisia toimia, jotka saattaisivat heikentää mahdollisuuksia päästä neuvotteluratkaisuun, kuten Israelin siirtokunta-asuttamisen; panee tyytyväisenä merkille ja tukee täysin 14. toukokuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien 6 ja 7 kohtaa, joissa keskitytään siirtokuntiin, Itä-Jerusalemiin ja C-alueeseen;
3. korostaa, että on tärkeätä suojella palestiinalaisväestöä ja sen oikeuksia C-alueella ja Itä-Jerusalemissa, mikä on olennaisen tärkeää kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden säilyttämiseksi;
4. korostaa jälleen, että Israelin siirtokunnat Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa ovat kansainvälisen oikeuden nojalla laittomia; kehottaa jäädyttämään välittömästi, täysin ja pysyvästi kaikki israelilaissiirtokuntien rakennus- ja laajennustyöt, jotka muodostavat merkittävän uhan kahden valtion ratkaisun kestävyydelle, sekä lakkauttamaan kaikki maaliskuun 2001 jälkeen perustetut etuvartioasemat;
5. tuomitsee voimakkaasti kaikki siirtokuntien asukkaiden palestiinalaissiviileihin kohdistamat äärimmäiset väkivallanteot ja vainon ja kehottaa Israelin halitusta ja viranomaisia saattamaan tällaisiin tekoihin syyllistyneet oikeuden eteen ja vastuuseen teoistaan, koska vastuuvelvollisuuden puute aiheuttaa rankaisemattomuutta;
6. kehottaa noudattamaan täysimääräisesti EU:n kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita ja olemassa olevaa EU:n lainsäädäntöä EU:n ja Israelin kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanossa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota perustamaan tehokkaan EU:n valvontajärjestelmän, jotta vältetään Israelin siirtokuntien tuotteiden tuonti EU:n markkinoille etuuskohtelujärjestelmän puitteissa; korostaa, että sellaisten israelilaisyritysten, joilla on pääkonttori, sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä rekisteröitynä alueella ja/tai jotka harjoittavat toimintaa alueella, jonka Israel miehitti vuonna 1967, ei saisi antaa osallistua yhteistyöhön EU:n kanssa;
7. kehottaa Israelin hallitusta ja viranomaisia huolehtimaan velvollisuuksistaan miehitysvaltana ja erityisesti
– lopettamaan välittömästi talojen purkamisen, häädöt ja palestiinalaisten pakkosiirrot
– helpottamaan palestiinalaisten suunnittelu- ja rakennustoimintaa sekä kehityshankkeiden täytäntöönpanoa
– helpottamaan pääsyä ja liikkumista
– helpottamaan palestiinalaisten pääsyä viljely- ja laidunalueille
– varmistamaan oikeudenmukaisen vesihuollon, joka täyttää palestiinalaisväestön tarpeet
– parantamaan palestiinalaisten mahdollisuuksia saada riittäviä sosiaalipalveluja ja ‑tukea erityisesti koulutuksen ja kansanterveyden aloilla
– helpottamaan humanitaarisia toimia C-alueella ja Itä-Jerusalemissa;
8. kehottaa avaamaan uudelleen Itä-Jerusalemissa olevat palestiinalaisvirastot ja erityisesti Orient Housen;
9. kehottaa lopettamaan hallinnollisen vankeuden mielivaltaisen ja liiallisen käytön ilman, että Israelin viranomaisilla on virallista syytettä tai oikeudenkäyntiä palestiinalaisia vastaan; vaatii kaikille palestiinalaisvangeille mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja kehottaa vapauttamaan poliittiset palestiinalaisvangit ja erityisesti Palestiinan lakia säätävän neuvoston jäsenet, kuten Marwan Barghoutin, sekä hallinnolliset vangit; kehottaa myös vapauttamaan välittömästi Jeninin pakolaisleirin The Freedom -teatterin taiteellisen johtajan Nabil Al-Raeen, joka pidätettiin 6. kesäkuuta 2012 ja on ollut vangittuna siitä lähtien;
