PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 22. istunnosta
4.2.2013 - (2013/2533(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Charles Tannock ECR-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0055/2013
B7‑0058/2013
Euroopan parlamentin päätöslauselma Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 22. istunnosta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n ihmisoikeusyleissopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat,
– ottaa huomioon ihmisoikeusneuvoston perustamisesta annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/60/251,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston aiemmat sääntömääräiset ja erityisistunnot sekä yleisen määräaikaisarvioinnin (UPR, Universal Periodic Review) aikaisemmat kierrokset,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman sellaisina kuin ne hyväksyttiin 25. kesäkuuta 2012 ulkoasiainneuvoston 3179. kokouksessa,
– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 antamansa suosituksen neuvostolle ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erityisedustajasta[1],
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa YK:n ihmisoikeusneuvostosta (UNCHR) sekä parlamentin ensisijaiset tavoitteet tässä yhteydessä; ottaa huomioon erityisesti 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman parlamentin kannasta YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoa varten[2],
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoon osallistuneen parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan kertomuksen valtuuskunnan matkasta ja YK:n yleiskokouksen 67. istuntoon osallistuneen parlamentin ulkoasiainvaliokunnasta, ihmisoikeuksien alivaliokunnasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnasta koostuneen yhteisen valtuuskunnan vastaavan kertomuksen,
– ottaa huomioon kiireelliset päätöslauselmansa ihmisoikeuskysymyksistä,
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ihmisoikeusstrategian tarkistamisesta[3],
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2011 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[4],
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 5 kohdan sekä 18, 21, 27 ja 47 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittaminen, edistäminen ja suojelu ovat Euroopan unionin kulmakivi ja osa Euroopan unionin eettistä ja oikeudellista säännöstöä[5];
B. katsoo, että unionin ihmisoikeusstrategian viimeaikaisen tarkistuksen onnistuneen täytäntöönpanon pitäisi lisätä unionin uskottavuutta YK:n ihmisoikeusneuvostossa, koska se parantaa unionin sisä- ja ulkopolitiikan välistä johdonmukaisuutta;
C. katsoo, että unionin olisi pyrittävä vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ihmisoikeuksien alalla;
D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, joilla pyritään parantamaan unionin tällä alalla toteuttamien toimien tehokkuutta ja johdonmukaisuutta;
E. panee merkille, että on nimitetty ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja, jonka tehtävänä on lisätä unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä auttaa strategiakehyksen ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa;
F. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta matkustaa Geneveen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istuntoon samoin kuin aikaisempina vuosina YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin;
G. katsoo, että unionin olisi käytettävä lukuisia ihmisoikeusvälineitään, mukaan luettuina ulkosuhdehallinto ja korkea edustaja sekä ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja, auttaakseen unionia toimimaan tehokkaammin ja kohtaamaan maailmanlaajuiset ihmisoikeushaasteet johdonmukaisesti ja tehokkaasti;
H. panee merkille käynnissä olevan prosessin, joka koskee EU:n ensisijaisten tavoitteiden vahvistamista YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istuntoa varten; panee tyytyväisenä merkille, että Syyrian, Burman/Myanmarin, Pohjois-Korean ja Malin tilanne on saanut EU:lta huomiota ja että EU tukee Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan toimeksiannon jatkamista; kannattaa myös sitä, että keskitytään teemakohtaisiin kysymyksiin kuten uskonnon- ja uskonvapauteen, lapsen oikeuksiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä homo- ja biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten oikeuksiin;
