EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI TOIMIELINTEN VÄLISTEN NEUVOTTELUJEN ALOITTAMISESTA JA VALTUUTUKSESTA NEUVOTTELUIHIN ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä

4.2.2013 - (COM(2011)0625 – C7‑0336/2011 – COM(2012)0552 – C7‑0311/2012 – 2011/0280(COD) – 2013/2528(RSP))

työjärjestyksen 70 artiklan 2 kohdan ja 70 a artiklan mukaisesti
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (*)

(*) Neuvotteluryhmä: puheenjohtaja, esittelijä ja varjoesittelijät

Menettely : 2011/0280(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

B7-0079/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0079/2013

Keskustelut :

PV 12/03/2013 - 14
CRE 12/03/2013 - 14
PV 13/03/2013 - 6
CRE 13/03/2013 - 6

Äänestykset :

PV 13/03/2013 - 8.7
CRE 13/03/2013 - 8.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0084

B7‑0079/2013

Ehdotus Euroopan parlamentin päätökseksi toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ja valtuutuksesta neuvotteluihin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä

(COM(2011)0625 – C7‑0336/2011 – 2011/0280(COD) – 2013/2528(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ehdotuksen,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 70 artiklan 2 kohdan ja 70 a artiklan,

– ottaa huomioon, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt rahoituspuitteet ovat lainsäädäntövallan käyttäjän kannalta vain ohjeelliset eikä niitä voida vahvistaa ennen kuin ennen kuin vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetusehdotuksesta on päästy sopimukseen;

päättää aloittaa toimielinten väliset neuvottelut seuraavan valtuutuksen perusteella:

VALTUUTUS

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(1) Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa komission tiedonannossa ”Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet?” määritellään yhteisen maatalouspolitiikan mahdolliset haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2013 jälkeen. Mainitusta tiedonannosta käytyjen keskustelujen perusteella yhteistä maatalouspolitiikkaa olisi uudistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen. Uudistuksen olisi katettava kaikki yhteisen maatalouspolitiikan päävälineet, mukaan luettuna yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009. Uudistuksen laajuuden vuoksi on aiheellista kumota asetus (EY) N:o 73/2009 ja korvata se uudella tekstillä. Uudistuksella olisi mahdollisuuksien mukaan virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava säännöksiä.	(1) Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa komission tiedonannossa ”Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet?” määritellään yhteisen maatalouspolitiikan mahdolliset haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2013 jälkeen. Mainitusta tiedonannosta käytyjen keskustelujen perusteella yhteistä maatalouspolitiikkaa olisi uudistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen. Uudistuksen olisi katettava kaikki yhteisen maatalouspolitiikan päävälineet, mukaan luettuna yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta 19 päivänä tammikuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009. Uudistuksen laajuuden vuoksi on aiheellista kumota asetus (EY) N:o 73/2009 ja korvata se uudella tekstillä. Uudistuksella olisi virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava säännöksiä.

Or. en

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(1a) Olisi luotava vahva yhteinen maatalouspolitiikka, jolle on varattu kauden 2007–2013 todelliseen kasvuun nähden riittävä talousarvio, jotta voidaan taata riittävän suuruinen ja monipuolinen laadukkaiden elintarvikkeiden jatkuva tuotanto Euroopan unionissa sekä edistää työllisyyttä, ympäristöhyödykkeiden suojelua ja tuottamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja aluehallintoa. Yhteisen maatalouspolitiikan olisi myös perustuttava viljelijöiden ja muiden sidosryhmien sekä yleisesti ottaen kansalaisten kannalta vaivattomasti ymmärrettäviin säännöksiin, jotta voidaan varmistaa täytäntöönpanon avoimuus, mahdollistaa valvonta ja vähentää toimijoille ja hallinnolle aiheutuvia kustannuksia.

Or. en

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(1 b) Yksi yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen perustavoitteista ja keskeisistä vaatimuksista on hallinnollisen taakan keventäminen. Tämä tavoite olisi otettava ehdottomasti huomioon laadittaessa asiaankuuluvia säännöksiä suoraa tukijärjestelmää varten. Tukijärjestelmien määrä ei saisi ylittää tarpeellista määrää, ja viljelijöiden ja jäsenvaltioiden olisi voitava täyttää vaatimuksensa ja velvoitteensa ilman liiallista byrokratiaa. Käytäntöön perustuvia sietorajoja, kohtuullisia vähämerkityksisen tuen rajoja ja asianmukaista tasapainoa luottamuksen ja valvonnan välillä olisi käytettävä jäsenvaltioiden ja tuensaajien tulevan hallinnollisen taakan vähentämiseksi.

Or. en

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(8) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä liitteessä I esitettyjen tukijärjestelmien luettelon muuttamiseksi sellaisen tukijärjestelmiä koskevan uuden lainsäädännön, jota voidaan antaa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, huomioon ottamiseksi.	(8) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen liitteessä I esitettyjen tukijärjestelmien luettelon muuttamiseksi sellaisen tukijärjestelmiä koskevan uuden lainsäädännön, jota voidaan antaa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, huomioon ottamiseksi.

Or. en

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(9) Komissiolle olisi tiettyjen uusien seikkojen huomioon ottamiseksi ja tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien vahvistamiseksi: tämän asetuksen mukaisen tuen saamista koskevat lisämääritelmät; puitteet, joissa jäsenvaltioiden on määriteltävä vähimmäistoimet, jotka on toteutettava aloilla, joita pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla; perusteet, jotka viljelijän on täytettävä, jotta hänen katsottaisiin noudattaneen velvollisuutta pitää maatalousmaa tuotantokelpoisessa kunnossa; sekä perusteet, joiden mukaan määritellään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien enemmistöosuus pysyvässä nurmessa.	(9) Komissiolle olisi tiettyjen uusien seikkojen huomioon ottamiseksi ja tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavien vahvistamiseksi: perusteet, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on määriteltävä vähimmäistoimet, jotka on toteutettava aloilla, joita pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla; puitteet, joissa jäsenvaltioiden on määritettävä perusteet, jotka viljelijän on täytettävä, jotta hänen katsottaisiin noudattaneen velvollisuutta pitää maatalousmaa tuotantokelpoisessa kunnossa.

Or. en

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(10) Komissiolle olisi tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä sellaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat jäsenvaltioiden viljelijöille rahoituskurin soveltamiseksi määrättävien vähennysten laskentaperustetta.	Poistetaan.

Or. en

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(13) Erilaisten viljelijöiden tukijärjestelmien soveltamisesta saadut kokemukset osoittavat, että tukea on eräissä tapauksissa myönnetty tuensaajille, joiden liiketoiminnan tarkoituksena ei ole lainkaan ollut tai on vain hyvin vähäisessä määrin ollut maataloustoiminnan harjoittaminen; tällaisia tuensaajia ovat esimerkiksi lentoasemat, rautatieyhtiöt, rakennusalan yritykset ja urheilukenttiä hallinnoivat yritykset. Jotta tuki tulisi paremmin kohdennetuksi, jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä myöntämästä suoria tukia tällaisille luonnollisille ja oikeushenkilöille. Koska pienillä osa-aikaviljelijöillä on välitön vaikutus maaseutualueiden elinvoimaisuuteen, heiltä ei pitäisi evätä suoria tukia.	(13) Erilaisten viljelijöiden tukijärjestelmien soveltamisesta saadut kokemukset osoittavat, että tukea on eräissä tapauksissa myönnetty luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, joiden liiketoiminnan tarkoituksena ei ole lainkaan ollut tai on vain hyvin vähäisessä määrin ollut maataloustoiminnan harjoittaminen. Jotta tuki tulisi paremmin kohdennetuksi ja jotta kansalliset olosuhteet voidaan ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon, on tärkeää, että jäsenvaltiot vastaavat "aktiiviviljelijän" määrittelemisestä. Niiden olisi näin ollen pidättäydyttävä myöntämästä suoria tukia kuljetusyritysten, lentoasemien, rakennusalan yritysten, urheilukenttiä hallinnoivien yritysten, leirintäalueiden pitäjien ja kaivosyhtiöiden kaltaisille yhteisöille, mikäli ne eivät voi osoittaa täyttävänsä aktiiviviljelijän määritelmän kriteereitä. Koska pienillä osa-aikaviljelijöillä on välitön vaikutus maaseutualueiden elinvoimaisuuteen, heiltä ei pitäisi evätä suoria tukia.

Or. en

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(15) Suorien tukien jakautumiselle on ominaista, että suhteeton määrä tuista myönnetään varsin pienelle määrälle suurtuensaajia. Suuremmat tuensaajat eivät mittakaavaedun takia tarvitse tulotukeen liittyvän tavoitteen saavuttamista varten samaa yksikkötuen tasoa. Lisäksi suurempien tuensaajien mahdollisuudet tehdä mukautuksia auttavat niitä toimimaan, vaikka tukitaso olisi alhaisempikin. Jotta tuet jakautuisivat paremmin viljelijöiden kesken, on oikeudenmukaista ottaa käyttöön suurempia tuensaajia varten järjestelmä, jossa tukitaso alenee asteittain ja saavuttaa lopulta tukikaton. Tällaisessa järjestelmässä olisi kuitenkin otettava huomioon palkallisen työvoiman määrä, jotta vaikutus ei olisi suhteeton paljon ihmisiä työllistävillä suurtiloilla. Enimmäismääriä ei pitäisi soveltaa ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisien maatalouskäytäntöjen soveltamisen vuoksi myönnettävään tukeen, koska muutoin niiden hyödylliset tavoitteet voisivat kärsiä. Jäsenvaltioiden olisi tukikaton tehokkuuden varmistamiseksi vahvistettava joitakin perusteita, jotteivät viljelijät pyrkisi vääryydellä välttämään tukikaton vaikutuksia. Suurtuensaajien tukien alentamisesta ja tukikaton asettamisesta saatavien tulojen olisi jäätävä jäsenvaltioon, jossa ne ovat kertyneet, ja ne olisi käytettävä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen … päivänä …kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joiden innovatiivinen panos on merkittävä.	(15) Suorien tukien jakautumiselle on ominaista, että suhteeton määrä tuista myönnetään varsin pienelle määrälle suurtuensaajia. Suuremmat tuensaajat eivät mittakaavaedun takia tarvitse tulotukeen liittyvän tavoitteen saavuttamista varten samaa yksikkötuen tasoa. Lisäksi suurempien tuensaajien mahdollisuudet tehdä mukautuksia auttavat niitä toimimaan, vaikka tukitaso olisi alhaisempikin. Jotta tuet jakautuisivat paremmin viljelijöiden kesken, on oikeudenmukaista ottaa käyttöön suurempia tuensaajia varten järjestelmä, jossa tukitaso alenee asteittain ja saavuttaa lopulta tukikaton. Tällaisessa järjestelmässä olisi kuitenkin otettava huomioon palkatut työntekijät sekä palkka- ja urakkakustannukset, jotta vaikutus ei olisi suhteeton paljon ihmisiä työllistävillä suurtiloilla. Enimmäismääriä ei pitäisi soveltaa ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisien maatalouskäytäntöjen soveltamisen vuoksi myönnettävään tukeen, koska muutoin niiden hyödylliset tavoitteet voisivat kärsiä. Jäsenvaltioiden olisi tukikaton tehokkuuden varmistamiseksi vahvistettava joitakin perusteita, jotteivät viljelijät pyrkisi vääryydellä välttämään tukikaton vaikutuksia. Suurtuensaajien tukien alentamisesta ja tukikaton asettamisesta saatavien tulojen olisi jäätävä jäsenvaltioon, jossa ne ovat kertyneet, ja ne olisi käytettävä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen … päivänä …kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joiden innovatiivinen ja maaseudun kehittämiseen liittyvä panos on merkittävä. Jäsenvaltioille tarjotaan näin mahdollisuus jakaa tukikaton asettamisesta saadut tulot suurtuensaajille, joihin mainittua tukikattoa on sovellettu, jotta nämä voivat investoida innovointiin.

Or. en

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(20) Jotta tuki jakautuisi paremmin unionin maatalousmaalle, myös asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaista yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltaneissa jäsenvaltiossa, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, ja sittemmin asetuksessa (EY) N:o 73/2009, jossa aiemmat tukimekanismit yhdistettiin yhdeksi tuotannosta irrotettujen suorien tukien järjestelmäksi, säädetty tilatukijärjestelmä olisi korvattava uudella perustukijärjestelmällä. Tällainen muutos tarkoittaa, että mainittujen asetusten mukaisesti saadut tukioikeudet raukeavat ja myönnetään uusia tukioikeuksia, jotka perustuvat edelleen niiden tukikelpoisten hehtaarien lukumäärään, jotka viljelijällä on käytössään järjestelmän ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna.	(20) Jotta tuki jakautuisi paremmin unionin maatalousmaalle, myös asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaista yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltaneissa jäsenvaltiossa, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, ja sittemmin asetuksessa (EY) N:o 73/2009, jossa aiemmat tukimekanismit yhdistettiin yhdeksi tuotannosta irrotettujen suorien tukien järjestelmäksi, säädetty tilatukijärjestelmä olisi korvattava uudella perustukijärjestelmällä. Jäsenvaltioiden olisi muutettava olemassa olevia tukijärjestelmiään mukauttaakseen ne tähän asetukseen; niiden ei kuitenkaan välttämättä tarvitse lakata käyttämästä suoria tukia koskevia nykyisiä mallejaan.