10. kehottaa suojelemaan paimentolaisarabiyhteisöjä, jotka elävät miehitetyllä palestiinalaisalueella ja Negevissä (Naqab); kehottaa lopettamaan välittömästi tähän väestöön kohdistuvat pakkosiirrot, karkotukset ja tuhotyöt ja parantamaan heidän elinolojaan tarjoamalla heille asianmukaisia palveluja heille perinteisesti kuuluvilla mailla; kehottaa tässä yhteydessä Israelin hallitusta perumaan Prawer Plan -suunnitelman;
11. kannustaa Palestiinan hallitusta ja viranomaisia kiinnittämään C-alueeseen ja Itä-Jerusalemiin enemmän huomiota Palestiinan kansallisissa kehityssuunnitelmissa ja hankkeissa, jotta voidaan parantaa näiden alueiden tilannetta ja palestiinalaisväestön elinoloja;
12. korostaa jälleen, että israelilaisten ja palestiinalaisten väliseen oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan voidaan päästä ainoastaan rauhanomaisin keinoin ilman väkivaltaa; kehottaa jälleen käynnistämään uudelleen suorat rauhanneuvottelut osapuolten välillä; tukee edelleen tässä yhteydessä presidentti Abbasin väkivallattoman vastarinnan politiikkaa ja kannustaa palestiinalaisten sisäisen sovinnon etsimiseen ja Palestiinan valtion rakentamiseen ja pitää presidentin- ja parlamenttivaaleja tärkeinä osatekijöinä tässä prosessissa;
13. muistuttaa voimakkaasta sitoutumisestaan Israelin valtion turvallisuuteen; tuomitsee kaikki tahallisesti siviileihin kohdistuvat väkivaltaisuudet, kuten Gazan alueelta tehdyt raketti-iskut;
14. kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan edelleen ja antamaan apua palestiinalaiselimille ja kehityshankkeille C-alueella ja Itä-Jerusalemissa pyrkimyksenä suojella ja vahvistaa Palestiinan väestöä; kehottaa kuitenkin parempaan koordinointiin EU:n ja jäsenvaltioiden välillä tällä alalla; vaatii myös Israelia kantamaan taloudellisen vastuun EU:n ja sen jäsenvaltioiden miehitetyllä palestiinalaisalueella rahoittamien hankkeiden tuhoamisesta;
15. kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan näiden asioiden käsittelyä kaikilla tasoilla EU:n kahdenvälisissä suhteissa Israelin ja palestiinalaishallinnon kanssa; korostaa, että Israelin sitoumus noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja humanitaarista oikeutta suhteissa miehitetyillä alueilla elävään palestiinalaisväestöön on otettava täysimääräisesti huomioon EU:n kahdenvälisissä neuvotteluissa kyseisen maan kanssa, kuten EU:n ja Israelin assosiaationeuvostossa, ja että tätä koskevat tulosindikaattorit on sisällytettävä kaikkiin tämän kumppanuuden välineisiin;
16. kehottaa jälleen EU:ta ja jäsenvaltioita omaksumaan aktiivisemman roolin myös kvartetin yhteydessä toimissa, joilla pyritään saavuttamaan oikeudenmukainen ja pysyvä rauha israelilaisten ja palestiinalaisten välille; korostaa jälleen kvartetin keskeistä asemaa ja antaa edelleen tukensa korkealle edustajalle, joka pyrkii luomaan uskottavat edellytykset rauhanprosessin käynnistämiselle uudelleen;
17. muistuttaa kehotuksestaan poistaa välittömästi, kestävästi ja ehdoitta Gazan alueen saarto ja kehottaa toimiin kyseisen alueen jälleenrakentamiseksi ja sen talouden elvyttämiseksi; kehottaa myös, ottaen huomioon Israelin legitiimit turvallisuustarpeet, luomaan tehokkaan valvontamekanismin, jolla estetään aseiden salakuljetus Gazaan;
18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, EU:n erityisedustajalle Lähi-idän rauhanprosessissa, Lähi-idän kvartetin erityisedustajalle, knessetille ja Israelin hallitukselle, palestiinalaishallinnon presidentille ja Palestiinan lakia säätävälle neuvostolle.