YK:n ihmisoikeusneuvoston työskentely
1. panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvoston 18 uutta jäsentä valittiin syyskuussa 2012 ja että uudet jäsenet eli Argentiina, Brasilia, Norsunluurannikko, Viro, Etiopia, Gabon, Saksa, Irlanti, Japani, Kazakstan, Kenia, Montenegro, Pakistan, Etelä-Korea, Sierra Leone, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat ja Venezuela ottivat tehtävänsä vastaan 1. tammikuuta 2013; toteaa, että ihmisoikeusneuvostossa on nyt yhdeksän EU:n jäsenvaltiota;
2. panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin puolalainen Remigiusz A. Henczel ja neljäksi varapuheenjohtajaksi vuonna 2013 šeikki Ahmed Ould Zahaf (Mauritania), Iruthisham Adam (Malediivit), Luis Gallegos Chiriboga (Ecuador) ja Alexandre Fasel (Sveitsi);
3. suhtautuu myönteisesti siihen, että YK:n yleiskokous on nimittänyt Navanethem Pillayn YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi toiselle kaudelle; tukee voimakkaasti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa sekä sen riippumattomuutta ja koskemattomuutta;
4. toistaa jälleen kerran, että unionin jäsenvaltioiden on tärkeää tehdä työtä sen eteen, että ihmisoikeuksien jakamattomuus ja yleismaailmallisuus toteutuu, sekä tukea ihmisoikeusneuvoston tässä yhteydessä tekemää työtä;
5. varoittaa ihmisoikeusneuvoston politisoinnista, koska se estäisi tämän elimen tehtävien hoitamisen ja sen yleisten tavoitteiden saavuttamisen;
Arabikevään maat
6. tuomitsee jyrkästi Assadin hallinnon Syyrian väestöä vastaan käyttämän kasvavan ja mielivaltaisen väkivallan, mihin kuuluu myös raskaan tykistön ja kranaattien käyttö asuttuja alueita vastaan; tuomitsee yksiselitteisesti jatkuvat järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, joihin hallinto, sen turvallisuusjoukot ja armeija syyllistyvät ja jotka saattavat merkitä rikoksia ihmisyyttä vastaan; on erittäin huolissaan siviiliväestön jatkuvasti huonontuvasta tilanteesta; tuomitsee myös ihmisoikeusloukkaukset, joihin oppositioryhmät ja ‑joukot ovat syyllistyneet; kehottaa kaikkia aseellisia toimijoita lopettamaan välittömästi väkivallan Syyriassa ja toistaa Assadin hallinnolle osoittamansa kehotuksen luopua välittömästi vallasta;
7. on huolestunut vaikutusten leviämisestä naapurimaihin ja siitä, mitä seurauksia tästä on alueen turvallisuudelle ja vakaudelle; kehottaa jäsenvaltioita avustamaan alueen valtioita humanitaarisen avun toimittamisessa Syyriasta tuleville pakolaisille;
8. pitää myönteisenä sitä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto kiinnittää jatkuvasti huomiota Syyrian vakavaan ihmisoikeus- ja humanitaariseen tilanteeseen, mistä ihmisoikeusneuvoston 19., 20. ja 21. istunnossa sekä sen 1. kesäkuuta 2012 pidetyssä Syyriaa käsitelleessä erityisistunnossa hyväksytyt maan tilannetta koskevat YK:n päätöslauselmat ovat osoituksena; muistuttaa vastuuvelvollisuuden varmistamisen merkityksestä, kun kyseessä ovat konfliktin aikana tehdyt kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset;
9. antaa täyden tukensa Syyriaa käsittelevälle riippumattomalle tutkintakomissiolle ja sille, että YK:n ihmisoikeusneuvosto on jatkanut sen toimeksiantoa;
10. on tyytyväinen YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnossa esiteltyyn Libyaa käsittelevän riippumattoman tutkintakomission kirjalliseen loppuraporttiin, jossa tuodaan esiin maassa tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa YK:n ihmisoikeusneuvostoa seuraamaan Libyan tilannetta edelleen;
Muut asiat
11. pitää myönteisenä Iranin ja Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevien erityisraportoijien toimeksiantojen jatkamista;
12. tuomitsee Iranissa toimeenpannut joukkoteloitukset; kehottaa Iranin hallitusta takaamaan kansalaisoikeudet, poliittiset oikeudet ja ihmisoikeudet kaikille maan kansalaisille sekä kehottaa Irania suostumaan YK:n erityisraportoijien vierailuihin;
13. pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöstä nimittää Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta käsittelevä erityisraportoija ja panee merkille, että nämä toimivaltuudet perustavaa päätöslauselmaa on tuettu yli alueiden rajojen, mikä osoittaa, että kaikkialla maailmassa valtiot pitävät Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta äärimmäisen vakavana;
14. pitää myönteisenä päätöslauselmaa, jolla perustetaan Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan virka; panee merkille, että tämä on ensimmäinen kerta, kun YK:n ihmisoikeusneuvosto on käsitellyt tätä kysymystä, ja pitää Afrikan tässä asiassa omaksumaa johtavaa roolia myönteisenä; on tyytyväinen siihen, että Norsunluurannikkoa, Haitia ja Somaliaa käsittelevien riippumattomien asiantuntijoiden toimeksiantoa on jatkettu; kehottaa näiden maiden viranomaisia tekemään täysipainoista yhteistyötä toimeksisaajien kanssa;
15. on huolestunut tilanteesta Keski-Afrikan tasavallassa, missä aseelliset ryhmät ovat hyökänneet maan koillisosassa useisiin kaupunkeihin ja pitävät niitä hallussaan; pitää myönteisinä Librevillessä 11. tammikuuta 2013 allekirjoitettuja sopimuksia, tulitaukosopimus ja maassa vallitsevan kriisin ratkaisua koskeva poliittinen sopimus mukaan luettuina; korostaa näiden sopimusten nopean täytäntöönpanon merkitystä; pitää myönteisenä EU:n komission varapuheenjohtajan / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 11. tammikuuta antamaa lausuntoa, jossa kaikkia allekirjoittajia kehotettiin noudattamaan näitä sopimuksia; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan tämän asian esiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jotta Keski-Afrikan tasavallan tilannetta koskeva kysymys pidetään korkealla sijalla kansainvälisellä asialistalla;
16. pitää myönteisenä sitä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto seuraa tarkoin Malin tilannetta, ja antaa ihmisoikeusneuvoston huomion tähän kysymykseen kiinnittäneille Afrikan valtioille tunnustusta niiden osoittamasta johtajuudesta;
17. oli tyytyväinen pannessaan merkille Kongon demokraattista tasavaltaa koskevan päätöslauselman hyväksymisen, mutta on edelleen huolissaan maan ihmisoikeustilanteesta, erityisesti Pohjois-Kivun maakunnassa maan itäosassa; tuomitsee jyrkästi kapinallisjoukkojen, erityisesti M23-kapinallisten, hyökkäykset maan itäosissa; pitää myönteisinä Suurten järvien alueen kansainvälisen konferenssin, Afrikan unionin ja YK:n jäsenvaltioiden toimia rauhanomaisen poliittisen ratkaisun löytämiseksi kriisiin; kehottaa toistamiseen perustamaan uudelleen YK:n Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanteen riippumattoman asiantuntijan viran sellaisen luotettavan mekanismin tarjoamiseksi, jossa keskitytään maan vakavia ja pitkällisiä ihmisoikeusongelmia koskevan tilanteen parantamiseen;
18. pitää myönteisenä Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan toimeksiannon jatkamista vuodella; pitää myönteisenä sitä, että päätöslauselma Korean demokraattisesta tasavallasta hyväksyttiin yksimielisesti, mikä osoittaa, että toimeksiannolla on laaja tuki; kehottaa Korean demokraattisen tasavallan hallitusta tekemään täysipainoista yhteistyötä erityisraportoijan kanssa ja helpottamaan hänen vierailuaan maassa;
19. panee tyytyväisenä merkille YK:n ihmisoikeusneuvostossa Burmasta/Myanmarista annetun päätöslauselman; panee merkille Burman hallituksen alkuvuodesta 2011 alkaen toteuttamat toimet kansalaisoikeuksien palauttamiseksi maahan; on kuitenkin hyvin huolestunut Rakhinen osavaltiossa puhjenneesta yhteisöjen välisestä väkivallasta ja sen aiheuttamista kuolonuhreista ja loukkaantumisista, omaisuuden tuhoutumisesta ja paikallisen väestön siirtymisestä asuinsijoiltaan; katsoo, että tilanteen perimmäinen syy on se, että rohingya-väestöä kohtaan on pitkään harjoitettu syrjivää politiikkaa; korostaa, että tarvitaan tehokkaampia toimia ongelman perimmäisen syyn poistamiseksi;