Or. en

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(21) Ottaen huomioon, että tilatukijärjestelmään on sisällytetty vaiheittain eri aloja ja viljelijöille on myönnetty aikaa mukautumiseen, on käynyt entistä vaikeammaksi perustella aiemmista viitemääristä johtuvia merkittäviä eroja hehtaarikohtaisissa tukitasoissa. Sen vuoksi suorat tulotuet olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaisemmin vähentämällä yhteyttä aiempiin viitemääriin ja ottaen huomioon unionin talousarvion kokonaistilanne. Hehtaarikohtaisen suoran tuen tasoja olisi mukautettava asteittain suoran tuen paremman jakautumisen varmistamiseksi ottaen huomioon palkkatasoissa ja tuotantopanoskustannuksissa yhä esiintyvät erot. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien määrä on alle 90 prosenttia keskiarvosta, olisi nykytason ja keskiarvon välistä eroa kavennettava yhdellä kolmanneksella. Kaikkien niiden jäsenvaltioiden, joissa suorat tuet ovat unionin keskiarvon yläpuolella, olisi osallistuttava oikeassa suhteessa tukitasojen yhdenmukaistamisen rahoittamiseen. Lisäksi kaikkien jossakin jäsenvaltiossa tai jollakin alueella vuonna 2019 aktivoitujen tukioikeuksien yksikköarvon olisi oltava sama; tätä varten yksikköarvoa olisi yhdenmukaistettava siirtymäkaudella lineaarisesti. Jotta viljelijöille ei kuitenkaan aiheutuisi haitallisia taloudellisia seurauksia, tilatukijärjestelmää ja erityisesti historiallista mallia soveltaneiden jäsenvaltioiden olisi sallittava ottaa historialliset tekijät huomioon tukioikeuksien arvon laskennassa uuden järjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna. Seuraavaa monivuotista, vuonna 2021 alkavaa rahoituskehystä koskevassa keskustelussa olisi tarkasteltava tukitasojen täydellistä yhdenmukaistamista, jolloin suorat tuet jaetaan tasapuolisesti koko Euroopan unionissa.	(21) Ottaen huomioon, että tilatukijärjestelmään on sisällytetty vaiheittain eri aloja ja viljelijöille on myönnetty aikaa mukautumiseen, on käynyt entistä vaikeammaksi perustella aiemmista viitemääristä johtuvia merkittäviä eroja hehtaarikohtaisissa tukitasoissa. Sen vuoksi suorat tulotuet olisi jaettava oikeudenmukaisemmin vähentämällä asteittain yhteyttä aiempiin viitemääriin ja ottaen huomioon unionin talousarvion kokonaistilanne. Hehtaarikohtaisen suoran tuen tasoja olisi mukautettava asteittain suoran tuen paremman jakautumisen varmistamiseksi ottaen huomioon palkkatasoissa ja tuotantopanoskustannuksissa yhä esiintyvät erot. Kaikkien jossakin jäsenvaltiossa tai jollakin alueella vuonna 2019 aktivoitujen tukioikeuksien yksikköarvon olisi oltava lähellä samaa arvoa tai sama arvo; tätä varten yksikköarvoa olisi yhdenmukaistettava joustavalla siirtymäkaudella. Jotta viljelijöille ei aiheutuisi haitallisia taloudellisia seurauksia, jäsenvaltioiden olisi voitava rajoittaa viljelijäkohtaisia tappioita, ja tilatukijärjestelmää ja erityisesti historiallista mallia soveltaneiden jäsenvaltioiden olisi sallittava ottaa historialliset tekijät huomioon tukioikeuksien arvon laskennassa.

Or. en

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Kansallisen ja alueellisen tason tukimaksujen yhdenmukaistamisen lisäksi olisi myös suoria tukia koskevia kansallisia määrärahoja mukautettava niin, että jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien osuus hehtaaria kohti on vähemmän kuin 70 prosenttia unionin keskiarvosta, kyseinen ero pienenee 30 prosentilla. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien osuus on 70–80 prosenttia unionin keskiarvosta, eroa olisi pienennettävä 25 prosenttia, ja jäsenvaltioissa, joissa osuus on yli 80 prosenttia, eroa olisi pienennettävä 10 prosenttia. Näiden mukautusten toteuttamisen jälkeen vastaanotettujen suorien tukien taso ei saisi olla missään jäsenvaltiossa vähemmän kuin 65 prosenttia unionin keskiarvosta. Niissä jäsenvaltioissa, joissa tukiosuudet ylittävät unionin keskiarvon, yhdenmukaistamispyrkimykset eivät saisi johtaa siihen, että osuus painuu keskiarvon alapuolelle. Kaikkien niiden jäsenvaltioiden, joissa suorat tuet ovat unionin keskiarvon yläpuolella, olisi osallistuttava oikeassa suhteessa tukitasojen yhdenmukaistamisen rahoittamiseen.

Or. en

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(22) Tilatukijärjestelmän soveltamisesta saatujen kokemusten mukaan sen pääelementit olisi säilytettävä, mukaan luettuna kansallisten enimmäismäärien vahvistaminen sen varmistamiseksi, että tuen kokonaistaso on nykyisten budjettirajoitusten mukainen. Jäsenvaltioilla olisi myös edelleen oltava kansallinen varanto, jota olisi käytettävä uusien nuorten viljelijöiden järjestelmään osallistumisen helpottamiseksi tai jota voidaan käyttää eräiden alueiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi. Tukioikeuksien siirtoa ja käyttöä koskevat säännöt olisi säilytettävä, mutta niitä olisi mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettava.	(22) Tilatukijärjestelmän soveltamisesta saatujen kokemusten mukaan sen pääelementit olisi säilytettävä, mukaan luettuna kansallisten enimmäismäärien vahvistaminen sen varmistamiseksi, että tuen kokonaistaso on nykyisten budjettirajoitusten mukainen. Jäsenvaltioilla olisi myös, ainakin uuden perustukijärjestelmän ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana, edelleen oltava kansallinen varanto, jota voidaan hallinnoida alueellisesti ja jota olisi käytettävä nuorten ja uusien viljelijöiden järjestelmään osallistumisen helpottamiseksi tai jota voidaan käyttää eräiden alueiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi. Tukioikeuksien siirtoa ja käyttöä koskevat säännöt olisi säilytettävä, mutta niitä olisi mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettava.

Or. en

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(22 a) Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa vähennyskerroin, joka voidaan määrittää nolla-arvoksi, niin että voidaan vähentää ne tukikelpoiset alat, joiden mahdollinen satotaso on alhainen tai jotka on tarkoitettu tiettyä tuotantoa varten.

Or. en

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(23) Komissiolle olisi tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi ja perustukijärjestelmän soveltamisesta mahdollisesti johtuvien erityistilanteiden selvittämiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä sääntöjen vahvistamiseksi seuraavien osalta: viljelijöiden tukikelpoisuus ja pääsy perustukijärjestelmään, kun kyse on perinnöstä tai ennakkoperinnöstä, vuokrasopimuksen perinnöstä, oikeudellisen aseman tai nimityksen muutoksesta ja tilan sulautumisesta tai jakamisesta; tukioikeuksien arvon ja lukumäärän tai arvon korottamisen laskenta tukioikeuksien myöntämisen yhteydessä, mukaan luettuna säännöt mahdollisuudesta vahvistaa viljelijän hakemuksen perusteella myönnetyille tukioikeuksille alustava arvo ja lukumäärä tai korottaa väliaikaisesti niiden arvoa, tukioikeuksien alustavan ja lopullisen arvon ja lukumäärän vahvistamista koskevat edellytykset sekä tapaukset, joissa myynti tai vuokrasopimus saattavat vaikuttaa tukioikeuksien myöntämiseen; kansallisesta varannosta saatujen tukioikeuksien arvon ja lukumäärän vahvistaminen; tukioikeuksien yksikköarvon muuttaminen silloin, kun kyseessä on tukioikeuksien murto-osa, ja perusteet tukioikeuksien myöntämiselle kansallisen varannon käytön yhteydessä ja viljelijöille, jotka eivät hakeneet tukea vuonna 2011.	(23) Komissiolle olisi tuensaajien oikeuksien suojaamiseksi ja perustukijärjestelmän soveltamisesta mahdollisesti johtuvien erityistilanteiden selvittämiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä sääntöjen vahvistamiseksi seuraavien osalta: viljelijöiden tukikelpoisuus ja pääsy perustukijärjestelmään, kun kyse on perinnöstä tai ennakkoperinnöstä, vuokrasopimuksen perinnöstä, oikeudellisen aseman tai nimityksen muutoksesta ja tilan sulautumisesta tai jakamisesta; tukioikeuksien arvon ja lukumäärän tai arvon korottamisen laskenta tukioikeuksien myöntämisen yhteydessä, mukaan luettuna säännöt mahdollisuudesta vahvistaa viljelijän hakemuksen perusteella myönnetyille tukioikeuksille alustava arvo ja lukumäärä tai korottaa väliaikaisesti niiden arvoa, tukioikeuksien alustavan ja lopullisen arvon ja lukumäärän vahvistamista koskevat edellytykset sekä tapaukset, joissa myynti tai vuokrasopimus saattavat vaikuttaa tukioikeuksien myöntämiseen; kansallisesta varannosta saatujen tukioikeuksien arvon ja lukumäärän vahvistaminen; tukioikeuksien yksikköarvon muuttaminen silloin, kun kyseessä on tukioikeuksien murto-osa, ja perusteet tukioikeuksien myöntämiselle kansallisen varannon käytön yhteydessä ja viljelijöille, jotka eivät hakeneet tukea ajanjaksolle 2009–2011.

Or. en

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(24a) Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää käyttää osa kansallisesta enimmäismäärästään ensimmäisistä hehtaareista viljelijöille myönnettävään vuosittaisen lisätukeen, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon maatilojen erot niiden taloudellisen koon, tuotantosuunnan ja työllisyyden osalta.

Or. en

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(26) Yksi uuden yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista on ympäristötehokkuuden parantaminen suoriin tukiin liittyvän pakollisen, maatalouden ”viherryttämistä” koskevan elementin avulla; siinä tuetaan ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä koko unionissa. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten käytettävä tietty osuus suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä myöntääkseen perustuen lisäksi vuotuista tukea viljelijöille pakollisista käytännöistä ensisijaisesti ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteisiin pääsemiseksi. Kyseisten käytäntöjen olisi oltava yksinkertaisia, yleisluonteisia, sopimukseen perustumattomia ja vuotuisia toimia, jotka ovat täydentäviä ehtoja vaativampia ja liittyvät maatalouteen, kuten viljelyn monipuolistaminen, alueiden pitäminen pysyvänä nurmena ja luonnonhoitoalat. Kyseisiä pakollisia käytäntöjä olisi sovellettava myös viljelijöihin, joiden tilat sijaitsevat kokonaan tai osittain luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY soveltamisalaan kuuluvilla Natura 2000 -alueilla, siinä määrin, kuin ne ovat johdonmukaisia mainittujen direktiivien tavoitteiden kanssa. Viljelijöiden, jotka täyttävät luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 säädetyt edellytykset, olisi hyödyttävä viherryttämiselementistä ilman lisävelvollisuuksia, koska luonnonmukaisten viljelyjärjestelmien ympäristöhyödyt on tunnustettu. Viherryttämiselementin noudattamatta jättämisen pitäisi johtaa asetuksen (EU) N:o [HZR] 65 artiklan perusteella vahvistettavaan seuraamukseen.	(26) Yksi uuden yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista on ympäristötehokkuuden parantaminen. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten käytettävä tietty osuus suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä myöntääkseen vuotuista tukea viljelijöille pakollisista käytännöistä ensisijaisesti ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteisiin pääsemiseksi. Kyseisten käytäntöjen olisi oltava yksinkertaisia, yleisluonteisia, sopimukseen perustumattomia ja vuotuisia toimia, jotka ovat täydentäviä ehtoja vaativampia ja liittyvät maatalouteen, kuten viljelyn monipuolistaminen, alueiden pitäminen pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena ja luonnonhoitoalat. Viljelijöiden, jotka täyttävät luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 säädetyt edellytykset, viljelijöiden, jotka ovat asetuksen (EU) N:o [...] [RDR] 29 artiklan mukaisesti säädettyjen maatalouden ympäristö- ja ilmastotukien edunsaajia, ja viljelijöiden, joiden tila sijaitsee Natura 2000 -alueilla, olisi hyödyttävä viherryttämiselementistä ilman lisävelvollisuuksia. Viljelijöiden, joiden tila on saanut kansallisen ympäristösertifiointijärjestelmän myöntämän sertifikaatin, olisi myös voitava hyötyä viherryttämiselementistä tietyin edellytyksin. Viljelijät, joiden maatilasta vähintään 75:tä prosenttia pidetään pysyvänä nurmena tai pysyvänä laitumena tai käytetään sellaisten kasvien viljelyyn, jotka kasvavat veden alla, on vapautettava viljelyn monipuolistamista koskevasta sekä luonnonhoitoaloihin liittyvistä velvoitteista. Tätä vapautusta olisi sovellettava vain silloin, kun jäljellä olevasta tukikelpoisesta maatalousmaasta enintään 50 hehtaaria on peltomaata.

Or. en

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(28) Sen varmistamiseksi, että viljelijät säilyttävät pysyvänä nurmena olevat maa-alat pysyvänä nurmena, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä kyseisen toimenpiteen soveltamissääntöjen vahvistamiseksi.	(28) Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot säilyttävät pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena olevat maa-alat pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä kyseisen toimenpiteen soveltamissääntöjen vahvistamiseksi.

Or. en

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(29) Sen varmistamiseksi, että luonnonhoitoaloja koskeva toimenpide pannaan täytäntöön tehokkaasti ja johdonmukaisesti sekä jäsenvaltioiden erityispiirteet huomioon ottaen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä luonnonhoitoaloja koskevassa toimenpiteessä mainittujen luonnonhoitoalojen tyyppien tarkentamiseksi sekä muiden sellaisten luonnonhoitoalojen tyyppien mukaan ottamiseksi ja määrittelemiseksi, jotka voidaan ottaa huomioon mainitussa toimenpiteessä tarkoitetun prosenttiosuuden noudattamiseksi.	(29) Sen varmistamiseksi, että luonnonhoitoaloja koskeva toimenpide pannaan täytäntöön tehokkaasti ja johdonmukaisesti sekä jäsenvaltioiden erityispiirteet huomioon ottaen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä luonnonhoitoaloja koskevassa toimenpiteessä mainittujen luonnonhoitoalojen tyyppien tarkentamiseksi, muiden sellaisten luonnonhoitoalojen tyyppien mukaan ottamiseksi ja määrittelemiseksi, jotka voidaan ottaa huomioon mainitussa toimenpiteessä tarkoitetun prosenttiosuuden noudattamiseksi, ja sellaisen unionin laajuisen painotuskertoimia koskevan kehyksen vahvistamiseksi, jonka avulla voidaan laskea luonnonhoitoalojen eri tyyppien kattama hehtaarimäärä.

