Päätöslauselmaesitys - B7-0059/2013Päätöslauselmaesitys
B7-0059/2013

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 22. istunnosta

4.2.2013 - (2013/2533(RSP))

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Barbara Lochbihler, Rui Tavares, Nicole Kiil-Nielsen, Tarja Cronberg, Catherine Grèze Verts/ALE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0055/2013

Menettely : 2013/2533(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0059/2013
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0059/2013
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0059/2013

Euroopan parlamentin päätöslauselma Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 22. istunnosta

(2013/2533(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n ihmisoikeusyleissopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat,

–   ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja EU:n perusoikeuskirjan,

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, sellaisina kuin ne hyväksyttiin 25. kesäkuuta 2012 ulkoasiainneuvoston 3179. kokouksessa,

–   ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 antamansa suosituksen neuvostolle ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erityisedustajasta[1],

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa YK:n ihmisoikeusneuvostosta (UNHRC) sekä parlamentin ensisijaiset tavoitteet tässä yhteydessä; ottaa huomioon erityisesti 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman parlamentin kannasta YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoa varten[2],

–   ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoon osallistuneen Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan kertomuksen valtuuskunnan matkasta; ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnasta, ihmisoikeuksien alivaliokunnan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan edustajista koostuneen Euroopan parlamentin yhteisen valtuuskunnan, joka osallistui YK:n yleiskokouksen 67. istuntoon,

–   ottaa huomioon kiireelliset päätöslauselmansa ihmisoikeuskysymyksistä,

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ihmisoikeusstrategian tarkistamisesta[3],

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2011 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[4],

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 5 kohdan sekä 18, 21, 27 ja 47 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston tulevat istunnot vuonna 2013, erityisesti 25. helmikuuta–22. maaliskuuta 2013 pidettävän 22. sääntömääräisen istunnon,

A. katsoo, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittaminen, edistäminen ja suojelu ovat osa Euroopan unionin eettistä ja oikeudellista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä;

B.  katsoo, että EU:n ihmisoikeusstrategian viimeaikaisten tarkistusten onnistuneen täytäntöönpanon pitäisi lisätä EU:n uskottavuutta YK:n ihmisoikeusneuvostossa, sillä se parantaa unionin sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuutta;

C. katsoo, että parhaisiin tuloksiin pääsemiseksi unionin olisi pyrittävä vastustamaan ihmisoikeusloukkauksia yhtenäisellä äänellä puhuen, ja tässä yhteydessä sen olisi lujitettava edelleen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia;

D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, joilla pyritään parantamaan EU:n tällä alalla toteuttamien toimien tehokkuutta ja johdonmukaisuutta;

E.  panee merkille, että on nimitetty ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja, jonka tehtävänä on lisätä unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä auttaa strategiakehyksen ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa;

F.  ottaa huomioon, että parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta matkustaa Geneveen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istuntoon samoin kuin aikaisempina vuosina YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin;

1.  panee merkille EU:n tärkeimmät tavoitteet ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa sellaisina kuin komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ne esitti parlamentin täysistunnossa 6. helmikuuta 2013; panee tyytyväisenä merkille, että EU aikoo keskittyä muun muassa Syyrian, Burman/Myanmarin, Pohjois-Korean ja Malin tilanteisiin, sekä tukea Iranin ihmisoikeustilannetta tarkastelevan erityisraportoijan toimeksiannon jatkamista; kannattaa myös sitä, että keskitytään teemakohtaisiin kysymyksiin, kuten uskonnon- ja uskonvapauteen, lapsen oikeuksiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä homo- ja biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten oikeuksiin;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että sääntömääräisen 22. istunnon asialistalla on muun muassa paneelikeskusteluja ihmisoikeuksien valtavirtaistamisesta, korruption kielteisistä vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen samoin kuin Wienin julistuksen ja toimintaohjelman 20. vuosipäivän juhlatilaisuus, pitää myönteisinä myös vuorovaikutteisia keskusteluja esimerkiksi vammaisten oikeuksista sekä laajoja kokouksia, joissa käsitellään monia erilaisia kysymyksiä, esimerkiksi lapsen oikeutta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta; kehottaa EU:n ulkosuhdehallintoa ja EU:n jäsenvaltioita antamaan aktiivisen panoksen näihin keskusteluihin ja ilmoittamaan selvästi, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisistaan riippuvia;

