PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Israelin hallituksen päätöksestä laajentaa siirtokuntia Länsirannalla

10.12.2012 - (2012/2911(RSP))

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Ryszard Czarnecki, Adam Bielan ECR-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0561/2012

B7‑0568/2012

Euroopan parlamentin päätöslauselma Israelin hallituksen päätöksestä laajentaa siirtokuntia Länsirannalla

(2012/2911(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ihmisoikeuksista ja demokratiasta Israelissa ja Palestiinassa,

–   ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat vuosilta 1979 ja 1980,

–   ottaa huomioon 8. joulukuuta 2009, 13. joulukuuta 2010 ja 18. heinäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät Lähi-idän rauhanprosessista,

–   ottaa huomioon YK:n peruskirjan ja erityisesti Palestiinan uuden tarkkailijavaltion aseman,

–   ottaa huomioon asiaa koskevat YK:n päätöslauselmat: YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat 181 (1947) ja 194 (1948) sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 242 (1967), 338 (1973), 1397 (2002), 1515 (2003) ja 1850 (2008),

–   ottaa huomioon Oslon rauhansopimukseen sisältyneet sitoumukset,

–   ottaa huomioon Lähi-idän kvartetin julkilausumat ja erityisesti sen 23. syyskuuta 2011 antaman julkilausuman,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Israelin hallitus ilmoitti viime viikolla aikovansa rakentaa 3000 uutta siirtokunta-asumusta Itä-Jerusalemiin, Juudeaan, Samariaan ja E1-alueelle lähelle Jerusalemia vastauksena palestiinalaishallinnon yksipuoliselle valtioaloitteelle YK:n yleiskokouksessa;

B.  ottaa huomioon, että Israelin hallitus on tähän mennessä hyväksynyt suurten erillisten siirtokuntien rakentamisen Itä-Jerusalemiin ja rakennussuunnitelman E1-alueelle ja että mihinkään muihin paikkoihin ei ole hyväksytty lisärakentamista;

C.  ottaa huomioon, että Iso-Britannia, Ruotsi, Espanja, Tanska ja Yhdysvallat ovat kaikki ilmaisseet vastalauseensa siirtokuntien rakentamiselle;

D. ottaa huomioon, että Palestiina on nyt YK:n tarkkailijavaltio ja voi siksi hakea jäsenyyttä kansainvälisissä elimissä;

E.  ottaa huomioon, että Israel on vieläkin sitoutunut kahden valtion malliin perustuvaan neuvotteluratkaisuun konfliktissa palestiinalaisten kanssa ja vaatinut toistuvasti suorien neuvotteluiden aloittamista uudelleen;

F.  katsoo, että Israel on aiemmin jäädyttänyt siirtokuntien rakentamisohjelmansa yhdeksäksi kuukaudeksi ennakkoedellytyksenä palestiinalaishallinnon kanssa käytävien neuvotteluiden käynnistämiselle uudelleen;

1.  korostaa Israelin pysyvää oikeutta itsepuolustukseen ja turvallisuuteen; katsoo, että siirtokuntakysymys ei liity Hamasin johtamaan väkivaltaan, ja korostaa, että kumpikaan näistä kysymyksistä ei saa muodostua suorien neuvotteluiden uudelleen aloittamisen esteeksi;

2.  panee merkille, että Israelin siirtokuntia Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla pidetään laittomina kansainvälisessä oikeudessa, kuten neljännessä Geneven yleissopimuksessa ja YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 1979 ja 1980 hyväksymissä päätöslauselmissa;

3.  on huolissaan siitä, että palestiinalaishallinnon yksipuolinen aloite YK:n yleiskokouksessa on ristiriidassa Oslon sopimuksissa vahvistetun neuvotteluratkaisuun pyrkimistä koskevan sitoumuksen kanssa;

4.  on vakavasti huolissaan siitä, että israelilaisasumuksia rakennetaan palestiinalaisalueiksi määritetyille alueille ja muistuttaa Israelin viranomaisia heidän Oslon rauhansopimuksen mukaisista sitoumuksistaan; kehottaa Israelin viranomaisia peruuttamaan siirtokuntien laajentamisen suorien neuvotteluiden uudelleen aloittamisen helpottamiseksi;

5.  kehottaa tässä yhteydessä presidentti Abbasia aloittamaan viipymättä suorat neuvottelut Israelin kanssa;

6.  toistaa tukevansa Israelin ja Palestiinan hyväksymää ja noudattamaa kahden valtion ratkaisua, joka perustuu vuoden 1967 rajoihin, sovittujen maa-alueiden vaihtamiseen rauhan ehtona sekä elinkelpoiseen Palestiinan valtioon, johon kuuluvat Länsiranta ja Gaza, ja Israelin valtioon, jotka elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden vallitessa; palauttaa mieliin, että ratkaisu voidaan saavuttaa ainoastaan YK:n kvartetin johtamissa suorissa neuvotteluissa eikä yksipuolisten toimien avulla;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n yleiskokouksen puheenjohtajalle, YK:n turvallisuusneuvoston jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Lähi-idän kvartetin erityisedustajalle, Israelin hallitukselle ja knessetille, palestiinalaishallinnon presidentille ja Palestiinan lakiasäätävälle neuvostolle.