Or. en

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(33) Jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää tietty osa kansallisista enimmäismääristään tuotantosidonnaiseen suoraan tukeen tietyillä aloilla tarkoin määritellyissä tapauksissa. Määrärahat, jotka voidaan käyttää tuotantosidonnaiseen tukeen, olisi rajoitettava asianmukaiselle tasolle, ja olisi sallittava, että tällaista tukea myönnetään jäsenvaltioissa tai jäsenvaltioiden alueilla, joissa/joilla esiintyy erityisiä vaikeuksia tietyillä taloudellisista, ympäristöllisistä ja/tai yhteiskunnallisista syistä erityisen tärkeillä maatalouden muodoilla tai aloilla. Jäsenvaltion olisi sallittava käyttää kyseiseen tukeen enintään 5 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästään tai 10 prosenttia silloin, kun tuotantosidonnaisen tuen määrä on ollut jäsenvaltiossa ainakin yhtenä vuonna vuosien 2010–2013 aikana yli 5 prosenttia. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltion olisi kuitenkin sallittava käyttää enemmän kuin 10 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästään, jos jonkin alueen todetaan olevan tarpeidensa puolesta haavoittuva. Tuotantosidonnaista tukea olisi myönnettävä vain siinä määrin kuin on tarpeen luoda kannustimia nykyisen tuotantotason säilyttämiseksi asianomaisilla alueilla. Tämän tuen olisi oltava myös sellaisten viljelijöiden saatavilla, joilla on 31 päivänä joulukuuta 2013 asetusten (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 73/2009 mukaisesti myönnettyjä erityistukioikeuksia ja joilla ei ole tukikelpoisia hehtaareita tukioikeuksien aktivoimiseksi. Kun kyseessä on sellaisen vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen hyväksyminen, joka ylittää 10 prosenttia jäsenvaltion vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä, komissiolle olisi lisäksi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä soveltamatta asetusta (EU) N:o 182/2011.	(33) Jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää tietty osa kansallisista enimmäismääristään tuotantosidonnaiseen suoraan tukeen tietyillä aloilla tarkoin määritellyissä tapauksissa. Määrärahat, jotka voidaan käyttää tuotantosidonnaiseen tukeen, olisi rajoitettava asianmukaiselle tasolle, ja olisi sallittava, että tällaista tukea myönnetään jäsenvaltioissa tai jäsenvaltioiden alueilla, joissa/joilla esiintyy erityisiä vaikeuksia tietyillä taloudellisista, ympäristöllisistä ja/tai yhteiskunnallisista syistä erityisen tärkeillä maatalouden muodoilla tai aloilla. Jäsenvaltion olisi sallittava käyttää kyseiseen tukeen enintään 15 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästään. Tätä prosenttiosuutta voidaan nostaa kolmella prosenttiyksiköllä jäsenvaltioissa, joissa päätetään käyttää vähintään 3 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästä valkuaiskasvituotannon tukemiseen Tuotantosidonnaista tukea olisi myönnettävä vain siinä määrin kuin on tarpeen luoda kannustimia nykyisen tuotantotason säilyttämiseksi asianomaisilla alueilla, paitsi jos tukea myönnetään ympäristötarkoituksiin. Tämän tuen olisi oltava myös sellaisten viljelijöiden saatavilla, joilla on 31 päivänä joulukuuta 2013 asetusten (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 73/2009 mukaisesti myönnettyjä erityistukioikeuksia ja joilla ei ole tukikelpoisia hehtaareita tukioikeuksien aktivoimiseksi. Kun kyseessä on vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen hyväksyminen, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä SEUT:n 290 artiklan mukaisesti

Or. en

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(38) Pienviljelijöille olisi otettava käyttöön yksinkertainen erityisjärjestelmä suorien tukien hallintoon ja valvontaan liittyvien hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi. Sen vuoksi olisi vahvistettava kiinteämääräinen kertatuki, joka kattaa kaikki suorat tuet. Olisi otettava käyttöön muodollisuuksien yksinkertaistamiseen tähtääviä sääntöjä keventämällä pienviljelijöiden velvollisuuksia, jotka liittyvät muun muassa tuen hakemiseen, ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin, täydentäviin ehtoihin ja asetuksessa (EU) N:o [HZR] säädettyihin tarkastuksiin, vaarantamatta kuitenkaan uudistuksen kokonaistavoitteita ja edellyttäen, että asetuksen (EU) N:o [HZR] liitteessä II tarkoitettua unionin lainsäädäntöä sovelletaan pienviljelijöihin. Tällä järjestelmällä on tarkoitus tukea unionin nykyistä, pientiloista muodostuvaa maatalouden rakennetta estämättä kuitenkaan pyrkimystä kilpailukykyisempiin rakenteisiin. Sen vuoksi järjestelmää olisi sovellettava ainoastaan jo olemassa oleviin tiloihin.	(38) Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön pienviljelijöitä koskeva yksinkertainen erityisjärjestelmä suorien tukien hallintoon ja valvontaan liittyvien hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa kiinteämääräinen kertatuki tai edunsaajakohtainen kiinteä vuosittainen tuki, joka kattaa kaikki suorat tuet. Viljelijöiden, joiden vuotuinen tuki on enintään 1 500 euroa, olisi kuuluttava automaattisesti tähän järjestelmään. Olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön muodollisuuksien yksinkertaistamiseen tähtääviä sääntöjä keventämällä pienviljelijöiden velvollisuuksia, jotka liittyvät muun muassa tuen hakemiseen, ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin, täydentäviin ehtoihin ja asetuksessa (EU) N:o [HZR] säädettyihin tarkastuksiin, vaarantamatta kuitenkaan uudistuksen kokonaistavoitteita ja edellyttäen, että asetuksen (EU) N:o [HZR] liitteessä II tarkoitettua unionin lainsäädäntöä sovelletaan pienviljelijöihin. Tällä järjestelmällä on tarkoitus tukea unionin nykyistä, pientiloista muodostuvaa maatalouden rakennetta estämättä kuitenkaan pyrkimystä kilpailukykyisempiin rakenteisiin. Sen vuoksi järjestelmää olisi sovellettava ainoastaan jo olemassa oleviin tiloihin.

Or. en

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(40) Mainittujen alueiden suoria tukia olisi yksinkertaisuuden vuoksi ja ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityisolosuhteet hallinnoitava asetuksessa (EY) N:o 247/2006 vahvistetuissa tukiohjelmissa. Sen vuoksi mainittuihin alueisiin ei pitäisi soveltaa tämän asetuksen säännöksiä, jotka liittyvät perustukijärjestelmään ja siihen liittyviin tukiin ja tuotantosidonnaiseen tukeen.	(40) Mainittujen alueiden suoria tukia olisi yksinkertaisuuden vuoksi ja ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityisolosuhteet hallinnoitava asetuksessa (EY) N:o 247/2006 vahvistetuissa tukiohjelmissa. Sen vuoksi mainittuihin alueisiin ei pitäisi soveltaa tämän asetuksen säännöksiä, jotka liittyvät perustukijärjestelmään ja siihen liittyviin tukiin ja tuotantosidonnaiseen tukeen. Tästä huolimatta olisi syytä arvioida vaikutuksia, joita mikä tahansa tämän asetuksen muutos saattaa näillä alueilla aiheuttaa.

Or. en

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(40 a) Tietyillä syrjäisillä alueilla maatalousalan monimuotoisuus yhdessä tehottomien tuotantojärjestelmien kanssa antaa perusteet käyttää erityisiä maatalouspolitiikan välineitä, joista Euroopan unionilla on riittävä kokemus ja joilla tehdään maatalousalasta markkinasuuntautuneempi, vähennetään toiminnan lopettamisesta johtuvia ympäristövaikutuksia ja mahdollistetaan maaseutuyhteisöjen säilyttäminen kestävyystavoitteen mukaisesti. On tutkittava perusteellisesti erityisjärjestelyjä niille Euroopan unionin saarialueille, joiden ominaispiirteet muistuttavat alueita, joilla nämä maatalouspolitiikan välineet ovat osoittautuneet toimiviksi.

Or. en

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(43) Jäsenvaltioilla olisi maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamiseksi oltava mahdollisuus siirtää varoja suorien tukien enimmäismäärästään maaseudun kehittämistukeen. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien taso on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi vastaavasti oltava mahdollisuus siirtää varoja maaseudun kehittämistuesta suorien tukien enimmäismäärään. Tällaiset valinnat olisi tehtävä tietyissä rajoissa yhden kerran koko tämän asetuksen soveltamisajaksi.	(43) Jäsenvaltioilla olisi maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamiseksi oltava mahdollisuus siirtää varoja suorien tukien enimmäismäärästään maaseudun kehittämistukeen. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi voitava täydentää näitä siirrettäviä varoja summalla, joka vastaa viherryttämistoimenpiteisiin käyttämättä jääneitä varoja, jotta ne voivat tarjota lisätukea maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien taso on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi vastaavasti oltava mahdollisuus siirtää varoja maaseudun kehittämistuesta suorien tukien enimmäismäärään. Tällaiset valinnat olisi tehtävä tietyissä rajoissa ja niitä olisi tarkistettava joko 1 päivään elokuuta 2015 tai 1 päivään elokuuta 2017 mennessä.

Or. en

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(iii a) mehiläisyhdyskuntia koskevaa uutta unionin rahoittamaa tukijärjestelmää mehiläishoitoalalle;

Or. en

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

2 artikla


Komission teksti	Tarkistus
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti liitteessä I esitetyn tukijärjestelmiä koskevan luettelon muuttamiseksi.	Siirretään komissiolle oikeusvarmuuden varmistamiseksi valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti liitteessä I esitetyn tukijärjestelmiä koskevan luettelon muuttamiseksi siinä määrin kuin on tarpeen tämän asetuksen voimaantulon jälkeen hyväksytyillä uusilla tukijärjestelmiä koskevilla säädöksillä tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi.

Or. en

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta – 1 luetelmakohta


Komission teksti	Tarkistus
– maataloustuotteiden kasvatusta tai viljelyä sadonkorjuu, lypsäminen sekä tuotantoeläinten kasvatus ja pito mukaan luettuina,	– maataloustuotantoa, johon sisältyy maataloustuotteiden kasvatusta tai viljelyä sadonkorjuu, lypsäminen sekä tuotantoeläinten kasvatus ja pito mukaan luettuina,

Or. en

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta – 2 luetelmakohta


Komission teksti	Tarkistus
– maatalousmaan säilyttämistä sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi erityisesti valmistella muutoin kuin perinteisillä maatalousmenetelmillä ja -koneilla, tai	– maatalousmaan säilyttämistä sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn; edellyttäen, että kun kyse on tällaisessa kunnossa luontaisella tavalla pidettävästä maatalousmaasta, jäsenvaltio on vahvistanut vähimmäistoimet;

Or. en

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta – 3 luetelmakohta


Komission teksti	Tarkistus
– jäsenvaltioiden määrittelemiä vähimmäistoimia sellaisessa kunnossa luontaisella tavalla pidettävällä maatalousmaalla, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn;	– jäsenvaltioiden määrittelemiä vähimmäistoimia, jotka tarvittaessa perustuvat eläintiheyden vähimmäisarvoon, sellaisessa kunnossa luontaisella tavalla pidettävällä maatalousmaalla, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn;

Or. en

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – e alakohta


Komission teksti	Tarkistus
e) ’maatalousmaalla’ pellon, pysyvien nurmien tai pysyvien viljelmien pinta-alaa;	e) ’maatalousmaalla’ pellon, pysyvien nurmien ja pysyvien laidunten tai pysyvien viljelmien pinta-alaa;

Or. en

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – g alakohta


Komission teksti	Tarkistus
g) ’pysyvillä viljelmillä’ viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvät nurmet, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan luettuina taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu;	g) ’pysyvillä viljelmillä’ viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvät nurmet ja pysyvät laitumet, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan luettuina taimitarhat, perinteiset hedelmätarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu;

Or. en

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – h alakohta


Komission teksti	Tarkistus
h) ’pysyvällä nurmella’ maata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä) ja joka ei ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen; se voi sisältää muita laidunnettaviksi soveltuvia lajeja, jos heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja on enemmistö;	h) ’pysyvällä nurmella ja pysyvällä laitumella’ maata, jota käytetään ruohovartisten kasvien, pensaiden ja/tai puiden tai laiduntamiseen soveltuvien muiden lajien kasvattamiseen rehuksi joko luontaisella tavalla (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä), ja joka ei kuulu tilan viljelykiertoon ja jota ei ole kynnetty vähintään seitsemään vuoteen; se voi sisältää muita piirteitä, jotka ovat tärkeitä maan pysyväksi laitumeksi määrittelemisen kannalta;

Or. en

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – i alakohta


Komission teksti	Tarkistus
i) ’heinäkasveilla tai muilla nurmirehukasveilla’ kaikkia ruohovartisia kasveja, joita jäsenvaltiossa esiintyy perinteisesti luonnonlaitumilla tai jotka tavallisesti sisältyvät keto- tai niittysiemenseoksiin (riippumatta siitä käytetäänkö näitä alueita laiduntamiseen);	Poistetaan.

Or. en

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – j a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	j a) ’perinteisillä hedelmätarhoilla’ aloja, joilla kasvaa hedelmäpuita ja jotka ovat ekologisesti ja kulttuurisesti merkittäviä;

Or. en

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta


Komission teksti	Tarkistus
a) tämän asetuksen mukaisen tuen saamista koskevien lisämääritelmien vahvistamiseksi;	Poistetaan.

Or. en

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta


Komission teksti	Tarkistus
b) sellaisten puitteiden vahvistamiseksi, joissa jäsenvaltioiden on määriteltävä vähimmäistoimet aloilla, jotka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla;	b) sellaisten perusteiden vahvistamiseksi, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on määriteltävä vähimmäistoimet aloilla, jotka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla;

Or. en

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – c alakohta


Komission teksti	Tarkistus
c) sellaisten perusteiden vahvistamiseksi, jotka viljelijän on täytettävä, jotta hänen katsottaisiin noudattaneen velvollisuutta pitää maatalousmaa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa;	c) sellaisen kehyksen vahvistamiseksi, jonka puitteissa jäsenvaltioiden on määritettävä perusteet, jotka viljelijän on täytettävä, jotta hänen katsottaisiin noudattaneen velvollisuutta pitää maatalousmaa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa;

Or. en

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – d alakohta


Komission teksti	Tarkistus
d) sellaisten perusteiden vahvistamiseksi, joiden mukaan määritellään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien enemmistöosuus 1 kohdan h alakohdan soveltamiseksi.	Poistetaan.

Or. en

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Kunkin jäsenvaltion saataville asetetaan vuosittain unionin tukena 11 artiklassa tarkoitetuista tukikatoista johtuva arvioitu tulo, joka vastaa liitteessä II esitettyjen kansallisten enimmäismäärien, joihin lisätään 44 artiklan mukaisesti käytettävissä oleva määrä, ja liitteessä III esitettyjen enimmäisnettomäärien välistä erotusta, toimenpiteisiin, jotka toteutetaan asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettavissa maaseudun kehittämisohjelmissa.	2. Kunkin jäsenvaltion saataville asetetaan vuosittain unionin tukena 11 artiklassa tarkoitetuista tukikatoista johtuva arvioitu tulo, joka vastaa liitteessä II esitettyjen kansallisten enimmäismäärien, joihin lisätään 44 artiklan mukaisesti käytettävissä oleva määrä, ja liitteessä III esitettyjen enimmäisnettomäärien välistä erotusta, jäsenvaltion valitsemiin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettavissa maaseudun kehittämisohjelmissa.