3.  panee tyytyväisenä merkille kertomukset, jotka erityisraportoijien on määrä esitellä muun muassa ihmisoikeustilanteista Iranissa, Burmassa/Myanmarissa ja vuodesta 1967 lähtien miehitetyillä palestiinalaisalueille, sekä ihmisoikeusvaltuutetun kirjallisen raportin Malin ja erityisesti maan pohjoisosien ihmisoikeustilanteesta; pitää ilahduttavina myös raportteja asianmukaisista asuinoloista osana oikeutta riittävään elintasoon ja oikeudesta syrjimättömyyteen tässä yhteydessä, raporttia uskonnon- tai uskonvapaudesta sekä raporttia ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisestä ja suojelusta terrorismia torjuttaessa;

YK:n ihmisoikeusneuvoston työskentely

4.  panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvoston 18 uutta jäsentä valittiin syyskuussa 2012 ja että uudet jäsenet eli Argentiina, Brasilia, Norsunluurannikko, Viro, Etiopia, Gabon, Saksa, Irlanti, Japani, Kazakstan, Kenia, Montenegro, Pakistan, Etelä-Korea, Sierra Leone, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat ja Venezuela ottivat tehtävänsä vastaan 1. tammikuuta 2013; panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvostossa on tällä hetkellä yhdeksän EU:n jäsenvaltiota;

5.  panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin puolalainen Remigiusz A. Henczel ja neljäksi varapuheenjohtajaksi vuonna 2013 Mauritanian Cheikh Ahmed Ould Zahaf, Malediivien Iruthisham Adam, Ecuadorin Luis Gallegos Chiriboga ja Sveitsin Alexandre Fasel;

6.  korostaa, että ihmisoikeusneuvoston vaalien olisi perustuttava kilpailuun, ja vastustaa sitä, että alueelliset ryhmät sopivat vaaleista etukäteen; korostaa, että ihmisoikeusneuvoston jäsenyysvaatimuksena olisi oltava sitoutuminen ihmisoikeuksien toteuttamiseen ja siinä saavutetut tulokset; korostaa, että ihmisoikeusneuvoston jäsenten on taattava ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevat tiukimmat vaatimukset; muistuttaa, että erotettujen jäsenmaiden uudelleen hyväksymisen yhteydessä on tärkeää soveltaa lujia ja avoimia kriteerejä;

7.  pitää valitettavana, että Kazakstanin, joka on äskettäin ihmisoikeusneuvostoon valittu jäsen, viranomaiset ovat toistaiseksi evänneet kansainväliset ja riippumattomat tutkimukset Zhanaozenin alueen tapahtumista huolimatta YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja Euroopan parlamentin kehotuksista;

8.  on edelleen huolissaan niin sanotusta blokkipolitiikasta ja siitä, miten se vaikuttaa ihmisoikeusneuvoston uskottavuuteen ja sen työskentelyn tehokkuuteen;

9.  suhtautuu myönteisesti siihen, että YK:n yleiskokous on nimittänyt Navanethem Pillayn YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi toiselle kaudelle; tukee voimakkaasti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa sekä sen riippumattomuutta ja tehokkuutta;

10. antaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle kiitosta hänen työstään yleissopimuksen mukaisen elimen vahvistamiseksi ja panee tyytyväisenä merkille ihmisoikeusvaltuutetun tästä aiheesta 22. kesäkuuta 2012 julkaiseman raportin; vahvistaa sopimuselinten monenvälisen luonteen ja korostaa, että kansalaisyhteiskunta on otettava jatkuvasti mukaan näihin prosesseihin; korostaa niin ikään, että sopimuselinten riippumattomuus ja tehokkuus on säilytettävä ja niitä on lisättävä; korostaa, että sopimuselimille on varmistettava riittävä rahoitus, jotta ne voivat selviytyä lisääntyvästä työmäärästään; kehottaa EU:ta ottamaan johtavan aseman sopimuselinjärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamisessa, mihin kuuluu myös riittävä rahoitus;

Arabikevään maat

11. tuomitsee jyrkästi Syyrian hallinnon omaan väestöönsä kohdistaman summittaisen väkivallan käytön, myös raskaan tykistön käytön ja asuinalueiden pommittamisen kranaateilla, mielivaltaiset teloitukset ja tahdonvastaiset katoamiset; tuomitsee yksiselitteisesti jatkuvat järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, joihin hallinto syyllistyy ja jotka saattavat merkitä rikoksia ihmisyyttä vastaan; ilmaisee syvän huolensa siviiliväestön aseman jatkuvasta huonontumisesta; tuomitsee ihmisoikeusloukkaukset, joihin oppositioryhmät ja -joukot ovat syyllistyneet; kehottaa Syyrian hallintoa lopettamaan välittömästi kaikki ihmisoikeusloukkaukset ja hyökkäykset siviilejä vastaan ja muistuttaa Assadin hallinnolle antamastaan kehotuksesta luopua välittömästi vallasta ja käynnistää rauhanomainen prosessi kohti poliittista siirtymäkautta;

