Päätöslauselmaesitys - B7-0062/2013Päätöslauselmaesitys
B7-0062/2013

    PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 22. istunnosta

    4.2.2013 - (2013/2533(RSP))

    komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
    työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

    José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Elmar Brok, Laima Liucija Andrikienė, Eduard Kukan, Filip Kaczmarek, Elena Băsescu, Roberta Angelilli, Elisabeth Jeggle, Jacek Protasiewicz, Jean Roatta, Kinga Gál, Francisco José Millán Mon PPE-ryhmän puolesta

    Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0055/2013

    Menettely : 2013/2533(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    B7-0062/2013
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    B7-0062/2013
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    B7‑0062/2013

    Euroopan parlamentin päätöslauselma Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 22. istunnosta

    (2013/2533(RSP))

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n ihmisoikeussopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat,

    –   ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan,

    –   ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, sellaisina kuin ne hyväksyttiin 25. kesäkuuta 2012 ulkoasiainneuvoston 3179. kokouksessa,

    –   ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 antamansa suosituksen neuvostolle ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erityisedustajasta[1],

    –   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa YK:n ihmisoikeusneuvostosta (UNHRC) sekä parlamentin ensisijaiset tavoitteet tässä yhteydessä; ottaa huomioon erityisesti 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman parlamentin kannasta YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoa varten[2],

    –   ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoon osallistuneen parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan kertomuksen valtuuskunnan matkasta ja YK:n yleiskokouksen 67. istuntoon osallistuneen parlamentin ulkoasiainvaliokunnasta, ihmisoikeuksien alivaliokunnasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnasta koostuneen yhteisen valtuuskunnan vastaavan kertomuksen,

    –   ottaa huomioon kiireelliset päätöslauselmansa ihmisoikeuskysymyksistä,

    –   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ihmisoikeusstrategian tarkistamisesta[3],

    –   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2011 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[4],

    –   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 5 kohdan sekä 18, 21, 27 ja 47 artiklan,

    A. katsoo, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittaminen, edistäminen ja suojelu ovat osa Euroopan unionin eettistä ja oikeudellista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä[5];

    B.  katsoo, että EU:n ihmisoikeusstrategian viimeaikaisten tarkistusten onnistuneen täytäntöönpanon pitäisi lisätä EU:n uskottavuutta YK:n ihmisoikeusneuvostossa, sillä se parantaa unionin sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuutta;

    C. katsoo, että parhaisiin mahdollisiin tuloksiin pääsemiseksi unionin olisi pyrittävä vastustamaan ihmisoikeusloukkauksia yhtenä yhtenäisenä rintamana; katsoo, että tässä yhteydessä unionin olisi lujitettava edelleen yhteistyötä ja tehostettava jäsenvaltioiden välisiä organisatorisia järjestelyjä;

    D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, joilla pyritään parantamaan EU:n tällä alalla toteuttamien toimien tehokkuutta ja johdonmukaisuutta;

    E.  panee merkille, että 25. heinäkuuta 2012 nimitettiin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuudessa toimiva ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja, jonka tehtävänä on lisätä unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä auttaa strategiakehyksen ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa;

    F.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta matkustaa Geneveen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istuntoon samoin kuin aikaisempina vuosina YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin;

    1.  panee merkille käynnissä olevan prosessin, joka koskee EU:n ensisijaisten tavoitteiden vahvistamista YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istuntoa varten; panee tyytyväisenä merkille, että Syyrian, Burman/Myanmarin, Korean demokraattisen kansantasavallan ja Malin tilanne on saanut EU:n päähuomion ja että EU tukee Iranin ihmisoikeustilannetta tarkastelevan erityisraportoijan toimeksiannon jatkamista; kannattaa myös sitä, että keskitytään teemakohtaisiin kysymyksiin, kuten uskonnon- ja uskonvapauteen, lapsen oikeuksiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevaan kehityssuunnitelmaan painopisteen ollessa oikeudessa koulutukseen;