Or. en

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta


Komission teksti	Tarkistus
3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti sellaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat jäsenvaltioiden viljelijöihin tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti soveltamien vähennysten laskentaperustetta.	Poistetaan.

Or. en

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

9 artikla


Komission teksti	Tarkistus
9 artikla	9 artikla
Aktiiviviljelijät	Aktiiviviljelijät
1. Suoria tukia ei myönnetä sellaiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmälle, johon pätee jompi kumpi seuraavista:	1. Jäsenvaltioiden on laadittava puolueettomin ja syrjimättömin perustein lainsäädäntökehys ja määritelmät, jotta tarvittaessa voidaan varmistaa, että suoria tukia myönnetään viljelijöille, joiden maatalousmaa koostuu pääosin aloista, jotka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla, ainoastaan sillä edellytyksellä, että viljelijät toteuttavat kyseisillä aloilla jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti vahvistamat vähimmäistoimet.
a) suorien tukien vuotuinen määrä on alle 5 prosenttia muusta kuin maataloustoiminnasta peräisin olevista kokonaistuloista viimeisimpänä verovuonna; or
b) maatalousmaa koostuu pääosin aloista, jotka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla, eikä mainittu henkilö tai ryhmä harjoita kyseisillä aloilla jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti vahvistamia vähimmäistoimia.
	Kuljetusyritysten, lentoasemien, rakennusalan yritysten, urheilukenttiä hallinnoivien yritysten, leirintäalueiden pitäjien ja kaivosyhtiöiden kaltaisia toimijoita tai muita muuta kuin maataloustoimintaa harjoittavia yrityksiä, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä puolueettomin ja syrjimättömin perustein, ei voida pitää lähtökohtaisesti aktiiviviljelijöinä eivätkä ne voi saada suoria tukia. Jäsenvaltio voi päättää, että kyseiset yritykset voivat hakea tukikelpoisuutta, mikäli ne voivat esittää tarkistettavissa olevaa näyttöä siitä, että maataloustoiminta muodostaa merkittävän osan koko niiden taloudellisesta toiminnasta tai että niiden pääliiketoimintaan tai toimialaan kuuluu maataloustoiminnan harjoittaminen.
	Jäsenvaltiot voivat päättää lisätä tukikelpoisten yhteisöjen luetteloonsa tai poistaa siitä muita kuin toisessa alakohdassa lueteltuja yhteisöjä ilmoitettuaan siitä ensin asianmukaisesti komissiolle ja edellyttäen, että ne esittävät puolueettomat ja syrjimättömät perusteet päätökselleen.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta viljelijöihin, jotka saivat edellisvuonna suoria tukia alle 5 000 euroa.	2. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tätä artiklaa ei sovelleta viljelijöihin, jotka saivat edellisvuonna suoria tukia alle 5 000 euroa.
3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti seuraavista:	3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti määrittääkseen perusteet, joiden mukaan viljelijän maatalousmaata on pidettävä pääasiallisesti alana, joka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla.
a) perusteet suorien tukien määrän vahvistamiseksi 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi erityisesti tukioikeuksien ensimmäisenä myöntämisvuonna silloin kun tukioikeuksien arvoa ei ole vielä lopullisesti vahvistettu, sekä uusien viljelijöiden osalta;
b) poikkeukset säännöstä, jonka mukaan huomioon on otettava viimeisimmän verovuoden tulot, silloin kun mainittuja lukuja ei ole saatavilla; ja
c) perusteet, joiden mukaan viljelijän maatalousmaata on pidettävä pääasiallisesti alana, joka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla.

Or. en

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	– näiden vähennysten jälkeen jäljelle jäävä määrä saa olla enintään 300 000 euroa.

Or. en

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – 4 luetelmakohta


Komission teksti	Tarkistus
– 100 prosentilla osuudesta, joka on enemmän kuin 300 000 euroa.	Poistetaan.

Or. en

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 a kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta osuuskuntiin tai muihin oikeushenkilöihin, joiksi joukko suorien tukien edunsaajia on ryhmittynyt ja jotka vastaanottavat tuet ja jakavat ne edelleen täysimääräisesti jäsenilleen, joihin sovelletaan yksityishenkilöinä 1 kohtaa.

Or. en

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu määrä lasketaan vähentämällä viljelijän edellisvuonna tosiasiallisesti maksamat ja ilmoittamat palkat, verot ja työnantajamaksut mukaan luettuina, viljelijälle kuuluvasta suorien tukien kokonaismäärästä ottamatta huomioon tämän asetuksen III osaston 2 luvun mukaisesti myönnettäviä tukia.	2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu määrä lasketaan vähentämällä viljelijän edellisvuonna tosiasiallisesti maksamat ja ilmoittamat palkat, verot ja työnantajamaksut mukaan luettuina, sekä alihankkijoiden käytöstä tiettyyn maataloustoimintaan aiheutuvat kulut viljelijälle kuuluvasta suorien tukien kokonaismäärästä ottamatta huomioon tämän asetuksen III osaston 2 luvun mukaisesti myönnettäviä tukia.

Or. en

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 a kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Tukien asteittaisista alennuksista tai tukikaton asettamisesta saatavat mahdolliset varat jäävät sille alueelle tai siihen jäsenvaltioon, josta ne saadaan, ja varat käytetään siellä toiseen pilariin sisältyviin toimiin.

Or. en

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

14 artikla


Komission teksti	Tarkistus
14 artikla	14 artikla
Pilareiden välinen joustavuus	Pilareiden välinen joustavuus
1. Jäsenvaltio voi päättää ennen 1 päivää elokuuta 2013 asettaa saataville enintään 10 prosenttia tämän asetuksen liitteessä II esitetystä kalenterivuosien 2014–2019 vuotuisista kansallisista enimmäismääristään käytettäväksi lisätukena asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä suoriin tukiin.	1. Jäsenvaltio voi päättää ennen 1 päivää elokuuta 2013 asettaa saataville enintään 15 prosenttia tämän asetuksen liitteessä II esitetystä kalenterivuosien 2014–2019 vuotuisista kansallisista enimmäismääristään käytettäväksi lisätukena asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä suoriin tukiin.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä on ilmoitettava komissiolle viimeistään samassa alakohdassa tarkoitettuna päivämääränä.
Toisen alakohdan mukaisesti ilmoitettu määrä on sama kaikkina ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuina vuosina.
	1 a. Jäsenvaltiot voivat lisätä 33 artiklaa sovellettaessa kohdentamatta jääneet varat ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen maaseudun kehittämistoimenpiteiden hyväksi tehtäviin siirtoihin unionin tukena asetuksen (EU) N:o [...] [RDR] mukaisesti maaseuturahastosta rahoitettaviin maaseudun kehittämisohjelmiin kuuluville maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteille.
2. Bulgaria, Espanja, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Suomi, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat päättää asettaa saataville tämän asetuksen mukaisina suorina tukina vuosina enintään 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti maaseuturahastosta 2015–2020 rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin tarkoitetuista tukimäärärahoista. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä tukitoimenpiteisiin maaseudun kehittämisohjelmissa.	2. Bulgaria, Espanja, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Suomi, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat päättää asettaa saataville tämän asetuksen mukaisina suorina tukina vuosina enintään 10 prosenttia asetuksen (EU) N:o [RDR] mukaisesti maaseuturahastosta 2015–2020 rahoitettavien maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteisiin tarkoitetuista tukimäärärahoista. Vastaava määrä ei ole tämän jälkeen enää käytettävissä tukitoimenpiteisiin maaseudun kehittämisohjelmissa.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä on ilmoitettava komissiolle viimeistään samassa alakohdassa tarkoitettuna päivämääränä.	Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä on ilmoitettava komissiolle viimeistään samassa alakohdassa tarkoitettuna päivämääränä.
Toisen alakohdan mukaisesti ilmoitettu prosenttimäärä on sama kaikkina 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuina vuosina.
	2 a. Alueellisen täytäntöönpanon yhteydessä jokaisella alueella voidaan soveltaa eri prosenttimääriä.
	2 b. Jäsenvaltiot voivat päättää joko 1 päivään elokuuta 2015 tai 1 päivään elokuuta 2017 mennessä tarkistaa tässä artiklassa tarkoitettuja päätöksiään siten, että tarkistukset tulevat voimaan seuraavasta vuodesta alkaen.

Or. en

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – -1 kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	– 1. Komissio suorittaa uuden YMP:n arvioimiseksi uudistusten täytäntöönpanon sekä niiden ympäristövaikutusten ja maataloustuotantoon kohdistuvien vaikutusten uudelleentarkastelun vuoden 2017 loppuun mennessä.

Or. en

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

15 artikla


Komission teksti	Tarkistus
Liitteessä I lueteltujen tukijärjestelmien soveltaminen ei rajoita niiden mahdollista uudelleentarkastelua milloin tahansa talouskehityksen tai talousarviotilanteen perusteella.	Liitteessä I lueteltujen tukijärjestelmien soveltaminen ei rajoita niiden mahdollista tarkistamista säädöksellä milloin tahansa talouskehityksen tai talousarviotilanteen perusteella.

Or. en

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

18 artikla


Komission teksti	Tarkistus
18 artikla	18 artikla
Tukioikeudet	Tukioikeudet
1. Perustukijärjestelmässä voidaan maksaa tukea viljelijälle, joka tämän asetuksen mukaisia tukioikeuksia myönnettäessä saa niitä 21 artiklan mukaisesti ensimmäisen kerran, 23 artiklan mukaisesti kansallisesta varannosta tai 27 artiklan mukaisesti siirron kautta.	1. Perustukijärjestelmässä voidaan maksaa tukea viljelijälle, joka tämän asetuksen mukaisia tukioikeuksia myönnettäessä saa niitä 21 artiklan mukaisesti ensimmäisen kerran, 23 artiklan mukaisesti kansallisesta varannosta tai 27 artiklan mukaisesti siirron kautta.
2. Tilatukijärjestelmässä asetusten (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 73/2009 mukaisesti saatujen tukioikeuksien voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.	2. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään:
	a) jäsenvaltiot, joissa 31 päivänä joulukuuta 2013 sovelletaan tilatukijärjestelmää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklassa vahvistetun alueellisen mallin mukaisesti, voivat 1 päivään elokuuta 2013 mennessä päättää pitää voimassa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja/tai asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisesti myönnetyt tukioikeudet;
	b) jäsenvaltiot, joissa 31 päivänä joulukuuta 2013 sovelletaan yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää, voivat 1 päivään elokuuta 2013 mennessä päättää pitää voimassa olevaa järjestelmäänsä siirtymäkauden järjestelmänä 31 päivään joulukuuta 2020 asti.

Or. en

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

19 artikla


Komission teksti	Tarkistus
19 artikla	19 artikla
Perustukijärjestelmään liittyvä enimmäismäärä	Perustukijärjestelmään liittyvä enimmäismäärä
1. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä perustukijärjestelmään liittyvän vuotuisen kansallisen enimmäismäärän vähentämällä liitteessä II vahvistetusta vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä 33, 35, 37 ja 39 artiklan mukaisesti vahvistetut vuotuiset määrät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	1. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion perustukijärjestelmään liittyvä vuotuinen kansallinen enimmäismäärä vähentämällä liitteessä II vahvistetusta vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä 33, 35, 37 ja 39 artiklan mukaisesti vahvistetut vuotuiset määrät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2. Kaikkien myönnettyjen tukioikeuksien ja kansallisen varannon yhteisarvon on jokaisen jäsenvaltion osalta oltava jokaisena vuonna yhtä suuri kuin vastaava komission 1 kohdan mukaisesti vahvistama kansallinen enimmäismäärä.	2. Kaikkien myönnettyjen tukioikeuksien ja kansallisen varannon yhteisarvon on jokaisen jäsenvaltion osalta oltava jokaisena vuonna yhtä suuri kuin vastaava komission 1 kohdan mukaisesti vahvistama kansallinen enimmäismäärä.
3. Jos komission 1 kohdan mukaisesti vahvistamaa enimmäismäärää muutetaan edellisvuodesta, jäsenvaltion on vähennettävä tai korotettava lineaarisesti kaikkien tukioikeuksien arvoa 2 kohdan noudattamiseksi varmistamiseksi.	3. Jos komission 1 kohdan mukaisesti vahvistamaa enimmäismäärää muutetaan edellisvuodesta, jäsenvaltion on vähennettävä tai korotettava lineaarisesti kaikkien tukioikeuksien arvoa 2 kohdan noudattamiseksi varmistamiseksi.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos muutos johtuu 17 b artiklan 2 kohdan soveltamisesta.	Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos muutos johtuu 17 b artiklan 2 kohdan soveltamisesta.

Or. en

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

20 artikla


Komission teksti	Tarkistus
20 artikla	20 artikla
Kansallisen enimmäismäärän jakaminen alueellisesti	Kansallisen enimmäismäärän jakaminen alueellisesti
1. Jäsenvaltiot voivat ennen 1 päivää elokuuta 2013 päättää soveltaa perustukijärjestelmää alueellisella tasolla. Tällöin jäsenvaltion on määriteltävä alueet puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi niiden agronomiset ja taloudelliset ominaisuudet, alueellinen maatalouden potentiaali sekä toimielin- tai hallintorakenne.	1. Jäsenvaltiot voivat ennen 1 päivää elokuuta 2013 päättää soveltaa perustukijärjestelmää alueellisella tasolla. Tällöin jäsenvaltion on määriteltävä alueet puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi niiden agronomiset, ympäristölliset ja sosiaalis-taloudelliset ominaisuudet, alueellinen maatalouden potentiaali sekä toimielin- tai hallintorakenne.
2. Jäsenvaltion on jaettava 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen enimmäismäärä alueiden kesken puolueettomin ja syrjimättömin perustein.	2. Jäsenvaltion on jaettava 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen enimmäismäärä alueiden kesken puolueettomin ja syrjimättömin perustein.
3. Jäsenvaltio voi päättää, että alueellisia enimmäismääriä muutetaan joka vuosi asteittain etukäteen vahvistetun mukaisesti noudattaen maatalouden potentiaalin tai ympäristöperusteiden kaltaisia puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita.	3. Jäsenvaltio voi päättää, että alueellisia enimmäismääriä muutetaan joka vuosi asteittain etukäteen vahvistetun mukaisesti noudattaen maatalouden potentiaalin tai ympäristöperusteiden kaltaisia puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita.
4. Jäsenvaltion on vähennettävä tai korotettava tukioikeuksien arvoa lineaarisesti jokaisella alueellaan siinä määrin kuin on tarpeen sovellettavien 2 tai 3 kohdan mukaisesti vahvistettujen alueellisten enimmäismäärien noudattamiseksi.	4. Jäsenvaltion on vähennettävä tai korotettava tukioikeuksien arvoa lineaarisesti jokaisella alueellaan siinä määrin kuin on tarpeen sovellettavien 2 tai 3 kohdan mukaisesti vahvistettujen alueellisten enimmäismäärien noudattamiseksi.
5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä sekä 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi toteutetuista toimenpiteistä viimeistään 1 päivänä elokuuta 2013.	5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä sekä 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi toteutetuista toimenpiteistä viimeistään 1 päivänä elokuuta 2013.