12. on huolissaan Syyrian kriisin vaikutuksista alueen turvallisuuteen ja vakauteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan naapurimaille lisäapua humanitaarisen avun toimittamisessa Syyriasta tuleville pakolaisille;

13. pitää tervetulleena sitä jatkuvaa huomiota, jota ihmisoikeusneuvosto osoittaa Syyrian kauhistuttavalle ihmisoikeustilanteelle ja humanitaariselle tilanteelle, kuten ilmenee ihmisoikeusneuvoston 19., 20. ja 21. istunnossa sekä sen 1. kesäkuuta 2012 pidetyssä Syyriaa käsitelleessä erityistunnossa hyväksytyistä, maan tilannetta koskevista päätöslauselmista; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Syyrian tilannetta käsitellään kaikkein ensisijaisimpana YK:ssa ja erityisesti ihmisoikeusneuvostossa;

14. muistuttaa vastuuvelvollisuuden varmistamisen merkityksestä, kun kyseessä ovat konfliktin aikana tehdyt kansainvälisten ihmisoikeussäännösten ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset; esittää varauksettoman tukensa Syyriaa käsittelevälle riippumattomalle tutkintakomissiolle ja sille, että ihmisoikeusneuvosto jatkaa sen toimeksiantoa; on tyytyväinen Carla del Ponten ja Vitit Muntarbhornin nimittämiseen uusiksi jäseniksi sekä Paolo Pinheiron nimittämiseen Syyrian erityisraportoijaksi ja toteaa, että hän aloittaa työnsä, kun tutkintakomission toimeksianto päättyy; suhtautuu myönteisesti komission kertomukseen, jossa paljastetaan Syyriassa tehtyjä julmuuksia;

15. pitää valitettavana, että YK:n turvallisuusneuvosto ei vielä ole päässyt yksimielisyyteen Syyrian tilannetta koskevan päätöslauselman hyväksymisestä ja erityisesti siitä, että Syyriaa ei tämän vuoksi voida painostaa tehokkaasti, jotta väkivalta maassa saataisiin loppumaan; muistuttaa turvallisuusneuvoston erityisestä vastuusta Syyrian kansaa kohtaan; antaa kiitosta korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja EU:n jäsenvaltioiden diplomaattisille pyrkimyksille saada Kiina ja Venäjä mukaan ratkaisemaan tätä asiaa ja kehottaa niitä jatkamaan näitä pyrkimyksiä;

16. pitää myönteisenä Sveitsin johtamaa aloitetta 58 maan, 26 EU:n jäsenvaltiota mukaan luettuina, puolesta lähetettävästä yhteiskirjeestä, jossa YK:n turvallisuusneuvostoa kehotetaan saattamaan Syyrian tilanne Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi; pitää valitettavana, ettei EU tue yksimielisesti tätä aloitetta; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti Syyrian tilanteen saattamista kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi;

17. on tyytyväinen Libyaa käsittelevän riippumattoman tutkintakomission raporttiin, joka esitettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnossa ja jossa korostettiin maassa tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa seuraamaan Libyan tilannetta edelleen tiiviisti;

18. on huolissaan Egyptin tilanteen huononemisesta, kuten aivan viime aikoina ihmishenkien menetyksiin johtaneesta poliisin liiallisesta voimankäytöstä mielenosoittajia vastaan; pitää valitettavana Egyptin oikeuslaitoksen lisääntyvää kuolemanrangaistusten käyttöä ja muistuttaa periaatteellisesta kannastaan, joka on vastoin kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa;

19. on huolestunut kriittisestä ihmisoikeustilanteesta Bahrainissa, kuten jatkuvista ihmisoikeuksien puolustajiin ja oppositioaktivisteihin kohdistuvista tehoiskuista; kehottaa EU:n jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyy 22. istunnossaan päätöslauselman ihmisoikeustilanteesta Bahrainissa, johon olisi sisällytettävä kehotus luoda kansainvälinen mekanismi seuraamaan Bahrainin yleisen määräaikaisarvioinnin toteuttamista ja Bahrainia käsittelevän riippumattoman tutkintakomission suositusten täytäntöönpanoa;

20. suhtautuu myönteisesti ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmaan, joka koskee teknistä apua ja valmiuksien kehittämistä ihmisoikeusalalla Jemenissä sekä ihmisoikeusvaltuutetun toimiston alueellisen toimiston perustamista Jemeniin; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa seuraamaan maan tilannetta edelleen;