    2.  panee tyytyväisenä merkille, että sääntömääräisen 22. istunnon asialistalla on muun muassa paneelikeskusteluja ihmisoikeuksien valtavirtaistamisesta ja korruption kielteisistä vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen, Wienin julistuksen ja toimintaohjelman 20. vuosipäivän juhlatilaisuus, vuorovaikutteisia keskusteluja esimerkiksi vammaisten oikeuksista sekä laajoja kokouksia, joissa käsitellään erilaisia kysymyksiä, kuten lapsen oikeutta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta; kehottaa jäsenvaltioita antamaan aktiivisen panoksen näihin keskusteluihin ja ilmoittamaan selvästi, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisistaan riippuvia;

    3.  panee tyytyväisenä merkille kertomukset, jotka erityisraportoijien on määrä esitellä muun muassa ihmisoikeustilanteista Iranissa, Myanmarissa, Korean demokraattisessa kansantasavallassa ja vuodesta 1967 lähtien miehitetyillä palestiinalaisalueilla, sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kirjallisen raportin Malin ja erityisesti maan pohjoisosan ihmisoikeustilanteesta sekä asuinoloista osana oikeutta riittävään elintasoon ja oikeudesta syrjimättömyyteen tässä yhteydessä, uskonnon- ja uskonvapaudesta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisestä ja suojelusta terrorismia torjuttaessa;

    YK:n ihmisoikeusneuvoston työskentely

    4.  toteaa, että syyskuussa 2012 YK:n ihmisoikeusneuvostoon valittiin 18 uutta jäsentä ja ne ottivat jäsenyyden vastaan 1. päivästä tammikuuta 2013, nimittäin Argentiina, Brasilia, Etiopia, Gabon, Irlanti, Japani, Kazakstan, Kenia, Korean tasavalta, Montenegro, Norsunluurannikko, Pakistan, Saksa, Sierra Leone, Venezuela, Viro, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Yhdysvallat; toteaa, että YK:n ihmisoikeusneuvostossa on nyt yhdeksän EU:n jäsenvaltiota;

    5.  panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin puolalainen Remigiusz A. Henczel ja neljäksi varapuheenjohtajaksi vuonna 2013 šeikki Ahmed Ould Zahaf (Mauritania), Iruthisham Adam (Malediivit), Luis Gallegos Chiriboga (Ecuador) ja Alexandre Fasel (Sveitsi);

    6.  korostaa, että ihmisoikeusneuvoston vaalien olisi perustuttava kilpailuun, ja vastustaa sitä, että alueelliset ryhmät sopivat ihmisoikeusneuvoston vaaleista etukäteen; korostaa, että ihmisoikeusneuvoston jäsenyysvaatimuksena olisi oltava sitoutuminen ihmisoikeuksien toteuttamiseen ja siinä saavutetut tulokset; korostaa, että ihmisoikeusneuvoston jäsenten on taattava ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevat tiukimmat vaatimukset; toistaa, että erotettujen jäsenmaiden uudelleen hyväksymisen yhteydessä on tärkeää soveltaa lujia ja avoimia kriteerejä;

    7.  on edelleen huolissaan niin sanotusta blokkipolitiikasta ja siitä, miten se vaikuttaa ihmisoikeusneuvoston uskottavuuteen ja sen työskentelyn tehokkuuteen;

    8.  toistaa jälleen kerran, että unionin jäsenvaltioiden on tärkeää tehdä työtä sen eteen, että ihmisoikeuksien jakamattomuus ja yleismaailmallisuus toteutuu, sekä tukea ihmisoikeusneuvoston tässä yhteydessä tekemää työtä erityisesti siten, että ne ratifioivat ihmisoikeusneuvoston luomat kansainväliset ihmisoikeusvälineet; toteaa, että yksikään EU:n jäsenvaltio ei ole edelleenkään ratifioinut kansainvälistä yleissopimusta siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista; toteaa niin ikään, että useat jäsenvaltiot eivät vielä ole hyväksyneet ja/tai ratifioineet kansainvälistä yleissopimusta kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta ja että ainoastaan kaksi jäsenvaltiota on ratifioinut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan; toistaa kaikille jäsenvaltioille antamansa kehotuksen ratifioida nämä yleissopimukset ja pöytäkirjat ja kannustaa niitä allekirjoittamaan ja ratifioimaan lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan valitusoikeudesta; toteaa, että tämä pöytäkirja avattiin allekirjoitettavaksi Genevessä Sveitsissä 28. helmikuuta 2012;