20. pitää myönteisenä sukupuolten tasa-arvoa ja voimaannuttamista käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien yksikön (YK Naiset) ja UNICEFin tekemää työtä; korostaa, että naiset ja lapset joutuvat edelleen syrjinnän, väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi kaikkialla maailmassa, erityisesti konfliktialueilla, ja että olisi tehtävä enemmän turvallisuuden ja tuen tarjoamiseksi ja jotta edistettäisiin heihin vaikuttavan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja oikeudellisen epätasa-arvon lievittämistä;
21. suhtautuu myönteisesti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun pyrkimyksiin kitkeä syrjivä lainsäädäntö ja käytännöt sekä yksilöihin heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä perusteella kohdistetut väkivallanteot; kannustaa toteuttamaan edelleen jatkotoimenpiteitä, muun muassa järjestämään alueellisia kokouksia, ja jäsenvaltioita, neuvostoa sekä ulkosuhdehallintoa osallistumaan niihin aktiivisesti; tuomitsee tässä suhteessa ehdottomasti seksuaalisen suuntautumisen perusteella annettavien kuoleman- tai vankeusrangaistusten tai rikostuomioiden käytön joissakin maissa ja kehottaa luopumaan niistä välittömästi;
22. pitää myönteisenä, että YK:n pääsihteeri ja ihmisoikeusvaltuutettu ovat osoittaneet johtajuutta sekä ihmisoikeusneuvostossa että sen ulkopuolella, kun on ollut kyse ihmisiin heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä perusteella kohdistetusta syrjinnästä ja heihin kohdistetuista väkivallanteoista;
Uskonnonvapaus ja ihmisoikeuksien puolustajat
23. korostaa, että uskonnonvapauden sekä ajatuksen-, omantunnon- ja sananvapauden olisi oltava keskeisiä kaikissa demokratioissa ja yhteiskunnissa, ja katsoo tämän olevan ihmisoikeusneuvoston pysyvä painopiste;
24. panee erittäin tyytyväisenä merkille, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman uskonnon- ja uskonvapaudesta; korostaa, että aihe on EU:lle tärkeä; kehottaa unionin jäsenvaltioita jatkamaan työtä aiheen parissa ja odottaa uusia toimintaohjeita, joiden on määrä valmistua alkuvuodesta; antaa kiitosta uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan tekemälle työlle; korostaa, että tämän toimeksiannon jatkaminen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa oli tärkeää;
25. korostaa voimakkaasti jatkuvaa tarvetta paneutua täysipainoisesti uskonnollisiin vähemmistöihin kaikkialla maailmassa kohdistuvan syrjinnän ongelmaan; toistaa, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, mukaan luettuna vapaus vaihtaa uskontoaan tai uskoaan tai luopua siitä, on perusihmisoikeus; pitää valitettavana, että monilta yksilöiltä ja yhteisöiltä kaikkialla maailmassa, esimerkiksi tiibetiläisyhteisöltä, on evätty tämä oikeus;
26. toteaa, että ihmisoikeuksien puolustajien suojelu on unionin ihmisoikeuspolitiikan keskeinen tavoite; korostaa, että YK:n ihmisoikeusjärjestelmässä yhteistyötä tekeviin ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat kostotoimet ja pelottelu uhkaavat heikentää järjestelmää; arvostaa sen vuoksi käytännön tukea ja rahoitusapua, jota demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä annetaan ihmisoikeuksien puolustajien kiireelliseen suojeluun ja tukemiseen;
27. korostaa, että ihmisoikeuksien puolustajien liikkumatila on kaventumassa ja että sen laajentamisen on oltava keskeinen painopiste ihmisoikeusneuvoston ja unionin työskentelyssä;
Yleinen määräaikaisarviointi
28. korostaa yleisen määräaikaisarvioinnin (UPR) yleispätevien näkökohtien merkitystä ja painottaa UPR:n tärkeyttä, koska sen ansiosta on mahdollista täysipainoisesti ymmärtää ihmisoikeustilanne paikan päällä kaikissa YK:n jäsenvaltioissa;
29. on tyytyväinen UPR:n toisen kierroksen alkamiseen ja sen ensimmäisten tulosten hyväksymiseen; muistuttaa, kuinka tärkeää on, että toisella kierroksella keskitytään ensimmäisellä kierroksella hyväksyttyjen suositusten täytäntöönpanoon; vaatii kuitenkin, että niitä suosituksia, joita valtiot eivät hyväksyneet ensimmäisellä kierroksella, käsitellään uudelleen UPR-prosessin jatkuessa;