Muut asiat

21. pitää myönteisenä ihmisoikeusneuvoston päätöstä nimittää Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta käsittelevä erityisraportoija ja panee merkille, että nämä toimivaltuudet perustavaa päätöslauselmaa on tuettu yli alueiden rajojen, mikä osoittaa, että kaikkialla maailmassa valtiot pitävät Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta äärimmäisen vakavana;

22. pitää myönteisenä Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevien erityisraportoijan toimeksiannon jatkamista; on tyytyväinen siihen, että Norsunluurannikkoa, Haitia ja Somaliaa käsittelevien riippumattomien asiantuntijoiden toimeksiantoja on jatkettu; kehottaa näiden neljän maan viranomaisia tekemään täysipainoista yhteistyötä toimeksiantojen saajien kanssa;

23. pitää myönteisenä Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan toimeksiannon jatkamista vuodella; pitää myönteisenä sitä, että päätöslauselma Korean demokraattisesta tasavallasta hyväksyttiin yksimielisesti, mikä osoittaa, että toimeksiannolla on laaja tuki; kehottaa Korean demokraattisesta tasavallan hallitusta tekemään täysipainoista yhteistyötä erityisraportoijan kanssa ja helpottamaan hänen vierailuaan maassa; kehottaa perustamaan tulevassa turvallisuusneuvoston kokouksessa tutkintakomission selvittämään ihmisoikeusväärinkäytöksiä Korean demokraattisessa tasavallassa;

24. suhtautuu myönteisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston antamaan päätöslauselmaan Burmasta/Myanmarista ja maan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisedustajan toimeksiannon jatkamiseen; panee merkille Burman hallituksen alkuvuodesta 2011 alkaen toteuttamat toimet kansalaisoikeuksien palauttamiseksi maahan; on kuitenkin hyvin huolestunut Kashinin osavaltiossa toteutetuista sotilasoperaatioista seuranneista siviileihin kohdistuneista vakavista onnettomuuksista sekä Rakhinen osavaltiossa puhjenneesta yhteisöjen välisestä väkivallasta ja sen aiheuttamista kuolonuhreista ja loukkaantumisista, omaisuuden tuhoutumisesta ja paikallisen väestön siirtymisestä asuinsijoiltaan; katsoo, että tilanteen perimmäinen syy on se, että rohingya-väestöä kohtaan on pitkään harjoitettu syrjivää politiikkaa; kannustaa ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa perustamaan nopeasti alueellisen toimiston maahan;

25. suhtautuu myönteisesti myös Sri Lankasta annettuun päätöslauselmaan, jossa korostetaan sovintoa ja vastuuvelvollisuutta; tukee YK:n pääsihteerin Sri Lankaa käsittelevän asiantuntijapaneelin suositusta siitä, että olisi perustettava YK:n tutkintakomissio tutkimaan kaikkia tehtyjä rikoksia;

26. pitää myönteisenä päätöslauselmaa, jolla perustetaan Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan virka; panee merkille, että tämä on ensimmäinen kerta, kun YK:n ihmisoikeusneuvosto on käsitellyt tätä kysymystä, ja pitää Afrikan tässä asiassa omaksumaa johtavaa roolia myönteisenä;

27. pitää myönteisenä sitä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto seuraa tarkoin Malin tilannetta, ja antaa ihmisoikeusneuvoston huomion tähän kysymykseen kiinnittäneille Afrikan valtioille tunnustusta niiden osoittamasta johtajuudesta;

28. panee tyytyväisenä merkille Kongon demokraattista tasavaltaa koskevan päätöslauselman hyväksymisen, mutta on edelleen huolissaan ihmisoikeustilanteesta erityisesti maan itäosassa sijaitsevassa Pohjois-Kivun provinssissa; tuomitsee jyrkästi kapinallisjoukkojen, erityisesti M23-kapinallisten, hyökkäykset maan itäosissa; pitää myönteisinä Suurten järvien alueen kansainvälisen konferenssin, Afrikan unionin ja YK:n jäsenvaltioiden toimia rauhanomaisen poliittisen ratkaisun löytämiseksi kriisille; kehottaa toistamiseen perustamaan uudelleen YK:n Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanteen riippumattoman asiantuntijan viran sellaisen luotettavan mekanismin tarjoamiseksi, jossa keskitytään maan vakavia ja pitkällisiä ihmisoikeusongelmia koskevan tilanteen parantamiseen;