Or. en

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

21 artikla


Komission teksti	Tarkistus
21 artikla	21 artikla
Tukioikeuksien ensimmäinen myöntäminen	Tukioikeuksien ensimmäinen myöntäminen
1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, viljelijälle myönnetään tukioikeuksia, jos hän hakee niitä perustukijärjestelmässä viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2014 ylivoimaisia esteitä ja poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta.	1. Jollei tämän artiklan 2 kohdasta muuta johdu ja rajoittamatta 18 artiklan 2 kohdan soveltamista, viljelijälle myönnetään tukioikeuksia, jos hän hakee niitä perustukijärjestelmässä viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2014 ylivoimaisia esteitä ja poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta.
2. Jos viljelijä on vuonna 2011, tai kun kyseessä on Kroatia, vuonna 2013, aktivoinut tilatukijärjestelmässä vähintään yhden tukioikeuden tai hakenut tukea yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä – molemmissa tapauksissa asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisesti – hän saa tukioikeuksia perustukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna edellyttäen, että hän on oikeutettu suoriin tukiin 9 artiklan mukaisesti.	2. Jos viljelijä on:
	– jäsenvaltion valinnan mukaan joko vuonna 2009, 2010 tai 2011, tai kun kyseessä on Kroatia, vuonna 2013, aktivoinut tilatukijärjestelmässä vähintään yhden tukioikeuden tai hakenut tukea yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä, molemmissa tapauksissa asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisesti, tai
	– saanut vuonna 2012 tukioikeuksia asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 ja 63 artiklan mukaisesti tai
	– toimittanut näyttöä aktiivisesta maataloustuotannosta ja harjoittanut vuonna 2011maataloustuotteiden kasvatusta tai viljelyä sadonkorjuu, lypsäminen sekä tuotantoeläinten kasvatus ja pito mukaan luettuina, hän saa tukioikeuksia perustukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna edellyttäen, että hän on oikeutettu suoriin tukiin 9 artiklan mukaisesti.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, viljelijä saa tukioikeuksia perustukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna, jos hän on oikeutettu suoriin tukiin 9 artiklan mukaisesti ja jos vuonna 2011	Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, viljelijä saa tukioikeuksia perustukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna, jos hän on oikeutettu suoriin tukiin 9 artiklan mukaisesti ja jos vuonna 2011
a) hän ei aktivoinut perustukijärjestelmässä yhtään tukioikeutta mutta tuotti yksinomaan hedelmiä tai vihanneksia ja/tai kasvatti yksinomaan viiniköynnöksiä;	a) hän ei aktivoinut perustukijärjestelmässä yhtään tukioikeutta mutta tuotti yksinomaan hedelmiä tai vihanneksia, siemen- ja ruokaperunoita, koristekasveja ja/tai kasvatti yksinomaan viiniköynnöksiä;
b) hän ei hakenut tukea yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä ja hänellä oli vain sellaista maatalousmaata, joka ei ollut 30 päivänä kesäkuuta 2003 asetuksen (EY) N:o 73/2009 124 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti hyvässä viljelykunnossa.	b) hän ei hakenut tukea yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä ja hänellä oli vain sellaista maatalousmaata, joka ei ollut 30 päivänä kesäkuuta 2003 asetuksen (EY) N:o 73/2009 124 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti hyvässä viljelykunnossa.
Ylivoimaisia esteitä tai poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta myönnettyjen tukioikeuksien määrä viljelijää kohti on yhtä suuri kuin 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten hehtaarien lukumäärä, jonka viljelijä ilmoittaa 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuodelle 2014.	Ylivoimaisia esteitä tai poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta myönnettyjen tukioikeuksien määrä viljelijää kohti on yhtä suuri kuin 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten hehtaarien lukumäärä, jonka viljelijä ilmoittaa 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuodelle 2014.
3. Jos 2 kohdan mukaisen luonnollisen tai oikeushenkilön tila myydään tai vuokrataan kokonaan tai osittain, tämä voi ennen 15 päivää toukokuuta 2014 päivätyllä sopimuksella siirtää 1 kohdassa tarkoitetun tukioikeuksien saantioikeutensa yhdelle viljelijälle, edellyttäen että kyseinen viljelijä täyttää 9 artiklassa säädetyt edellytykset.	3. Jos 2 kohdan mukaisen viljelijän tila myydään, sulautetaan, jaetaan tai vuokrataan kokonaan tai osittain, tämä voi ennen 15 päivää toukokuuta 2014 päivätyllä sopimuksella siirtää 1 kohdassa tarkoitetun tukioikeuksien saantioikeutensa tilan tai sen osan vastaanottaville viljelijöille, edellyttäen että kyseiset viljelijät täyttävät 9 artiklassa säädetyt edellytykset.
4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat tukioikeuksien myöntämisvuonna jätettyjä tukioikeuksien myöntämistä koskevia hakemuksia silloin kun kyseisiä tukioikeuksia ei voida vielä vahvistaa lopullisesti ja jos erityisolosuhteilla on vaikutusta myöntämiseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat tukioikeuksien myöntämisvuonna jätettyjä tukioikeuksien myöntämistä koskevia hakemuksia silloin kun kyseisiä tukioikeuksia ei voida vielä vahvistaa lopullisesti ja jos erityisolosuhteilla on vaikutusta myöntämiseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Or. en

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

22 artikla

Or. en

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

22 a artikla (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	22 a artikla
	Sisäinen lähentäminen
	1. Poiketen siitä, mitä 22 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat yhdenmukaistaa tukioikeuksien arvoa kansallisella tai alueellisella tasolla siten, että tukioikeuksien yksikköarvo lähenee osittain, mutta ei kokonaisuudessaan, samaa arvoa koko jäsenvaltiossa tai koko alueella hakuvuonna 2021. Jäsenvaltiot voivat tätä vaihtoehtoa soveltaessaan käyttää jäsenvaltioiden ulkoiseen lähentymiseen sovellettavaa kaavaa. Yhdenmukaistaminen rahoitetaan vähentämällä jäsenvaltioiden määrittämän kynnyksen tai kansallisen keskiarvon ylittäviä vuoden 2013 tukioikeuksien arvoja.
	2. Jäsenvaltiot, jotka soveltavat 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, voivat päättää, että III osaston 2 luvussa tarkoitettua ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisien maatalouskäytäntöjen noudattamisesta myönnettävää tukea, jonka osuuden on 33 artikla 1 kohdan mukaisesti oltava 30 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästä, maksetaan viljelijöille tiettynä prosenttiosuutena heidän perustuestaan.
	3. Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta soveltaessaan vahvistettava toteutettavat toimet 1. elokuuta 2013 mennessä unionin oikeuden yleisperiaatteita noudattaen. Kyseisiin toimenpiteisiin on kuuluttava tukioikeuksien asteittainen muuttaminen puolueettomin ja syrjimättömin perustein.
	Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle 1 päivään elokuuta 2013 mennessä.

Or. en

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

23 artikla

Or. en

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Viljelijälle myönnetään perustukijärjestelmässä tukea, kun tukikelpoisiin hehtaareihin liittyvät tukioikeudet on aktivoitu 26 artiklan 1 kohdan mukaisella ilmoituksella tukioikeudet myöntäneessä jäsenvaltiossa. Aktivoidut tukioikeudet antavat oikeuden niissä vahvistettuihin vuotuisiin tukimääriin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskurin, asteittaisen vähennyksen, tukikattojen, 7 artiklan, 37 artiklan 2 kohdan ja 51 artiklan 1 kohdan mukaisten lineaaristen vähennysten ja asetuksen (EU) N:o [HZR] mukaisesti määrättyjen vähennysten ja poissulkemisten soveltamista.	1. Viljelijälle myönnetään perustukijärjestelmässä tukea, kun tukikelpoisiin hehtaareihin liittyvät tukioikeudet on aktivoitu 26 artiklan 1 kohdan mukaisella ilmoituksella tukioikeudet myöntäneessä jäsenvaltiossa. Aktivoidut tukioikeudet antavat oikeuden niissä vahvistettuihin vuotuisiin tukimääriin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskurin, asteittaisen vähennyksen, tukikattojen, 7 artiklan, 37 artiklan 2 kohdan ja 51 artiklan 1 kohdan mukaisten lineaaristen vähennysten ja asetuksen (EU) N:o [HZR] mukaisesti määrättyjen vähennysten ja poissulkemisten soveltamista. Edellä olevasta ensimmäisestä virkkeestä poiketen vuonna 2013 yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavat jäsenvaltiot voivat jatkaa soveltamista perustukijärjestelmän täytäntöönpanemiseksi.

Or. en

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 2 kohta – 3 a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	Ensimmäisen alakohdan a alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat tukikelpoisen maatalousmaan kokoa määrittäessään soveltaa puolueettomin ja syrjimättömin perustein vähennyskerrointa aloihin, joiden mahdollinen satotaso on alhainen tai joilla harjoitetaan tiettyä tuotantoa.

Or. en

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 2 a kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Kun tukioikeuksia myydään ilman maata, jäsenvaltio voi unionin lainsäädännön yleisiä periaatteita noudattaen päättää, että osa myydyistä tukioikeuksista palautetaan kansalliseen varantoon tai niiden yksikköarvoa vähennetään kansallisen varannon hyväksi.

Or. en

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta – e alakohta


Komission teksti	Tarkistus
e) perusteet, joita jäsenvaltioiden on sovellettava myöntäessään tukioikeuksia viljelijälle, joka ei aktivoinut tukioikeuksia vuonna 2011 tai ei hakenut vuonna 2011 tukea yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä, kuten 21 artiklan 2 kohdassa säädetään, ja myöntäessään tukioikeuksia silloin kun sovelletaan 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sopimuslauseketta;	e) perusteet, joita jäsenvaltioiden on sovellettava myöntäessään tukioikeuksia viljelijälle, joka ei aktivoinut tukioikeuksia vuosina 2009, 2010 eikä 2011 tai ei hakenut vuosina 2009, 2010 eikä 2011 tukea yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä, kuten 21 artiklan 2 kohdassa säädetään, ja myöntäessään tukioikeuksia silloin kun sovelletaan 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sopimuslauseketta, lukuun ottamatta uusia viljelijöitä ja nuoria viljelijöitä;

Or. en

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – g alakohta


Komission teksti	Tarkistus
g) säännöt, jotka koskevat tukioikeuksien ilmoittamista ja aktivoimista;	g) säännöt, jotka koskevat tukioikeuksia koskevan ilmoituksen sisältöä ja tukioikeuksien aktivointivaatimuksia;

Or. en

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

1 a luku (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	1 A LUKU
	ENSIMMÄISISTÄ HEHTAAREISTA MYÖNNETTÄVÄ LISÄTUKI
	28 a artikla
	Yleiset säännöt
	1. Jäsenvaltio voi päättää myöntää vuosittaista lisätukea viljelijälle, jolla on oikeus tukeen 1 luvussa tarkoitetussa perustukijärjestelmässä.
	2. Jäsenvaltioiden on määritettävä tämän säännöksen soveltamiseen oikeuttava ensimmäinen hehtaarimäärä, jonka on vastattava viljelijän 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti aktivoimien tukioikeuksien määrää ja joka voi olla enintään 50 hehtaaria.
	3. Tämän säännöksen soveltamisen rahoittamiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä enintään 30 prosenttia liitteessä II vahvistetusta vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä.
	4. Jäsenvaltioiden on laskettava joka vuosi ensimmäisistä hehtaareista myönnettävän lisätuen määrä jakamalla 3 kohdassa tarkoitettu määrä sillä hehtaarien kokonaismäärällä, joka on oikeutettu tähän tukeen.
	5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tukea ei makseta viljelijöille, joiden on vahvistettu tämän komission asetusehdotuksen julkaisemisen jälkeen keinotekoisesti luoneen edellytykset tämän artiklan vaikutusten välttämiseksi.
	6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut päätöksensä 1 päivään elokuuta 2013 mennessä.