    9.  suhtautuu myönteisesti siihen, että YK:n yleiskokous on nimittänyt Navanethem Pillayn YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi toiselle kaudelle; tukee voimakkaasti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa sekä sen riippumattomuutta ja koskemattomuutta;

    10. antaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle kiitosta hänen työstään yleissopimuksen mukaisen elimen vahvistamiseksi ja panee tyytyväisenä merkille ihmisoikeusvaltuutetun tästä aiheesta 22. kesäkuuta 2012 julkaiseman raportin; vahvistaa sopimuselinten monenvälisen luonteen ja korostaa, että kansalaisyhteiskunta on otettava jatkuvasti mukaan näihin prosesseihin; korostaa niin ikään, että sopimuselinten riippumattomuus ja tehokkuus on säilytettävä ja niitä on lisättävä; korostaa, että sopimuselimille on varmistettava riittävä rahoitus, jotta ne voivat selviytyä lisääntyvästä työmäärästään; kehottaa EU:ta ottamaan johtavan aseman sopimuselinjärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamisessa, mihin kuuluu myös riittävä rahoitus;

    Arabikevään maat

    11. tuomitsee jyrkästi Syyrian väestöön kohdistuvan Assadin hallinnon lisääntyneen ja summittaisen väkivallan käytön, myös raskaan tykistön käytön ja asuinalueiden pommittamisen kranaateilla; tuomitsee yksiselitteisesti jatkuvat järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, joihin hallinto, sen turvallisuusjoukot ja armeija syyllistyvät ja jotka saattavat merkitä rikoksia ihmisyyttä vastaan; ilmaisee syvän huolensa siviiliväestön aseman jatkuvasta huonontumisesta; tuomitsee myös ihmisoikeusloukkaukset, joihin oppositioryhmät ja ‑joukot ovat syyllistyneet; kehottaa kaikkia aseellisia toimijoita lopettamaan välittömästi väkivallan Syyriassa ja toistaa Assadin hallinnolle osoittamansa kehotuksen luopua välittömästi vallasta;

    12. on huolestunut vaikutusten leviämisestä naapurimaihin ja siitä, mitä seurauksia tästä on alueen turvallisuudelle ja vakaudelle; kehottaa jäsenvaltioita avustamaan alueen valtioita humanitaarisen avun toimittamisessa Syyriasta tuleville pakolaisille;

    13. pitää tervetulleena sitä jatkuvaa huomiota, jota YK:n ihmisoikeusneuvosto osoittaa Syyrian äärimmäisen vakavalle humanitaariselle ja ihmisoikeustilanteelle, kuten ilmenee ihmisoikeusneuvoston 19., 20. ja 21. istunnossa sekä 1. kesäkuuta 2012 pidetyssä Syyriaa koskeneessa erityistunnossa hyväksytyistä, maan tilannetta koskevista YK:n päätöslauselmista; muistuttaa vastuuvelvollisuuden varmistamisen merkityksestä, kun kyseessä ovat konfliktin aikana tehdyt kansainvälisten ihmisoikeussäännösten loukkaukset;

    14. esittää varauksettoman tukensa Syyriaa käsittelevälle riippumattomalle tutkintakomissiolle ja sille, että YK:n ihmisoikeusneuvosto jatkaa sen toimeksiantoa; on tyytyväinen Carla del Ponten ja Vitit Muntarbhornin nimittämiseen uusiksi jäseniksi sekä Paolo Pinheiron nimittämiseen Syyrian erityisraportoijaksi ja toteaa, että hän aloittaa työnsä, kun tutkintakomission toimeksianto päättyy; suhtautuu myönteisesti komission kertomukseen, jossa paljastetaan Syyriassa tehtyjä julmuuksia;

    15. pitää valitettavana, että vielä ei ole päästy sopimukseen Syyrian tilannetta koskevasta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta, ja pitää valitettavana erityisesti sitä, että tämä estää tehokkaan painostuksen maassa vallitsevan väkivallan lopettamiseksi; kehottaa turvallisuusneuvoston jäseniä muistamaan velvollisuutensa Syyrian kansaa kohtaan; antaa kiitosta korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja EU:n jäsenvaltioiden diplomaattisille pyrkimyksille saada Kiina ja Venäjä mukaan ratkaisemaan tätä asiaa; kehottaa niitä jatkamaan näitä pyrkimyksiä;

    16. on tyytyväinen Libyaa käsittelevän riippumattoman tutkintakomission kirjalliseen loppuraporttiin, joka esitettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnossa ja jossa korostettiin maassa tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa seuraamaan Libyan tilannetta edelleen;

    17. kehottaa Yhdistyneitä arabiemiirikuntia vastavalittuna ihmisoikeusneuvoston jäsenenä ja yhtenä niistä 14 valtiosta, joiden ihmisoikeustilastot yleisen määräaikaisarvioinnin työryhmän istunto tarkastaa, lopettamaan meneillään olevat iskut rauhanomaisia ihmisoikeuksien puolustajia ja poliittisia aktivisteja vastaan ja kunnioittamaan antamiaan sitoumuksia noudattaa ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevia tiukimpia vaatimuksia;

    18. on huolestunut ihmisoikeuksien puolustajien ja poliittisen opposition aktivistien tilanteesta Bahrainissa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyy päätöslauselman kansainvälisen mekanismin luomisesta seuraamaan Bahrainin yleisen määräaikaisarvioinnin toteuttamista ja Bahrainia käsittelevän riippumattoman tutkintakomission suositusten täytäntöönpanoa, mukaan lukien ihmisoikeuksien puolustajia koskevat suositukset;

    19. suhtautuu myönteisesti tekstiin, joka koskee teknistä apua ja valmiuksien kehittämistä ihmisoikeusalalla Jemenissä sekä ihmisoikeusvaltuutetun toimiston alueellisen toimiston perustamista Jemeniin; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa seuraamaan Libyan tilannetta edelleen;

    Muut asiat

    20. pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöstä nimittää Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta käsittelevä erityisraportoija ja panee merkille, että nämä toimivaltuudet perustavaa päätöslauselmaa on tuettu yli alueiden rajojen, mikä osoittaa, että kaikkialla maailmassa valtiot pitävät Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta äärimmäisen vakavana;

    21. pitää myönteisenä päätöslauselmaa, jolla perustetaan Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan virka; panee merkille, että tämä on ensimmäinen kerta, kun ihmisoikeusneuvosto on käsitellyt tätä kysymystä, ja arvostaa Afrikan maiden tässä asiassa omaksumaa johtavaa roolia;

    22. pitää myönteisenä Iranin ja Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevien erityisraportoijien toimeksiantojen jatkamista; on tyytyväinen siihen, että Norsunluurannikkoa, Haitia ja Somaliaa käsittelevien riippumattomien asiantuntijoiden toimeksiantoja on jatkettu; kehottaa näiden maiden viranomaisia tekemään täysipainoista yhteistyötä toimeksisaajien kanssa;

    23. pitää myönteisenä Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan toimeksiannon jatkamista vuodella; pitää myönteisenä sitä, että päätöslauselma Korean demokraattisesta tasavallasta hyväksyttiin yksimielisesti, mikä osoittaa, että toimeksiannolla on laaja tuki; kehottaa Korean demokraattisen tasavallan hallitusta tekemään täysipainoista yhteistyötä erityisraportoijan kanssa ja helpottamaan hänen vierailuaan maassa;

    24. tuomitsee Iranissa viime aikoina toimeenpannut joukkoteloitukset; vahvistaa vastustavansa jyrkästi kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa;

    25. pitää valitettavana Japanissa vuonna 2012 toimeenpantuja teloituksia sen jälkeen kun kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa oli lykätty vuonna 2011, samoin kuin Taiwanissa joulukuussa 2012 toimeenpantua kuutta teloitusta; pitää erittäin valitettavana Intiassa vuoden 2004 jälkeen havaittuja kuolemanrangaistuksen tosiasiallisen lykkäyksen rikkomisia, sillä Punessa Maharashtrassa teloitettiin rikoksesta tuomittu 22. marraskuuta 2012, mikä on kuolemanrangaistuksen poistamista koskevan yleismaailmallisen suuntauksen vastaista; kehottaa kaikkia maita, joissa kuolemanrangaistus on edelleen voimassa, poistamaan sen tai ainakin lykkäämään teloituksia;

    26. pitää myönteisenä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto seuraa tarkoin Malin tilannetta, ja antaa ihmisoikeusneuvoston huomion tähän kysymykseen kiinnittäneille Afrikan valtioille tunnustusta niiden osoittamasta johtajuudesta;

    27. oli tyytyväinen pannessaan merkille Kongon demokraattista tasavaltaa koskevan päätöslauselman hyväksymisen, mutta on edelleen huolissaan maan ihmisoikeustilanteesta erityisesti Pohjois-Kivun maakunnassa maan itäosassa; tuomitsee jyrkästi kapinallisjoukkojen, erityisesti M23-liikkeen, hyökkäykset maan itäosissa; on erittäin huolestunut jatkuvasta lasten käyttämisestä sotilaina ja vaatii, että heidät riisutaan aseista, että heitä kuntoutetaan ja että heidät integroidaan takaisin yhteiskuntaan; pitää myönteisinä Suurten järvien alueen kansainvälisen konferenssin, Afrikan unionin ja YK:n jäsenvaltioiden toimia rauhanomaisen poliittisen ratkaisun löytämiseksi kriisiin; kehottaa toistamiseen perustamaan uudelleen YK:n Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanteen riippumattoman asiantuntijan toimen sellaisen luotettavan mekanismin tarjoamiseksi, jossa keskitytään maan vakavia ja pitkällisiä ihmisoikeusongelmia koskevan tilanteen parantamiseen;

    28. panee tyytyväisenä merkille, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman uskonnon- ja uskonvapaudesta; korostaa, että aihe on EU:lle tärkeä; kehottaa unionin jäsenvaltioita jatkamaan työtä aiheen parissa ja odottaa uusia toimintaohjeita, joiden on määrä valmistua alkuvuodesta; antaa kiitosta uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan tekemälle työlle; korostaa, että tämän toimeksiannon jatkaminen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa oli tärkeää;

    29. panee tyytyväisenä merkille YK:n ihmisoikeusneuvostossa Burmasta/Myanmarista hyväksytyn päätöslauselman; panee merkille Burman hallituksen alkuvuodesta 2011 alkaen toteuttamat toimet kansalaisoikeuksien palauttamiseksi maahan; on kuitenkin hyvin huolestunut Rakhinen ja Kachinin osavaltioissa puhjenneesta yhteisöjen välisestä väkivallasta ja sen aiheuttamista kuolonuhreista ja loukkaantumisista, omaisuuden tuhoutumisesta ja paikallisen väestön siirtymisestä asuinsijoiltaan; katsoo, että tilanteen perimmäinen syy on se, että erityisesti rohingya- ja kachin-väestöä kohtaan on pitkään harjoitettu syrjivää politiikkaa; korostaa, että tarvitaan tehokkaampia toimia ongelman perimmäisen syyn poistamiseksi;

    30. suhtautuu myönteisesti myös Sri Lankasta annettuun päätöslauselmaan, jossa korostetaan sovintoa ja vastuuvelvollisuutta; tukee Sri Lankaa käsitelleen YK:n pääsihteerin asiantuntijapaneelin suositusta siitä, että olisi perustettava YK:n tutkintakomissio tutkimaan kaikkia tehtyjä rikoksia;

    31. on huolestunut tilanteesta Keski-Afrikan tasavallassa, missä aseelliset ryhmät ovat hyökänneet maan koillisosassa useisiin kaupunkeihin ja pitävät niitä hallussaan; pitää myönteisinä Librevillessä 11. tammikuuta 2013 allekirjoitettuja sopimuksia, tulitaukosopimus ja maassa vallitsevan kriisin ratkaisua koskeva poliittinen sopimus mukaan luettuina; korostaa näiden sopimusten nopean täytäntöönpanon merkitystä; suhtautuu myönteisesti korkean edustajan / varapuheenjohtajan 11. tammikuuta antamaan lausuntoon, jossa kehotettiin kaikkia allekirjoittajia noudattamaan näitä sopimuksia; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan tämän asian esille YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jotta Keski-Afrikan tasavallan tilanne pidettäisiin korkealla kansainvälisellä asialistalla;

    32. on huolestunut Israelin ja Gazan tilanteesta konfliktin pahenemisen jälkeen vuoden 2012 lopulla ja tuomitsee tapahtuneet väkivaltaisuudet; kehottaa etenemään kohti Gazan alueen jälleenrakentamista ja taloudellista elvyttämistä ottaen samalla huomioon Israelin legitiimit turvallisuutta koskevat huolenaiheet;

    33. suhtautuu myönteisesti Israelin siirtokuntia miehitetyillä Palestiinan alueilla käsittelevään kansainväliseen selvitysvaltuuskuntaan, joka perustettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnon aikana, ja odottaa sen raporttia 22. istunnon aikana;

    34. panee merkille EU:n kannan YK:n yleiskokouksen 29. marraskuuta 2012 hyväksymään päätöslauselmaan, jolla annettiin Palestiinalle YK:ssa tarkkailijan asema ilman jäsenyyttä, askeleena kohti Israelin ja Palestiinan konfliktin poliittista ratkaisua; vahvistaa, että EU ei hyväksy muutoksia ennen vuotta 1967 määriteltyihin rajoihin, ei myöskään Jerusalemin osalta, paitsi jos niistä on sovittu osapuolten kesken;

    35. panee merkille Genevessä 4.–6. joulukuuta 2012 kokoontuneen liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita käsittelevän foorumin ensimmäisen istunnon, joka keräsi yhteen laajan joukon sidosryhmiä keskustelemaan YK:n perusperiaatteiden täytäntöönpanosta tällä alalla; tukee foorumin ensimmäisiä neuvotteluja siitä, millä tavoin hallitukset ja yritykset voidaan saada hyväksymään sääntely-, toiminta- ja täytäntöönpanokehys, jotta voidaan torjua liiketoimintaan liittyviä ihmisoikeusväärinkäytöksiä; tukee komission pyrkimyksiä edistää uutta politiikkaansa yritysten yhteiskuntavastuusta;

    36. panee tyytyväisenä merkille yksityisiä sotilas- ja turvallisuusalan yrityksiä käsittelevän avoimen hallitustenvälisen työryhmän työn; toteaa, että sen tehtävänä on pohtia mahdollisuutta laatia kansainvälinen sääntelykehys; antaa tunnustusta sille, että on pohdittu perusteellisesti sellaisen oikeudellisesti sitovan välineen kehittämistä koskevaa vaihtoehtoa, jolla säänneltäisiin, seurattaisiin ja valvottaisiin yksityisten sotilas- ja turvallisuusalan yritysten toimintaa, ja ilmaisee tukevansa tällaista oikeudellisesti sitovaa sääntelykehystä; korostaa, että vastuuvelvollisuudesta on tehtävä keskeinen tekijä, ja kehottaa niitä yksityisiä sotilas- ja turvallisuusalan yrityksiä, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet yksityisten turvallisuuspalvelujen tarjoajien kansainvälistä käytännesäännöstöä (ICoC), liittymään käytännesääntöihin; odottaa työryhmän raportin esittämistä;

    Yleinen määräaikaisarviointi

    37. korostaa yleisen määräaikaisarvioinnin (UPR) yleispätevien näkökohtien merkitystä ja painottaa tämän arvioinnin tärkeyttä, koska sen ansiosta on mahdollista täysipainoisesti ymmärtää ihmisoikeustilanne paikan päällä kaikissa YK:n jäsenvaltioissa;

    38. on tyytyväinen UPR:n toisen kierroksen alkamiseen ja sen ensimmäisten tulosten hyväksymiseen; muistuttaa, kuinka tärkeää on, että toisella kierroksella keskitytään ensimmäisellä kierroksella hyväksyttyjen suositusten täytäntöönpanoon; vaatii kuitenkin, että niitä suosituksia, joita valtiot eivät hyväksyneet ensimmäisellä kierroksella, käsitellään uudelleen UPR-prosessin jatkuessa;

    39. uskoo, että täytäntöönpano on keskeinen tekijä UPR-prosessin potentiaalin toteuttamisessa; toistaa näin ollen, kuinka tärkeää on, että EU:n jäsenvaltiot antavat teknistä apua auttaakseen arvioitavana olevia valtioita panemaan suositukset täytäntöön; kannustaa valtioita esittämään puolivälin päivityksiä, jotta ne voivat osaltaan parantaa täytäntöönpanoa;

    40. suosittaa, että UPR-suositukset sisällytetään järjestelmällisesti EU:n ihmisoikeusvuoropuheluihin ja -neuvotteluihin sekä EU:n maakohtaisiin ihmisoikeusstrategioihin, jotta varmistetaan UPR-tulosten seuranta; suosittaa samaten, että parlamentti ottaa nämä suositukset esille, kun sen valtuuskunnat vierailevat kolmansissa maissa;

    41. suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla mahdollistetaan monien eri sidosryhmien osallistuminen UPR-prosessiin; ilmaisee tässä yhteydessä tyytyväisyytensä puhujaluetteloon tehtyihin muutoksiin, sillä kaikille UPR-prosessissa puheenvuoron haluaville valtioille annetaan siihen tilaisuus; muistuttaa arvostavansa Pariisin periaatteiden mukaisesti kansallisten ihmisoikeusinstituuttien saamaa vahvempaa roolia; suhtautuu myönteisesti alan toimijoiden mukanaolon lisääntymiseen sen jälkeen kun videokonferenssien käyttö on lisääntynyt;

    42. uskoo, että kansalaisyhteiskunta voidaan saada paremmin mukaan UPR-prosessiin ja sen tulosten täytäntöönpanoon; ei hyväksy UPR-prosessiin osallistuvien ja UPR-prosessissa yhteistyötä tekevien henkilöiden vainoamista ja heihin kohdistuvia muita seuraamuksia;

    Erityismenettelyt

    43. toteaa, että erityismenettelyillä on olennaisen tärkeä rooli YK:n ihmisoikeusneuvoston työskentelyn uskottavuuden ja tehokkuuden kannalta ja sen keskeisen aseman kannalta YK:n ihmisoikeuskoneistossa; toistaa tukevansa voimakkaasti erityismenettelyjä ja painottaa näiden mandaattien erittäin tärkeää merkitystä;

    44. kehottaa valtioita toimimaan varauksettomassa yhteistyössä erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa esimerkiksi ottamalla toimeksisaajia viipymättä vastaan maavierailuille, vastaamalla heidän esittämiinsä kiireellisiin väitteisiin ja syytteisiin rikkomuksista ja varmistamalla toimeksisaajien antamien suositusten asianmukaisen seurannan; kehottaa ihmisoikeusneuvoston jäseniä näyttämään esimerkkiä tällaisissa tapauksissa;

    45. panee tyytyväisenä merkille, että unioni esitti yhdessä pysyvän vierailukutsun kaikille YK:n ihmisoikeusalan erityismenettelyjen toimeksisaajille ja tätä kautta näytti esimerkkiä tässä asiassa; kehottaa muita YK:n jäsenvaltioita tekemään samoin;

    46. tuomitsee kaikenlaiset kostotoimet niitä henkilöitä vastaan, jotka toimivat yhteistyössä erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa; painottaa, että sellainen toiminta heikentää YK:n ihmisoikeusjärjestelmää kokonaisuudessaan; kehottaa kaikkia valtioita järjestämään riittävän suojelun tällaisia pelottelutoimia vastaan;

    EU:n osallistuminen

    47. vahvistaa, että EU:n aktiivinen osallistuminen YK:n ihmisoikeusjärjestelmään ja erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvostoon on tärkeää; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan päätöslauselmia ja osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin ja vuorovaikutteisiin vuoropuheluihin sekä antamaan lausuntoja;

    48. korostaa, että on tärkeää luoda ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan toimi; kannustaa Euroopan unionin neuvoston nimittämää erityisedustajaa parantamaan unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä ja kehittämään läheistä yhteistyötä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa ja erityismenettelyjen yhteydessä; toivoo voivansa tehdä yhteistyötä erityisedustajan kanssa näissä asioissa;

    49. vahvistaa, että unionin toiminnasta tulee tehokasta, kun unioni ja sen jäsenvaltiot valjastavat kollektiiviset voimansa; korostaa, että tässä yhteydessä on tehostettava edelleen jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä, jotta päästään yhteisymmärrykseen ihmisoikeuskysymyksistä; vaatii uudelleen rohkeampaa ja kunnianhimoisempaa toimintaa sen sijaan että turvaudutaan pienimmän yhteisen nimittäjän hyväksymiseen;

    50. korostaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ratifioinnin merkitystä, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun unioni ratifioi YK:n yleissopimuksen oikeushenkilönä;

    51. vahvistaa, että unionille on erittäin tärkeää puolustaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuutta, koska toimiston on suoritettava tehtävänsä puolueettomasti; muistuttaa, että ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle on turvattava riittävä rahoitus, jotta se voi pitää alueelliset toimistonsa avoinna;

    52. toteaa, että ihmisoikeuksien puolustajien suojelu on unionin ihmisoikeuspolitiikan keskeinen tavoite; korostaa, että YK:n ihmisoikeusmekanismissa yhteistyötä tekeviin ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat kostotoimet ja pelottelu uhkaavat heikentää järjestelmää; arvostaa sen vuoksi käytännön tukea ja rahoitusapua, jota demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä annetaan ihmisoikeuksien puolustajien kiireelliseen suojeluun ja tukemiseen;

    53. pitää myönteisenä Brysselissä toimivan neuvoston ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) perustamista vuonna 2012; panee merkille neuvoston ihmisoikeustyöryhmän pyrkimykset parantaa EU:n kantojen valmistelua ja koordinointia YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoja varten samoin kuin Genevessä järjestettyyn neuvoston ihmisoikeustyöryhmän kokoukseen; odottaa, että neuvoston ihmisoikeustyöryhmä vaikuttaa keskeisesti unionin ulkoisen ja sisäisen ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuteen;

    54. odottaa, että EU:n maakohtaisten ihmisoikeusstrategioiden kehittäminen koordinoidaan asianmukaisesti unionin toiminnan kanssa YK:n foorumeilla; toistaa suosituksensa, jonka mukaan EU:n maakohtaisilla ihmisoikeusstrategioilla olisi tuotava näkyvyyttä EU:n kolmansissa maissa tekemille ihmisoikeussitoumuksille ja ihmisoikeuksiensa puolesta kamppaileville, jotta maakohtaisten strategia-asiakirjojen taakse saataisiin tukea;

    55. kehottaa jälleen korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa kiinnittämään huomiota ihmisoikeusloukkauksiin, joihin EU:n yritykset tuoreiden raporttien mukaan syyllistyvät kolmansissa maissa; toistaa tässä yhteydessä, että on tärkeää lisätä sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuutta ja varmistaa ihmisoikeuksien täysimääräinen noudattaminen sisäpolitiikassa, jotta ei syyllistytä kaksinaismoraaliin;

    56. valtuuttaa valtuuskuntansa YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa tuomaan esille tässä päätöslauselmassa ilmaistut huolenaiheet; kehottaa valtuuskuntaa raportoimaan vierailustaan ihmisoikeuksien alivaliokunnalle; pitää välttämättömänä sen käytännön jatkamista, jonka mukaisesti Euroopan parlamentti lähettää valtuuskunnan asianomaisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin ja YK:n yleiskokoukseen;

    o

    o        o

    57. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen 67. istunnon puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ulkoasiainvaliokunnan perustamalle EU:n ja YK:n väliselle työryhmälle.