29. on huolestunut tilanteesta Keski-Afrikan tasavallassa, missä aseelliset ryhmät ovat hyökänneet maan koillisosassa useisiin kaupunkeihin ja pitävät niitä hallussaan; pitää myönteisinä Librevillessä 11. tammikuuta 2013 allekirjoitettuja sopimuksia, tulitaukosopimus ja maassa vallitsevan kriisin ratkaisua koskeva poliittinen sopimus mukaan luettuina; korostaa näiden sopimusten nopean täytäntöönpanon merkitystä; suhtautuu myönteisesti korkean edustajan / varapuheenjohtajan 11. tammikuuta 2013 antamaan lausuntoon, jossa kehotettiin kaikkia allekirjoittajia noudattamaan näitä sopimuksia; kehottaa EU:n jäsenvaltioita ottamaan tämän asian esille ihmisoikeusneuvostossa, jotta Keski-Afrikan tasavallan tilanne pidettäisiin korkealla kansainvälisellä asialistalla;

30. on huolestunut Israelin ja Gazan tilanteesta konfliktin pahenemisen jälkeen vuoden 2012 lopulla ja tuomitsee molempien osapuolten väkivaltaisuudet; kehottaa lopettamaan Gazan alueen saarron ja ottamaan samalla huomioon Israelin legitiimit turvallisuutta koskevat huolenaiheet, kehottaa toteuttamaan toimia Gazan alueen jälleenrakentamisen ja taloudellisen elvyttämisen edistämiseksi;

31. tuomitsee Israelin hallituksen 2. joulukuuta 2012 tekemän päätöksen rakentaa 3 000 uutta asuntoa siirtokuntiin Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin, erityisesti E1-alueelle, joka toteutuessaan leikkaisi Länsirannan kahtia; korostaa, että Israelin hallituksen asutuspolitiikka horjuttaa kansainvälistä oikeutta ja kahden valtion ratkaisun elinkelpoisuutta; suhtautuu myönteisesti Israelin siirtokuntia miehitetyillä palestiinalaisalueilla käsittelevään kansainväliseen selvitysvaltuuskuntaan, joka perustettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnon aikana, ja odottaa sen raporttia 22. istunnon aikana;

32. panee tyytyväisenä merkille, että YK:n yleiskokous hyväksyi 29. marraskuuta 2012 päätöslauselman, jolla Palestiinasta tuli YK:n tarkkailijavaltio; ottaa huomioon, että Palestiinan tarkkailijavaltion asemasta annettu päätöslauselma hyväksyttiin ylivoimaisella ääntenenemmistöllä äänin 138 puolesta, 9 vastaan ja 41 poissa; panee niin ikään merkille, että ainoastaan yksi EU:n jäsenvaltio äänesti päätöslauselmaa vastaan; pitää Palestiinan statuksen nostamista edelleen kannatettavana; panee merkille, että EU on ilmaissut tukevansa Palestiinan pyrkimyksiä YK:n täysjäsenyydestä osana Israelin ja Palestiinan konfliktin poliittista ratkaisua; vahvistaa, että EU ei hyväksy muutoksia ennen vuotta 1967 määriteltyihin rajoihin, ei myöskään Jerusalemin osalta, paitsi jos niistä on sovittu osapuolten kesken;

33. pitää valitettavana Japanissa vuonna 2012 toimeenpantuja teloituksia sen jälkeen kun kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa oli lykätty vuonna 2011, samoin kuin Taiwanissa ja Saudi-Arabiassa toimeenpantuja teloituksia; tuomitsee myös tässä yhteydessä Iranissa äskettäin toimeenpannut joukkoteloitukset; vahvistaa vastustavansa jyrkästi kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa;

34. muistuttaa, että EU pitää erittäin tärkeänä kidutuksen ja muunlaisen huonon kohtelun torjuntaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan yhteisen sitoutumisensa kidutuksen hävittämiseen ja uhrien tukemiseen erityisesti siten, että ne osallistuvat YK:n vapaaehtoisrahastoon kidutuksen uhrien auttamiseksi ja kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen valinnaisessa pöytäkirjassa perustettuun erityisrahastoon;

35. antaa kiitosta uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan tekemälle työlle; korostaa, että tämän toimeksiannon jatkaminen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa oli tärkeää; panee tyytyväisenä merkille, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman uskonnon- ja uskonvapaudesta; korostaa, että aihe on EU:lle tärkeä; kehottaa unionin jäsenvaltioita jatkamaan työtä aiheen parissa ja odottaa uusia EU:n toimintaohjeita, joiden on määrä valmistua tänä vuonna;

36. pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun syrjivästä lainsäädännöstä ja käytännöistä sekä yksilöihin heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä perusteella kohdistetuista väkivallanteoista laatimaa raporttia koskevaa seurantaprosessia; kannustaa toteuttamaan edelleen jatkotoimenpiteitä, muun muassa järjestämään alueellisia kokouksia, ja EU:n jäsenvaltioita, neuvostoa sekä ulkosuhdehallintoa osallistumaan niihin aktiivisesti;

37. pitää myönteisenä, että YK:n pääsihteeri ja ihmisoikeusvaltuutettu ovat osoittaneet johtajuutta sekä ihmisoikeusneuvostossa että sen ulkopuolella, kun on ollut kyse ihmisiin heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä perusteella kohdistetusta syrjinnästä ja heihin kohdistetuista väkivallanteoista; pitää valitettavina jatkuvia yrityksiä horjuttaa ihmisoikeuksien jakamattomuutta ja yleismaailmallisuutta erityisesti vetoamalla "perinteisiin arvoihin";

38. panee merkille Genevessä 4.­­–6. joulukuuta 2012 pidetyn liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita käsittelevän foorumin ensimmäisen istunnon, joka keräsi yhteen laajan joukon sidosryhmiä keskustelemaan YK:n perusperiaatteiden täytäntöönpanosta tällä alalla; tukee foorumin ensimmäisiä neuvotteluja siitä, millä tavoin hallitukset ja yritykset voidaan saada hyväksymään sääntely-, toiminta- ja täytäntöönpanokehys, jotta voidaan torjua liiketoimintaan liittyviä ihmisoikeusväärinkäytöksiä;

39. panee tyytyväisenä merkille työskentelyn avoimessa hallitustenvälisessä työryhmässä, joka perustettiin pohtimaan kansainvälisen sääntelykehyksen mahdollisuutta yksityisten sotilas- ja turvallisuusalan järjestöjen sääntelemiseksi, tarkkailemiseksi ja valvomiseksi; ilmaisee tukevansa tällaista oikeudellisesti sitovaa sääntelykehystä; vaatii, että vastuuvelvollisuudesta on tehtävä keskeinen tekijä; kehottaa turvallisuusalan yrityksiä, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet yksityisten turvallisuuspalvelujen tarjoajien kansainvälistä käytännesäännöstöä, allekirjoittamaan sen; odottaa työryhmän raportin esittämistä ja kehottaa jatkamaan sen toimikautta;

Yleinen määräaikaisarviointi (UPR)

40. korostaa yleisen määräaikaisarvioinnin (UPR) yleismaailmallisen luonteen merkitystä ja painottaa tämän arvioinnin tärkeyttä siinä mielessä, että voidaan täysipainoisesti ymmärtää ihmisoikeustilanne paikan päällä kaikissa YK:n jäsenvaltioissa;

41. pitää valitettavana Israelin äskettäistä kieltäytymistä osallistumasta UPR-prosessiin, mikä muodostaa erittäin valitettavan ennakkotapauksen ja vahingoittaa tämän toiminnan yleismaailmallista luonnetta; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita kannustamaan päättäväisesti Israelia harkitsemaan uudelleen päätöstään ja jatkamaan yhteistyötään YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja ihmisoikeusneuvoston kanssa muun muassa osallistumalla pakolliseen UPR-toimintaan;

42. on tyytyväinen UPR:n toisen kierroksen alkamiseen ja sen ensimmäisten tulosten hyväksymiseen; muistuttaa, kuinka tärkeää on, että toisella kierroksella keskitytään ensimmäisellä kierroksella hyväksyttyjen suositusten täytäntöönpanoon; vaatii kuitenkin, että niitä suosituksia, joita valtiot eivät hyväksyneet ensimmäisellä kierroksella, käsitellään uudelleen UPR-prosessin jatkuessa;

43. uskoo, että täytäntöönpano on keskeinen tekijä UPR-prosessin potentiaalin toteuttamisessa; muistuttaa näin ollen, kuinka tärkeää on, että komissio ja EU:n jäsenvaltiot antavat teknistä apua auttaakseen arvioitavana olevia valtioita panemaan suositukset täytäntöön; kannustaa myös valtioita esittämään puolivälin päivityksiä, jotta ne voivat osaltaan tehostaa täytäntöönpanoa;

44. suosittaa, että yleisen määräaikaisarvioinnin suositukset sisällytetään järjestelmällisesti EU:n ihmisoikeusvuoropuheluihin ja -neuvotteluihin sekä EU:n maakohtaisiin ihmisoikeusstrategioihin, jotta varmistetaan yleisen määräaikaisarvioinnin tulosten seuranta; suosittaa vastaavasti, että Euroopan parlamentin olisi otettava nämä suositukset esille, kun sen valtuuskunnat vierailevat kolmansissa maissa;

45. suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla mahdollistetaan monien eri sidosryhmien osallistuminen UPR-prosessiin; ilmaisee tässä yhteydessä tyytyväisyytensä puhujaluetteloon tehtyihin muutoksiin, sillä kaikille UPR-prosessissa puheenvuoron haluaville valtioille annetaan siihen tilaisuus; muistuttaa arvostavansa Pariisin periaatteiden mukaisesti kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden saamaa vahvempaa asemaa; suhtautuu myönteisesti alan toimijoiden mukanaolon lisääntymiseen sen jälkeen kun videokonferenssien käyttö on lisääntynyt;

46. uskoo, että kansalaisyhteiskunta voidaan saada paremmin mukaan UPR-prosessiin ja sen tulosten täytäntöönpanoon sekä yleisemmin ihmisoikeusneuvoston työskentelyyn;

Erityismenettelyt

47. vahvistaa, että erityismenettelyillä on ratkaiseva merkitys ihmisoikeusneuvoston tekemän työn uskottavuuden ja tehokkuuden ylläpitämisessä ja että ne muodostavat YK:n ihmisoikeusjärjestelmän ytimen;   toistaa antavansa vahvan tukensa erityismenettelyille ja korostaa näiden toimeksiantojen riippumattomuuden keskeistä merkitystä;

48. vaatii valtioita tekemään täysipainoista yhteistyötä erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa esimerkiksi ottamalla toimeksisaajia viipymättä vastaan maavierailuille, vastaamalla heidän esittämiinsä kiireellisiin väitteisiin ja syytteisiin rikkomuksista ja varmistamalla toimeksisaajien antamien suositusten asianmukaisen seurannan; kehottaa ihmisoikeusneuvoston jäseniä näyttämään esimerkkiä näissä asioissa;

49. panee tyytyväisenä merkille, että unioni esitti yhdessä pysyvän vierailukutsun kaikille YK:n ihmisoikeusalan erityismenettelyjen toimeksisaajille ja tätä kautta näytti esimerkkiä tässä asiassa; kehottaa muita YK:n jäsenvaltioita tekemään samoin;

50. tuomitsee kaikenlaiset kostotoimet niitä henkilöitä vastaan, jotka toimivat yhteistyössä UPR-prosessin ja erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa; korostaa, että kyseiset toimet heikentävät koko YK:n ihmisoikeusjärjestelmää; kehottaa kaikkia valtioita järjestämään riittävän suojelun tällaisia pelottelutoimia vastaan;

EU:n osallistuminen

51. vahvistaa erittäin painokkaasti, että EU:n aktiivinen osallistuminen YK:n ihmisoikeusjärjestelmään, ihmisoikeusneuvosto mukaan luettuna, on tärkeää; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan päätöslauselmia ja osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin ja vuorovaikutteisiin vuoropuheluihin ja antamaan lausuntoja; tukee voimakkaasti EU:n lisääntyvää turvautumista alueiden rajat ylittäviin aloitteisiin, jotka ovat johtaneet moniin myönteisiin tuloksiin, kuten ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmaan intersukupuolisiin kohdistuvasta väkivallasta;

52. korostaa, että ihmisoikeusneuvostossa Genevessä tehtävä työ on tarpeen yhdistää unionissa, myös Euroopan parlamentissa, tehtävään asiaankuuluvaan sisäiseen ja ulkoiseen toimintaan;

53. suhtautuu myönteisesti ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan Stavros Lambrinidisin nimitykseen; kannustaa EU:n erityisedustajaa toimimaan unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuuden ja näkyvyyden puolesta YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä ja kehittämään läheistä yhteistyötä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa ja erityismenettelyjen yhteydessä; toivoo voivansa tehdä yhteistyötä erityisedustajan kanssa näissä asioissa; pitää myönteisenä EU:n erityisedustajan osallistumista Genevessä 4.–6. joulukuuta 2012 kokoontuneen liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita käsittelevään foorumiin;

54. kannustaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ja erityisedustajaa olemaan läsnä ihmisoikeusneuvoston korkean tason osuudessa;

55. vahvistaa uskovansa, että unionin toiminnasta tulee tehokasta, kun unioni ja sen jäsenvaltiot valjastavat kollektiiviset voimansa; korostaa, että tässä yhteydessä on tehostettava edelleen jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä, jotta päästään yhteisymmärrykseen ihmisoikeuskysymyksistä; vaatii uudelleen rohkeampaa ja kunnianhimoisempaa toimintaa sen sijaan että turvaudutaan pienimmän yhteisen nimittäjän hyväksymiseen;

56. korostaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ratifioinnin merkitystä, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun unioni ratifioi YK:n yleissopimuksen oikeushenkilönä;

57. muistuttaa jälleen kerran, että unionin jäsenvaltioiden on tärkeää tehdä työtä sen eteen, että ihmisoikeuksien jakamattomuus ja yleismaailmallisuus toteutuu, sekä tukea ihmisoikeusneuvoston tässä yhteydessä tekemää työtä erityisesti siten, että ne ratifioivat ihmisoikeusneuvoston luomat kansainväliset ihmisoikeusvälineet, kuten äskettäisen lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan valitusoikeudesta; muistuttaa pitävänsä valitettavana, että yksikään EU:n jäsenvaltio ei ole ratifioinut kansainvälistä yleissopimusta siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista; toistaa niin ikään pitävänsä valitettavana sitä, että useat jäsenvaltiot eivät vielä ole hyväksyneet ja/tai ratifioineet kansainvälistä yleissopimusta kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta ja että ainoastaan kaksi jäsenvaltiota on ratifioinut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan; korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden on tärkeää toimittaa määräaikaiskertomuksensa hyvissä ajoin YK:n valvontaelimille;

58. vahvistaa, että unionille on erittäin tärkeää puolustaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuutta, jotta varmistetaan, että toimisto voi jatkaa tehtäviensä hoitamista puolueettomasti; muistuttaa, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle on turvattava riittävä rahoitus, jotta se voi pitää alueelliset toimistonsa avoinna;

59. toteaa, että ihmisoikeuksien puolustajien suojelu on unionin ihmisoikeuspolitiikan keskeinen tavoite; korostaa, että YK:n ihmisoikeusmekanismissa yhteistyötä tekeviin ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat kostotoimet ja pelottelu uhkaavat heikentää järjestelmää; arvostaa sen vuoksi käytännön tukea ja rahoitusapua, jota demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä annetaan ihmisoikeuksien puolustajien kiireelliseen suojeluun ja tukemiseen;

60. pitää myönteisenä Brysselissä toimivan neuvoston ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) suunniteltua perustamista; suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin parantaa EU:n kantojen valmistelutoimia ja koordinointia ihmisoikeusneuvoston istuntoja varten samoin kuin Genevessä järjestettyyn neuvoston ihmisoikeustyöryhmän kokoukseen; toistaa odottavansa, että neuvoston ihmisoikeustyöryhmä vaikuttaa keskeisesti unionin ulkoisen ja sisäisen ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuteen;

61. muistuttaa, että EU:n maakohtaiset ihmisoikeusstrategiat olisi julkistettava näkyvyyden saamiseksi EU:n kolmansissa maissa tekemille ihmisoikeussitoumuksille ja ihmisoikeuksiensa puolesta kamppaileville, jotta maakohtaisten strategia-asiakirjojen taakse saataisiin tukea;

62. korostaa, että on tärkeää tuoda esiin kysymys siitä, että kansalaisjärjestöjen liikkumatila YK:n ihmisoikeusneuvostossa kapenee; kannustaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja unionin jäsenvaltioita pyrkimään yhdessä nostamaan kysymyksen esiin;

63. kehottaa jälleen korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa kiinnittämään huomiota ihmisoikeusloukkauksiin, joihin EU:n yritykset uusien raporttien mukaan syyllistyvät kolmansissa maissa; kehottaa komissiota kehittämään yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa kunnianhimoisempaa politiikkaa; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa, komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tehokkaisiin toimiin, jotta varmistetaan yritysten vastuuvelvollisuus ihmisoikeusrikkomuksista; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää lisätä sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuutta ja varmistaa ihmisoikeuksien täysimääräinen noudattaminen sisäpolitiikassa, jotta ei syyllistytä kaksinaismoraaliin;

64. valtuuttaa valtuuskuntansa YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa tuomaan esille tässä päätöslauselmassa ilmaistut huolenaiheet; kehottaa valtuuskuntaa raportoimaan vierailustaan ihmisoikeuksien alivaliokunnalle; pitää välttämättömänä sen käytännön jatkamista, jonka mukaisesti Euroopan parlamentti lähettää valtuuskunnan asianomaisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin ja YK:n yleiskokoukseen;

o

o        o

65. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen 67. istunnon puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ulkoasiainvaliokunnan perustamalle EU:n ja YK:n väliselle työryhmälle.