Or. en

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

29 artikla


Komission teksti	Tarkistus
1. Viljelijän, jolla on oikeus tukeen 1 luvussa tarkoitetussa perustukijärjestelmässä, on noudatettava 25 artiklan 2 kohdassa määritellyillä tukikelpoisilla hehtaareillaan seuraavia ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä:	1. Viljelijä, jolla on oikeus tukeen 1 luvussa tarkoitetussa perustukijärjestelmässä, saa ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisten maatalouskäytäntöjen noudattamisesta vuotuisen lisätuen, jos hän noudattaa asianmukaisella tavalla 25 artiklan 2 kohdassa määritellyillä tukikelpoisilla hehtaareillaan seuraavia käytäntöjä:
a) Viljelijän on viljeltävä peltoalallaan vähintään kolmea eri kasvia, jos hänellä on yli 3 hehtaaria peltoalaa, eikä sitä käytetä kokonaisuudessaan nurmituotantoon (kylvetty tai luontainen), eikä se ole merkittävän osan vuodesta kokonaan kesannolla tai kokonaan sellaisten kasvien viljelyssä, jotka kasvavat veden alla;	a) viljelyn monipuolistaminen;
b) viljelijän on säilytettävä tilallaan oleva pysyvä nurmi; ja	b) pysyvän nurmen ja pysyvän laitumen säilyttäminen;
c) viljelijällä on oltava maatalousmaallaan luonnonhoitoala.	c) viljelijällä on maatalousmaallaan luonnonhoitoala.
2. Jäsenvaltion on myönnettävä tässä luvussa tarkoitettua tukea viljelijälle, joka soveltaa 1 kohdassa tarkoitettua kolmea käytäntöä, jos ne häntä koskevat, ja ottaen huomioon 30, 31 ja 32 artiklan noudattaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 ja 4 kohdan sekä rahoituskurin, 7 artiklan mukaisten lineaaristen vähennysten ja asetuksen (EU) N:o [HZR] mukaisesti määrättyjen vähennysten ja seuraamusten soveltamista.	2. Jäsenvaltion on myönnettävä tässä luvussa tarkoitettua tukea viljelijälle, joka soveltaa 1 kohdassa tarkoitettuja käytäntöjä, jos ne ovat sovellettavissa hänen tilaansa, ja ottaen huomioon 30, 31 ja 32 artiklan noudattaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3, 4 ja 4 a kohdan sekä rahoituskurin ja 7 artiklan mukaisten lineaaristen vähennysten soveltamista.
3. Viljelijällä, jonka tila sijaitsee kokonaan tai osittain direktiivin 92/43/ETY tai direktiivin 2009/147/EY soveltamisalaan kuuluvilla alueilla, on oikeus tässä luvussa tarkoitettuun tukeen, jos hän noudattaa tässä luvussa tarkoitettuja käytäntöjä siinä määrin kuin ne ovat asianomaisella tilalla yhteensopivia mainittujen direktiivien kanssa.	3. Viljelijällä, joka kuuluu yhteen tai useampaan seuraavista ryhmistä, on automaattisesti oikeus tässä luvussa tarkoitettuun tukeen:
	– viljelijä, joka noudattaa asetuksen (EY) N:o 834/2007 29 artiklan 1 kohdassa säädettyjä luonnonmukaisen maatalouden vaatimuksia; tai
	– viljelijä on asetuksen (EU) N:o [...] [RDR] 29 artiklan mukaisesti säädettyjen maatalouden ympäristö- ja ilmastotukien edunsaaja; tai
	– viljelijän maatila sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella, josta säädetään direktiivissä 92/43/ETY tai 2009/147/EY.
4. Viljelijällä, joka noudattaa asetuksen (EY) N:o 834/2007 29 artiklan 1 kohdassa säädettyjä luonnonmukaisen maatalouden vaatimuksia, on automaattisesti oikeus tässä luvussa tarkoitettuun tukeen.	4. Viljelijät, joiden tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75:tä prosenttia pidetään pysyvänä nurmena tai pysyvänä laitumena tai käytetään heinän tai muiden rehukasvien kasvattamiseen tai sellaisten kasvien viljelyyn, jotka kasvavat veden alla, merkittävän osan vuodesta ja joiden jäljelle jäävä tukikelpoinen maatalousmaa on enintään 50 hehtaaria, vapautetaan 30 ja 32 artiklan velvoitteista.
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan ainoastaan niihin tilan yksiköihin, joita käytetään luonnonmukaiseen tuotantoon asetuksen (EY) N:o 834/2007 11 artiklan mukaisesti.
	4 a. Viljelijän, jonka tila kuuluu kansallisen tai alueellisen ympäristösertifiointijärjestelmän piiriin, katsotaan noudattavan 1 kohdassa tarkoitettuja asiaan liittyviä maatalouskäytäntöjä, edellyttäen että näillä järjestelmillä on vähintään vastaava vaikutus kuin 1 kohdassa tarkoitetuilla asiaan liittyvillä käytännöillä.
5. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu tuki myönnetään vuotuisena tukena 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettua tukikelpoista hehtaaria kohden, ja sen määrä lasketaan vuosittain jakamalla 33 artiklan 1 kohdan soveltamisesta johtuva määrä asianomaisessa jäsenvaltiossa 26 artiklan mukaisesti ilmoitettujen tukikelpoisten hehtaarien kokonaismäärällä.	5. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu tuki myönnetään vuotuisena tukena 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettua tukikelpoista hehtaaria kohden, ja sen määrä lasketaan vuosittain jakamalla 33 artiklan 1 kohdan soveltamisesta johtuva määrä asianomaisessa jäsenvaltiossa 26 artiklan mukaisesti ilmoitettujen tukikelpoisten hehtaarien kokonaismäärällä.
	5 a. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 5 kohdassa säädetään, tämän asetuksen 22 a artiklaa soveltavissa jäsenvaltioissa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki, jonka osuuden on 33 artikla 1 kohdan mukaisesti oltava 30 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästä, maksetaan viljelijälle tiettynä prosenttiosuutena hänen perustuestaan.
	5 b. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti 4 a kohdassa tarkoitettujen sertifiointijärjestelmien validoimiseksi, jotta voidaan taata, että näillä järjestelmillä on vähintään vastaava vaikutus kuin 1 kohdassa tarkoitetuilla asiaan liittyvillä käytännöillä.
	Nämä sertifiointijärjestelmät voivat sisältää seuraavia toimenpiteitä:
	– maatilalla sovellettava ravinteiden hallintasuunnitelma;
	– viljelijän tilallaan toteuttama energiatehokkuussuunnitelma, johon sisältyy jätevesien käytön optimointi;
	– luonnon monimuotoisuutta koskeva toimintasuunnitelma, johon sisältyy biodiversiteettikäytävien perustaminen tai säilyttäminen;
	– vesienhoitosuunnitelma;
	– maaperän peittäminen;
	– integroitu tuholaistorjunta.

Or. en

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

30 artikla


Komission teksti	Tarkistus
30 artikla	30 artikla
Viljelyn monipuolistaminen	Viljelyn monipuolistaminen
1. Jos viljelijällä on yli 3 hehtaaria peltoalaa, eikä sitä käytetä kokonaisuudessaan nurmituotantoon (kylvetty tai luontainen), eikä se ole merkittävän osan vuodesta kokonaan kesannolla tai kokonaan sellaisten kasvien viljelyssä, jotka kasvavat veden alla, peltoalalla on viljeltävä vähintään kolmea eri kasvia. Jokaisen mainituista kolmesta viljelykasvista on kuitenkin katettava vähintään 5 prosenttia peltoalasta, ja pääkasvin osuus saa olla enintään 70 prosenttia peltoalasta.	1. Jos viljelijällä on 10–30 hehtaaria peltoalaa, peltoalalla on viljeltävä vähintään kahta eri kasvia. Mikään mainituista viljelykasveista ei saa kattaa enempää kuin 80 prosenttia peltoalasta.
	Jos viljelijällä on yli 30 hehtaaria peltoalaa, peltoalalla on viljeltävä vähintään kolmea eri kasvia, paitsi tiloilla, jotka sijaitsevat 62. leveyspiirin pohjoispuolella. Pääkasvi ei saa kattaa enemmän kuin 75 prosenttia peltoalasta eikä kahden tärkeimmän kasvin osuus saa olla suurempi kuin 95 prosenttia peltoalasta.
2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti viljelykasvin määritelmän ja eri viljelykasvien osuuksien tarkan laskentamenetelmän vahvistamiseksi.	2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti viljelykasvin määritelmän ja eri viljelykasvien osuuksien tarkan laskentamenetelmän vahvistamiseksi.

Or. en

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

31 artikla


Komission teksti	Tarkistus
31 artikla	31 artikla
Pysyvä nurmi	Pysyvä nurmi ja pysyvä laidun
1. Viljelijöiden on pidettävä pysyvänä nurmena tilansa alueet, jotka on ilmoitettu hakuvuodelle 2014 pysyväksi nurmeksi asetuksen (EU) N:o [HZ] 74 artiklan 1 kohdan mukaisessa hakemuksessa, jäljempänä ’pysyvänä nurmena olevat viitealat’.	1. Jäsenvaltion on varmistettava, että pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena olevan alueen suhde maatalousmaan kokonaisalaan pysyy samana. Jäsenvaltio voi soveltaa tätä velvoitetta kansallisella, alueellisella tai aluetta pienemmällä tasolla.
	Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena olevien maa-alojen katsotaan vastaavan niitä tilan alueita, jotka on ilmoitettu hakuvuodelle 2014 pysyväksi nurmeksi ja pysyväksi laitumeksi asetuksen (EU) N:o [HZ] 74 artiklan 1 kohdan mukaisessa hakemuksessa, jäljempänä ’pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena olevat viitealat’.
Pysyvänä nurmena olevaa viitealaa lisätään, jos viljelijällä on velvollisuus muuttaa alat takaisin pysyväksi nurmeksi vuonna 2014 ja/tai 2015, kuten asetuksen (EU) N:o [HZR] 93 artiklassa tarkoitetaan.	Pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena olevaa viitealaa lisätään, jos viljelijällä on velvollisuus muuttaa alat takaisin pysyväksi nurmeksi vuonna 2014 ja/tai 2015, kuten asetuksen (EU) N:o [HZR] 93 artiklassa tarkoitetaan.
2. Viljelijä voi ottaa enintään 5 prosenttia pysyvänä nurmena olevasta viitealastaan muuhun käyttötarkoitukseen. Mainittua rajaa ei sovelleta, jos kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeukselliset olosuhteet.	2. Enintään 5 prosenttia pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena olevasta viitealasta voidaan ottaa muuhun käyttötarkoitukseen. Poikkeuksen muodostavat paljon hiiltä sisältävä maaperä, kosteikot ja osaksi luonnontilassa olevat nurmet ja laitumet. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tämä prosenttisosuus voidaan nostaa 7 prosenttiin.
3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti sellaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn pysyvänä nurmena olevan viitealan suurentamista, pysyvän nurmen uudistamista, maatalousmaan muuttamista takaisin pysyväksi nurmeksi silloin kun 2 kohdassa tarkoitettu sallittu pienennys ylittyy, sekä pysyvänä nurmena olevien viitealojen muuttamista maa-alan siirron yhteydessä.	3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti sellaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena olevan viitealan suurentamista, pysyvän nurmen ja pysyvän laitumen uudistamista, maatalousmaan muuttamista takaisin pysyväksi nurmeksi ja pysyväksi laitumeksi silloin kun 2 kohdassa tarkoitettu sallittu pienennys ylittyy ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa sekä pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena olevien viitealojen muuttamista maa-alan siirron yhteydessä.

Or. en

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

32 artikla


Komission teksti	Tarkistus
32 artikla	32 artikla
Luonnonhoitoalat	Luonnonhoitoalat
1. Viljelijän on varmistettava, että vähintään 7 prosenttia hänen 25 artiklan 2 kohdassa määritellyistä tukikelpoisista hehtaareistaan – pysyvänä nurmena olevat alat pois luettuina – on luonnonhoitoalaa, jollaista ovat esimerkiksi kesantoalat, pengerrykset, maisemapiirteet, suojakaistat ja 25 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut metsitetyt alat.	1. Jos viljelijällä on yli 10 hehtaaria peltoalaa, hänen on varmistettava tämän asetuksen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana, että vähintään 3 prosenttia hänen 25 artiklan 2 kohdassa määritellyistä tukikelpoisista hehtaareistaan – pysyvänä nurmena ja pysyvänä laitumena sekä pysyvänä viljelmänä olevat alat pois luettuina – on luonnonhoitoalaa, jollaista ovat esimerkiksi kesantoalat, pengerrykset, pensasrivien, ojien, kiviaitojen, pellolla kasvavien puiden ja lampien kaltaiset maisemapiirteet, typpeä sitovilla kasveilla kylvetyt alat, suojakaistat ja 25 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut metsitetyt alat. Viljelijä voi soveltaa tätä toimenpidettä koko tilansa alueella.
	Viljelijä voi käyttää luonnonhoitoalaa tuotantoon, jossa ei käytetä torjunta-aineita tai lannoitteita.
	Ensimmäisessä alakohdassa mainittu prosenttiosuus nostetaan 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen 5 prosenttiin.
	1 a. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen 31 päivää maaliskuuta 2017 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevan arviointikertomuksen sekä tarvittavat säädösehdotukset, jotta 1 kohdassa tarkoitettu prosenttimäärä voidaan tarvittaessa nostaa 7 prosenttiin vuotta 2018 ja sitä seuraavia vuosia varten, ottaen huomioon ympäristölle ja maataloustuotannolle aiheutuvat seuraukset.
	1 b. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen päättää soveltaa luonnonhoitoalan osuuteen 3 prosentin vaatimusta alueellisesti, jotta luonnonhoitoaloiksi saataisiin vierekkäisiä alueita.
	1 c. Viljelijä voi vuokrata paikallisviranomaiselta luonnonarvoltaan merkittävää maatalousmaata, joka on siirtynyt maanjaon tai vastaavan prosessin myötä julkiselle vallalle, ja nimetä sen luonnonhoitoalaksi, edellyttäen että se täyttää 1 kohdassa säädetyt ehdot.
	1 d. Luonnonhoitoaloja voidaan painottaa niiden ekologisen merkityksen perusteella. Komissio hyväksyy jäsenvaltioiden toimittamat painotuskertoimet ottaen huomioon vastaavat ympäristö- ja ilmastotehokkuuden arviointiperusteet.
2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen luonnonhoitoalojen eri tyyppien määrittelemiseksi tarkemmin sekä muiden sellaisten luonnonhoitoalojen tyyppien mukaan ottamiseksi ja määrittelemiseksi, jotka voidaan ottaa huomioon kyseisessä kohdassa tarkoitetun prosenttiosuuden noudattamiseksi.	2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen luonnonhoitoalojen eri tyyppien määrittelemiseksi tarkemmin, sellaisen unionin laajuisen painotuskertoimia koskevan kehyksen vahvistamiseksi, jonka avulla voidaan laskea tämän artiklan 1 d kohdassa tarkoitettujen luonnonhoitoalojen eri tyyppien kattama hehtaarimäärä ja muiden sellaisten luonnonhoitoalojen tyyppien mukaan ottamiseksi ja määrittelemiseksi, jotka voidaan ottaa huomioon tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun prosenttiosuuden arvioimiseksi sekä tämän artiklan 1 b kohdassa tarkoitetun alueellisen tason määrittämiseksi.

Or. en

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 4 kohta


Komission teksti	Tarkistus
4. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu hehtaarikohtainen tuki lasketaan jakamalla 35 artiklan soveltamisesta johtuva määrä 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettujen, sellaisilla alueilla sijaitsevien tukikelpoisten hehtaarien lukumäärällä, joille jäsenvaltio on päättänyt myöntää tukea tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.	4. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu hehtaarikohtainen tuki lasketaan jakamalla 35 artiklan soveltamisesta johtuva määrä 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettujen sellaisten tukikelpoisten hehtaarien lukumäärällä, joille jäsenvaltio on päättänyt myöntää tukea tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Or. en

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltio voi vaihdella hehtaaritukea objektiivisten ja syrjimättömien kriteerien perusteella.

Or. en

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 4 kohta – 1 b alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltio voi ensimmäistä alakohtaa soveltaessaan määrittää tilakohtaisen hehtaarien enimmäismäärän, joka otetaan huomioon tukia maksettaessa.

Or. en

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio vahvistaa vuosittain täytäntöönpanosäädöksillä tukea vastaavan enimmäismäärän sen prosenttiosuuden mukaan, jonka jäsenvaltio aikoo käyttää kansallisesta enimmäismäärästä 1 kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	2. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti, jotta se voi vahvistaa vuosittain tukea vastaavan enimmäismäärän sen prosenttiosuuden mukaan, jonka jäsenvaltio aikoo käyttää kansallisesta enimmäismäärästä 1 kohdan mukaisesti.

