PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n ja Etelän yhteismarkkinoiden (Mercosur) välisistä kauppaneuvotteluista

9.1.2013 - (2012/2924(RSP))

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0553/2012 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti

José Bové, Catherine Grèze, Martin Häusling, Yannick Jadot, Ulrike Lunacek, Ana Miranda, Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta

B7‑0019/2013

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Etelän yhteismarkkinoiden (Mercosur) välisistä kauppaneuvotteluista

(2012/2924(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EU:n ja Mercosurin yhteistyötä koskevan alueidenvälisen puitesopimuksen, joka allekirjoitettiin vuonna 1995 ja joka on ollut voimassa vuodesta 1999 lähtien,

–   ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n maataloudesta ja kansainvälisestä kaupasta[1],

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan, joiden nojalla edellytetään, että EU:n on huolehdittava politiikkansa johdonmukaisuudesta, mukaan lukien ulkoinen toiminta, kehitysyhteistyöpolitiikka ja kauppapolitiikka,

–   ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen Etelän yhteismarkkinoita (Mercosur) koskevien kauppaneuvottelujen nykytilanteesta (O-000218/2012 – B7-0553/2013),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että EU:n ja Mercosurin yhteistyötä koskeva alueidenvälinen puitesopimus on ollut voimassa vuodesta 1999 lähtien ja että se on toiminut hyödyllisenä ja soveltuvana perustana näiden kahden kokonaisuuden kauppasuhteiden syventämiselle;

B.  ottaa huomioon, että EU käynnisti vuonna 1999 neljän Mercosur-maan kanssa assosiaatiosopimusta koskevat neuvottelut, joiden yleisenä tavoitteena oli näiden kahden alueen välisen vapaakauppasopimuksen aikaan saaminen; ottaa huomioon, että neuvottelut pysähtyivät vuonna 2004 ja ne käynnistettiin uudelleen vuonna 2010;

C. toteaa, että Mercosur on muuttamassa muotoaan, laajentumassa ja vakiinnuttamassa instituutioitaan, sillä Venezuela on ollut täysjäsen vuoden 2012 puolivälistä lähtien, Bolivia sai liittyvän jäsenen aseman joulukuussa 2012 ja Chilellä, Kolumbialla, Ecuadorilla ja Perulla on liitännäisjäsenen asema, kun taas Paraguayn jäsenyyttä on lykätty kesäkuussa 2012 tehdyn vallankaappauksen seurauksena;

D. toteaa, että tätä alueellista yhdentymistä on tarkasteltava laajemmassa yhteydessä, eli ottaen huomioon äskettäiset toimet Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden yhdentymiseksi poliittisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti siten, että instituutioita kehitetään Etelä-Amerikan valtioiden unionissa (UNASUR), Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisössä (CELAC) ja Alianza Bolivariana para los Pueblos de Nuestra América -organisaatiossa (Bolivarilainen liittouma Amerikkamme kansojen hyväksi, ALBA) ja että eri tasoilla pyritään kehittämään uusi taloutta ja finanssiasioita koskeva järjestelmä, jonka avulla voidaan suojautua maailmanlaajuisen finanssikriisin perimmäisiltä syiltä;

E.  toteaa, että Mercosuriin kuuluvien maiden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja talouskehityksessä on huomattavia eroja ja että yhdentymisprosessissa on keskityttävä ensin eräisiin sisäisiin ongelmiin, jotka on ratkaistava;

F.  toteaa, että sekä Mercosur-maiden keskinäinen kauppa että Mercosurin ja EU:n välinen kauppa on hyvin epätasapainoista; toteaa, että lähes 20 prosenttia EU:hun suuntautuvasta maataloustuonnista on peräisin Mercosurista, kun taas EU vie Mercosuriin lähinnä teollisuustuotteita;

G. ottaa huomioon, että EU on pitkälti ulkoistanut Mercosur-maihin huomattavan määrän proteiinin tuotantoa eläinrehua varten ja aikoo edelleen ulkoistaa energiakasvien tuotantoa, mikä vaikuttaa haitallisesti biologiseen monimuotoisuuteen, metsiin ja vesistöihin, ilmastonmuutokseen, elintarviketurvaan ja -omavaraisuuteen, maankäyttöön ja maaomistukseen sekä lisää maaltapakoa ja slummiutumista suurkaupunkialueilla;

H. katsoo, että EU:n investoijien päätökset ovat pohjautuneet muihin tekijöihin kuin nykyisiin kahdenvälisiin investointisopimuksiin, sillä esimerkiksi Brasilia ei ole saattanut yhtään kahdenvälistä investointisopimusta voimaan, ja kuitenkin Brasilia on Mercosur-maista se, johon tehdään selvästi eniten ulkomaisia investointeja;

I.   ottaa huomioon, että Brasilian teollis- ja tekijänoikeuspolitiikassa otetaan huomioon uudet haasteet, erityisesti geneeriset lääkkeet ja ilmaiset ohjelmistot, mikä vaikuttaa myönteisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn ja parantamiseen sekä internet-yhteyksien saamiseen kaikille, ja katsoo, että tätä politiikkaa olisi kehitettävä edelleen;

J.   katsoo, että kaupan pääosaston neuvottelukäytännöissä kaavailemat rahoituspalvelujen vapauttamista koskevat määräykset saattavat vesittää EU:n nykyiset pyrkimykset finanssialan sääntelyn muuttamiseksi siten, että EU voisi pysäyttää monitahoisen kriisin eskaloitumisen ja suojautua siltä;

K. katsoo, että EU:n ja Mercosurin välistä mahdollista kauppasopimusta koskevissa vaikutustenarvioinneissa ja kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneissa, jotka laadittiin vuonna 2011, ei käynyt ilmi huomattavaa taloudellista hyvinvointia lisäävää vaikutusta EU:lle, vaan pikemminkin havaittiin mahdollisia haitallisia vaikutuksia maailman biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen;

1.  korostaa, että nykyinen yhteistyötä koskeva puitesopimus on toistaiseksi tukenut tyydyttävällä tavalla EU:n ja Mercosurin poliittisia yhteyksiä ja kauppasuhteita, kuten poliittisen yhteistyön lisääntyminen kansainvälisillä foorumeilla ja kauppamäärät osoittavat;

2.  ei ole vakuuttunut, että kummankin osapuolen olisi vauhditettava uuteen assosiaatiosopimukseen tähtääviä neuvotteluja, ja pyytää komissiota arvioimaan nykyisiä neuvotteluohjeita ja ehdottamaan muutoksia, joissa otetaan huomioon Mercosur-ryhmän luonteessa ja kokoonpanossa tapahtuvat muutokset;

3.  on huolissaan myös Mercosurissa ilmenevästä yleisestä suuntauksesta, jossa pyritään palaamaan alkutuotteiden vientiin Latinalaisesta Amerikasta EU:hun, mikä lisää teollisuustuotteiden, elintarvikkeiden, rehujen ja energian raaka-aineiden kysyntää ja aiheuttaa siten lukuisia yhteiskunnallisia konflikteja;

4.  katsoo, että näiden kahden blokin välisessä uudessa sopimuksessa on pysäytettävä ja käännettävä nykyinen suuntaus, jossa Mercosurin maataloustuotteiden vientiä lisätään vastineeksi EU:n koneiden ja palvelujen viennin voimistamisesta; katsoo myös, että sopimuksen on tuotettava konkreettisia hyvinvointietuja kaikille osapuolille ja että siinä on noudatettava perussopimuksiin kirjattua vaatimusta politiikan johdonmukaisuudesta sekä huolehdittava kansainvälisten ympäristötavoitteiden saavuttamisesta ja ilmastoon liittyvistä välttämättömistä näkökohdista;

5.  korostaa, että neuvotteluissa on pyrittävä huolellisesti välttämään strategioita, jotka johtaisivat blokin hajaantumiseen, ja että neuvotteluissa olisi pikemminkin pyrittävä tarkastelemaan kyseistä aluetta yhtenä kokonaisuutena; katsoo, että neuvotteluissa on pyrittävä palauttamaan nykyisten kauppamallien tasapaino ja taloudellisen vallan jakaantuminen siten, että nämä tekijät olisivat ekologisesti kestäviä;

6.  pyytää osapuolia käymään tuloksiin painottuvia keskusteluja asianomaisten yhteisöjen asianmukaisesta kuulemisesta maatalous- ja kaivoshankkeissa, aiheutuneita vahinkoja koskevasta investoijien oikeudellisesta vastuusta, myös sen jälkeen, kun hankkeet on viety päätökseen, erityisesti energia-alan, kaivosteollisuuden ja maatalousteollisuuden hankkeissa, oikeudellisesta täytäntöönpanosta ja uhrien oikeussuojakeinoista kiireellisenä asiana;

7.  pitää Brasilian antamaa teollisuus- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä myönteisenä, ja pyytää kaikkia osapuolia kehittämään ja hyväksymään vastaavia määräyksiä tulevissa sopimuksissa;

pyytää komissiota kunnioittamaan Brasilian päätöstä olla tekemättä kahdenvälisiä investointisopimuksia kolmansien maiden kanssa;

8.  kehottaa komissiota pidättymään uusista aggressiivisista kannanotoista Argentiinaa vastaan, koska ne vaarantaisivat suhteet koko Mercosuriin, ja kunnioittamaan maan teollisuus- ja tariffipolitiikkaa; pyytää tässä yhteydessä komissiota perumaan nykyiset Argentiinan vastaiset kysynnän hallintaa koskevat aloitteet;

9.  muistuttaa, että neuvosto hyväksyi EU:n ja Mercosurin assosiaatiosopimusta koskevat neuvotteluohjeet vuonna 1999 eikä niissä ole siten otettu huomioon, että kuluvalla vuosisadalla on ratkaistavana vakavia ongelmia, kuten ilmastonmuutos ja maailmanlaajuinen finanssikriisi; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen rahoitusalan vapauttamista koskevaa neuvottelutaktiikkaa, jotta se ei olisi ristiriidassa EU:n sääntelyuudistuspyrkimysten kanssa;

10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Mercosur-maiden hallituksille ja parlamenteille ja Mercosurin parlamentille (Parlasur).

 

• [1]  EUVL C 199E, 7.7.2012. s. 48.