30. uskoo, että täytäntöönpano on keskeinen tekijä UPR-prosessin potentiaalin toteuttamisessa; toistaa näin ollen, kuinka tärkeää on, että EU:n jäsenvaltiot antavat teknistä apua auttaakseen arvioitavana olevia valtioita panemaan suositukset täytäntöön; kannustaa valtioita esittämään puolivälin päivityksiä, jotta ne voivat osaltaan parantaa täytäntöönpanoa;
31. suosittaa, että UPR-suositukset sisällytetään järjestelmällisesti EU:n ihmisoikeusvuoropuheluihin ja -neuvotteluihin sekä EU:n maakohtaisiin ihmisoikeusstrategioihin, jotta varmistetaan UPR-tulosten seuranta; suosittaa samaten, että parlamentti ottaa nämä suositukset esille, kun sen valtuuskunnat vierailevat kolmansissa maissa;
Erityismenettelyt
32. vahvistaa, että erityismenettelyillä on ratkaiseva merkitys ihmisoikeusneuvoston tekemän työn uskottavuuden ja tehokkuuden ylläpitämisessä ja että ne muodostavat YK:n ihmisoikeusjärjestelmän ytimen; toistaa antavansa vahvan tukensa erityismenettelyille ja korostaa näiden toimeksiantojen riippumattomuuden keskeistä merkitystä;
33. vaatii valtioita tekemään täysipainoista yhteistyötä erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa, mihin kuuluu se, että ne ottavat viipymättä vastaan toimeksisaajia vierailulle maahan, vastaavat niiden kiireellisiin toimiin ja väitteisiin rikkomisista sekä varmistavat toimeksisaajien antamien suositusten asianmukaisen seurannan; kehottaa ihmisoikeusneuvoston jäseniä näyttämään esimerkkiä näissä asioissa;
34. panee tyytyväisenä merkille, että unioni esitti yhdessä pysyvän vierailukutsun kaikille YK:n ihmisoikeusalan erityismenettelyjen toimeksisaajille ja tätä kautta näytti esimerkkiä tässä asiassa; kehottaa muita YK:n jäsenvaltioita tekemään samoin;
35. tuomitsee kaikenlaiset kostotoimet, jotka kohdistuvat erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa yhteistyössä toimiviin henkilöihin; korostaa, että kyseiset toimet heikentävät YK:n koko ihmisoikeusjärjestelmää; vaatii kaikkia valtioita huolehtimaan asianmukaisesta suojelusta kyseisiä pelottelutoimia vastaan;
EU:n osallistuminen
36. vahvistaa erittäin painokkaasti, että EU:n aktiivinen osallistuminen YK:n ihmisoikeusjärjestelmään, ihmisoikeusneuvosto mukaan lukien, on tärkeää; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan päätöslauselmia ja osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin ja vuorovaikutteisiin vuoropuheluihin ja antamaan lausuntoja;
37. korostaa, että YK:n ihmisoikeusneuvostossa Genevessä tehtävä työ on tärkeää yhdistää unionissa, myös Euroopan parlamentissa, tehtävään työhön;
38. panee merkille ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan Stavros Lambrinidisin nimityksen; kannustaa erityisedustajaa toimimaan unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuuden ja näkyvyyden puolesta YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä ja kehittämään läheistä yhteistyötä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa ja erityismenettelyjen yhteydessä; toivoo voivansa tehdä yhteistyötä erityisedustajan kanssa näissä asioissa;
39. vahvistaa, että unionin toiminnasta tulee tehokasta, kun unioni ja sen jäsenvaltiot valjastavat kollektiiviset voimansa; korostaa, että tässä yhteydessä on tehostettava edelleen jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä, jotta päästään yhteisymmärrykseen ihmisoikeuskysymyksistä;
40. vahvistaa, että unionille on erittäin tärkeää puolustaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuutta, koska toimiston on suoritettava tehtävänsä puolueettomasti;
41. kehottaa valtuuskuntaa raportoimaan vierailustaan ihmisoikeuksien alivaliokunnalle;
******
42. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n 67. yleiskokouksen puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ulkoasiainvaliokunnan perustamalle EU:n ja YK:n väliselle työryhmälle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0250.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0058.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0504.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0503.
- [5] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla, 3 artiklan 5 kohta ja 6 artikla.