Or. en

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

36 artikla

Or. en

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

37 artikla


Komission teksti	Tarkistus
37 artikla	37 artikla
Rahoitusta koskevat säännökset	Rahoitusta koskevat säännökset
1. Jäsenvaltion on käytettävä 36 artiklassa tarkoitetun tuen rahoittamiseen enintään 2 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä. Niiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2013 prosenttiosuus, jonka ne arvioivat tarvittavan mainitun tuen rahoittamiseen.	1. Jäsenvaltion on käytettävä 36 artiklassa tarkoitetun tuen rahoittamiseen 2 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä.
	Jos 36 artiklassa tarkoitetun tuen rahoittamiseen tarvittavan prosenttiosuuden arvioidaan olevan vähemmän kuin 2 prosenttia, jäsenvaltiot voivat kohdentaa loput kyseisistä varoista kansallisen varannon tukioikeuksien arvon lineaariseen korottamiseen siten, että nuoret ja uudet viljelijät asetetaan etusijalle 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
	Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää nostaa ensimmäisessä alakohdassa mainittua prosenttiosuutta valittujen edunsaajien asettamiseksi etusijalle kansallisella tasolla puolueettomin ja syrjimättömin perustein. Kyseinen päätös on ilmoitettava komissiolle 1 päivään elokuuta 2013 mennessä.
Jäsenvaltio voi tarkistaa arvioitua prosenttiosuuttaan 1 päivään elokuuta 2016 asti, siten että tarkistettu prosenttiosuus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Niiden on ilmoitettava tarkistettu prosenttiosuus komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.	Jäsenvaltio voi tarkistaa 36 artiklassa tarkoitetun tuen rahoittamiseen tarvittavaa arvioitua prosenttiosuuttaan 1 päivään elokuuta 2016 asti, siten että tarkistettu prosenttiosuus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Niiden on ilmoitettava tarkistettu prosenttiosuus komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.
2. Jos jäsenvaltion jollekin vuodelle vahvistama tuen kokonaismäärä ylittää 4 kohdan mukaisesti vahvistetun enimmäismäärän ja jos mainittu enimmäismäärä on alhaisempi kuin 2 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä, jäsenvaltion on sovellettava kaikkiin viljelijöille 25 artiklan mukaisesti myönnettäviin tukiin lineaarista vähennystä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa säädetyn kahden prosentin soveltamista.	2. Jos jäsenvaltion jollekin vuodelle vahvistama tuen kokonaismäärä ylittää 4 kohdan mukaisesti vahvistetun enimmäismäärän ja jos mainittu enimmäismäärä on alhaisempi kuin 2 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä, jäsenvaltion on sovellettava kaikkiin viljelijöille 25 artiklan mukaisesti myönnettäviin tukiin lineaarista vähennystä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa säädetyn kahden prosentin soveltamista.
3. Jos jäsenvaltiossa jonakin vuonna haettu tuen kokonaismäärä ylittää 4 kohdan mukaisesti vahvistetun enimmäismäärän ja jos mainittu enimmäismäärä on 2 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä, jäsenvaltion on mainitun enimmäismäärän noudattamiseksi sovellettava viljelijöille 36 artiklan mukaisesti maksettaviin tukiin lineaarista vähennystä.	3. Jos jäsenvaltiossa jonakin vuonna haettu tuen kokonaismäärä ylittää 4 kohdan mukaisesti vahvistetun enimmäismäärän ja jos mainittu enimmäismäärä on 2 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä, jäsenvaltion on mainitun enimmäismäärän noudattamiseksi sovellettava viljelijöille 36 artiklan mukaisesti maksettaviin tukiin lineaarista vähennystä.
4. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 36 artiklassa tarkoitetulle tuelle vastaavan enimmäismäärän vuosittain jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti ilmoittaman arvioidun prosenttiosuuden perusteella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	4. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 36 artiklassa tarkoitetulle tuelle vastaavan enimmäismäärän vuosittain jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti ilmoittaman arvioidun prosenttiosuuden perusteella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Or. en

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 1 kohta – 2 alakohta


Komission teksti	Tarkistus
Tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää seuraavilla aloilla ja seuraaville tuotannoille: vilja, öljysiemenet, valkuaiskasvit, palkokasvit, pellava, hamppu, riisi, pähkinät, tärkkelysperuna, maito ja maitotuotteet, siemenet, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, oliiviöljy, silkkiäistoukat, kuivarehu, humala, sokerijuurikas, sokeriruoko, juurisikuri, hedelmät ja vihannekset sekä lyhytkiertoinen energiapuu.	Tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää perussopimuksen I liitteessä tarkoitetuilla aloilla ja siinä tarkoitetuille tuotannoille, lukuun ottamatta kalastustuotteita.

Or. en

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	Tuotantosidonnaisiin tukiin suunnattuja määrärahoja osoitetaan ensisijaisesti tuotantoon, joka saa tuotantosidonnaista tukea vuosina 2010–2013 asetuksen (EY) N:o 73/2009 68, 101 ja 111 artiklan nojalla.

Or. en

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 a kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltiot voivat myöntää tämän asetuksen III osaston 1 luvussa tarkoitetusta perustuesta riippumatta tuotantosidonnaista tukea viljelijöille, joilla oli asetuksen (EY) N:o 73/2009 60 ja 65 artiklan mukaiset erityistukioikeudet vuonna 2010.

Or. en

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 b kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Jäsenvaltiot voivat myöntää tuotantosidonnaista tukea karjankasvattajille, jotka eivät omista suurinta osaa siitä maa-alasta, jota käyttävät toimintansa harjoittamisessa.

Or. en

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 c kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	3 c. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti tällaisiin viljelijöihin sovellettavien siirtymäajan toimenpiteiden vahvistamiseksi.

Or. en

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, tuotantosidonnaisen tuen myöntämisen yläraja voidaan nostaa yli sen rajan, joka on tarpeen nykyisen tuotantotason säilyttämiseksi, edellyttäen, että tuotantosidonnainen tuki myönnetään ympäristösyistä. Asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava kyseinen yläraja määritettyjen ympäristötavoitteiden tai ‑haasteiden mukaisesti. Vahvistettu yläraja on ilmoitettava komissiolle 40 artiklan mukaisesti, ja se on hyväksyttävä 41 artiklan mukaisesti.

Or. en

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltio voi tuotantosidonnaisen tuen rahoittamiseksi päättää viimeistään kunkin tuen ensimmäistä täytäntöönpanovuotta edeltävän vuoden 1 päivänä elokuuta käyttää enintään 5 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästään.	1. Jäsenvaltio voi tuotantosidonnaisen tuen rahoittamiseksi päättää viimeistään kunkin tuen ensimmäistä täytäntöönpanovuotta edeltävän vuoden 1 päivänä elokuuta käyttää enintään 15 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästään.

Or. en

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 1 a kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kansallista enimmäismäärää voidaan nostaa kolmella prosenttiyksiköllä jäsenvaltioissa, joissa päätetään käyttää vähintään 3 prosenttia liitteessä II määritellystä kansallisesta enimmäismäärästä valkuaiskasvituotannon tukemiseen tämän luvun mukaisesti.

Or. en

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää käyttää enintään 10 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästään, jos	Poistetaan.
a) se sovelsi 31 päivään joulukuuta 2013 saakka asetuksen (EY) N:o 73/2009 V osastossa säädettyä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää tai rahoitti toimenpiteitä mainitun asetuksen 111 artiklan mukaisesti, tai jos siihen sovelletaan kyseisen asetuksen 69 artiklan 5 kohdassa tai Maltan tapauksessa 69 artiklan 1 kohdassa säädettyä poikkeusta; ja/tai
b) se myönsi ainakin yhtenä vuonna vuosien 2010–2013 aikana yli 5 prosenttia asetuksen (EY) N:o 73/2009 III, IV ja V osastossa – IV osaston 1 luvun 6 jaksoa lukuun ottamatta – säädettyjen suorien tukien osalta käytettävissä olevasta määrästään rahoittaakseen asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osaston 2 luvun 2 jaksossa säädettyjä toimenpiteitä, mainitun asetuksen 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i–iv alakohdassa ja 1 kohdan b ja e alakohdassa säädettyä tukea tai mainitun asetuksen IV osaston 1 luvun – IV osaston 6 jaksoa lukuun ottamatta – mukaisia toimenpiteitä.

Or. en

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 3 kohta


Komission teksti	Tarkistus
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltio, joka myönsi ainakin yhtenä vuonna vuosien 2010–2013 aikana yli 10 prosenttia asetuksen (EY) N:o 73/2009 III, IV ja V osastossa – IV osaston 1 luvun 6 jaksoa lukuun ottamatta – säädettyjen suorien tukien myöntämiseen käytettävissä olevasta määrästään rahoittaakseen asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osaston 2 luvun 2 jaksossa säädettyjä toimenpiteitä, mainitun asetuksen 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i–iv alakohdassa ja 1 kohdan b ja e alakohdassa säädettyä tukea tai mainitun asetuksen IV osaston 1 luvun – 6 jaksoa lukuun ottamatta – mukaisia toimenpiteitä, voi päättää käyttää yli 10 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta enimmäismäärästä, jos komissio hyväksyy sen 41 artiklan mukaisesti.	Poistetaan.

Or. en

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 4 kohta – johdantokappale


Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltio voi 1 päivään elokuuta 2016 asti tarkistaa 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti tekemäänsä päätöstä siten, että se tulee voimaan vuodesta 2017 alkaen,	4. Jäsenvaltio voi 1 päivään elokuuta 2016 asti tarkistaa 1 ja 1 a kohdan mukaisesti tekemäänsä päätöstä siten, että se tulee voimaan vuodesta 2017 alkaen,

Or. en

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 4 kohta – a alakohta


Komission teksti	Tarkistus
a) korottaakseen 1 ja 2 kohdan mukaisesti vahvistettua prosenttiosuutta tapauksen mukaan mainituissa kohdissa säädetyissä rajoissa ja tarvittaessa muuttaakseen tuen myöntämisedellytyksiä;	a) korottaakseen 1 ja 1 a kohdan mukaisesti vahvistettua prosenttiosuutta tapauksen mukaan mainituissa kohdissa säädetyissä rajoissa ja tarvittaessa muuttaakseen tuen myöntämisedellytyksiä;

Or. en

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 5 kohta


Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio vahvistaa vuosittain täytäntöönpanosäädöksillä tukea vastaavan enimmäismäärän sen perusteella, millaisesta käytettävästä kansallisen enimmäismäärän osuudesta kukin jäsenvaltio on 1–4 kohdan nojalla päättänyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	5. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti, jotta se voi vahvistaa vuosittain tukea vastaavan enimmäismäärän sen perusteella, millaisesta käytettävästä kansallisen enimmäismäärän osuudesta kukin jäsenvaltio on 1, 1 a ja 4 kohdan nojalla päättänyt.

Or. en

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

39 a artikla (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	39 a artikla
	Vapaaehtoinen kansallinen lisätuki
	1. Jäsenvaltiot, jotka päättävät ottaa käyttöön vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen emolehmäalalla 38 artiklan mukaisesti, voivat myöntää kansallisen lisäpalkkion viljelijöille täydentämään näiden samana kalenterivuonna saamaa tuotantosidonnaista tukea.
	2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän kansallisen lisätuen myöntämisehdot samaan aikaan ja samojen sääntöjen mukaisesti kuin tuotantosidonnaisesta tuesta ilmoitetaan.

Or. en

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

41 artikla – 1 kohta – johdantokappale


Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä 39 artiklan 3 kohdassa tai tarvittaessa 39 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun päätöksen, jos asianomaisella alueella tai alalla todetaan esiintyvän jonkin seuraavista tarpeista:	1. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 55 artiklan mukaisesti, jotta se voi hyväksyä 39 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun päätöksen, jos asianomaisella alueella tai alalla todetaan esiintyvän jonkin seuraavista tarpeista:

Or. en

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

47 artikla


Komission teksti	Tarkistus
47 artikla	47 artikla
Yleiset säännöt	Yleiset säännöt
1. Viljelijä, jolla on 21 artiklan mukaisesti vuonna 2014 myönnettyjä tukioikeuksia ja jonka osalta täyttyvät 10 artiklan 1 kohdan mukaiset vähimmäisvaatimukset, voi hakea tässä luvussa säädetyin edellytyksin yksinkertaistettuun järjestelmään, jäljempänä ’pienviljelijäjärjestelmä’.	1. Jäsenvaltiot voivat perustaa yksinkertaistetun pienviljelijäjärjestelmän tässä osastossa säädetyin edellytyksin. Jos jäsenvaltio soveltaa tällaista järjestelmää, viljelijän, jolla on 21 artiklan mukaisesti vuonna 2014 myönnettyjä tukioikeuksia ja jonka osalta täyttyvät 10 artiklan 1 kohdan mukaiset vähimmäisvaatimukset, on haettava tässä osastossa säädetyin edellytyksin yksinkertaistettuun järjestelmään (’pienviljelijäjärjestelmä’).
	Viljelijät, jotka ovat III ja IV osaston mukaisesti oikeutettuja tukeen, joka on vähemmän kuin 1 500 euroa, kuuluvat automaattisesti pienviljelijäjärjestelmään.
2. Pienviljelijäjärjestelmän tuet korvaavat III ja IV osaston mukaisesti myönnettävät tuet.	2. Pienviljelijäjärjestelmän tuet korvaavat III ja IV osaston mukaisesti myönnettävät tuet.
3. Pienviljelijäjärjestelmään osallistuvat viljelijät vapautetaan III osaston 2 luvussa säädettyjä maatalouskäytäntöjä koskevista velvoitteista.	3. Pienviljelijäjärjestelmään osallistuvat viljelijät vapautetaan III osaston 2 luvussa säädettyjä maatalouskäytäntöjä koskevista velvoitteista.
4. Jäsenvaltion on varmistettava, että tukea ei makseta viljelijälle, jonka osalta on vahvistettu, että hän on tämän komission asetusehdotuksen julkaisupäivänä tai sen jälkeen jakanut tilansa yksinomaan päästäkseen pienviljelijäjärjestelmään. Tätä sovelletaan myös viljelijöihin, joiden tila on peräisin mainitusta jaosta.	4. Jäsenvaltion on varmistettava, että tukea ei makseta viljelijälle, jonka osalta on vahvistettu, että hän on tämän komission asetusehdotuksen julkaisupäivänä tai sen jälkeen jakanut tilansa yksinomaan päästäkseen pienviljelijäjärjestelmään. Tätä sovelletaan myös viljelijöihin, joiden tila on peräisin mainitusta jaosta.

Or. en

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

48 artikla


Komission teksti	Tarkistus
48 artikla	48 artikla
Osallistuminen	Osallistuminen
Pienviljelijäjärjestelmään haluavan viljelijän on jätettävä hakemus viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2014.	Kansalliset viranomaiset ilmoittavat 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen viljelijöiden luettelon komissiolle viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2014.
Jos viljelijä ei ole hakenut pienviljelijäjärjestelmään viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2014 tai jos viljelijä päättää poistua siitä kyseisen päivämäärän jälkeen tai jos viljelijä on valinnut asetuksen (EU) N:o [RDR] 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen tuen, hänellä ei ole enää oikeutta osallistua järjestelmään.	Jos 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu viljelijä päättää poistua pienviljelijäjärjestelmästä kyseisen päivämäärän jälkeen tai jos viljelijä on valinnut asetuksen (EU) N:o [RDR] 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen tuen, hänellä ei ole enää oikeutta osallistua järjestelmään.

Or. en

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

49 artikla


Komission teksti	Tarkistus
49 artikla	49 artikla
Tuen määrä	Tuen määrä
1. Jollei 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltion on vahvistettava pientukijärjestelmän vuotuisen tuen määrä jollekin seuraavista tasoista:	1. Jollei 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltion on vahvistettava pientukijärjestelmän vuotuisen tuen määrä jollekin seuraavista tasoista:
a) määrä, joka ei ylitä 15:tä prosenttia tuensaajakohtaisesta kansallisesta keskituesta;	a) määrä, joka ei ylitä 25:tä prosenttia tuensaajakohtaisesta kansallisesta keskituesta;
b) määrä, joka vastaa hehtaarikohtaista kansallista keskitukea kerrottuna hehtaarien lukumäärää vastaavalla luvulla, joka voi olla enintään kolme.	b) määrä, joka vastaa hehtaarikohtaista kansallista keskitukea kerrottuna hehtaarien lukumäärää vastaavalla luvulla, joka voi olla enintään viisi.
	Poiketen siitä, mitä 1 alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että vuotuisen tuen määrä vastaa sitä määrää, johon viljelijä olisi oikeutettu 18, 29, 34, 36 ja 38 artiklan nojalla sinä vuonna, jona hän liittyy järjestelmään, mutta enintään 1 500 euroa.
Jäsenvaltion on vahvistettava ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu kansallinen keskiarvo liitteessä II vuodelle 2019 vahvistetun kansallisen enimmäismäärän ja 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti tukioikeuksia saaneiden viljelijöiden lukumäärän perusteella.	Jäsenvaltion on vahvistettava ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu kansallinen keskiarvo liitteessä II vuodelle 2019 vahvistetun kansallisen enimmäismäärän ja 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti tukioikeuksia saaneiden viljelijöiden lukumäärän perusteella.
Jäsenvaltion on vahvistettava ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu kansallinen keskiarvo liitteessä II kalenterivuodelle 2019 vahvistetun kansallisen enimmäismäärän ja 26 artiklan mukaisesti ilmoitettujen vuoden 2014 tukikelpoisten hehtaarien lukumäärän perusteella.	Jäsenvaltion on vahvistettava ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu kansallinen keskiarvo liitteessä II kalenterivuodelle 2019 vahvistetun kansallisen enimmäismäärän ja 26 artiklan mukaisesti ilmoitettujen vuoden 2014 tukikelpoisten hehtaarien lukumäärän perusteella.
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun määrän on oltava vähintään 500 euroa ja enintään 1 000 euroa. Jos 1 kohdan soveltamisesta johtuva määrä on pienempi kuin 500 euroa tai suurempi kuin 1 000 euroa, se on pyöristettävä ylös- tai alaspäin vähimmäis- tai enimmäismäärään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 51 artiklan 1 kohdan soveltamista.	2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun määrän on oltava vähintään 500 euroa ja enintään 1 500 euroa. Jos 1 kohdan soveltamisesta johtuva määrä on pienempi kuin 500 euroa tai suurempi kuin 1 500 euroa, se on pyöristettävä ylös- tai alaspäin vähimmäis- tai enimmäismäärään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 51 artiklan 1 kohdan soveltamista.
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettu määrä voidaan Kroatiassa, Kyproksessa ja Maltassa vahvistaa pienemmäksi kuin 500 euroa, mutta ei kuitenkaan pienemmäksi kuin 200 euroa.	3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettu määrä voidaan Kroatiassa, Kyproksessa ja Maltassa vahvistaa pienemmäksi kuin 500 euroa, mutta ei kuitenkaan pienemmäksi kuin 200 euroa.

Or. en

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

51 artikla


Komission teksti	Tarkistus
51 artikla	51 artikla
Rahoitusta koskevat säännökset	Rahoitusta koskevat säännökset
1. Jäsenvaltion on tässä osastossa tarkoitetun tuen rahoittamiseksi vähennettävä määrät, jotka vastaavat määriä, joihin pienviljelijä olisi oikeutettu III osaston 1 luvussa tarkoitetun perustuen osalta, III osaston 2 luvussa tarkoitetun ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisille maatalouskäytännöille myönnettävän tuen osalta ja tapauksen mukaan III osaston 3 luvussa tarkoitetun alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, myönnettävän tuen osalta, III osaston 4 luvussa tarkoitetun nuorten viljelijöiden tuen ja IV osastossa tarkoitetun tuotantosidonnaisen tuen osalta, mainittuihin tukiin käytettävissä olevista kokonaismääristä.	1. Jäsenvaltion on tässä osastossa tarkoitetun tuen rahoittamiseksi vähennettävä määrät, jotka vastaavat määriä, joihin pienviljelijä olisi oikeutettu III osaston 1 luvussa tarkoitetun perustuen osalta, III osaston 2 luvussa tarkoitetun ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisille maatalouskäytännöille myönnettävän tuen osalta ja tapauksen mukaan III osaston 3 luvussa tarkoitetun alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, myönnettävän tuen osalta, III osaston 4 luvussa tarkoitetun nuorten viljelijöiden tuen ja IV osastossa tarkoitetun tuotantosidonnaisen tuen osalta, mainittuihin tukiin käytettävissä olevista kokonaismääristä.
Kaikkien pienviljelijöiden tukijärjestelmästä johtuvien tukien summan ja ensimmäisen alakohdan mukaisesti rahoitettavan kokonaismäärän välinen erotus rahoitetaan soveltamalla kaikkiin 25 artiklan mukaisesti myönnettäviin tukiin lineaarista vähennystä.	Kaikkien pienviljelijöiden tukijärjestelmästä johtuvien tukien summan ja ensimmäisen alakohdan mukaisesti rahoitettavan kokonaismäärän välinen erotus rahoitetaan soveltamalla kaikkiin 25 artiklan mukaisesti myönnettäviin tukiin lineaarista vähennystä.
	Jäsenvaltio, joka käyttää 20 artiklan 1 kohdassa säädettyä vaihtoehtoa, voi soveltaa aluetasolla erilaisia vähennyksiä.
Seikkojen, joiden perusteella ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät vahvistetaan, on pysyttävä samoina koko sen ajan, jonka viljelijä osallistuu järjestelmään.	Seikkojen, joiden perusteella ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät vahvistetaan, on pysyttävä samoina koko sen ajan, jonka viljelijä osallistuu järjestelmään.
2. Jos tukien kokonaismäärä pienviljelijäjärjestelmässä on enemmän kun 10 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä, jäsenvaltion on sovellettava tämän osaston mukaisesti maksettaviin määriin lineaarista vähennystä kyseisen mainitun prosenttiosuuden noudattamiseksi.	2. Jos tukien kokonaismäärä pienviljelijäjärjestelmässä on enemmän kun 15 prosenttia liitteessä II esitetystä vuotuisesta kansallisesta enimmäismäärästä, jäsenvaltion on sovellettava tämän osaston mukaisesti maksettaviin määriin lineaarista vähennystä kyseisen mainitun prosenttiosuuden noudattamiseksi.

Or. en

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

53 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	d a) järjestelyt toimitettavien tietojen hallinnoimiseksi sekä säännöt, jotka koskevat tiedonantojen sisältöä, muotoa, aikataulua, toimittamistiheyttä ja määräaikoja.

Or. en

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

53 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta


Komission teksti	Tarkistus
b) järjestelyt toimitettavien tietojen hallinnoimiseksi sekä säännöt, jotka koskevat tiedonantojen sisältöä, muotoa, aikataulua, toimittamistiheyttä ja määräaikoja;	Poistetaan.

Or. en

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

54 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja erityisten ongelmien ratkaisemiseksi erittäin kiireellisissä tapauksissa. Nämä toimenpiteet voivat poiketa tämän asetuksen säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja sellaisen ajan kuin on ehdottoman välttämätöntä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	1. Siirretään komissiolle valta antaa 55 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja erityisten ongelmien ratkaisemiseksi erittäin kiireellisissä tapauksissa. Nämä delegoidut säädökset voivat poiketa tämän asetuksen säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja sellaisen ajan kuin on ehdottoman välttämätöntä.

Or. en

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

54 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio hyväksyy 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä.	2. Jos 1 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyen on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, 55 a artiklan mukaista menettelyä sovelletaan tämän artiklan mukaisesti hyväksyttyihin delegoituihin säädöksiin.

Or. en

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään tässä asetuksessa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulosta.	2. Siirretään tässä asetuksessa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulosta. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Or. en

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

55 a artikla (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	55 a artikla
	Kiireellinen menettely
	1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.
	2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 55 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

Or. en

Tarkistus 97

Ehdotus asetukseksi

58 a artikla (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	58 a artikla
	Kertomus
	Komissio antaa viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2017 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, johon liitetään tarvittaessa asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset.

Or. en

Tarkistus 98

Ehdotus asetukseksi

Liite II

Komission teksti

					(tuhatta euroa)
Kalenterivuosi	2014	2015	2016	2017	2018	2019 ja sitä seuraava vuosi
Belgia	553 521	544 065	534 632	525 205	525 205	525 205
Bulgaria	655 661	737 164	810 525	812 106	812 106	812 106
Tšekki	892 698	891 875	891 059	890 229	890 229	890 229
Tanska	942 931	931 719	920 534	909 353	909 353	909 353
Saksa	5 275 876	5 236 176	5 196 585	5 156 970	5 156 970	5 156 970
Viro	108 781	117 453	126 110	134 749	134 749	134 749
Irlanti	1 240 652	1 239 027	1 237 413	1 235 779	1 235 779	1 235 779
Kreikka	2 099 920	2 071 481	2 043 111	2 014 751	2 014 751	2 014 751
Espanja	4 934 910	4 950 726	4 966 546	4 988 380	4 988 380	4 988 380
Ranska	7 732 611	7 694 854	7 657 219	7 619 511	7 619 511	7 619 511
Kroatia	111 900	130 550	149 200	186 500	223 800	261 100
Italia	4 023 865	3 963 007	3 902 289	3 841 609	3 841 609	3 841 609
Kypros	52 273	51 611	50 950	50 290	50 290	50 290
Latvia	163 261	181 594	199 895	218 159	218 159	218 159
Liettua	396 499	417 127	437 720	458 267	458 267	458 267
Luxemburg	34 313	34 250	34 187	34 123	34 123	34 123
Unkari	1 298 104	1 296 907	1 295 721	1 294 513	1 294 513	1 294 513
Malta	5 316	5 183	5 050	4 917	4 917	4 917
Alankomaat	806 975	792 131	777 320	762 521	762 521	762 521
Itävalta	707 503	706 850	706 204	705 546	705 546	705 546
Puola	3 038 969	3 066 519	3 094 039	3 121 451	3 121 451	3 121 451
Portugali	573 046	585 655	598 245	610 800	610 800	610 800
Romania	1 472 005	1 692 450	1 895 075	1 939 357	1 939 357	1 939 357
Slovenia	141 585	140 420	139 258	138 096	138 096	138 096
Slovakia	386 744	391 862	396 973	402 067	402 067	402 067
Suomi	533 932	534 315	534 700	535 075	535 075	535 075
Ruotsi	710 853	711 798	712 747	713 681	713 681	713 681
Yhdistynyt kuningaskunta	3 624 384	3 637 210	3 650 038	3 662 774	3 662 774	3 662 774

Tarkistus

	2014	2015	2016	2017	2018	2019 ja sitä seuraava vuosi
Belgia	554.701	548.646	542.261	535.640	535.640	535.640
Bulgaria	657.571	735.055	805.495	814.887	814.887	814.887
Tšekki	891.307	892.742	893.686	894.054	894.054	894.054
Tanska	940.086	929.824	919.002	907.781	907.781	907.781
Saksa	5.237.224	5.180.053	5.119.764	5.057.253	5.057.253	5.057.253
Viro	113.168	125.179	137.189	149.199	149.199	149.199
Irlanti	1.236.214	1.235.165	1.233.425	1.230.939	1.230.939	1.230.939
Kreikka	2.098.834	2.075.923	2.051.762	2.026.710	2.026.710	2.026.710
Espanja	4.939.152	4.957.834	4.973.833	4.986.451	4.986.451	4.986.451
Ranska	7.655.794	7.572.222	7.484.090	7.392.712	7.392.712	7.392.712
Kroatia	111 900	130 550	149 200	186 500	223 800	261 100
Italia	4.024.567	3.980.634	3.934.305	3.886.268	3.886.268	3.886.268
Kypros	52.155	51.585	50.985	50.362	50.362	50.362
Latvia	176.500	206.565	236.630	266.695	266.695	266.695
Liettua	402.952	426.070	449.189	472.307	472.307	472.307
Luxemburg	33.943	33.652	33.341	33.015	33.015	33.015
Unkari	1.295.776	1.297.535	1.298.579	1.298.791	1.298.791	1.298.791
Malta	5.365	5.306	5.244	5.180	5.180	5.180
Alankomaat	809.722	800.883	791.561	781.897	781.897	781.897
Itävalta	706.071	706.852	707.242	707.183	707.183	707.183
Puola	3.079.652	3.115.887	3.152.121	3.188.356	3.188.356	3.188.356
Portugali	582.466	598.550	614.635	630.719	630.719	630.719
Romania	1.485.801	1.707.131	1.928.460	2.002.237	2.002.237	2.002.237
Slovenia	140.646	139.110	137.491	135.812	135.812	135.812
Slovakia	391.608	397.576	403.543	409.511	409.511	409.511
Suomi	533.451	535.518	537.295	538.706	538.706	538.706
Ruotsi	709.922	712.820	715.333	717.357	717.357	717.357
Yhdistynyt kuningaskunta	3.652.541	3.655.113	3.657.684	3.660.255	3.660.255	3.660.255

Or. en

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö