Menettely : 2011/0282(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0081/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0081/2013

Keskustelut :

PV 12/03/2013 - 14
CRE 12/03/2013 - 14
PV 13/03/2013 - 6
CRE 13/03/2013 - 6

Äänestykset :

PV 13/03/2013 - 8.9
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0086

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI TOIMIELINTEN VÄLISTEN NEUVOTTELUJEN ALOITTAMISESTA JA VALTUUTUKSESTA NEUVOTTELUIHIN
PDF 419kWORD 1040k
4.2.2013
PE503.602v01-00
 
B7-0081/2013

työjärjestyksen 70 artiklan 2 kohdan ja 70 a artiklan mukaisesti


ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen (COM(2011)0627 final/3 – C7‑0340/2011 – COM(2012)0553 – C7‑0313/2012 – 2011/0282(COD) – 2013/2530(RSP))


Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (*)
(*) Neuvotteluryhmä: puheenjohtaja, esittelijä ja varjoesittelijät

Ehdotus Euroopan parlamentin päätökseksi toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ja valtuutuksesta neuvotteluihin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen (COM(2011)0627 final/3 – C7‑0340/2011, COM(2012)0553 – C7‑0313/2012 – 2011/0282(COD)2013/2530(RSP))    
B7‑0081/2013

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ehdotuksen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 70 artiklan 2 kohdan ja 70 a artiklan,

–   huomauttaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt rahoituspuitteet ovat lainsäädäntövallan käyttäjän kannalta vain ohjeelliset eikä niitä voida vahvistaa, ennen kuin vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetusehdotuksesta on päästy sopimukseen;

päättää aloittaa toimielinten väliset neuvottelut seuraavan valtuutuksen perusteella:

VALTUUTUS

 

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 viite

 

Komission teksti

Tarkistus

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 43 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan,

Or. en

Perustelu

Tarkistuksella selkiytetään sanamuotoa. Uudistuspaketin kaikissa säädöksissä olisi käytettävä samaa oikeusperustaa.

 

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(8) Maaseudun kehittämisohjelmien välittömän käynnistämisen ja tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi maaseuturahaston tuen olisi perustuttava vankkaan hallintokehykseen sisältyviin ehtoihin. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi arvioitava, noudatetaanko tiettyjä ennakkoehtoja. Kunkin jäsenvaltion olisi valmisteltava joko koko alueensa käsittävä kansallinen maaseudun kehittämisohjelma tai joukko alueellisia ohjelmia. Kussakin ohjelmassa olisi täsmennettävä strategia maaseudun kehittämistä koskeviin unionin prioriteetteihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden valinta. Ohjelmatyön olisi oltava maaseudun kehittämistä koskevien unionin prioriteettien mukaista kansalliseen toimintaympäristöön mukautettuna ja täydennettävä muita unionin politiikkoja, erityisesti maatalouden markkinapolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa. Joukon alueellisia ohjelmia valinneiden jäsenvaltioiden olisi valmisteltava myös kansallinen kehys, jolle ei ole olemassa erillistä talousarviomäärärahaa, helpottaakseen alueiden välistä koordinointia, kun kyseessä ovat maanlaajuiset haasteet.

(8) Maaseudun kehittämisohjelmien välittömän käynnistämisen ja tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi maaseuturahaston tuen olisi perustuttava vankkaan hallintokehykseen sisältyviin ehtoihin. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi arvioitava, noudatetaanko tiettyjä ennakkoehtoja. Kunkin jäsenvaltion olisi valmisteltava joko koko alueensa käsittävä kansallinen maaseudun kehittämisohjelma tai joukko alueellisia ohjelmia. Kussakin ohjelmassa olisi täsmennettävä strategia maaseudun kehittämistä koskeviin unionin prioriteetteihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden valinta. Ohjelmatyön olisi oltava maaseudun kehittämistä koskevien unionin prioriteettien mukaista kansalliseen toimintaympäristöön mukautettuna ja täydennettävä muita unionin politiikkoja, erityisesti maatalouden markkinapolitiikkaa, koheesiopolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa. Joukon alueellisia ohjelmia valinneiden jäsenvaltioiden olisi valmisteltava myös kansallinen ohjelma erityisten toimenpiteiden kansallista täytäntöönpanoa varten tai kansallinen kehys helpottaakseen alueiden välistä koordinointia, kun kyseessä ovat maanlaajuiset haasteet.

Or. en

 

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12) On tarpeen vahvistaa ohjelmatyötä ja maaseudun kehittämisohjelmien tarkistamista koskevat tietyt säännöt. Olisi säädettävä kevyemmästä menettelystä, kun kyseessä ovat tarkistukset, jotka eivät vaikuta ohjelmien strategiaan tai niitä koskeviin unionin rahoitusosuuksiin.

(12) On tarpeen vahvistaa ohjelmatyötä ja maaseudun kehittämisohjelmien tarkistamista koskevat tietyt säännöt. Olisi säädettävä yksinkertaistetusta menettelystä, kun kyseessä ovat tarkistukset, jotka eivät vaikuta ohjelmien strategiaan tai niitä koskeviin unionin rahoitusosuuksiin.

Or. en

 

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(13) Jotta varmistetaan ohjelmia muutettaessa noudatettavan menettelyn oikeusvarmuus ja selkeys, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat perusteita, joiden mukaisesti ohjelmien määrällisiin tavoitteisiin ehdotettuja muutoksia on pidettävä suurina muutoksina, jolloin ohjelmaan tehtävät muutokset on hyväksyttävä tämän asetuksen 91 artiklan mukaisella täytäntöönpanosäädöksellä.

(13) Jotta varmistetaan ohjelmia muutettaessa noudatettavan menettelyn oikeusvarmuus ja selkeys, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat määrällisiin tavoitteisiin tehtäviä huomattavia tarkistuksia määriteltäessä sovellettavia perusteita.

Or. en

Perustelu

Ohjelmiin tehtävät muutokset eivät ole puhtaasti teknisiä päätöksiä.

 

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(16) Maatalouden neuvontapalveluilla autetaan viljelijöitä, metsänomistajia ja maaseutualueiden pk-yrityksiä parantamaan tilan tai liikeyrityksen kestävää hallintoa ja kokonaistehokkuutta. Sen vuoksi olisi kannustettava niin tällaisten palvelujen perustamista kuin viljelijöiden, metsänomistajien ja pk-yritysten turvautumista neuvontaan. Tarjolla olevan neuvonnan laadun ja tehokkuuden parantamiseksi olisi säädettävä neuvojien vähimmäispätevyydestä ja säännöllisestä koulutuksesta. Maatalouden neuvontapalvelujen, joista säädetään […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o HR/2012, pitäisi auttaa viljelijöitä arvioimaan maatalousyrityksensä toimintaa ja määrittelemään tarvittavat parannukset suhteessa lakisääteisiin hoitovaatimuksiin, hyvään maatalous- ja ympäristökuntoon, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o DP/2012 vahvistettuihin ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin, sekä asetuksen (EU) N:o HR/2012 liitteessä I säädettyihin vaatimuksiin tai toimiin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuteen, vesien ja maaperän suojeluun, eläin- ja kasvitaudeista ilmoittamiseen ja innovaatioihin. Neuvonnan olisi tarvittaessa katettava työturvallisuusvaatimukset. Neuvonta voi myös kattaa tilan tai yrityksen taloudelliseen tilanteeseen, maataloustuotantoon ja ympäristötehokkuuteen liittyviä seikkoja. Tilanhoito- tai lomituspalvelujen pitäisi auttaa viljelijöitä parantamaan ja helpottamaan tilan hoitoa.

(16) Maatalouden neuvontapalveluilla autetaan viljelijöitä, metsänomistajia ja maaseutualueiden pk-yrityksiä parantamaan tilan tai liikeyrityksen kestävää hallintoa ja kokonaistehokkuutta. Sen vuoksi olisi kannustettava niin tällaisten palvelujen perustamista kuin viljelijöiden, metsänomistajien ja pk-yritysten turvautumista neuvontaan. Tarjolla olevan neuvonnan laadun ja tehokkuuden parantamiseksi olisi säädettävä neuvojien vähimmäispätevyydestä ja säännöllisestä koulutuksesta. Maatalouden neuvontapalvelujen, joista säädetään […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o …/2013 [HR], pitäisi auttaa viljelijöitä arvioimaan maatalousyrityksensä toimintaa ja määrittelemään tarvittavat parannukset suhteessa niihin lakisääteisiin hoitovaatimuksiin, hyvän maatalous- ja ympäristökunnon osatekijöihin ja ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o …/2013 [DP], sekä asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] liitteessä I säädettyihin vaatimuksiin tai toimiin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, biologiseen monimuotoisuuteen, vesien suojeluun, eläintaudeista ilmoittamiseen ja innovaatioihin. Neuvonnan olisi tarvittaessa katettava työturvallisuusvaatimukset tai maatilojen turvallisuusvaatimukset. Neuvonta voi myös kattaa nuorten viljelijöiden aloitustukeen, tilojen taloudellisen toiminnan kestävään kehitykseen, paikalliseen jalostukseen ja kaupan pitämiseen, tilan tai yrityksen taloudelliseen tilanteeseen, maataloustuotantoon ja ympäristötehokkuuteen liittyviä seikkoja. Tilanhoito- tai lomituspalvelujen pitäisi auttaa viljelijöitä parantamaan ja helpottamaan tilan hoitoa.

Or. en

 

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(19) Jotta parannettaisiin maatilojen ja maaseudun yritysten taloudellista tilannetta ja ympäristötehokkuutta, tehostettaisiin maataloustuotteiden kaupan pitämisen sektorin ja jalostussektorin toimintaa, saataisiin aikaan maatalouden kehittämisen edellyttämä infrastruktuuri ja tuettaisiin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia tuottamattomia investointeja, tukea olisi myönnettävä näiden tavoitteiden saavuttamista edistäville fyysisille investoinneille. Ohjelmakaudella 2007–2013 eri toiminta-aloilla toteutettiin monenlaisia toimenpiteitä. Yksinkertaisuuden vuoksi ja jotta tuensaajat pystyisivät suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdennettyjä hankkeita, joilla on suurempi lisäarvo, yhden toimenpiteen olisi katettava kaikenlaiset fyysiset investoinnit. Tuen kohdentamisen parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi määriteltävä SWOT-analyysin (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat) tulosten perusteella raja, jota sovelletaan maatiloihin, jotka voivat saada investointitukea niiden elinkelpoisuuden tukemiseksi.

(19) Jotta parannettaisiin maatilojen ja maaseudun yritysten taloudellista tilannetta ja ympäristötehokkuutta, tehostettaisiin maataloustuotteiden kaupan pitämisen sektorin ja jalostussektorin toimintaa, saataisiin aikaan maatalouden kehittämisen edellyttämä infrastruktuuri ja tuettaisiin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia tuottamattomia investointeja, tukea olisi myönnettävä näiden tavoitteiden saavuttamista edistäville fyysisille investoinneille. Ohjelmakaudella 2007–2013 eri toiminta-aloilla toteutettiin monenlaisia toimenpiteitä. Yksinkertaisuuden vuoksi ja jotta tuensaajat pystyisivät suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdennettyjä hankkeita, joilla on suurempi lisäarvo, yhden toimenpiteen olisi katettava kaikenlaiset fyysiset investoinnit.

Or. en

 

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(21) Maaseutualueiden kehittäminen ja kilpailukyky edellyttää uuden taloudellisen toiminnan perustamista ja kehittämistä uusien tilojen, uusien liikeyritysten tai maatalouden ulkopuoliseen toimintaan tehtävien uusien investointien muodossa. Tila- ja yritystoiminnan kehittämistä koskevalla toimenpiteellä olisi helpotettava nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista ja tilojen rakenteellista mukauttamista toiminnan aloittamisen jälkeen, taloudellisen toiminnan laajentamista maatalouden ulkopuolelle sekä maatalouden ulkopuolella toimivien pk-yritysten perustamista ja kehittämistä maaseutualueilla. Olisi myös kannustettava taloudellisesti elinkelpoisiksi arvioitujen pientilojen kehittämistä. Tämän toimenpiteen mukaisesti tuetun uuden taloudellisen toiminnan elinkelpoisuuden varmistamiseksi tuen edellytykseksi olisi asetettava liiketoimintasuunnitelman esittäminen. Yrityksen perustamistuen olisi katettava vain yrityksen alkuvaiheet eikä se saisi muuttua toimintatueksi. Sen vuoksi tuki olisi myönnettävä enintään viiden vuoden ajaksi, kun jäsenvaltio haluaa maksaa tuen erinä. Lisäksi maataloussektorin rakenneuudistuksen kannustamiseksi olisi maksettava vuotuista tukea viljelijöille, jotka osallistuvat asetuksen (EU) N:o DP/2012 V osastossa säädettyyn pienviljelijäjärjestelmään ja jotka sitoutuvat siirtämään koko tilansa ja vastaavat tukioikeudet toiselle viljelijälle, joka ei osallistu mainittuun järjestelmään.

(21) Maaseutualueiden kehittäminen ja kilpailukyky edellyttää uuden taloudellisen toiminnan perustamista ja kehittämistä uusien tilojen, uusien tuotantosuuntien, uusien maa- ja metsätalousalan yritysten, uusien liikeyritysten tai maatalouden ulkopuoliseen toimintaan tehtävien uusien investointien ja sosiaaliseen maatalouteen ja matkailutoimintaan tehtävien uusien investointien muodossa. Tila- ja yritystoiminnan kehittämistä koskevalla toimenpiteellä olisi helpotettava nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista ja tilojen rakenteellista mukauttamista toiminnan aloittamisen jälkeen sekä edistettävä naisten yrittäjyyttä, mukaan lukien taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle sekä maatalouden ulkopuolella toimivien pk-yritysten perustaminen ja kehittäminen maaseutualueilla. Olisi myös kannustettava taloudellisesti elinkelpoisiksi arvioitujen maa- ja metsätalouden alalla toimivien pienyritysten kehittämistä. Tämän toimenpiteen mukaisesti tuetun uuden taloudellisen toiminnan elinkelpoisuuden varmistamiseksi tuen edellytykseksi olisi asetettava liiketoimintasuunnitelman esittäminen. Yrityksen perustamistuen olisi katettava vain yrityksen alkuvaiheet eikä se saisi muuttua toimintatueksi. Sen vuoksi tuki olisi myönnettävä enintään viiden vuoden ajaksi, kun jäsenvaltio haluaa maksaa tuen erinä. Lisäksi maataloussektorin rakenneuudistuksen kannustamiseksi olisi maksettava tukea viljelijöille, jotka sitoutuvat siirtämään koko tilansa ja vastaavat tukioikeudet toiselle viljelijälle. Toimenpiteen houkuttelevuuden lisäämiseksi tällaisen tuen olisi oltava kertaluonteinen.

Or. en

 

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Pk-yritykset muodostavat maaseudun elinkeinoelämän selkärangan EU:ssa. Tilatoiminnan ja maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan kehittämisellä olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä ja perustamaan laadukkaita työpaikkoja maaseutualueille, säilyttämään jo olemassa olevia työpaikkoja, vähentämään työllisyyden kausivaihteluita, kehittämään muita sektoreita maatalouden sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostuksen ulkopuolella ja parantamaan samalla liiketoiminnan yhdentymistä ja paikallisia sektorien välisiä yhteyksiä. Olisi kannustettava hankkeita, joissa yhdistetään samanaikaisesti maatalous, maaseutumatkailu kannustamalla kestävää ja vastuullista matkailua maaseutualueilla sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, ja uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja.

(22) Pk-yritykset muodostavat maaseudun kestävän elinkeinoelämän selkärangan EU:ssa. Tilatoiminnan ja maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan kehittämisellä olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä ja perustamaan laadukkaita työpaikkoja maaseutualueille ja erityisesti nuorille sekä säilyttämään jo olemassa olevia työpaikkoja, vähentämään työllisyyden kausivaihteluita, kehittämään muita sektoreita maatalouden sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostuksen ulkopuolella ja parantamaan samalla liiketoiminnan yhdentymistä ja paikallisia sektorien välisiä yhteyksiä kestävän aluekehityksen mukaisesti. Olisi kannustettava hankkeita, joissa yhdistetään samanaikaisesti maatalous, maaseutumatkailu kannustamalla kestävää ja vastuullista matkailua maaseutualueilla sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, ja uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja. Maaseutualueiden kestävää kehitystä olisi vahvistettava edistämällä kaupunkien ja maaseudun välisiä yhteyksiä ja alueiden välistä yhteistyötä.

Or. en

 

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(27) Tuottajaryhmät auttavat viljelijöitä kohtaamaan yhdessä kiristyneen kilpailun ja tuotantoketjun loppupään markkinoiden keskittymisen aiheuttamat haasteet, kun kyseessä on heidän tuotantonsa kaupan pitäminen, myös paikallisilla markkinoilla. Sen vuoksi olisi kannustettava tuottajaryhmien perustamista. Rajallisten rahavarojen käytön optimoimiseksi tukea olisi myönnettävä vain tuottajaryhmille, jotka vastaavat pk-yritysten määritelmää. Sen varmistamiseksi, että tuottajaryhmästä tulee elinkelpoinen yksikkö, jäsenvaltio voi hyväksyä vain tuottajaryhmät, jotka ovat toimittaneet liiketoimintasuunnitelman. Jotta vältettäisiin toimintatuen myöntäminen ja säilytettäisiin tuen kannustava vaikutus, tuen enimmäiskesto oli rajoitettava viiteen vuoteen.

(27) Tuottajaryhmät ja -organisaatiot auttavat viljelijöitä kohtaamaan yhdessä kiristyneen kilpailun ja tuotantoketjun loppupään markkinoiden keskittymisen aiheuttamat haasteet, kun kyseessä on heidän tuotantonsa kaupan pitäminen, myös paikallisilla markkinoilla. Sen vuoksi olisi kannustettava tuottajaryhmien perustamista ja kehittämistä. Rajallisten rahavarojen käytön optimoimiseksi tukea olisi myönnettävä vain tuottajaryhmille, jotka vastaavat pk-yritysten määritelmää. Sen varmistamiseksi, että tuottajaryhmästä tulee elinkelpoinen yksikkö, jäsenvaltio voi hyväksyä vain tuottajaryhmät, jotka ovat toimittaneet liiketoimintasuunnitelman. Jotta vältettäisiin toimintatuen myöntäminen ja säilytettäisiin tuen kannustava vaikutus, tuen enimmäiskesto oli rajoitettava viiteen vuoteen.

Or. en

 

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(28) Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuilla olisi jatkossakin oltava merkittävä asema maaseutualueiden kestävän kehityksen tukemisessa ja ympäristöpalvelujen lisääntyneeseen kysyntään vastaamisessa. Niillä olisi tämän lisäksi kannustettava viljelijöitä ja muita maankäyttäjiä palvelemaan koko yhteiskuntaa ja siksi ottamaan käyttöön tai soveltamaan edelleen maatalouskäytäntöjä, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista ja joissa otetaan huomioon ympäristön, maiseman ja sen ominaispiirteiden, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen. Tässä yhteydessä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maatalouden geenivarojen säilyttämiseen ja luonnonarvoltaan merkittävien maatalousjärjestelmien lisätarpeisiin. Tukien olisi katettava tehdyistä sitoumuksista aiheutuneet lisäkustannukset ja tulonmenetykset, ja ne saisivat kattaa saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti vain sitoumukset, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset. Monissa tilanteissa viljelijäryhmän yhdessä tekemistä sitoumuksista saatava synergia moninkertaistaa ympäristö- ja ilmastohyödyn. Yhteisistä toimista aiheutuu kuitenkin ylimääräisiä transaktiokustannuksia, jotka olisi korvattava asianmukaisesti. Sen varmistamiseksi, että viljelijät ja muut maankäyttäjät pystyvät toteuttamaan tekemänsä sitoumukset moitteettomasti, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tarjoamaan niille tarvittava pätevyys ja tietämys. Jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tuki samalla tasolla kuin ohjelmakaudella 2007–2013 ja käytettävä vähintään 25 prosenttia kutakin maaseudun kehittämisohjelmaa koskevasta maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä maankäyttöön maatalouden ympäristö- ja ilmastotukien, luonnonmukaisen maatalouden ja alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita, maksettavien tukien yhteydessä.

(28) Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuilla olisi jatkossakin oltava merkittävä asema maaseutualueiden kestävän kehityksen tukemisessa ja ympäristöpalvelujen lisääntyneeseen kysyntään vastaamisessa. Niillä olisi ensisijaisesti kannustettava viljelijöitä palvelemaan koko yhteiskuntaa ja siksi ottamaan käyttöön tai soveltamaan edelleen maatalouskäytäntöjä, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista ja joissa otetaan huomioon ympäristön, maiseman ja sen ominaispiirteiden, luonnonvarojen, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen. Tässä yhteydessä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maatalouden geenivarojen säilyttämiseen ja luonnonarvoltaan merkittävien maatalousjärjestelmien lisätarpeisiin. Tukien olisi katettava tehdyistä sitoumuksista aiheutuneet lisäkustannukset ja tulonmenetykset. Hyväksyttyjen maatalousalan ympäristötoimenpiteiden tehokkuus olisi kyettävä ottamaan suorien tukien yhteydessä huomioon ympäristöystävällisemmäksi muuttamista koskevissa sitoumuksissa. Monissa tilanteissa viljelijäryhmän yhdessä tekemistä sitoumuksista saatava synergia moninkertaistaa ympäristö- ja ilmastohyödyn. Yhteisistä toimista aiheutuu kuitenkin ylimääräisiä transaktiokustannuksia, jotka olisi korvattava asianmukaisesti. Sen varmistamiseksi, että viljelijät pystyvät toteuttamaan tekemänsä sitoumukset moitteettomasti, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tarjoamaan niille tarvittava pätevyys ja tietämys. Jäsenvaltioiden olisi säilytettävä tuki samalla tasolla kuin ohjelmakaudella 2007–2013. Lisäksi niitä olisi vaadittava käyttämään vähintään 25 prosenttia kutakin maaseudun kehittämisohjelmaa koskevasta maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä maankäyttöön maatalouden ympäristö- ja ilmastotukien ja luonnonmukaisen maatalouden tukien yhteydessä. Tämän toimenpiteen mukaista tukea olisi myönnettävä ensisijaisesti tilanhoitajille.

Or. en

 

 

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(30) Luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseen tai sen ylläpitämiseen myönnettävällä tuella olisi kannustettava viljelijöitä osallistumaan tällaisiin järjestelmiin, mikä puolestaan vastaa ympäristöystävällisten maatalouskäytäntöjen käyttöä ja tiukkoja eläinten hyvinvoinnin vaatimuksia koskevaan lisääntyneeseen kysyntään. Tästä toimenpiteestä on hyötyä luonnon monimuotoisuudelle ja siihen liittyvän synergian lisäämiseksi suurilla vierekkäisillä alueilla olisi kannustettava viljelijöiden yhteisiä sopimuksia tai yhteistyötä. Jotta vältettäisiin viljelijöiden laajamittainen palaaminen takaisin perinteisiin viljelymuotoihin, olisi tuettava niin siirtymistä kuin ylläpitämistä kannustavia toimenpiteitä. Tuella olisi katettava sitoumuksesta aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset, ja sen olisi koskettava ainoastaan sitoumuksia, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset.

(30) Luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseen tai sen ylläpitämiseen myönnettävällä tuella olisi kannustettava viljelijöitä osallistumaan tällaisiin järjestelmiin, mikä puolestaan vastaa ympäristöystävällisten maatalouskäytäntöjen käyttöä ja tiukkoja eläinten hyvinvoinnin vaatimuksia koskevaan lisääntyneeseen kysyntään. Tästä toimenpiteestä on hyötyä luonnon monimuotoisuudelle ja siihen liittyvän synergian lisäämiseksi suurilla vierekkäisillä alueilla olisi kannustettava viljelijöiden tai muiden maankäyttäjien yhteisiä sopimuksia tai yhteistyötä. Jotta vältettäisiin viljelijöiden laajamittainen palaaminen takaisin perinteisiin viljelymuotoihin, olisi tuettava niin siirtymistä kuin ylläpitämistä kannustavia toimenpiteitä. Tuella olisi katettava sitoumuksesta aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset, ja sen olisi koskettava ainoastaan sitoumuksia, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset.

Or. en

Perustelu

Ks. vastaava tarkistus 30 artiklaan.

 

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(33) Unionin varojen tehokkaan käytön ja viljelijöiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi koko unionissa, vuoristoalueet tai muut alueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita, olisi määriteltävä puolueettomia perusteita noudattaen. Kun kyseessä ovat alueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, olisi sovellettava biofyysisiä perusteita, joiden tueksi esitetään vankka tieteellinen näyttö. Olisi säädettävä siirtymäjärjestelyistä, jotta helpotetaan maksujen lakkauttamista alueilla, joita ei pidetä enää mainittujen perusteiden soveltamisen seurauksena alueina, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita.

(33) Unionin varojen tehokkaan käytön ja viljelijöiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi koko unionissa, vuoristoalueet tai muut alueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita, olisi määriteltävä puolueettomia perusteita noudattaen. Kun kyseessä ovat alueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, olisi sovellettava biofyysisiä perusteita, joiden tueksi esitetään vankka tieteellinen näyttö. Komission olisi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 annettava lainsäädäntöehdotus pakollisista biofyysisistä perusteista ja tulevassa aluemäärittelyssä sovellettavista vastaavista kynnysarvoista sekä asianmukaiset säännöt hienosäädöstä ja siirtymäjärjestelyistä.

Or. en

 

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 37 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(37) Viljelijöihin kohdistuu nykyään aiempaa enemmän taloudellisia ja ympäristöriskejä ilmastonmuutoksen ja hintojen lisääntyneen epävakauden vuoksi. Sen vuoksi tehokas riskienhallinta on viljelijöille yhä tärkeämpää. Tästä syystä olisi otettava käyttöön riskienhallintaa koskeva toimenpide, jolla viljelijöitä autetaan selviämään heille yleisimmistä riskeistä. Tämän toimenpiteen mukaisella tuella katettaisiin viljelijöiden sato-, eläin- ja kasvivakuutusmaksut, sijoitusrahastojen perustaminen ja näistä rahastoista viljelijöille maksettava korvaus tappioista, jotka aiheutuvat eläin- tai kasvitaudeista taikka ympäristövahingosta. Toimenpiteeseen sisältyisi myös tulojen vakauttamisväline, joka muodostuu sijoitusrahastosta, josta tuetaan viljelijöitä, joiden tulot laskevat paljon. Sen varmistamiseksi, että viljelijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti koko unionissa, ettei kilpailu vääristy ja että unionin kansainvälisiä velvollisuuksia noudatetaan, olisi säädettävä erityisistä edellytyksistä näiden toimenpiteiden mukaisen tuen myöntämiseksi. Maaseuturahaston talousarviomäärärahojen tehokkaan ja vaikuttavan käytön varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sijoitusrahastoille myönnettävien kaupallisten lainojen vähimmäis- ja enimmäiskeston määrittelemistä.

(37) Viljelijöihin kohdistuu nykyään aiempaa enemmän taloudellisia ja ympäristöriskejä ilmastonmuutoksen ja hintojen lisääntyneen epävakauden vuoksi. Sen vuoksi tehokas riskienhallinta on viljelijöille yhä tärkeämpää. Tästä syystä olisi otettava käyttöön riskienhallintaa koskeva toimenpide, jolla viljelijöitä autetaan selviämään heille yleisimmistä riskeistä. Tämän toimenpiteen mukaisella tuella katettaisiin viljelijöiden tai viljelijäryhmien sato-, eläin- ja kasvivakuutusmaksut, sijoitusrahastojen perustaminen ja näistä rahastoista viljelijöille maksettava korvaus tappioista, jotka aiheutuvat eläin- tai kasvitaudeista, haitallisista organismeista, ympäristövahingosta tai epäsuotuisista sääoloista. Toimenpiteeseen sisältyisi myös tulojen vakauttamisväline, joka muodostuu sijoitusrahastosta tai vakuutussopimuksesta, josta tuetaan viljelijöitä, joiden tulot laskevat paljon. Sen varmistamiseksi, että viljelijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti koko unionissa, ettei kilpailu vääristy ja että unionin kansainvälisiä velvollisuuksia noudatetaan, olisi säädettävä erityisistä edellytyksistä näiden toimenpiteiden mukaisen tuen myöntämiseksi. Maaseuturahaston talousarviomäärärahojen tehokkaan ja vaikuttavan käytön varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sijoitusrahastoille myönnettävien kaupallisten lainojen vähimmäis- ja enimmäiskeston määrittelemistä.

Or. en

 

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(38) Paikalliseen kehittämiseen sovellettava Leader-lähestymistapa on osoittautunut vuosien mittaan hyödylliseksi maaseutualueita kehitettäessä, sillä sen alhaalta ylös etenevässä lähestymistavassa otetaan kaikilta osin huomioon maaseudun omien kehitysmahdollisuuksien monialaiset tarpeet. Leader-lähestymistapaa olisi sen vuoksi jatkettava tulevaisuudessa, ja se olisi edelleen sisällytettävä pakollisena kaikkiin maaseudun kehittämisohjelmiin.

(38) Paikalliseen kehittämiseen sovellettava Leader-lähestymistapa on osoittautunut vuosien mittaan hyödylliseksi maaseutualueita kehitettäessä, sillä sen alhaalta ylös etenevässä lähestymistavassa otetaan kaikilta osin huomioon maaseudun omien kehitysmahdollisuuksien monialaiset tarpeet. Leader-lähestymistapaa olisi sen vuoksi jatkettava tulevaisuudessa, ja se olisi edelleen sisällytettävä pakollisena kaikkiin maaseudun kehittämisohjelmiin. Lisäksi olisi pyrittävä saamaan synergiaetuja kannustamalla yhteistyöhön kehitysmaiden paikallisten kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa; tässä olisi kunnioitettava täysimääräisesti alkuperäiskansojen oikeuksista annettuun YK:n julkilausumaan ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen sisältyvää perinteisen tietämyksen käsitettä ja pyrittävä edistämään kestäviä maatalouskäytäntöjä, joissa otetaan huomioon ympäristön, maaperän ja geneettisen monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen.

Or. en

Perustelu

Perinteinen ja paikallinen tietämys sekä yhteisökeskeinen innovointi ovat laajoja kerääntyneen käytännön tiedon lähteitä ja niissä on tiedon tuottamista koskevia valmiuksia, joita tarvitaan kestävyys- ja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Uusien synergiaetujen etsimisessä yhteistyössä paikallisten kehitystoimijoiden kanssa on noudatettava biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja alkuperäiskansojen oikeuksista annettuun YK:n julkilausumaan sisältyviä periaatteita, jotka koskevat alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen perinteisen tietämyksen ja käytäntöjen suojelua.

 

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(40) Maaseuturahastosta Leaderin paikalliseen kehittämiseen myönnettävän tuen olisi katettava kaikki näkökohdat, jotka liittyvät paikallisen kehittämisstrategian valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä paikallisten toimintaryhmien toimintaan, ja sellaisten alueiden ja ryhmien välinen yhteistyö, jotka toteuttavat alhaalta ylöspäin etenevää lähestymistapaa ja paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita. Jotta maaseutualueiden kumppanit, jotka eivät vielä sovella Leader-lähestymistapaa, voisivat testata ja valmistella paikallisen kehittämisstrategian suunnittelua ja toimintaa, olisi rahoitusta myönnettävä myös Leaderin aloituspakettiin. Maaseuturahaston talousarviomäärärahojen tehokkaan ja vaikuttavan käytön varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat paikallisten toimintaryhmien tukikelpoisten toimintakustannusten yksityiskohtaista määrittelemistä.

(40) Maaseuturahastosta Leaderin paikalliseen kehittämiseen myönnettävän tuen olisi katettava kaikki näkökohdat, jotka liittyvät paikallisen kehittämisstrategian valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä paikallisten toimintaryhmien toimintaan, jossa päätöksenteosta vastaavat itse yhteisöt yhteistyössä muiden relevanttien toimijoiden kanssa, ja sellaisten alueiden ja ryhmien välinen yhteistyö, jotka toteuttavat alhaalta ylöspäin etenevää lähestymistapaa ja paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita. Jotta maaseutualueiden kumppanit, jotka eivät vielä sovella Leader-lähestymistapaa, voisivat testata ja valmistella paikallisen kehittämisstrategian suunnittelua ja toimintaa, olisi rahoitusta myönnettävä myös Leaderin aloituspakettiin. Maaseuturahaston talousarviomäärärahojen tehokkaan ja vaikuttavan käytön ja Leader-lähestymistavan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat paikallisten toimintaryhmien tukikelpoisten toimintakustannusten yksityiskohtaista määrittelemistä, jotta saadaan säännöt sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat täysimääräisesti yhteisöjen omiin hankkeisiin perustuvaa lähestymistapaa.

Or. en

 

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 50 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(50) Maaseuturahaston toiminnan yhteydessä olisi korostettava, että unionin näkemyksen mukaan paikallinen kehittäminen ja valtioiden välinen ulottuvuus voivat vahvistaa toisiaan, varsinkin kun mukana on innovatiivista ajattelua. Tähän olisi pyrittävä palkitsemalla rajoitettu määrä hankkeita, joissa nämä erityispiirteet on otettu huomioon. Palkintojen olisi täydennettävä maatalouspolitiikan muita käytettävissä olevia rahoituslähteitä antamalla tunnustusta soveltuvalle ensiluokkaiselle hankkeelle riippumatta siitä, onko hanketta rahoitettu myös osana maaseudun kehittämisohjelmaa.

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 51 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(51) Maaseudun kehittämisohjelmiin olisi sisällyttävä innovatiivisia toimia, jotka edistävät resurssitehokasta, tuottavaa ja vähäpäästöistä maataloussektoria ja joita tuetaan maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisesti. Eurooppalaisella innovaatiokumppanuudella olisi pyrittävä nopeuttamaan ja laajentamaan innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä käytäntöön. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden olisi tuotava lisäarvoa lisäämällä innovointiin liittyvien välineiden käyttöä ja tehokkuutta ja parantamalla niiden välistä synergiaa. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden olisi korjattava puutteita yhdistämällä tutkimus ja maatalouskäytäntö paremmin yhteen.

(51) Maaseudun kehittämisohjelmiin olisi sisällyttävä innovatiivisia toimia, jotka edistävät resurssitehokasta, tuottavaa ja vähäpäästöistä maataloussektoria ja joita tuetaan maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisesti. Eurooppalaisella innovaatiokumppanuudella olisi pyrittävä nopeuttamaan ja laajentamaan innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä käytäntöön. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden olisi tuotava lisäarvoa lisäämällä innovointiin liittyvien välineiden käyttöä ja tehokkuutta ja parantamalla niiden välistä synergiaa. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden olisi korjattava puutteita yhdistämällä tutkimus ja maatalouskäytäntö paremmin yhteen ja helpottamalla siten vuoropuhelua.

Or. en

 

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 52 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(52) Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden yhteydessä tuettavien innovatiivisten hankkeiden toteutus olisi uskottava toimijaryhmille, jotka kokoavat yhteen viljelijät, tutkijat, neuvojat ja muut toimijat, joita maataloussektorin innovointi koskee. Jotta tällaisista hankkeista saatavista tuloksista olisi hyötyä koko sektorille, niiden tulokset olisi jaettava.

(52) Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden yhteydessä tuettavien innovatiivisten hankkeiden toteutus olisi uskottava toimijaryhmille, jotka kokoavat yhteen viljelijät, tutkijat, neuvojat ja muut toimijat, joita maataloussektorin innovointi koskee. Jotta tällaisista hankkeista saatavista tuloksista olisi hyötyä koko sektorille, olisi edistettävä tulosten jakamista ja rahoitettava sitä koskevia toimenpiteitä eri lähteistä, muun muassa teknisestä avusta. Olisi kannustettava myös yhteistyöhön kehitysmaissa toimivien samoihin tavoitteisiin pyrkivien innovointiverkostojen kanssa ja erityisesti sellaisten verkostojen kanssa, jotka tukevat hajautettua, osallistumiseen perustuvaa tutkimusta ja parhaita kestäviä maatalouskäytäntöjä koskevan tiedon levittämistä, erityisesti naisille tarkoitetut ohjelmat mukaan luettuina.

Or. en

 

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(d) ’tukitoimella’ hanketta, hankeryhmää, sopimusta tai järjestelyä tai muuta tointa, joka on valittu noudattaen kyseisen maaseudun kehittämisohjelman osalta vahvistettuja perusteita ja jonka yksi tai useampi tuensaaja panee täytäntöön tavalla, joka mahdollistaa yhden tai useamman maaseudun kehittämistä koskevan unionin prioriteetin täyttämisen;

(d) ’tukitoimella’ hanketta, hankeryhmää, sopimusta tai järjestelyä tai muuta tointa, joka on valittu noudattaen kyseisen maaseudun kehittämisohjelman osalta vahvistettuja perusteita ja jonka yksi tai useampi tuensaaja panee täytäntöön tavalla, joka mahdollistaa yhden tai useamman maaseudun kehittämistä koskevan unionin prioriteetin täyttämisen, mukaan lukien mahdollisuus yhdistää yhteisen strategiakehyksen eri rahastojen tukea, myös EAKR:n ja ESR:n yhteisrahoittamien ohjelmien tukea saman toimintalinjan puitteissa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) N:o …/2013 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

Or. en

 

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – f alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(f) ’seuranta- ja arviointijärjestelmällä’ komission ja jäsenvaltioiden kehittämää yleistä lähestymistapaa, jossa määritellään rajoitettu määrä yhteisiä indikaattoreita, jotka liittyvät perustason tilanteeseen ja ohjelmien rahoituksen toteuttamiseen, tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin;

(f) ’seuranta- ja arviointijärjestelmällä’ komission ja jäsenvaltioiden kehittämää yleistä lähestymistapaa, jossa määritellään rajoitettu määrä yhteisiä indikaattoreita, jotka liittyvät perustason tilanteeseen ja ohjelmien tuotoksiin, tuloksiin ja rahoituksen toteuttamiseen; järjestelmän ei tarvitse perustua yksinomaan määrään, ja tällainen toimintatapa voidaan tarvittaessa ja asianmukaisia menetelmiä käyttäen korvata ohjelman tuotoksiin sovellettavalla, laatuun suhteutetulla toimintatavalla;

Or. en

 

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – j alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(j a) ’siirtymäalueilla’ alueita, joiden asukasta kohti laskettu bruttokansantuote (BKT) on 75–90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta;

Or. en

Perustelu

Siirtymäalueet olisi otettava huomioon maaseuturahaston osuutta koskevaan 65 artiklaan tehdyn tarkistuksen mukaisesti.

 

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – l alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(l) ’transaktiokustannuksilla’ sitoumukseen liittyviä kustannuksia, jotka eivät liity välittömästi sen toteuttamiseen;

(l) ’transaktiokustannuksilla’ sitoumukseen liittyviä kustannuksia, jotka sen toteuttaminen on välillisesti aiheuttanut; ne voidaan laskea vakiokustannusten perusteella;

Or. en

 

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – l a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(l a) ’tuotantojärjestelmällä’ maan ja tuotantopanosten järjestelmää, jota hallinnoidaan kokonaisuutena;

Or. en

 

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – o alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(o) ’epäsuotuisilla sääoloilla’ sellaisia sääoloja kuin halla, myrsky ja rakeet, jää, rankkasade tai ankara kuivuus, jotka ovat rinnastettavissa luonnonkatastrofiin;

(o) ’epäsuotuisilla sääoloilla’ sellaisia sääoloja kuin halla, myrsky, myrskytuulet, rakeet, jää, rankkasade tai ankara kuivuus, jotka ovat rinnastettavissa luonnonkatastrofiin;

Or. en

 

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – r alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(r) ’luonnonkatastrofilla’ bioottista tai abioottista luonnonilmiötä, josta aiheutuu merkittävää häiriötä maatalouden tuotantojärjestelmille ja metsätalouden rakenteille ja joka aiheuttaa lopulta huomattavaa taloudellista haittaa maa- ja metsätalouden aloilla;

(r) ’luonnonkatastrofilla’ bioottista tai abioottista luonnonilmiötä, josta aiheutuu merkittävää häiriötä maatalouden tuotantojärjestelmille ja metsätalouden rakenteille ja joka aiheuttaa lopulta huomattavaa taloudellista haittaa maa- tai metsätalouden aloilla;

Or. en

 

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – s alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(s) ’muulla katastrofilla’ ennakoimatonta bioottista tai abioottista ihmisen toiminnan aiheuttamaa ilmiötä, josta aiheutuu merkittävää häiriötä maatalouden tuotantojärjestelmille ja metsätalouden rakenteille ja joka aiheuttaa lopulta huomattavaa taloudellista haittaa maa- ja metsätalouden aloilla;

(s) ’muulla katastrofilla’ ennakoimatonta bioottista tai abioottista ihmisen toiminnan aiheuttamaa ilmiötä, josta aiheutuu merkittävää häiriötä maatalouden tuotantojärjestelmille ja metsätalouden rakenteille ja joka aiheuttaa lopulta huomattavaa taloudellista haittaa maa- tai metsätalouden aloilla;

Or. en

 

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – t alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(t) ’lyhyellä toimitusketjulla’ toimitusketjua, johon osallistuu vain joitakin talouden toimijoita, jotka ovat sitoutuneet yhteistyöhön, paikalliseen talouskehitykseen sekä tiiviisiin maantieteellisiin ja yhteiskunnallisiin suhteisiin tuottajien ja kuluttajien välillä;

(t) ’lyhyellä toimitusketjulla’ toimitusketjua, johon osallistuu suoramyynnin, paikallismarkkinoiden ja yhteisön tukemien maatalousjärjestelmien kautta vain joitakin talouden toimijoita, jotka ovat sitoutuneet yhteistyöhön, paikallista kehitysstrategiaa hyödyntävään paikalliseen talouskehitykseen sekä tiiviisiin maantieteellisiin ja yhteiskunnallisiin suhteisiin tuottajien, jalostajien ja kuluttajien välillä;

Or. en

Perustelu

Jotta tuetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa lyhyiden toimitusketjujen kehittämiseen ja vastataan suoraan maaseutuyhteisöjen tarpeisiin, lyhyiden tuotantoketjujen määritelmässä olisi mainittava erikseen markkinointikanavat kuten suoramyynti, paikallismarkkinat ja yhteisön tukemat maatalousjärjestelmät viljelijöiden ja tuottajien keinona markkinoida laadukkaita elintarvikkeita.

 

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – u alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(u) ’nuorella viljelijällä’ viljelijää, joka on alle 40-vuotias, kun hakemus jätetään, jolla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja joka ryhtyy ensimmäistä kertaa tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi;

(u) ’nuorella viljelijällä’ viljelijää, joka on enintään 40-vuotias, kun hakemus jätetään, jolla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja joka on maatalousyrittäjä;

Or. en

 

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – x a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(x a) ’viljelijällä’ asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 9 artiklassa tarkoitettua aktiiviviljelijää;

Or. en

 

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – x b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(x b) ’paikallisyhteisöjen omilla kehittämishankkeilla’ hajautettua alhaalta ylöspäin etenevää hallintoa ja kumppanuutta paikallisella ja aluetta pienempien yksiköiden tasolla, joilla kannustetaan maaseudun toimijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan monialaisia, aluekohtaisia paikallisia kehitysstrategioita ja edistetään paikallisyhteisöjen omistajuutta, valmiuksien kehittämistä ja innovointia.

Or. en

 

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] 4 artiklassa vahvistettuja määritelmiä.

Or. en

 

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä 1 kohdan u alakohdassa säädetyn nuoren viljelijän määritelmän osalta komissiolle siirretään valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellytyksiä, joiden mukaan oikeushenkilöä voidaan pitää nuorena viljelijänä, ammatillisen pätevyyden hankkimiseen sovellettavan lisäajan vahvistaminen mukaan luettuna.

2. Nuorten viljelijöiden ja pientilojen osalta komissiolle siirretään valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellytyksiä, joiden mukaan oikeushenkilöä voidaan pitää nuorena viljelijänä tai pienviljelijänä, ammatillisen pätevyyden hankkimiseen sovellettavan lisäajan vahvistaminen mukaan luettuna ja kunkin jäsenvaltion erityispiirteet huomioon ottaen.

Or. en

 

 

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

3 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Maaseuturahasto edesauttaa Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista edistämällä maaseudun kestävää kehittämistä kaikkialla unionissa tavalla, joka täydentää yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, muita välineitä, koheesiopolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa. Se edistää alueiden käytön ja ympäristön kannalta tasapainoisemman, ilmastoystävällisemmän ja ilmastonmuutoksen paremmin kestävän sekä innovatiivisemman unionin maatalousalan kehittymistä.

Maaseuturahasto edesauttaa osana Euroopan maaseudun kehittämisstrategiaa Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista edistämällä maaseudun kestävää kehittämistä kaikkialla unionissa tavalla, joka täydentää yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä ’YMP’, muita välineitä yhdessä koheesiopolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan kanssa ja näiden lisänä. Se edistää alueiden käytön ja ympäristön kannalta tasapainoisemman, ilmastoystävällisemmän ja ilmastonmuutoksen paremmin kestävän, kilpailukykyisemmän, tuottavamman sekä innovatiivisemman unionin maa- ja metsätalousalan ja elinvoimaisten maaseutualueiden kehittymistä.

Or. en

Perustelu

Asetuksen 4 ja 5 artiklassa esitetyt maaseuturahaston tavoitteet koskevat myös toimenpiteitä, jotka kohdistuvat maaseutualueisiin maatalousalan ulkopuolella, joten rahaston tehtävä olisi muotoiltava täsmällisemmin.

 

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Tavoitteet

Tavoitteet

YMP:n yleisten puitteiden mukaisesti maaseudun kehittämistuella pyritään edistämään seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

YMP:n yleisten puitteiden mukaisesti maaseudun kehittämistuella pyritään edistämään seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

(1) maatalouden kilpailukyky;

(1) maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn edistäminen;

(2) luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet;

(2) luonnonvarojen kestävän hoidon varmistaminen ja ilmastotoimet;

(3) maaseutualueiden tasapainoinen aluekehitys.

(3) sellaisen maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuyhteisöjen tasapainoisen aluekehityksen saavuttaminen, jonka avulla luodaan ja ylläpidetään työpaikkoja.

Or. en

 

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

5 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Maaseudun kehittämistä koskevat unionin prioriteetit

Maaseudun kehittämistä koskevat unionin prioriteetit

Maaseudun kehittämisen tavoitteet, jotka edistävät älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista, on pyrittävä saavuttamaan seuraavien kuuden maaseudun kehittämistä koskevan unionin prioriteetin kautta, jotka muutetaan yhteisessä strategiakehyksessä asianmukaisiksi temaattisiksi tavoitteiksi:

Maaseudun kehittämisen tavoitteet, jotka edistävät älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista, on pyrittävä saavuttamaan seuraavien kuuden maaseudun kehittämistä koskevan unionin prioriteetin kautta, jotka muutetaan yhteisessä strategiakehyksessä asianmukaisiksi temaattisiksi tavoitteiksi:

(1) tietämyksensiirron ja innovoinnin parantaminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseutualueilla erityisesti seuraavilla aloilla:

(1) tietämyksensiirron ja innovoinnin parantaminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseutualueilla erityisesti seuraavilla aloilla:

(a) innovoinnin ja tietopohjan parantaminen maaseutualueilla;

(a) innovoinnin, uudenlaisen yhteistyön ja tietopohjan kehityksen parantaminen maaseutualueilla;

(b) maa- ja metsätalouden sekä tutkimuksen ja innovoinnin välisten yhteyksien vahvistaminen;

(b) maa- ja metsätalouden sekä tutkimuksen ja innovoinnin välisten yhteyksien vahvistaminen;

(c) elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen parantaminen maa- ja metsätalouden aloilla;

(c) elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen parantaminen maa- ja metsätalouden aloilla, myös maatilojen turvallisuuden osalta;

(2) kaikentyyppisen maatalouden kilpailukyvyn ja tilojen elinkelpoisuuden parantaminen erityisesti seuraavilla aloilla:

(2) tilojen elinkelpoisuuden sekä kaikentyyppisen maa- ja metsätalouden sekä elintarvikealan kilpailukyvyn parantaminen erityisesti seuraavilla aloilla:

(a) suurista rakenteellista ongelmista kärsivien tilojen ja erityisesti tilojen, joiden osallistuminen markkinoille on vähäistä, tiettyjen alojen markkinasuuntautuneiden tilojen ja sellaisten tilojen, jotka ovat maatalouden monipuolistamisen tarpeessa, rakenneuudistuksen helpottaminen;

(a) tilojen innovatiivisiin tekniikoihin tehtäviin investointeihin kannustaminen sekä niiden levittämisen ja käyttöönoton helpottaminen;

(b) sukupolvenvaihdosten helpottaminen maatalousalalla;

(b) uusien, täysin ammattitaitoisten tulokkaiden maatalousalalle pääsyn helpottaminen, myös sukupolvenvaihdosten avulla;

 

(b a) kaikkien tilojen taloudellisen suorituskyvyn parantaminen, markkinoille osallistumisen, markkinasuuntautuneisuuden ja monipuolistamisen lisääminen;

 

(b b) tilojen rakenneuudistuksen ja modernisoinnin helpottaminen;

 

(b c) tuottavan maatalouden säilyttäminen vuoristoalueilla, heikommassa asemassa olevilla alueilla tai syrjäisimmillä alueilla;

 

(b d) maatalouselintarvikkeiden jalostusalan kilpailukyvyn parantaminen, myös tehokkuutta lisäämällä, sekä maataloustuotteiden lisäarvon parantaminen;

(3) elintarvikeketjun organisoinnin ja riskienhallinnan edistäminen maataloudessa erityisesti seuraavilla aloilla:

(3) elintarvikeketjun organisoinnin ja riskienhallinnan edistäminen maataloudessa erityisesti seuraavilla aloilla:

(a) alkutuottajien ottaminen paremmin mukaan elintarvikeketjuun laatujärjestelmien, paikallismarkkinoiden menekinedistämistoimien ja lyhyiden toimitusketjujen sekä tuottajaryhmien ja toimialakohtaisten organisaatioiden avulla;

(a) alkutuottajien ottaminen paremmin mukaan elintarvikeketjuun laatujärjestelmien, paikallismarkkinoiden menekinedistämistoimien ja lyhyiden toimitusketjujen sekä tuottajaryhmien ja toimialakohtaisten organisaatioiden avulla;

(b) maatilojen riskienhallinnan tukeminen;

(b) maatilojen riskien ehkäisemisen ja riskienhallinnan tukeminen;

(4) maa- ja metsätaloudesta riippuvaisten ekosysteemien palauttaminen, säilyttäminen ja parantaminen erityisesti seuraavilla aloilla:

(4) maa- ja metsätalouden vaikutuspiiriin kuuluvien ekosysteemien palauttaminen, säilyttäminen ja parantaminen erityisesti seuraavilla aloilla:

(a) luonnon monimuotoisuuden, Natura 2000 -alueet ja luonnonarvoltaan merkittävät maatalousmaat mukaan luettuina, ja Euroopan maisemien tilan palauttaminen ja säilyttäminen;

(a) luonnon monimuotoisuuden, Natura 2000 -alueet ja luonnonarvoltaan merkittävät maatalousmaat mukaan luettuina, ja Euroopan maisemien tilan palauttaminen ja säilyttäminen;

 

(a a) eläinten hyvinvoinnin parantaminen;

(b) vesihuollon parantaminen;

(b) vesihuollon parantaminen;

(c) maan hoidon parantaminen;

(c) maan hoidon parantaminen;

(5) luonnonvarojen käytön tehostaminen sekä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisen tukeminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa erityisesti seuraavilla aloilla:

(5) luonnonvarojen käytön tehostaminen sekä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisen tukeminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa erityisesti seuraavilla aloilla:

(a) vedenkäytön tehokkuuden parantaminen maataloudessa;

(a) vedenkäytön tehokkuuden parantaminen maataloudessa;

(b) energiankäytön tehokkuuden parantaminen maataloudessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa;

(b) energiankäytön tehokkuuden parantaminen maataloudessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa;

(c) uusiutuvien energialähteiden, sivutuotteiden, jätteiden, tähteiden ja muiden kuin elintarviketuotantoon käytettävien raaka-aineiden tarjonnan ja käytön helpottaminen biotaloudessa;

(c) uusiutuvien energialähteiden, sivutuotteiden, jätteiden, tähteiden ja muiden kuin elintarviketuotantoon käytettävien raaka-aineiden tarjonnan ja käytön helpottaminen biotaloudessa;

(d) maatalouden dityppioksidi- ja metaanipäästöjen vähentäminen;

(d) maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen sekä ilman laadun parantaminen;

(e) hiilidioksidin talteenoton parantaminen maa- ja metsätaloudessa;

(e) hiilidioksidin sitomisen ja talteenoton parantaminen maa- ja metsätaloudessa;

 

(e a) uusien tutkimukseen perustuvien tuotteiden ja soveltamismenetelmien ja ‑prosessien käytön helpottaminen maatalouselintarvikealan arvoketjussa luonnon monimuotoisuuden ja resurssitehokkuuden parantamiseksi;

(6) sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla erityisesti seuraavilla aloilla:

(6) sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla erityisesti seuraavilla aloilla:

(a) monipuolistamisen, uusien pienyritysten perustamisen ja työpaikkojen luomisen helpottaminen;

(a) monipuolistamisen, uusien pienyritysten perustamisen ja työpaikkojen luomisen helpottaminen;

(b) paikallisen kehittämisen edistäminen maaseutualueilla;

(b) paikallisen kehittämisen edistäminen maaseutualueilla;

(c) tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen maaseutualueilla.

(c) tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen maaseutualueilla.

Kaikki prioriteetit edistävät innovointia, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien monialaisten tavoitteiden toteutumista.

Kaikki prioriteetit edistävät innovointia, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien monialaisten tavoitteiden toteutumista.

Or. en

 

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Johdonmukaisuus maaseuturahaston tuen ja Euroopan maatalouden tukirahastosta rahoitettujen toimenpiteiden kanssa on varmistettava.

1. Johdonmukaisuus maaseuturahaston tuen ja Euroopan maatalouden tukirahastosta tai muista unionin rahoitusvälineistä rahoitettujen toimenpiteiden kanssa on varmistettava.

Or. en

 

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

7 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

Maaseudun kehittämisohjelmat

Maaseudun kehittämisohjelmat

1. Maaseuturahasto toimii jäsenvaltioissa maaseudun kehittämisohjelmien välityksellä. Ohjelmissa on pantava täytäntöön maaseudun kehittämistä koskevia unionin prioriteetteja vastaava strategia toimenpiteillä, jotka määritellään III osastossa, ja näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi haetaan tukea maaseuturahastosta.

1. Maaseuturahasto toimii jäsenvaltioissa maaseudun kehittämisohjelmien välityksellä. Ohjelmissa on pantava täytäntöön maaseudun kehittämistä koskevia unionin prioriteetteja vastaava strategia toimenpiteillä, jotka määritellään III osastossa, ja näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi haetaan tukea maaseuturahastosta.

2. Jäsenvaltio voi toimittaa koko alueensa käsittävän yhtenäisen ohjelman tai joukon alueellisia ohjelmia.

2. Jäsenvaltio voi toimittaa koko alueensa käsittävän yhtenäisen ohjelman tai joukon alueellisia ohjelmia tai molempia. Kansallisella tasolla toteutettuja toimenpiteitä ei saa panna täytäntöön alueellisten ohjelmien välityksellä.

3. Alueelliset ohjelmat valinneet jäsenvaltiot voivat myös toimittaa hyväksyttäväksi kansallisen kehyksen, joka sisältää alueellisten ohjelmien yhteiset osatekijät, joille ei ole olemassa erillistä talousarviomäärärahaa.

3. Alueelliset ohjelmat valinneet jäsenvaltiot voivat myös toimittaa hyväksyttäväksi kansallisen kehyksen, joka sisältää alueellisten ohjelmien yhteiset osatekijät, joille ei ole olemassa erillistä talousarviomäärärahaa.

Or. en

 

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

8 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

8 artikla

8 artikla

Temaattiset alaohjelmat

Temaattiset alaohjelmat

1. Jäsenvaltiot voivat sisällyttää maaseudun kehittämisohjelmiinsa temaattisia alaohjelmia, jotka edesauttavat maaseudun kehittämistä koskevien unionin prioriteettien täyttämistä ja joiden tavoitteena on vastata tunnistettuihin erityistarpeisiin erityisesti seuraavien osalta:

1. Jäsenvaltiot voivat maaseudun kehittämistä koskevien prioriteettien täyttämistä varten sisällyttää maaseudun kehittämisohjelmiinsa temaattisia alaohjelmia, joilla vastataan erityistarpeisiin. Temaattiset alaohjelmat voivat liittyä muun muassa seuraaviin:

(a) nuorille viljelijöille;

(a) nuoret viljelijät;

(b) 20 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut pientilat;

(b) 20 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut pientilat;

(c) 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vuoristoalueet;

(c) 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vuoristoalueet;

(d) lyhyet toimitusketjut.

(d) lyhyet toimitusketjut;

 

(d a) maaseutualueiden naiset.

Liitteessä III vahvistetaan viitteellinen luettelo kunkin temaattisen alaohjelman osalta erityisen tärkeistä toimenpiteistä ja tukitoimien tyypeistä.

Liitteessä III vahvistetaan viitteellinen luettelo kunkin temaattisen alaohjelman osalta erityisen tärkeistä toimenpiteistä ja tukitoimien tyypeistä.

2. Temaattisilla alaohjelmilla voidaan myös vastata erityistarpeisiin, jotka liittyvät tietyn maaseutualueen kehitykseen huomattavasti vaikuttavien maataloussektorien rakenneuudistukseen.

2. Temaattisilla alaohjelmilla voidaan myös vastata erityistarpeisiin, jotka liittyvät tietyn maaseutualueen kehitykseen huomattavasti vaikuttavien maataloussektorien rakenneuudistukseen tai muihin jäsenvaltion määrittelemiin erityistarpeisiin.

3. Liitteessä I vahvistettuja tukiprosentteja voidaan korottaa 10 prosenttiyksiköllä, kun kyseessä ovat pientiloja ja lyhyitä toimitusketjuja koskevien temaattisten alaohjelmien osana tuetut tukitoimet. Kun kyseessä ovat nuoret viljelijät ja vuoristoalueet, enimmäistukiprosentteja voidaan korottaa liitteen I mukaisesti. Yhdistetty tukiprosentti voi kuitenkin olla enintään 90 prosenttia.

3. Liitteessä I vahvistettuja tukiprosentteja voidaan korottaa 10 prosenttiyksiköllä, kun kyseessä ovat pientiloja ja lyhyitä toimitusketjuja koskevien temaattisten alaohjelmien osana tuetut tukitoimet. Kun kyseessä ovat esimerkiksi nuoret viljelijät ja vuoristoalueet, enimmäistukiprosentteja voidaan korottaa liitteen I mukaisesti. Yhdistetty tukiprosentti voi kuitenkin olla enintään 90 prosenttia.

Or. en

 

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – c alakohta – 2 alakohta – vii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

vii) on suunniteltu aloitteita tietoisuuden lisäämiseksi ja innovatiivisten toimien toteutuksen edistämiseksi sekä maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisten toimijaryhmien perustamiseksi;

vii) on suunniteltu aloitteita tietoisuuden lisäämiseksi ja innovatiivisten toimien toteutuksen edistämiseksi sekä maataloustuotantoa, maatalouden taloudellista elinkelpoisuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisten toimijaryhmien perustamiseksi;

Or. en

 

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

d) asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen ennakkoehtojen ja tarvittaessa toimien arviointi sekä asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 19 artiklan soveltamiseksi vahvistetut välitavoitteet;

(d) asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen ennakkoehtojen, jotka koskevat liitteessä V tarkoitettua maaseudun kehittämistä ja jotka ovat olennaisia ohjelman kannalta, ja tarvittaessa toimien arviointi;

Or. en

Perustelu

Maaseudun kehittämisohjelmia koskevien ennakkoehtojen ei pitäisi koskea alueita, jotka eivät kuulu maaseudun kehittämispolitiikan alaan, ja niitä pitäisi soveltaa vain välittömästi ohjelmaan kuuluviin toimiin liittyvien edellytysten arviointiin.

 

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – f alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(f) kun kyseessä on paikallinen kehittäminen, erityinen kuvaus koordinointimekanismeista paikallisten kehittämisstrategioiden, 36 artiklassa tarkoitetun yhteistyötä koskevan toimenpiteen, 21 artiklassa tarkoitetun maaseutualueiden peruspalveluja ja kylien kunnostusta koskevan toimenpiteen ja 20 artiklassa tarkoitetun maaseutualueiden tila- ja yritystoiminnan kehittämistä koskevan toimenpiteen mukaisen maatalouden ulkopuolista toimintaa maaseutualueilla koskevan tuen välillä;

(f) kun kyseessä on paikallinen kehittäminen, erityinen kuvaus koordinointimekanismeista paikallisten kehittämisstrategioiden, 36 artiklassa tarkoitetun yhteistyötä koskevan toimenpiteen, 21 artiklassa tarkoitetun maaseutualueiden peruspalveluja ja kylien kunnostusta koskevan toimenpiteen, kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet ja alueiden välinen yhteistyö mukaan luettuina, ja 20 artiklassa tarkoitetun maaseutualueiden tila- ja yritystoiminnan kehittämistä koskevan toimenpiteen mukaisen maatalouden ulkopuolista toimintaa maaseutualueilla koskevan tuen välillä;

Or. en

 

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – g alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(g) kuvaus innovointiin sovellettavasta lähestymistavasta ottaen huomioon tuottavuuden ja kestävän resurssienhallinnan parantamista koskeva tavoite ja siitä, miten tämä lähestymistapa edistää 61 artiklassa tarkoitetun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden saavuttamista;

(g) kuvaus innovointiin sovellettavasta lähestymistavasta ottaen huomioon tilojen tuotannon, niiden taloudellisen elinkelpoisuuden ja kestävän resurssienhallinnan parantamista koskeva tavoite ja siitä, miten tämä lähestymistapa edistää 61 artiklassa tarkoitetun maataloustuotantoa, maatalouden taloudellista elinkelpoisuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden saavuttamista;

Or. en

 

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – j alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(j) indikaattorisuunnitelma, joka sisältää kunkin ohjelmaan sisältyvän maaseudun kehittämistä koskevan unionin prioriteetin osalta indikaattorit ja valitut toimenpiteet sekä niiden suunnitellut tuotokset ja suunnitellut menot julkisiin ja yksityisin menoihin jaoteltuina;

(j) indikaattorisuunnitelma, joka sisältää kunkin ohjelmaan sisältyvän maaseudun kehittämistä koskevan unionin prioriteetin osalta indikaattorit ja valitut toimenpiteet sekä niiden suunnitellut prosessi- ja politiikkakeskeiset tuotokset ja suunnitellut menot julkisiin ja yksityisin menoihin jaoteltuina;

Or. en

Perustelu

Ohjelman tuotoksissa on keskityttävä poliittisiin tavoitteisiin, jotta voidaan varmistaa selkeä yhteys maaseudun kehittämistä koskevien poliittisten tavoitteiden ja sellaisen ohjelma-asiakirjoissa olevan näytön välillä, jonka perusteella voidaan asettaa erityistavoitteita toimenpiteiden ollessa välttämättömiä.

 

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – m alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(m) selvitys siitä, miten ohjelma täydentää muista yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan välineistä sekä EMKR:sta rahoitettuja toimenpiteitä;

(m) selvitys siitä, miten ohjelma täydentää muista yhteisen maatalouspolitiikan välineistä rahoitettuja toimenpiteitä, sekä mekanismeista, joilla varmistetaan koordinointi muista yhteisen strategiakehyksen rahastoista tukea saavien toimenpiteiden kanssa, ja asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] IV osastossa tarkoitettujen rahoitusvälineiden soveltamisesta;

Or. en

 

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(c) erillinen erityisindikaattorisuunnitelma sekä suunnitellut tuotokset ja suunnitellut menot julkisiin ja yksityisin menoihin jaoteltuina.

(c) erillinen erityisindikaattorisuunnitelma sekä suunnitellut prosessi- ja politiikkakeskeiset tuotokset ja suunnitellut menot julkisiin ja yksityisin menoihin jaoteltuina.

Or. en

Perustelu

Ohjelman tuotoksissa on keskityttävä poliittisiin tavoitteisiin, jotta voidaan varmistaa selkeä yhteys maaseudun kehittämistä koskevien poliittisten tavoitteiden ja sellaisen ohjelma-asiakirjoissa olevan näytön välillä, jonka perusteella voidaan asettaa erityistavoitteita toimenpiteiden ollessa välttämättömiä.

 

Tarkistus  46

Ehdotus asetukseksi

10 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] liitteessä V tarkoitettujen ennakkoehtojen lisäksi maaseuturahastoon sovelletaan asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] liitteessä IV vahvistettuja yleisiä ennakkoehtoja.

Maaseuturahastoon sovelletaan liitteessä IV vahvistettuja yleisiä ennakkoehtoja, jos ne ovat olennaisia ja jos niitä voidaan soveltaa erityistavoitteisiin, joihin ohjelman prioriteeteilla pyritään.

Or. en

Perustelu

Maatalouden kehittämispolitiikka ei välttämättä ole vastuullista ajatellen muiden politiikanalojen edellytysten täyttymistä. Ennakkoehtojen olisi oltava edellytys vain tämän politiikan olennaisen tärkeille prioriteeteille.

 

Tarkistus  47

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Komissio voi hyväksyä maaseudun kehittämisohjelman ennen kumppanuussopimuksen tekemistä jäsenvaltion kanssa, jos se katsoo, että kaikki maaseudun kehittämisohjelman osat ovat tämän asetuksen ja kumppanuussopimuksen niiden osien mukaisia, jotka koskevat maaseuturahastoa.

Or. en

 

Tarkistus  48

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

ii) muuttamaan yhdessä tai useammassa toimenpiteessä maaseuturahaston rahoitusosuutta;

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  49

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

iv) siirtämään varoja sellaisten toimenpiteiden välillä, joihin sovelletaan erilaisia maaseuturahaston rahoitusosuuksia.

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  50

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – a alakohta – -iv a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

iv a) siirtämään varoja ohjelmien välillä, jotta ei menetetä maaseuturahaston varoja.

Or. en

Perustelu

Jotta jäsenvaltiot eivät menettäisi EU:n varoja, niiden jakaminen uudelleen maaseudun kehittämisohjelmien välillä samassa jäsenvaltiossa on sallittua, jos toimenpidearvio osoittaa, että vaarana on ilman eri toimenpiteitä tapahtuva varojen vapauttaminen.

 

Tarkistus  51

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Komissio antaa 1 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Or. en

 

Tarkistus  52

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat seuraavien yhteydessä sovellettavia menettelyjä ja aikatauluja:

Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat seuraavien yhteydessä sovellettavia menettelyjä ja aikatauluja:

Or. en

Perustelu

Kyseessä ei ole pelkästään tekninen päätös.

 

Tarkistus  53

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 91 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  54

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Maatiloihin kohdistetuista toimenpiteistä pääsevät osallisiksi vain viljelijät, jotka ovat asetuksessa (EU) N:o …/2013 [DP] tarkoitettuja aktiiviviljelijöitä.

Or. en

 

Tarkistus  55

Ehdotus asetukseksi

15 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

15 artikla

15 artikla

Tietämyksensiirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Tietämyksensiirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa ammatillista koulutusta ja pätevyyden hankkimista koskevat toimet, esittelytoiminnan ja tiedotustoimet. Ammatillista koulutusta ja pätevyyden hankkimista koskeviin toimiin voi sisältyä koulutuskursseja, työpajoja ja valmennusta.

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa ammatillista koulutusta ja pätevyyden hankkimista koskevat toimet, esittelytoiminnan ja tiedotustoimet. Ammatillista koulutusta ja pätevyyden hankkimista koskeviin toimiin voi sisältyä koulutuskursseja, työpajoja ja valmennusta.

Tuki voi myös kattaa lyhytaikaisen tilanhoitoa koskevan vaihdon ja tilavierailut.

Tuki voi myös kattaa lyhytaikaisen tilan- ja metsänhoitoa koskevan vaihdon ja vierailut tiloille ja metsiin.

2. Tämän toimenpiteen mukaista tukea myönnetään maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealoilla toimiville henkilöille, maankäyttäjille ja muille talouden toimijoille, jotka ovat maaseutualueilla toimivia pk-yrityksiä.

2. Tämän toimenpiteen mukaista tukea myönnetään maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealoilla toimiville henkilöille, maankäyttäjille ja muille talouden toimijoille, jotka ovat maaseutualueilla toimivia pk-yrityksiä. Kun tämän toimenpiteen mukaista tukea tarjotaan pk-yrityksille, etusijalle voidaan asettaa pk-yritykset, jotka liittyvät maa- ja metsätalousalaan.

Tuensaajana on koulutustoimen tai muun tietämyksensiirto- ja tiedotustoimen tarjoaja.

Tuensaajana on koulutustoimen tai muun tietämyksensiirto- ja tiedotustoimen tarjoaja, joka voi olla julkisyhteisö.

3. Tämän toimenpiteen mukaista tukea ei myönnetä ohjaus- tai koulutuskursseihin, jotka ovat osa keskiasteen tai sitä ylemmän asteen tavanomaisia koulutusohjelmia tai ‑järjestelmiä.

3. Tämän toimenpiteen mukaista tukea ei myönnetä ohjaus- tai koulutuskursseihin, jotka ovat osa keskiasteen tai sitä ylemmän asteen tavanomaisia koulutusohjelmia tai ‑järjestelmiä.

Tietämyksensiirto- ja tiedotuspalveluja tarjoavilla yksiköillä on oltava tarkoituksenmukaiset valmiudet henkilöstön pätevyyden suhteen ja henkilöstölle on tarjottava säännöllisesti koulutusta näiden tehtävien hoitamiseen.

Tietämyksensiirto- ja tiedotuspalveluja tarjoavilla yksiköillä on oltava tarkoituksenmukaiset valmiudet henkilöstön pätevyyden suhteen ja henkilöstölle on tarjottava säännöllisesti koulutusta näiden tehtävien hoitamiseen.

4. Tämän toimenpiteen mukaisia tukikelpoisia kustannuksia ovat tietämyksensiirto- tai tiedotustoimen järjestämisestä ja toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Kun kyseessä ovat esittelyhankkeet, tuki voi myös kattaa hankkeisiin liittyvät investointikustannukset. Tukikelpoisia ovat myös osallistujien matka- ja majoituskulut ja heidän päivärahansa sekä viljelijöiden lomituskulut.

4. Tämän toimenpiteen mukaisia tukikelpoisia kustannuksia ovat tietämyksensiirto- tai tiedotustoimen järjestämisestä ja toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Kun kyseessä ovat esittelyhankkeet, tuki voi myös kattaa hankkeisiin liittyvät investointikustannukset. Tukikelpoisia ovat myös osallistujien matka- ja majoituskulut ja heidän päivärahansa sekä viljelijöiden lomituskulut.

5. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tukikelpoisten kustannusten tarkentamista, tietämyksensiirtopalveluja tarjoavien yksiköiden vähimmäispätevyyttä sekä tilanhoitoa koskevan vaihdon ja tilavierailujen kestoa ja sisältöä.

5. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tukikelpoisten kustannusten tarkentamista, tietämyksensiirtopalveluja tarjoavien yksiköiden vähimmäispätevyyttä sekä tilanhoitoa koskevan vaihdon ja tilavierailujen kestoa ja sisältöä.

Or. en

 

Tarkistus  56

Ehdotus asetukseksi

16 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

16 artikla

16 artikla

16 artiklan 8 kohta Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut

16 artiklan 8 kohta Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut

1. Tämän toimenpiteen mukaisen tuen tavoitteena on

1. Tämän toimenpiteen mukaisen tuen tavoitteena on

(a) auttaa viljelijöitä, metsänomistajia ja maaseutualueiden pk-yrityksiä hyödyntämään neuvontapalveluja tilansa, yrityksensä ja/tai investointinsa taloudellisen ja ympäristötehokkuuden parantamisessa sekä niiden ilmastoystävällisyyden ja ilmastonmuutoksen kestävyyden parantamisessa;

(a) auttaa viljelijöitä, metsänomistajia ja maaseutualueiden pk-yrityksiä hyödyntämään neuvontapalveluja tilansa, yrityksensä ja/tai investointinsa taloudellisen ja ympäristötehokkuuden parantamisessa sekä niiden ilmastoystävällisyyden ja ilmastonmuutoksen kestävyyden parantamisessa;

(b) edistää tilanhoito- ja lomituspalvelujen sekä maatalouden neuvontapalvelujen ja metsätalouden neuvontapalvelujen perustamista, mukaan luettuna asetuksen (EU) N:o HR/2012 12, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettu maatilojen neuvontajärjestelmä;

(b) edistää tilanhoito- ja lomituspalvelujen sekä maatalouden neuvontapalvelujen ja metsätalouden neuvontapalvelujen perustamista, mukaan luettuna asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] 12, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettu maatilojen neuvontajärjestelmä;

(c) edistää neuvojien koulutusta.

(c) edistää neuvojien koulutusta;

 

(c a) antaa nuorille viljelijöille aloitustukea.

2. Edellä 1 kohdan a ja c alakohdassa säädetyn tuen edunsaajana on neuvonta- tai koulutuspalvelun tarjoaja. Edellä 1 kohdan b alakohdan mukainen tuki myönnetään viranomaiselle tai elimelle, joka perustaa tilanhoito- tai lomituspalvelun taikka maa- tai metsätalouden neuvontapalvelun.

2. Edellä 1 kohdan a, c ja c a alakohdassa säädetyn tuen edunsaajana on neuvonta- tai koulutuspalvelun tarjoaja. Edellä 1 kohdan b alakohdan mukainen tuki myönnetään viranomaiselle tai elimelle, joka perustaa tilanhoito- tai lomituspalvelun taikka maa- tai metsätalouden neuvontapalvelun.

3. Neuvontapalveluja antamaan valituilla viranomaisilla tai elimillä on oltava tarkoituksenmukaiset resurssit eli säännöllisesti koulutettavaa ja pätevää henkilöstöä sekä neuvontakokemusta, ja niiden neuvontatoiminnan on oltava luotettavaa niillä aloilla, joilla ne antavat neuvontaa. Tuensaajat on valittava ehdotuspyynnöillä. Valintamenettelyn on oltava puolueeton ja avoin sekä julkisille että yksityisille elimille.

3. Neuvontapalveluja antamaan valituilla viranomaisilla tai elimillä on oltava tarkoituksenmukaiset resurssit eli säännöllisesti koulutettavaa ja pätevää henkilöstöä sekä neuvontakokemusta, ja niiden on osoitettava riippumattomuutensa ja luotettavuutensa niillä aloilla, joilla ne antavat neuvontaa. Tuensaajat on valittava ehdotuspyynnöillä. Valintamenettelyn on oltava julkisoikeudellinen ja avoin sekä julkisille että yksityisille elimille. Sen on oltava puolueeton, ja siitä on suljettava pois hakijat, joihin liittyy eturistiriitoja.

Neuvoja antaessaan neuvontapalvelujen on noudatettava asetuksen (EU) N:o HR/2012 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja salassapitovelvollisuuksia.

Neuvoja antaessaan neuvontapalvelujen on noudatettava asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja salassapitovelvollisuuksia.

 

3 a. Maatilojen neuvontajärjestelmän on täytettävä asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] 12 artiklassa vahvistetut vaatimukset. Neuvontapalveluille myönnetään lisätukea ainoastaan silloin, kun jäsenvaltio on perustanut maatilojen neuvontajärjestelmän asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] 12 artiklan mukaisesti.

4. Viljelijöille annettavan neuvonnan on liityttävä ainakin yhteen maaseudun kehittämistä koskevaan unionin prioriteettiin, ja sen on katettava vähintään yksi seuraavista:

4. Viljelijöille annettavan neuvonnan on liityttävä kahteen tai useampaan maaseudun kehittämistä koskevaan unionin prioriteettiin, ja sen on katettava vähintään kaksi seuraavista:

(a) yksi tai useampi asetuksen (EU) N:o HR/2012 VI osaston I luvussa säädetty lakisääteinen hoitovaatimus ja/tai hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus;

(a) yksi tai useampi asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] VI osaston I luvussa säädetty lakisääteinen hoitovaatimus ja/tai hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus;

(b) tarvittaessa asetuksen (EU) N:o DP/2012 III osaston 2 luvun mukaiset ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisat maatalouskäytännöt ja asetuksen (EU) N:o DP/2012 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu maatalousmaan säilyttäminen;

(b) tarvittaessa asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] III osaston 2 luvun mukaiset ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisat maatalouskäytännöt ja asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu maatalousmaan säilyttäminen;

(c) asetuksen (EU) N:o HR/2012 liitteessä I säädetyt vaatimukset tai toimet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuteen, vesien ja maaperän suojeluun, eläin- ja kasvitaudeista ilmoittamiseen ja innovaatioihin;

(c) asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] liitteessä I säädetyt vaatimukset tai toimet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuteen, vesien ja maaperän suojeluun, eläin- ja kasvitaudeista ilmoittamiseen ja innovaatioihin;

(d) jäsenvaltioiden määrittelemien pientilojen taloudellisen toiminnan kestävä kehittäminen, ainakin kun kyseessä ovat sellaiset tilat, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o DP/2012 V osastossa tarkoitettuun pienviljelijäjärjestelmään; tai

(d) jäsenvaltioiden määrittelemien pientilojen taloudellisen toiminnan kestävä kehittäminen, ainakin kun kyseessä ovat sellaiset tilat, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] V osastossa tarkoitettuun pienviljelijäjärjestelmään; tai

(e) tarvittaessa unionin lainsäädäntöön perustuvat työturvallisuusvaatimukset.

(e) tarvittaessa unionin tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat työturvallisuusvaatimukset tai maatilojen turvallisuusvaatimukset;

 

(e a) nuorten tai uusien viljelijöiden aloitustuki, tilan perustamiseen tarvittavien maan ja lainojen saantia koskeva tuki tai joku näistä;

 

(e b) maatilojen taloudellisen toiminnan kestävä kehitys kaikkien maaseudun kehittämisohjelmissa suositeltujen toimien mukaisesti, mukaan lukien maatilojen nykyaikaistaminen, kilpailukyvyn parantaminen, alakohtainen yhdentäminen ja luonnonmukaisen maatalouden kehittäminen;

 

(e c) erityiset neuvontapalvelut, joilla tuetaan paikallista jalostusta ja lähimarkkinointia, mukaan lukien koulutus ja hyväksyttyjen hygieniavaatimusten ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpano;

 

(e d) kotieläintalouden "Yksi terveys" ‑näkökulma.

Neuvonta voi myös kattaa muita maatilan taloudelliseen tilanteeseen, maataloustuotantoon ja ympäristötehokkuuteen liittyviä seikkoja.

Neuvonta voi myös kattaa muita maatilan taloudelliseen tilanteeseen, maataloustuotantoon ja ympäristötehokkuuteen liittyviä seikkoja.

5. Metsänomistajille annettavan neuvonnan on katettava vähintään direktiivien 92/43/ETY, 2009/147/EY ja 2000/60/EY mukaiset asiaa koskevat velvollisuudet. Siinä voidaan myös käsitellä metsätilan taloudelliseen tilanteeseen ja ympäristötehokkuuteen liittyviä seikkoja.

5. Metsänomistajille annettavan neuvonnan on katettava vähintään direktiivien 92/43/ETY, 2009/147/EY ja 2000/60/EY mukaiset asiaa koskevat velvollisuudet. Siinä voidaan myös käsitellä metsätilan taloudelliseen tilanteeseen ja ympäristötehokkuuteen liittyviä seikkoja.

6. Pk-yrityksille annettavassa neuvonnassa voidaan käsitellä yrityksen taloudelliseen tilanteeseen ja ympäristötehokkuuteen liittyviä seikkoja.

6. Pk-yrityksille annettavassa neuvonnassa voidaan käsitellä yrityksen taloudelliseen tilanteeseen ja ympäristötehokkuuteen liittyviä seikkoja. Etusijalle voidaan asettaa mikroyritykset ja pk-yritykset, jotka liittyvät maa- ja metsätalousalaan.

7. Perustelluissa ja asianmukaisissa tapauksissa neuvontaa voidaan antaa osittain ryhmässä ottaen samalla huomioon neuvontapalvelujen yksittäisten käyttäjien tilanteet.

7. Perustelluissa ja asianmukaisissa tapauksissa neuvontaa voidaan antaa osittain ryhmässä ottaen samalla huomioon neuvontapalvelujen yksittäisten käyttäjien tilanteet.

8. Edellä 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisen tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I. Edellä 1 kohdan b alakohdan mukaista pienenevää tukea maksetaan enintään viiden vuoden ajan palvelujen perustamisesta.

8. Edellä 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisen tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I. Edellä 1 kohdan b alakohdan mukaista pienenevää tukea maksetaan enintään viiden vuoden ajan palvelujen perustamisesta.

9. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat neuvontapalveluja antavien viranomaisten tai elinten pätevyyden vähimmäisvaatimusten täsmentämistä.

9. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat neuvontapalveluja antavien viranomaisten tai elinten pätevyyden vähimmäisvaatimusten täsmentämistä.

Or. en

 

Tarkistus  57

Ehdotus asetukseksi

17 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

17 artikla

17 artikla

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa viljelijöiden liittymisen seuraaviin:

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa viljelijöiden, tuottajaryhmien ja ‑organisaatioiden liittymisen seuraaviin:

(a) unionin lainsäädännöllä käyttöön otetut maataloustuotteiden, puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmät;

(a) unionin lainsäädännöllä käyttöön otetut maataloustuotteiden, puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmät;

(b) jäsenvaltioiden hyväksymät maataloustuotteiden, puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmät, jotka täyttävät seuraavat perusteet:

(b) jäsenvaltioiden hyväksymät maataloustuotteiden, puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmät, jotka täyttävät seuraavat perusteet:

i) tällaisissa järjestelmissä valmistettavien lopputuotteiden erityisyys johtuu selkeistä velvoitteista, joiden avulla voidaan taata

i) tällaisissa järjestelmissä valmistettavien lopputuotteiden erityisyys johtuu selkeistä velvoitteista, joiden avulla voidaan taata

– tuotteen erityiset ominaisuudet, tai

– tuotteen erityiset ominaisuudet, tai

– erityiset viljely- tai tuotantomenetelmät, tai

– erityiset viljely- tai tuotantomenetelmät, tai

– kansanterveyden, eläinten tai kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin tai ympäristönsuojelun kannalta huomattavasti laadukkaampi lopputuote kuin mitä kaupallista hyödykettä koskevissa standardeissa vaaditaan;

– kansanterveyden, eläinten tai kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin tai ympäristönsuojelun kannalta huomattavasti laadukkaampi lopputuote kuin mitä kaupallista hyödykettä koskevissa standardeissa vaaditaan; tai

 

lyhyet ja paikalliset elintarvikkeiden toimitusketjut;

ii) järjestelmä on avoin kaikille tuottajille;

ii) järjestelmä on avoin kaikille tuottajille;

iii) järjestelmä sisältää sitovat tuote-eritelmät, joiden noudattamista valvovat viranomaiset tai riippumaton tarkastuselin;

iii) järjestelmä sisältää sitovat tuote-eritelmät, joiden noudattamista valvovat viranomaiset tai riippumaton tarkastuselin;

iv) järjestelmä on läpinäkyvä ja varmistaa tuotteiden täydellisen jäljitettävyyden;

iv) järjestelmä on läpinäkyvä ja varmistaa tuotteiden täydellisen jäljitettävyyden;

tai

tai

(c) maataloustuotteiden vapaaehtoiset sertifiointiohjelmat, joiden jäsenvaltiot ovat tunnustaneet olevan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevia parhaista käytäntöjä koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisia.

(c) maataloustuotteiden ja maatilojen vapaaehtoiset sertifiointiohjelmat, joiden jäsenvaltiot ovat tunnustaneet olevan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevia parhaita käytäntöjä koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisia.

 

1 a. Tuki voi kattaa myös 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin laatujärjestelmiin kuuluvia tuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista viljelijöille tai tuottajaryhmille ja -organisaatioille aiheutuvat kustannukset.

2. Tuki on myönnettävä vuotuisena kannustinpalkkiona, jonka taso määritellään tuettuihin järjestelmiin osallistumisesta aiheutuvien kiinteiden kustannusten mukaan, ja sitä voidaan myöntää enintään viiden vuoden ajan.

2. Tuki on myönnettävä vuotuisena kannustinpalkkiona, jonka taso määritellään tuettuihin järjestelmiin osallistumisesta aiheutuvien kiinteiden kustannusten mukaan, ja sitä voidaan myöntää enintään viiden vuoden ajan.

 

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tukea voidaan myöntää myös tuensaajille, jotka osallistuivat samanlaiseen järjestelmään ohjelmakaudella 2007–2013, edellyttäen, että suljetaan pois kaksinkertaiset tuet ja noudatetaan yleistä viiden vuoden enimmäiskestoa. Tuki on maksettava vuosittain sellaisia asiakirjoja vastaan, joilla osoitetaan järjestelmään osallistuminen. Tuottajan on kuitenkin tehtävä vain yksi hakemus, joka kattaa viiden vuoden jakson.

Tätä kohtaa sovellettaessa ilmaisu ’kiinteät kustannukset’ tarkoittaa tuettuun laatuohjelmaan liittymisestä aiheutuvia kustannuksia ja tällaiseen ohjelmaan osallistumisesta maksettavaa vuosimaksua, tarvittaessa järjestelmän eritelmän noudattamiseen liittyvät valvontakustannukset mukaan luettuina.

Tätä kohtaa sovellettaessa ilmaisu ’kiinteät kustannukset’ tarkoittaa tuettuun laatuohjelmaan liittymisestä aiheutuvia kustannuksia ja tällaiseen ohjelmaan osallistumisesta maksettavaa vuosimaksua, tarvittaessa järjestelmän eritelmän noudattamiseen liittyvät valvontakustannukset mukaan luettuina.

3. Tuen enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä I.

3. Tuen enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä I. Kun tukea myönnetään tuottajaryhmille 1 a kohdan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat vahvistaa eri enimmäismäärän.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia erityisiä unionin laatujärjestelmiä.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia erityisiä unionin laatujärjestelmiä.

Or. en

 

Tarkistus  58

Ehdotus asetukseksi

18 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

18 artikla

18 artikla

Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa aineelliset ja/tai aineettomat investoinnit, jotka

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa aineelliset ja/tai aineettomat investoinnit, jotka

(a) parantavat maatilan kokonaistehokkuutta;

(a) parantavat maatilan kokonaistehokkuutta ja -kestävyyttä, sen resurssitehokkuus ja kasvihuonekaasutase mukaan luettuina;

(b) koskevat perussopimuksen liitteeseen I kuuluvien tuotteiden tai puuvillan jalostusta, kaupan pitämistä ja/tai kehittämistä. Tuotantoprosessista saatu tuotos voi olla tuote, joka ei kuulu mainittuun liitteeseen;

(b) koskevat perussopimuksen liitteeseen I kuuluvien tuotteiden tai puuvillan, mukaan lukien 17 artiklassa tarkoitettuihin laatujärjestelmiin kuuluvat tuotteet, jalostusta, kaupan pitämistä, säilyttämistä tai kehittämistä. Tuotantoprosessista saatu tuotos voi olla tuote, joka ei kuulu mainittuun liitteeseen. Tukea voidaan myöntää pienteurastamoiden perustamiseen tai kehittämiseen;

(c) koskevat maatalouden kehittämiseen ja mukauttamiseen liittyvää infrastruktuuria, maa- ja metsätalousmaalle pääsy, tilusjärjestelyt ja maanparannus sekä energia- ja vesihuolto mukaan luettuina; tai

(c) koskevat maatalouden kehittämiseen, nykyaikaistamiseen tai mukauttamiseen liittyvää infrastruktuuria, maa- ja metsätalousmaalle pääsy, tilusjärjestelyt ja maanparannus, energia- ja vesihuolto ja energian ja veden säästö sekä maankäytön ja vesihuollon kollektiivinen hallinta mukaan luettuina; tai

(d) ovat tuottamattomia investointeja, jotka liittyvät maa- ja metsätalouden ympäristösitoumusten toteuttamiseen, lajien ja luontotyyppien biologisen monimuotoisuuden suojelun tasoon tai Natura 2000 -alueen tai muun ohjelmassa määriteltävän luonnonarvoltaan merkittävän alueen yleishyödyllisen arvon parantamiseen.

(d) ovat tuottamattomia investointeja, jotka liittyvät maa- ja metsätalouden ympäristösitoumusten toteuttamiseen, lajien ja luontotyyppien biologisen monimuotoisuuden suojelun tasoon sekä synegeettisten resurssien ja geenivarojen kestävään hoitoon tai Natura 2000 -alueen tai muun ohjelmassa määriteltävän luonnonarvoltaan merkittävän alueen yleishyödyllisen arvon parantamiseen.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea myönnetään maatiloille. Jos investoinneilla tuetaan tilojen rakenneuudistusta, tukikelpoisia ovat vain tilat, jotka eivät ole tiettyä kokoa suurempia; jäsenvaltiot määrittelevät ohjelmassaan mainitun tilakoon kaikentyyppisen maatalouden kilpailukyvyn ja tilojen elinkelpoisuuden parantamiseen liittyvän maaseudun kehittämistä koskevan unionin prioriteetin yhteydessä tehdyn SWOT-analyysin perusteella.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea myönnetään maatiloille tai tuottajaryhmille ja -organisaatioille.

3. Tämän toimenpiteen mukaisen tuen enimmäistukiprosentit vahvistetaan liitteessä I. Näitä enimmäistukiprosentteja voidaan korottaa liitteen I mukaisesti, kun kyseessä ovat nuoret viljelijät, useamman kuin yhden toimenpiteen mukaista tukea saavat yhteiset investoinnit ja yhdennetyt hankkeet, investoinnit 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita, ja maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisesti tuetut toimet. Yhdistetty tukiprosentti saa kuitenkin olla enintään 90 prosenttia.

3. Tämän toimenpiteen mukaisen tuen enimmäistukiprosentit vahvistetaan liitteessä I. Näitä enimmäistukiprosentteja voidaan korottaa liitteen I mukaisesti, kun kyseessä ovat nuoret viljelijät, pienviljelijöiden osuuskuntahankkeet maatilojen kestävän tuottavuuden parantamiseksi ja monipuolistamiseksi vaihtoehtoisiin tuloläheisiin, kuten jalostukseen, maatalouden ekologisiin tuotantojärjestelmiin investoivat viljelijät tai viljelijöiden ryhmät, useamman kuin yhden toimenpiteen mukaista tukea saavat yhteiset investoinnit ja yhdennetyt hankkeet, investoinnit 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita, ja maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisesti tuetut toimet. Yhdistetty tukiprosentti saa kuitenkin olla enintään 90 prosenttia.

4. Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tuottamattomiin investointeihin.

4. Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tuottamattomiin investointeihin.

 

4a. Tukea voidaan myöntää investoinneille, joita viljelijät tekevät täyttääkseen äskettäin käyttöön otetut ja tämän asetuksen voimaantulon jälkeen hyväksytyt unionin vaatimukset ympäristönsuojelun, kansanterveyden, eläinten ja kasvien terveyden, eläinten hyvinvoinnin ja työturvallisuuden alalla.

Or. en

 

Tarkistus  59

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 1 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) investoinnit ennalta ehkäiseviin toimiin, joiden tavoitteena on lieventää mahdollisten luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien seurauksia;

(a) investoinnit ennalta ehkäiseviin toimiin, joiden tavoitteena on lieventää epäsuotuisten ympäristöolojen, mahdollisten luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien seurauksia;

Or. en

 

Tarkistus  60

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(b) investoinnit luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittaman maatalousmaan kunnostamiseksi ja sen vahingoittamien tuotantomahdollisuuksien palauttamiseksi.

(b) investoinnit epäsuotuisten ympäristöolojen, luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittaman maatalousmaan kunnostamiseksi ja sen vahingoittamien tuotantomahdollisuuksien palauttamiseksi.

Or. en

 

Tarkistus  61

Ehdotus asetukseksi

20 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

20 artikla

20 artikla

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa

(a) yrityksen perustamistuen, joka on suunnattu

(a) yrityksen perustamistuen, joka on suunnattu

i) nuorille viljelijöille;

i) nuorille viljelijöille;

ii) maatalouden ulkopuoliseen toimintaan maaseutualueilla;

ii) maatalouden ulkopuoliseen toimintaan ja maatalousalan palvelujen tarjoamiseen maaseutualueilla;

iii) pienten tilojen kehittämiseen;

iii) pienten tilojen kehittämiseen;

(b) maatalouden ulkopuoliseen toimintaan tehtävät investoinnit;

(b) maatalouden ulkopuoliseen toimintaan tehtävät investoinnit;

(c) vuotuisen tuen viljelijöille, jotka osallistuvat asetuksen (EU) N:o DP/2012 V osastossa säädettyyn pienviljelijöiden järjestelmään, jäljempänä ’pienviljelijäjärjestelmä’ ja jotka siirtävät tilansa pysyvästi toiselle viljelijälle.

(c) kertaluonteisen tuen viljelijöille, jotka osallistuvat asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] V osastossa säädettyyn pienviljelijöiden järjestelmään, jäljempänä ’pienviljelijäjärjestelmä’ ja jotka siirtävät tilansa pysyvästi toiselle viljelijälle;

 

(c a) tuen viljelijöille, jotka siirtävät tilansa pysyvästi toiselle viljelijälle tarkoituksenaan luoda elinkelpoisia taloudellisia yksiköitä.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukainen tuki myönnetään nuorille viljelijöille.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukainen tuki myönnetään nuorille viljelijöille.

Edellä 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukainen tuki myönnetään viljelijöille tai maatilakotitalouden jäsenille, jotka laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle, sekä maaseutualueilla maatalouden ulkopuolella toimiville mikro- ja pienyrityksille.

Edellä 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukainen tuki myönnetään viljelijöille tai maatilakotitalouden jäsenille, jotka laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle, sekä maaseutualueilla maatalouden ulkopuolella toimiville mikro- ja pienyrityksille, matkailualalla toimivat yritykset mukaan luettuina.

Edellä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukainen tuki myönnetään jäsenvaltioiden määrittelemille pientiloille.

Edellä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukainen tuki myönnetään jäsenvaltioiden määrittelemille pientiloille.

Edellä 1 kohdan b alakohdan mukainen tuki myönnetään maaseutualueilla maatalouden ulkopuolella toimiville mikro- ja pienyrityksille sekä viljelijöille tai maatilakotitalouden jäsenille.

Edellä 1 kohdan b alakohdan mukainen tuki myönnetään maaseutualueilla maatalouden ulkopuolella toimiville mikro- ja pienyrityksille sekä viljelijöille tai maatilakotitalouden jäsenille.

Edellä 1 kohdan c alakohdan mukainen tuki myönnetään viljelijöille, jotka ovat hakemuksen jättöhetkellä osallistuneet pienviljelijäjärjestelmään vähintään yhden vuoden ajan ja jotka sitoutuvat siirtämään koko tilansa ja vastaavat tukioikeudet toiselle viljelijälle. Tukea maksetaan siirtopäivästä 31 päivään joulukuuta 2020 asti.

Edellä 1 kohdan c alakohdan mukainen tuki myönnetään viljelijöille, jotka ovat hakemuksen jättöhetkellä osallistuneet pienviljelijäjärjestelmään vähintään yhden vuoden ajan ja jotka sitoutuvat siirtämään koko tilansa ja vastaavat tukioikeudet toiselle viljelijälle. Tuki lasketaan siirtopäivästä 31 päivään joulukuuta 2020 asti.

 

Edellä 1 kohdan c a alakohdan mukainen tuki myönnetään viljelijöille, jotka

 

(a) ovat harjoittaneet maataloutta vähintään kymmenen vuoden ajan;

 

(b) sitoutuvat pysyvästi siirtämään koko tilansa ja vastaavat tukioikeudet toiselle viljelijälle; ja

 

(c) lopettavat lopullisesti kaiken kaupallisen maataloustoiminnan.

 

Jäsenvaltioiden on vahvistettava taloudellisten yksiköiden elinkelpoisuutta koskevia lisävaatimuksia, joita voidaan soveltaa 1 kohdan c a alakohdan mukaiseen tukeen.

 

2 a. Kun tukea myönnetään 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan tai 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, etusijalle voidaan asettaa maatalouden ulkopuolinen toiminta, jolla on yhteyksiä maa- ja metsätalouteen, sekä paikallisyhteisöjen omien kumppanuuksien kehittämä toiminta.

3. Maatilakotitalouden jäsenenä voidaan pitää luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää, maataloustyöntekijöitä lukuun ottamatta, siitä riippumatta, millaisen oikeudellisen aseman kansallinen lainsäädäntö ryhmälle ja sen jäsenille antaa. Jos oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää pidetään maatilakotitalouden jäsenenä, kyseisen jäsenen on harjoitettava tilalla maataloutta tukihakemuksen esittämishetkellä.

3. Maatilakotitalouden jäsenenä voidaan pitää luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää, maataloustyöntekijöitä lukuun ottamatta, siitä riippumatta, millaisen oikeudellisen aseman kansallinen lainsäädäntö ryhmälle ja sen jäsenille antaa. Jos oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää pidetään maatilakotitalouden jäsenenä, kyseisen jäsenen on harjoitettava tilalla maataloutta tukihakemuksen esittämishetkellä.

4. Edellä 1 kohdan a alakohdan mukaisen tuen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman esittäminen. Liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä annetun päätöksen päivämäärästä.

4. Edellä 1 kohdan a alakohdan mukaisen tuen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman esittäminen. Liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä annetun päätöksen päivämäärästä.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava 1 artiklan a alakohdan i ja iii alakohdan mukaiseen tukeen maatilojen osalta sovellettavat ylä- ja alarajat. Edellä 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisen tuen alarajan on oltava huomattavasti korkeampi kuin 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisen tuen ylärajan. Tukea voidaan kuitenkin myöntää vain tiloille, jotka vastaavat mikro- ja pienyritysten määritelmää.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava 1 artiklan a alakohdan i ja iii alakohdan mukaiseen tukeen maatilojen osalta sovellettavat ylä- ja alarajat. Edellä 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisen tuen alarajan on oltava huomattavasti korkeampi kuin 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisen tuen ylärajan. Tukea voidaan kuitenkin myöntää vain tiloille, jotka vastaavat mikro- ja pienyritysten määritelmää.

 

Edellä 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukainen tuki voidaan kohdentaa myös maanvuokraukseen nuorille viljelijöille, ja se voi olla maanvuokrasopimuksia koskevan pankkitakuun ja korkotuen muodossa.

5. Edellä 1 kohdan a alakohdan mukainen tuki myönnetään kiinteänä tukena, joka voidaan maksaa vähintään kahdessa erässä, ja sitä voidaan myöntää enintään viiden vuoden ajan. Erät voivat olla pieneneviä. Edellä 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdan mukaisen tuen viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman moitteeton toteuttaminen.

5. Edellä 1 kohdan a alakohdan mukainen tuki myönnetään kiinteänä tukena, joka voidaan maksaa vähintään kahdessa erässä, ja sitä voidaan myöntää enintään viiden vuoden ajan. Erät voivat olla pieneneviä. Edellä 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdan mukaisen tuen viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman moitteeton toteuttaminen.

6. Edellä 1 kohdan a alakohdassa säädetyn tuen enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä I. Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdan mukaisen tuen määrää määrittäessään otettava huomioon myös ohjelma-alueen sosioekonominen tilanne.

6. Edellä 1 kohdan a alakohdassa säädetyn tuen enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä I. Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdan mukaisen tuen määrää määrittäessään otettava huomioon myös ohjelma-alueen sosioekonominen tilanne.

7. Edellä 1 kohdan c alakohdassa säädetty tuki on suuruudeltaan 120 prosenttia tuensaajan pienviljelijäjärjestelmän mukaisesti saamasta vuotuisesta tuesta.

7. Edellä 1 kohdan c alakohdassa säädetty tuki on suuruudeltaan 120 prosenttia tuensaajan pienviljelijäjärjestelmän mukaisesti saamasta vuotuisesta tuesta, joka lasketaan siirtopäivästä 31 päivään joulukuuta 2020 asti. Vastaava määrä maksetaan kertaluonteisen tuen muodossa.

 

7 a. Edellä 1 kohdan c a alakohdan mukainen tuki myönnetään kertaluonteisen tuen muodossa liitteessä I vahvistettuun enimmäismäärään saakka.

8. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liiketoimintasuunnitelman vähimmäissisältöä ja perusteita, joita jäsenvaltioiden on sovellettava 4 kohdassa tarkoitettuja rajoja vahvistaessaan.

8. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liiketoimintasuunnitelman vähimmäissisältöä ja perusteita, joita jäsenvaltioiden on sovellettava 4 kohdassa tarkoitettuja rajoja vahvistaessaan.

Or. en

 

Tarkistus  62

Ehdotus asetukseksi

21 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

21 artikla

21 artikla

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa erityisesti

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa erityisesti

(a) maaseutualueiden kuntien ja niiden peruspalvelujen kehittämissuunnitelmien sekä Natura 2000 -alueita ja muita luonnonarvoltaan merkittäviä alueita koskevien suojelu- ja hoitosuunnitelmien laatimisen ja päivittämisen;

(a) maaseutualueiden kuntien ja niiden peruspalvelujen kehittämissuunnitelmien sekä Natura 2000 -alueita ja muita luonnonarvoltaan merkittäviä alueita koskevien suojelu- ja hoitosuunnitelmien laatimisen ja päivittämisen;

(b) investoinnit kaikenlaisten pieninfrastruktuurien luomiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi, uusiutuvia energialähteitä koskevat investoinnit mukaan luettuina;

(b) investoinnit kaikenlaisten pieninfrastruktuurien luomiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi, paikallisen markkinoinnin ja maatilamatkailun kehittäminen ja laajentaminen, uusiutuvia energialähteitä koskevat investoinnit, energiaa säästävät järjestelmät ja kestävät luonnonvarojen hallintaa ja jätehuoltoa koskevat järjestelmät mukaan luettuina;

(c) laajakaistainfrastruktuurin, myös sen luomisen, parantamisen ja laajentamisen, passiivisen laajakaistainfrastruktuurin sekä laajakaistan ja julkisten sähköisen hallinnon ratkaisujen saatavuuden;

(c) laajakaistainfrastruktuurin, myös sen luomisen, parantamisen ja laajentamisen, passiivisen laajakaistainfrastruktuurin sekä laajakaistan ja julkisten sähköisen hallinnon ratkaisujen saatavuuden;

(d) investoinnit maaseutuväestölle suunnattujen paikallisten peruspalvelujen, vapaa-aika ja kulttuuri mukaan luettuina, perustamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi sekä niihin liittyvät infrastruktuurit;

(d) investoinnit maaseutuväestölle suunnattujen paikallisten peruspalvelujen, vapaa-aika ja kulttuuri mukaan luettuina, perustamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi sekä niihin liittyvät infrastruktuurit;

(e) julkiset investoinnit vapaa-ajan infrastruktuuriin, matkailuneuvontaan ja matkakohteiden viitoitukseen;

(e) yleishyödylliset investoinnit vapaa-ajan infrastruktuuriin, matkailuneuvontaan, pienimuotoiseen matkailuinfrastruktuuriin, maaseutumatkailupalvelujen markkinointiin ja matkakohteiden viitoitukseen;

(f) kylien ja maaseutumaiseman kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen, kunnostamiseen ja parantamiseen liittyvät tutkimukset ja investoinnit, asiaa koskevat sosioekonomiset näkökohdat mukaan luettuina;

(f) kylien ja maaseutumaiseman kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen, kunnostamiseen ja parantamiseen liittyvät tutkimukset ja investoinnit, asiaa koskevat sosioekonomiset näkökohdat mukaan luettuina;

(g) toimintojen siirtämiseen sekä maaseudun asutuskeskuksia lähellä sijaitsevien rakennusten ja muiden tilojen muutostöihin tarkoitetut investoinnit, joilla pyritään parantamaan elämänlaatua tai lisäämään asuinkeskuksen ympäristötehokkuutta.

(g) toimintojen siirtämiseen sekä maaseudun asutuskeskuksia lähellä sijaitsevien rakennusten ja muiden tilojen muutostöihin tarkoitetut investoinnit, joilla pyritään parantamaan elämänlaatua tai lisäämään asuinkeskuksen ympäristötehokkuutta.

 

Etusijalle voidaan asettaa paikallisyhteisöjen omat kehitys- ja investointihankkeet, jotka ovat paikallisyhteisön omistuksessa ja valvonnassa.

2. Tämän toimenpiteen mukainen tuki koskee vain pieninfrastruktuureja, jotka kukin jäsenvaltio määrittelee ohjelmassaan. Maaseudun kehittämisohjelmiin voi kuitenkin sisältyä tätä sääntöä koskevia erityisiä poikkeuksia, kun kyseessä ovat laajakaistaan ja uusiutuviin energialähteisiin tehtävät investoinnit. Tällöin on vahvistettava selkeät perusteet täydentävyyden varmistamiseksi muiden unionin välineiden mukaisen tuen kanssa.

2. Tämän toimenpiteen mukainen tuki koskee vain pieninfrastruktuureja, jotka kukin jäsenvaltio määrittelee ohjelmassaan. Maaseudun kehittämisohjelmiin voi kuitenkin sisältyä tätä sääntöä koskevia erityisiä poikkeuksia, kun kyseessä ovat laajakaistaan ja uusiutuviin energialähteisiin tehtävät investoinnit. Tällöin on vahvistettava selkeät perusteet täydentävyyden varmistamiseksi muiden unionin välineiden mukaisen tuen kanssa.

3. Edellä 1 kohdan mukaiset investoinnit ovat tukikelpoisia, kun niihin liittyvät tukitoimet toteutetaan maaseutualueiden kuntien ja niiden peruspalvelujen kehittämissuunnitelmien mukaisesti, jos sellaisia on olemassa, ja kyseiset investoinnit ovat paikallisen kehittämisstrategian mukaisia, jos sellainen on olemassa.

3. Edellä 1 kohdan mukaiset investoinnit ovat tukikelpoisia, kun niihin liittyvät tukitoimet toteutetaan maaseutualueiden kuntien ja niiden peruspalvelujen kehittämissuunnitelmien mukaisesti, jos sellaisia on olemassa, ja kyseiset investoinnit ovat paikallisen kehittämisstrategian mukaisia, jos sellainen on olemassa.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän toimenpiteen mukaisesti tukikelpoisten uusiutuvan energian infrastruktuurityyppien määrittelemistä.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän toimenpiteen mukaisesti tukikelpoisten uusiutuvan energian infrastruktuurityyppien määrittelemistä.

Or. en

 

Tarkistus  63

Ehdotus asetukseksi

22 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

22 artikla

22 artikla

Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen

Investoinnit metsäalueiden kestävään kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa

(a) metsityksen ja metsämaan muodostamisen;

(a) metsityksen ja metsämaan muodostamisen;

(b) peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton;

(b) peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton;

(c) metsäpaloista ja luonnonkatastrofeista, tuholaiset ja taudit, muut katastrofit sekä ilmastoon liittyvät uhat mukaan luettuina, metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen;

(c) metsäpaloista ja luonnonkatastrofeista, tuholaiset ja taudit, muut katastrofit sekä ilmastoon liittyvät uhat mukaan luettuina, metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen;

(d) investoinnit, joilla parannetaan metsäekosysteemien kestävyyttä ja ympäristöarvoa sekä metsäekosysteemien ilmastonmuutoksen lieventämiseen liittyvää potentiaalia;

(d) investoinnit, joilla parannetaan metsäekosysteemien kestävyyttä ja ympäristöarvoa sekä metsäekosysteemien ilmastonmuutoksen lieventämiseen liittyvää potentiaalia;

(e) investoinnit uusiin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen.

(e) investoinnit parannettuihin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen.

2. Jäljempänä 36–40 artiklassa säädettyjä metsänomistusta koskevia rajoituksia ei sovelleta trooppisiin tai subtrooppisiin metsiin eikä Azorien, Madeiran, Kanariansaarten, neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitettujen Egeanmeren pienten saarten ja Ranskan merentakaisten departementtien metsäaloihin.

2. Jäljempänä 23–27 artiklassa säädettyjä metsänomistusta koskevia rajoituksia ei sovelleta trooppisiin tai subtrooppisiin metsiin eikä Azorien, Madeiran, Kanariansaarten, tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Egeanmeren pienten saarten hyväksi 19 päivänä heinäkuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitettujen Egeanmeren pienten saarten eikä Ranskan merentakaisten departementtien metsäaloihin.

Tuen saamisen edellytyksenä tiettyä kokoa suurempien tilojen osalta on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, sellaisena kuin se määriteltiin vuonna 1993 pidetyssä Euroopan metsien suojelun ministerikokouksessa, jäljempänä ’kestävä metsätalous’, vastaavan metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen toimittaminen; jäsenvaltiot määrittelevät ohjelmassaan mainitun tilakoon.

Tiettyä, jäsenvaltioiden ohjelmassa määrittelemää tilakokoa suurempien tilojen osalta tuen saamisen edellytyksenä on sellaiseen metsänhoitosuunnitelmaan tai vastaavaan välineeseen perustuvien asiaankuuluvien tietojen esittäminen, joka noudattaa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sellaisena kuin se määriteltiin vuonna 1993 pidetyssä Euroopan metsien suojelun ministerikokouksessa, jäljempänä ’kestävä metsätalous’.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat luonnonkatastrofin tai tuholaisten ja tautien esiintymisen toteamisen edellytyksiä sekä tukikelpoisten ennalta ehkäisevien toimien määrittelemistä.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat luonnonkatastrofin tai tuholaisten ja tautien esiintymisen toteamisen edellytyksiä sekä tukikelpoisten ennalta ehkäisevien toimien määrittelemistä.

Or. en

 

Tarkistus  64

Ehdotus asetukseksi

23 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

23 artikla

23 artikla

Metsitys ja metsämaan muodostaminen

Metsitys ja metsämaan muodostaminen

1. Edellä 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea myönnetään yksityisille maanomistajille, maanvuokraajille, kunnille ja kuntayhtymille, ja se kattaa perustamiskustannukset ja hehtaaria kohti maksettavan vuosipalkkion hoitokustannusten, esi- ja jälkiraivaus mukaan luettuna, korvaamiseksi enintään kymmenen vuoden ajan.

1. Edellä 22 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea myönnetään yksityisille maanomistajille, maanvuokraajille, kunnille ja kuntayhtymille, ja se kattaa perustamiskustannukset ja hehtaaria kohti maksettavan vuosipalkkion hoitokustannusten, esi- ja jälkiraivaus mukaan luettuna, korvaamiseksi enintään viidentoista vuoden ajan.

2. Tukikelpoista on sekä maatalousmaa että muu kuin maatalousmaa. Istutettujen lajien on vastattava kyseisen alueen ympäristö- ja ilmasto-olosuhteita sekä ympäristöä koskevia vähimmäisvaatimuksia. Tukea ei myönnetä lyhytkiertoisen energiapuun, joulukuusien eikä energiantuotantoon tarkoitettujen nopeakasvuisten puiden istutukseen. Alueilla, joilla ankarat maaperä- ja ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat metsitystä, tukea voidaan myöntää muiden monivuotisten puumaisten lajien kuten paikallisiin olosuhteisiin soveltuvien pensaiden istutukseen.

2. Tukikelpoista on sekä maatalousmaa että muu kuin maatalousmaa. Istutettujen lajien on vastattava kyseisen alueen ympäristö- ja ilmasto-olosuhteita sekä noudatettava ympäristöä koskevia vähimmäisvaatimuksia. Tukea ei myönnetä lyhytkiertoisen energiapuun, joulukuusien eikä energiantuotantoon tarkoitettujen nopeakasvuisten puiden istutukseen. Alueilla, joilla ankarat maaperä- ja ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat metsitystä, tukea voidaan myöntää muiden monivuotisten puumaisten lajien kuten paikallisiin olosuhteisiin soveltuvien pensaiden istutukseen. Jotta vältetään haitalliset vaikutukset ympäristöön tai luonnon monimuotoisuuteen, jäsenvaltiot voivat nimetä metsitykseen soveltumattomia alueita.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten määrittelemistä.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristöä koskevien vähimmäisvaatimusten määrittelemistä ja joissa otetaan huomioon koko unionin metsäekosysteemien monimuotoisuus.

Or. en

 

Tarkistus  65

Ehdotus asetukseksi

24 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

24 artikla

24 artikla

Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto

Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto

1. Edellä 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista tukea myönnetään yksityisille maanomistajille, maanvuokraajille, kunnille ja kuntayhtymille, ja se kattaa perustamiskustannukset ja hehtaaria kohti maksettavan vuosipalkkion hoitokustannusten korvaamiseksi enintään kolmen vuoden ajan.

1. Edellä 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista tukea myönnetään yksityisille maanomistajille, maanvuokraajille, kunnille ja kuntayhtymille, ja se kattaa perustamiskustannukset ja hehtaaria kohti maksettavan vuosipalkkion hoitokustannusten korvaamiseksi enintään viiden vuoden ajan.

2. Ilmaisulla ’peltometsätalousjärjestelmä’ tarkoitetaan maankäyttöjärjestelmää, jossa kasvatetaan puita samalla maalla yhdessä laajaperäisen maatalouden kanssa. Jäsenvaltioiden on määritettävä, kuinka paljon taimia hehtaarille voidaan enintään istuttaa, ottaen huomioon paikalliset maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, puulajit ja tarve varmistaa maan maatalouskäytön jatkuminen.

2. Ilmaisulla ’peltometsätalousjärjestelmä’ tarkoitetaan maankäyttöjärjestelmää, jossa kasvatetaan puita samalla maalla yhdessä laajaperäisen maatalouden kanssa. Jäsenvaltioiden on määritettävä, kuinka paljon taimia hehtaarille voidaan enintään ja vähintään istuttaa tai hehtaarilla säilyttää, ottaen huomioon paikalliset maaperä-, ilmasto- ja ympäristöolosuhteet, puulajit ja tarve varmistaa maan kestävän maatalouskäytön jatkuminen.

3. Enimmäistukiprosentti vahvistetaan liitteessä I.

3. Enimmäistukiprosentti vahvistetaan liitteessä I.

Or. en

 

Tarkistus  66

Ehdotus asetukseksi

25 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

25 artikla

25 artikla

Metsäpaloista, luonnonkatastrofeista ja muista katastrofeista metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen

Metsäpaloista, luonnonkatastrofeista ja muista katastrofeista metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen

1. Edellä 22 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista tukea myönnetään yksityisille, osittain julkisille ja julkisille metsänomistajille, kunnille, valtion metsille ja kuntayhtymille, ja se kattaa seuraavista johtuvat kustannukset:

1. Edellä 22 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista tukea myönnetään yksityisille, osittain julkisille ja julkisille metsänomistajille, kunnille, valtion metsille ja kuntayhtymille, ja se kattaa seuraavista johtuvat kustannukset:

(a) suojaavien perusrakenteiden luominen. Kun kyseessä ovat palonkatkaisulinjat, tuki voi myös kattaa hoitokustannukset. Tukea ei myönnetä maatalouteen liittyvään toimintaan alueilla, joilla sovelletaan maatalouden ympäristösitoumuksia;

(a) suojaavien perusrakenteiden luominen. Kun kyseessä ovat palonkatkaisulinjat, tuki voi myös kattaa hoitokustannukset. Tukea ei myönnetä maatalouteen liittyvään toimintaan alueilla, joilla sovelletaan maatalouden ympäristösitoumuksia. Tukea voidaan myöntää karjankasvattajille, joiden karja laiduntaessaan estää paloja;

(b) tulipalojen ja muiden luonnononnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi paikallisella tasolla toteutettavat pienimuotoiset toimet;

(b) tulipalojen ja muiden luonnononnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi paikallisella tasolla toteutettavat pienimuotoiset toimet;

(c) metsäpalojen, tuholaisten ja tautien valvontamahdollisuuksien ja tietoliikennelaitteiden käyttöönotto tai parantaminen;

(c) metsäpalojen, tuholaisten ja tautien valvontamahdollisuuksien ja tietoliikennelaitteiden käyttöönotto tai parantaminen; ja

(d) tulipalojen ja muiden luonnonkatastrofien, myös tuholaisten, tautien, muiden katastrofien ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden, vahingoittaman metsätalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen.

(d) tulipalojen ja muiden luonnonkatastrofien, myös tuholaisten, tautien, muiden katastrofien ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden, vahingoittaman metsätalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen.

 

Korkean riskin alueiksi määritetyillä alueilla metsäpalojen ennaltaehkäisyyn tarvittava välineistö on tuen ennakkoehto.

2. Kun kyseessä ovat tuholaisia ja sairauksia koskevat ennalta ehkäisevät toimet, asianomaisen katastrofiriskin tueksi on esitettävä tieteellistä näyttöä ja julkisten tiedeyhteisöjen lausuma. Tarvittaessa ohjelmaan on liitettävä luettelo kasvien haitallisten organismien lajeista, jotka voivat aiheuttaa katastrofin.

2. Kun kyseessä ovat tuholaisia ja sairauksia koskevat ennalta ehkäisevät toimet, asianomaisen katastrofiriskin tueksi on esitettävä tieteellistä näyttöä ja julkisten tiedeyhteisöjen lausuma. Tarvittaessa ohjelmaan on liitettävä luettelo kasvien haitallisten organismien lajeista, jotka voivat aiheuttaa katastrofin.

Tukikelpoisten tukitoimien on oltava jäsenvaltioiden laatimien metsänsuojelusuunnitelmien mukaisia. Tuen saamisen edellytyksenä tiettyä kokoa suurempien tilojen osalta on sellaisen metsänhoitosuunnitelman toimittaminen, jossa ennalta ehkäisevien toimien tavoitteet esitetään yksityiskohtaisesti; jäsenvaltiot määrittelevät ohjelmassaan mainitun tilakoon.

Tukikelpoisten tukitoimien on oltava jäsenvaltioiden laatimien metsänsuojelusuunnitelmien mukaisia. Tuen saamisen edellytyksenä tiettyä kokoa suurempien tilojen osalta on sellaisen metsänhoitosuunnitelman toimittaminen, jossa ennalta ehkäisevien toimien tavoitteet esitetään yksityiskohtaisesti; jäsenvaltiot määrittelevät ohjelmassaan mainitun tilakoon.

Metsäpalojen ennalta ehkäisyä koskevaa tukea myönnetään metsäalueille, jotka on luokiteltu jäsenvaltioiden metsiensuojelusuunnitelmissa keskisuuren tai suuren metsäpaloriskin alueiksi. Metsäpalojen ennalta ehkäisyä koskevaa tukea myönnetään metsäalueille, jotka on luokiteltu jäsenvaltioiden metsiensuojelusuunnitelmissa keskisuuren tai suuren metsäpaloriskin alueiksi.

Metsäpalojen ennalta ehkäisyä koskevaa tukea myönnetään metsäalueille, jotka on luokiteltu jäsenvaltioiden metsiensuojelusuunnitelmissa keskisuuren tai suuren metsäpaloriskin alueiksi. Metsäpalojen ennalta ehkäisyä koskevaa tukea myönnetään metsäalueille, jotka on luokiteltu jäsenvaltioiden metsiensuojelusuunnitelmissa keskisuuren tai suuren metsäpaloriskin alueiksi.

3. Edellä 1 kohdan d alakohdan mukaisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toteavat virallisesti, että luonnonkatastrofi on tapahtunut ja että tämä katastrofi tai direktiivin 2000/29/EY mukaisesti kasvitaudin tai tuholaisen hävittämiseksi taikka niiden leviämisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet ovat tuhonneet vähintään 30 prosenttia alueen metsätalouden tuotantomahdollisuuksista. Tämä prosenttiosuus on määritettävä metsätalouden olemassa olevien keskimääräisten tuotantomahdollisuuksien perusteella joko katastrofia välittömästi edeltävänä kolmivuotiskautena tai sitä välittömästi edeltävänä viisivuotiskautena siten, ettei huomioon oteta suurinta ja pienintä arvoa.

3. Edellä 1 kohdan d alakohdan mukaisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toteavat virallisesti, että luonnonkatastrofi on tapahtunut ja että tämä katastrofi tai direktiivin 2000/29/EY mukaisesti kasvitaudin tai tuholaisen hävittämiseksi taikka niiden leviämisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet ovat tuhonneet merkittävän osan alueen metsätalouden tuotantomahdollisuuksista, joille jäsenvaltioiden on määriteltävä kynnysarvo. Vahingon laajuus on määritettävä metsätalouden olemassa olevien keskimääräisten tuotantomahdollisuuksien perusteella joko katastrofia välittömästi edeltävänä kolmivuotiskautena tai sitä välittömästi edeltävänä viisivuotiskautena siten, ettei huomioon oteta suurinta ja pienintä arvoa.

4. Tämän toimenpiteen mukaista tukea ei myönnetä luonnonkatastrofista johtuviin tulonmenetyksiin.

4. Tämän toimenpiteen mukaista tukea ei myönnetä luonnonkatastrofista johtuviin tulonmenetyksiin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei tämän toimenpiteen ja muiden kansallisten tai unionin tukivälineiden taikka yksityisten vakuutusjärjestelmien yhdistämisestä aiheudu liian suuria korvauksia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei tämän toimenpiteen ja muiden kansallisten tai unionin tukivälineiden taikka yksityisten vakuutusjärjestelmien yhdistämisestä aiheudu liian suuria korvauksia.

Or. en

 

Tarkistus  67

Ehdotus asetukseksi

27 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

27 artikla

27 artikla

Investoinnit uusiin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen

Investoinnit parannettuihin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen

1. Edellä 22 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaista tukea myönnetään yksityisille metsänomistajille, kunnille, kuntayhtymille ja pk-yrityksille investointeihin, joilla parannetaan metsätalouden tuotantomahdollisuuksia tai jotka liittyvät metsätuotteiden arvoa lisäävään jalostukseen tai kaupan pitämiseen. Azorien, Madeiran, Kanariansaarten, asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitettujen Egeanmeren pienten saarten ja Ranskan merentakaisten departementtien alueilla tukea voidaan myös myöntää muille yrityksille kuin pk-yrityksille.

1. Edellä 22 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaista tukea myönnetään yksityisille metsänomistajille, kunnille, kuntayhtymille ja pk-yrityksille investointeihin, joilla parannetaan metsätalouden tuotantomahdollisuuksia tai jotka liittyvät metsätuotteiden arvoa lisäävään jalostukseen, käyttöönottoon tai kaupan pitämiseen. Azorien, Madeiran, Kanariansaarten, asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitettujen Egeanmeren pienten saarten ja Ranskan merentakaisten departementtien alueilla tukea voidaan myös myöntää muille yrityksille kuin pk-yrityksille.

 

Tukea myönnetään vain asetuksen (EU) N:o 995/2010 mukaisiin luonnon monimuotoisuutta tai muita metsän ekosysteemipalveluja vahingoittamattomiin investointeihin ja tekniikoihin.

2. Metsien taloudellisen arvon parantamiseen liittyvät investoinnit on tehtävä metsätilan tasolla, ja niihin voi sisältyä investointeja maaperää ja luonnonvaroja säästäviin metsänkorjuuvälineisiin ja -käytäntöihin.

2. Metsien taloudellisen arvon parantamiseen liittyvät investoinnit on tehtävä metsätilan tasolla, ja niihin voi sisältyä investointeja maaperää ja luonnonvaroja säästäviin metsänkorjuuvälineisiin ja -käytäntöihin.

3. Investoinnit, jotka koskevat puun käyttöä raaka-aineena tai energialähteenä, on rajoitettava teollista jalostusta edeltäviin työvaiheisiin.

3. Investoinnit, jotka koskevat puun käyttöä raaka-aineena tai energialähteenä, on rajoitettava teollista jalostusta edeltäviin työvaiheisiin.

4. Enimmäistukiprosentit vahvistetaan liitteessä I.

4. Enimmäistukiprosentit vahvistetaan liitteessä I.

Or. en

 

Tarkistus  68

Ehdotus asetukseksi

28 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

28 artikla

28 artikla

Tuottajaryhmien perustaminen

Tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustaminen

1. Tämän toimenpiteen mukaisen tuen tavoitteena on helpottaa sellaisten maa- ja metsätalousalan tuottajaryhmien perustamista, joiden tarkoituksena on

1. Tämän toimenpiteen mukaisen tuen tavoitteena on helpottaa sellaisten maa- ja metsätalousalan tuottajaryhmien ja ‑organisaatioiden perustamista ja kehittämistä, joiden tarkoituksena on

(a) tällaisten ryhmien jäseninä olevien tuottajien tuotannon ja tuotoksen mukauttaminen markkinoiden vaatimuksiin;

(a) tällaisten ryhmien jäseninä olevien tuottajien tuotannon ja tuotoksen mukauttaminen markkinoiden vaatimuksiin;

(b) tuotteiden yhteinen markkinoille saattaminen, mukaan luettuina valmistelu myyntiä varten, myynnin keskittäminen ja toimitukset tukkuostajille;

(b) tuotteiden yhteinen markkinoille saattaminen, mukaan luettuina valmistelu myyntiä varten, myynnin keskittäminen ja toimitukset tukkuostajille;

(c) tuotantotietoja koskevien yhteisten sääntöjen vahvistaminen ottaen erityisesti huomioon sadonkorjuu ja saatavuus; ja

(c) tuotantotietoja koskevien yhteisten sääntöjen vahvistaminen ottaen erityisesti huomioon sadonkorjuu ja saatavuus; ja

(d) muut toimet, joita tuottajaryhmät voivat toteuttaa, kuten liiketoimintaa ja markkinointia koskevan pätevyyden kehittäminen sekä innovoinnin organisointi ja helpottaminen.

(d) muut toimet, joita tuottajaryhmät voivat toteuttaa, kuten liiketoimintaa ja markkinointia koskevan pätevyyden kehittäminen sekä innovoinnin organisointi ja helpottaminen.

2. Tukea myönnetään tuottajaryhmille, jotka jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt virallisesti liiketoimintasuunnitelman perusteella. Tukea voidaan myöntää vain tuottajaryhmille, jotka vastaavat pk-yritysten määritelmää.

2. Tukea myönnetään tuottajaryhmille, jotka jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt virallisesti liiketoimintasuunnitelman perusteella. Etusijalle voidaan asettaa 17 artiklassa tarkoitettuja laatutuotteita tuottavat tuottajaryhmät sekä mikroyritykset. Tukea ei myönnetä tuottajaryhmille, jotka eivät täytä pk-yritysten määritelmän mukaisia perusteita.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liiketoimintasuunnitelman tavoitteet on saavutettu viiden vuoden kuluessa tuottajaryhmän hyväksymisestä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liiketoimintasuunnitelman tavoitteet on saavutettu viiden vuoden kuluessa tuottajaryhmän hyväksymisestä.

3. Tuki maksetaan kiinteinä vuotuisina erinä tuottajaryhmän hyväksymistä seuraavien viiden vuoden aikana sen liiketoimintasuunnitelman perusteella. Se lasketaan ryhmän vuotuisen kaupan pidetyn tuotannon perusteella. Jäsenvaltiot voivat maksaa viimeisen erän vasta sen jälkeen, kun liiketoimintasuunnitelman moitteeton toteuttaminen on varmistettu.

3. Tuki maksetaan kiinteinä vuotuisina erinä tuottajaryhmän hyväksymistä seuraavien viiden vuoden aikana sen liiketoimintasuunnitelman perusteella. Se lasketaan ryhmän vuotuisen kaupan pidetyn tuotannon perusteella. Jäsenvaltiot voivat maksaa viimeisen erän vasta sen jälkeen, kun liiketoimintasuunnitelman moitteeton toteuttaminen on varmistettu.

Ensimmäisenä vuonna jäsenvaltiot voivat maksaa tuottajaryhmälle tukea, joka lasketaan ryhmän jäsenten kolme vuotta ennen ryhmään liittymistä kaupan pitämän tuotannon keskimääräisen vuotuisen arvon perusteella. Kun kyseessä ovat metsätalousalan tuottajaryhmät, tuki lasketaan ryhmän jäsenten viimeiset viisi vuotta ennen ryhmän hyväksyntää kaupan pitämän keskimääräisen tuotannon perusteella siten, ettei huomioon oteta suurinta ja pienintä arvoa.

Ensimmäisenä vuonna jäsenvaltiot voivat maksaa tuottajaryhmälle tukea, joka lasketaan ryhmän jäsenten kolme vuotta ennen ryhmään liittymistä kaupan pitämän tuotannon keskimääräisen vuotuisen arvon perusteella. Kun kyseessä ovat metsätalousalan tuottajaryhmät, tuki lasketaan ryhmän jäsenten viimeiset viisi vuotta ennen ryhmän hyväksyntää kaupan pitämän keskimääräisen tuotannon perusteella siten, ettei huomioon oteta suurinta ja pienintä arvoa.

4. Enimmäistukiprosentit ja tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I.

4. Enimmäistukiprosentit ja tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I.

Or. en

 

Tarkistus  69

Ehdotus asetukseksi

29 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

29 artikla

29 artikla

Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet

Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä tämän toimenpiteen mukaista tukea kaikilla alueillaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten erityistarpeidensa ja prioriteettiensa mukaisesti. Tämän toimenpiteen sisällyttäminen maaseudun kehittämisohjelmiin on pakollista.

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä tämän toimenpiteen mukaista tukea kaikilla alueillaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten erityistarpeidensa ja prioriteettiensa mukaisesti. Tämän toimenpiteen sisällyttäminen maaseudun kehittämisohjelmiin on pakollista.

2. Maatalouden ympäristö- ja ilmastotukia myönnetään viljelijöille, viljelijäryhmille tai viljelijöiden ja muiden maankäyttäjien ryhmille, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti toteuttamaan tukitoimia, joihin sisältyy yksi tai useampi maatalousmaata koskeva maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumus. Maatalouden ympäristö- ja ilmastotukia voidaan myöntää myös muille maankäyttäjille tai muiden maankäyttäjien ryhmille, jos tämä on asianmukaisesti perusteltua ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Maatalouden ympäristö- ja ilmastotukia myönnetään viljelijöille ja viljelijäryhmille, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti toteuttamaan tukitoimia, joihin sisältyy yksi tai useampi maatalousmaata tai maatalouskäyttöön soveltuvaa maata koskeva maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumus, tai jotka ovat tehneet investointeja sopeutuakseen ilmastonmuutokseen.

3. Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuet kattavat ainoastaan sitoumukset, jotka ylittävät asetuksen (EU) N:o HR/2012 VI osaston 1 luvun mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat pakolliset toimenpidevaatimukset ja muut asetuksen (EU) N:o DP/2012 III osaston 2 luvun mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat velvollisuudet sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset hoitovaatimukset. Kaikki tällaiset pakolliset vaatimukset on täsmennettävä ohjelmassa.

3. Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuet kattavat ainoastaan sitoumukset, jotka ylittävät asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] VI osaston 1 luvun mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat pakolliset toimenpidevaatimukset sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset hoitovaatimukset. Kaikki tällaiset pakolliset vaatimukset on täsmennettävä ohjelmassa.

4. Jäsenvaltioiden on pyrittävä tarjoamaan tämän toimenpiteen mukaisia tukitoimia toteuttaville henkilöille niiden toteuttamisen vaatimaa tietämystä ja tietoa, muun muassa antamalla sitoumukseen liittyvää asiantuntija-apua ja/tai asettamalla tämän toimenpiteen mukaisen tuen saamisen edellytykseksi asianmukaisen koulutuksen.

4. Jäsenvaltioiden on pyrittävä tarjoamaan tämän toimenpiteen mukaisia tukitoimia toteuttaville henkilöille niiden toteuttamisen vaatimaa tietämystä ja tietoa, muun muassa antamalla sitoumukseen liittyvää asiantuntija-apua ja/tai asettamalla tämän toimenpiteen mukaisen tuen saamisen edellytykseksi asianmukaisen koulutuksen.

5. Tämän toimenpiteen mukaiset sitoumukset on tehtävä 5–7 vuoden ajaksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tavoiteltujen ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi tarvittaessa määritellä maaseudun kehittämisohjelmissaan tietyntyyppisille sitoumukselle pidemmän kestoajan, esimerkiksi sopimalla niiden voimassaolon jatkamisesta vuosittain ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen.

5. Tämän toimenpiteen mukaiset sitoumukset on tehtävä 5–7 vuoden ajaksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tavoiteltujen ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi tarvittaessa määritellä maaseudun kehittämisohjelmissaan tietyntyyppisille sitoumukselle pidemmän tai lyhyemmän kestoajan, esimerkiksi sopimalla niiden voimassaolon jatkamisesta vuosittain ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen.

6. Tukia myönnetään vuosittain, ja niiden on katettava tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset kokonaan tai osittain. Tarvittaessa tuki voi myös kattaa transaktiokustannukset enintään 20 prosenttiin asti maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksesta maksetusta palkkiosta. Kun sitoumukset ovat viljelijäryhmien tekemiä, prosenttiosuus on enintään 30 prosenttia.

6. Tukia myönnetään vuosittain, ja niiden on katettava tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset kokonaan tai osittain. Tukia myönnetään myös silloin, kun jatketaan jo käytössä olevien ympäristöystävällisten käytäntöjen soveltamista. Tarvittaessa tuki voi myös kattaa transaktiokustannukset ja sisältää kannustinosan enintään 20 prosenttiin asti maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksesta maksetusta palkkiosta. Kun sitoumukset ovat yhteisiä, prosenttiosuus on enintään 30 prosenttia.

 

Lisäkustannukset ja tulonmenetykset määritetään suhteessa käytäntöihin, joiden katsotaan olevan vähemmän ympäristöystävällisiä. Nämä ovat niitä käytäntöjä, joita viranomaiset olisivat odottaneet toteutettavan koko kyseisellä alueella, ellei tukia olisi ollut.

 

Maaseuturahaston tukea voidaan käyttää asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] III osaston 2 luvun mukaisiin toimenpiteisiin.

7. Jäsenvaltiot voivat käyttää tuensaajia valitessaan 49 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä, jos tämä on tarpeen toimenpiteen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi.

7. Jäsenvaltiot voivat käyttää tuensaajia valitessaan 49 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä, jos tämä on tarpeen toimenpiteen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi.

8. Tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I.

8. Tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I.

Tämän toimenpiteen mukaista tukea ei voida myöntää sitoumuksille, jotka kuuluvat luonnonmukaista maataloutta koskevan toimenpiteen soveltamisalaan.

Tämän toimenpiteen mukaista tukea ei voida myöntää sitoumuksille, jotka kuuluvat luonnonmukaista maataloutta koskevan toimenpiteen soveltamisalaan.

9. Tukea voidaan myöntää maatalouden geenivarojen säilyttämistä varten sellaisiin tukitoimiin, jotka eivät kuulu 1–8 kohdan mukaisten säännösten soveltamisalaan.

9. Tukea voidaan myöntää maatalouden geenivarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä varten sellaisiin tukitoimiin, jotka eivät kuulu 1–8 kohdan mukaisten säännösten soveltamisalaan.

10. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sitoumusten voimassaolon jatkamista vuosittain ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen, kotieläintuotannon laajaperäistämiseen tai muunlaiseen kotieläinten hoitoon, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden tai muiden tuotantopanosten käytön rajoittamiseen, sellaisten paikallisten rotujen kasvattamiseen, jotka ovat uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi, tai kasvien geenivarojen säilyttämiseen liittyviin sitoumuksiin sovellettavia edellytyksiä sekä 9 kohdan mukaisesti tukikelpoisten tukitoimien määrittelemistä.

10. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sitoumusten voimassaolon jatkamista vuosittain ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen, kotieläintuotannon laajaperäistämiseen tai muunlaiseen kotieläinten hoitoon, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden tai muiden tuotantopanosten käytön ohjaamiseen kohti kestävää maataloutta, sellaisten paikallisten rotujen kasvattamiseen, jotka ovat uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi, tai kasvien geenivarojen säilyttämiseen liittyviin sitoumuksiin sovellettavia edellytyksiä sekä 9 kohdan mukaisesti tukikelpoisten tukitoimien määrittelemistä.

Or. en

 

Tarkistus  70

Ehdotus asetukseksi

30 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

30 artikla

30 artikla

Luonnonmukainen maatalous

Luonnonmukainen maatalous

1. Tämän toimenpiteen mukaista tukea myönnetään hehtaarilta käytössä olevaa maatalousmaata viljelijöille tai viljelijäryhmille, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti siirtymään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 määriteltyihin luonnonmukaisen maatalouden käytäntöihin ja menetelmiin tai ylläpitämään tällaisia käytäntöjä ja menetelmiä.

1. Tämän toimenpiteen mukaista tukea myönnetään hehtaarilta käytössä olevaa maatalousmaata viljelijöille tai viljelijäryhmille, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti siirtymään luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 määriteltyihin luonnonmukaisen maatalouden käytäntöihin ja menetelmiin tai ylläpitämään tällaisia käytäntöjä ja menetelmiä.

2. Tukea myönnetään vain sitoumuksiin, jotka ylittävät asetuksen (EU) N:o HR/2012 VI osaston I luvun mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat pakolliset toimenpidevaatimukset, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset hoitovaatimukset. Kaikki tällaiset vaatimukset on täsmennettävä ohjelmassa.

Tukea myönnetään vain sitoumuksiin, jotka ylittävät asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] VI osaston I luvun mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat pakolliset toimenpidevaatimukset, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset hoitovaatimukset. Kaikki tällaiset vaatimukset on täsmennettävä ohjelmassa.

3. Tämän toimenpiteen mukaiset sitoumukset on tehtävä 5–7 vuoden ajaksi. Jos tukea myönnetään luonnonmukaisen maatalouden ylläpitämiseen, jäsenvaltiot voivat sopia maaseudun kehittämisohjelmissaan sitoumuksen voimassaolon jatkamisesta vuosittain ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen.

3. Tämän toimenpiteen mukaiset sitoumukset on tehtävä 5–7 vuoden ajaksi. Kannustaakseen tämän toimenpiteen käyttöä myös vuoden 2015 jälkeen jäsenvaltiot voivat perustaa järjestelmän, jolla tuetaan viljelijöitä seurantatoimenpiteen avulla vuoden 2020 jälkeen. Jos tukea myönnetään luonnonmukaisen maatalouden ylläpitämiseen, jäsenvaltiot voivat sopia maaseudun kehittämisohjelmissaan sitoumuksen voimassaolon jatkamisesta vuosittain ensimmäisen kauden päättymisen jälkeen.

4. Tukia myönnetään vuosittain, ja niiden on katettava tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset kokonaan tai osittain. Tarvittaessa tuki voi myös kattaa transaktiokustannukset enintään 20 prosenttiin asti sitoumuksista maksetusta palkkiosta. Kun sitoumukset ovat viljelijäryhmien tekemiä, prosenttiosuus on enintään 30 prosenttia.

4. Tukia myönnetään vuosittain, ja niiden on katettava tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset kokonaan tai osittain. Tarvittaessa tuki voi myös kattaa transaktiokustannukset enintään 20 prosenttiin asti sitoumuksista maksetusta palkkiosta. Kun sitoumukset ovat viljelijäryhmien tai muiden maankäyttäjien ryhmien tekemiä, prosenttiosuus on enintään 30 prosenttia.

5. Tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I.

5. Tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I.

 

5 a. Jäsenvaltioiden on vahvistettava maaseudun kehittämissuunnitelmissaan, miten tämä toimenpide yhdistetään muihin toimenpiteisiin, erityisesti 17, 18, 28, 29, 31 ja 36 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotta voidaan lisätä luonnonmukaista maataloutta ja saavuttaa ympäristöä ja maaseudun taloutta koskevat tavoitteet.

Or. en

 

Tarkistus  71

Ehdotus asetukseksi

31 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

31 artikla

31 artikla

Natura 2000 -tuet ja vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset tuet

Natura 2000 -tuet ja vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset tuet

1. Tämän toimenpiteen mukaista tukea myönnetään vuosittain hehtaarilta käytössä olevaa maatalousmaata tai hehtaarilta metsää, ja sen tarkoituksena on korvata tuensaajille aiheutuneet kustannukset ja tulonmenetykset, jotka johtuvat direktiivien 92/43/ETY, 2009/147/EY ja 2000/60/EY täytäntöönpanoon liittyvistä haitoista kyseisillä alueilla.

1. Tämän toimenpiteen mukaista tukea myönnetään vuosittain hehtaarilta käytössä olevaa maatalousmaata tai hehtaarilta metsää, ja sen tarkoituksena on korvata tuensaajille aiheutuneet kustannukset ja tulonmenetykset, jotka johtuvat luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY3, luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY2 ja yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY3 täytäntöönpanoon liittyvistä haitoista kyseisillä alueilla.

 

Pysyväluonteisten vaatimusten osalta tuki voidaan maksaa hehtaarilta käytössä olevaa maatalousmaata tai metsää kertasuorituksena, joka kattaa koko korvauksen. Siinä tapauksessa vaatimukset on kirjattava maan tulevaa käyttöä koskevina rasitteina kansalliseen kiinteistörekisteriin. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tuki voidaan myöntää muiden yksikkökustannusten kuin hehtaarin, esimerkiksi vesiväyläkilometrimäärän, perusteella.

 

Tuki voi kattaa aineelliset ja/tai aineettomat tuottamattomat investoinnit, jotka ovat välttämättömiä direktiiveihin 2009/147/EY, 92/43/ETY ja 2000/60/EY liittyvien vaatimusten noudattamiseksi.

2. Tukea myönnetään viljelijöille sekä yksityisille metsänomistajille ja metsänomistajien yhdistyksille. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sitä voidaan myös myöntää muille maankäyttäjille.

2. Tukea myönnetään viljelijöille sekä yksityisille metsänomistajille ja metsänomistajien yhdistyksille. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sitä voidaan myös myöntää muille maankäyttäjille.

3. Direktiiveihin 92/43/ETY ja 2009/147/EY liittyvää tukea myönnetään viljelijöille vain, kun kyseessä ovat haitat, jotka johtuvat neuvoston asetuksen (EU) N:o HR/2012 94 artiklassa ja liitteessä II vahvistetut hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat vaatimukset ylittävien vaatimusten noudattamisesta.

3. Direktiiveihin 92/43/ETY ja 2009/147/EY liittyvää tukea myönnetään viljelijöille vain, kun kyseessä ovat haitat, jotka johtuvat neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] 94 artiklassa ja liitteessä II vahvistetut hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa ylittävien vaatimusten noudattamisesta.

4. Direktiiviin 2000/60/EY liittyvää tukea myönnetään viljelijöille vain, kun kyseessä ovat erityisvaatimukset, jotka

4. Direktiiviin 2000/60/EY liittyvää tukea myönnetään viljelijöille vain, kun kyseessä ovat erityisvaatimukset, jotka

(a) otettiin käyttöön direktiivillä 2000/60/EY ja jotka ovat mainitun direktiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi laadittuihin vesipiirien hoitosuunnitelmiin liittyvien toimenpideohjelmien mukaisia ja tiukempia kuin muun unionin vesiensuojelulainsäädännön täytäntöönpanemiseksi edellytetyt toimenpiteet;

(a) otettiin käyttöön direktiivillä 2000/60/EY ja jotka ovat mainitun direktiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi laadittuihin vesipiirien hoitosuunnitelmiin liittyvien toimenpideohjelmien mukaisia ja tiukempia kuin muun unionin vesiensuojelulainsäädännön täytäntöönpanemiseksi edellytetyt toimenpiteet;

(b) ovat tiukempia kuin asetuksen (EU) N:o HR/2012 VI osaston I luvussa säädetyt lakisääteiset hoitovaatimukset sekä hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat vaatimukset ja asetuksen (EU) N:o DP/2012 III osaston 2 luvun mukaisesti vahvistetut velvollisuudet;

(b) ovat tiukempia kuin asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] VI osaston I luvussa säädetyt lakisääteiset hoitovaatimukset sekä hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat vaatimukset ja asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] III osaston 2 luvun mukaisesti vahvistetut velvollisuudet;

(c) ylittävät direktiivin 2000/60/EY hyväksymisen aikaan olemassa olleen unionin lainsäädännön mukaisen suojelun tason, josta säädetään direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 9 kohdassa; ja

(c) ylittävät direktiivin 2000/60/EY hyväksymisen aikaan olemassa olleen unionin lainsäädännön mukaisen suojelun tason, josta säädetään direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 9 kohdassa; ja

(d) muuttavat huomattavasti maankäyttöä ja/tai rajoittavat huomattavasti maatalouskäytäntöä, mistä seuraa huomattavia tulonmenetyksiä.

(d) muuttavat huomattavasti maankäyttöä ja/tai rajoittavat huomattavasti maatalouskäytäntöä, mistä seuraa huomattavia tulonmenetyksiä.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut vaatimukset on täsmennettävä ohjelmassa.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut vaatimukset on täsmennettävä ohjelmassa.

6. Tukea voivat saada seuraavat alueet:

6. Tukea voivat saada seuraavat alueet:

(a) direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla nimetyt Natura 2000 -maa- ja metsätalousalueet;

(a) direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY nojalla nimetyt Natura 2000 -maa- ja metsätalousalueet;

(b) muut rajatut luonnonsuojelualueet, joilla on maa- tai metsätaloutta koskevia ympäristörajoitteita, jotka vaikuttavat direktiivin 92/43/ETY 10 artiklan täytäntöönpanoon. Näiden alueiden osuus ei saa maaseudun kehittämisohjelmaa kohden ylittää viittä prosenttia ohjelman maantieteellisellä soveltamisalalla sijaitsevista nimetyistä Natura 2000 ‑alueista;

(b) muut rajatut luonnonsuojelualueet, joilla on maa- tai metsätaloutta koskevia ympäristörajoitteita, jotka vaikuttavat direktiivin 92/43/ETY liitteessä IV vahvistettujen lajien populaatioiden vahvistumiseen, direktiivin 92/43/ETY 10 artiklan täytäntöönpanoon ja kaikkiin lintulajeihin direktiivin 2009/147/EY 1 artiklan mukaisesti. Näiden alueiden osuus ei saa maaseudun kehittämisohjelmaa kohden ylittää seitsemää prosenttia ohjelman maantieteellisellä soveltamisalalla sijaitsevista nimetyistä Natura 2000 ‑alueista;

(c) direktiivin 2000/60/EY mukaisesti vesipiirin hoitosuunnitelmiin sisältyvät maatalousalueet.

(c) direktiivin 2000/60/EY mukaisesti vesipiirin hoitosuunnitelmiin sisältyvät maa- ja metsätalousalueet.

7. Tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I.

7. Tuen enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I.

 

Jäsenvaltiot voivat rahoitussuunnitelmassaan esittää erilliset talousarviot Natura 2000 ‑maatalousalueiden ja Natura 2000 ‑metsätalousalueiden tuille sekä vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisille tuille.

 

–––––––––––––––

 

1 EYVL L 206, 22.7.1992, s.7.

 

2 EUVL L 20, 26.1.2010, s.7.

 

3 EYVL L 327, 22.12.2000, s.7.

Or. en

 

Tarkistus  72

Ehdotus asetukseksi

32 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

32 artikla

32 artikla

Tuet alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

Tuet alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

1. Tuet, jotka on tarkoitettu viljelijöille vuoristoalueilla ja muilla alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita, myönnetään vuosittain hehtaarilta käytössä olevaa maatalousmaata, ja niiden tarkoituksena on korvata viljelijöille aiheutuneet lisäkustannukset ja tulonmenetykset, jotka johtuvat maataloustuotannon rajoitteista kyseisillä alueilla.

1. Tuet, jotka on tarkoitettu viljelijöille vuoristoalueilla ja muilla alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita, myönnetään vuosittain hehtaarilta käytössä olevaa maatalousmaata, ja niiden tarkoituksena on korvata viljelijöille aiheutuneet lisäkustannukset ja tulonmenetykset, jotka johtuvat maataloustuotannon rajoitteista kyseisillä alueilla.

Lisäkustannukset ja tulonmenetykset on laskettava verrattuna alueisiin, joilla ei ole luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita, ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o DP/2012 III osaston 3 luvun mukaiset tuet.

Lisäkustannukset ja tulonmenetykset on laskettava verrattuna alueisiin, joilla ei ole luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei tämän toimenpiteen ja muiden kansallisten tai unionin tukivälineiden yhdistämisestä aiheudu liian suuria korvauksia.

 

Jäsenvaltiot voivat lisäkustannuksia ja tulonmenetyksiä laskiessaan eriyttää tuet asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa siten, että otetaan huomioon

 

kunkin alueen erityisolosuhteet ja kehittämistavoitteet;

 

maataloustoiminnalle aiheutuvien pysyvien luonnonhaittojen vakavuus;

 

tilan tuotantosuunta ja tarvittaessa tilan taloudellinen rakenne.

2. Tuet myönnetään viljelijöille, jotka sitoutuvat jatkamaan maataloustoimintaansa 33 artiklan mukaisesti nimetyillä alueilla.

2. Tuet myönnetään viljelijöille, jotka sitoutuvat jatkamaan maataloustoimintaansa 33 artiklan mukaisesti nimetyillä alueilla.

3. Tukia vahvistettaessa on noudatettava liitteessä I vahvistettuja vähimmäis- ja enimmäismääriä.

3. Tukia vahvistettaessa on noudatettava liitteessä I vahvistettuja vähimmäis- ja enimmäismääriä.

 

Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää yksittäisiä tukia, jotka ylittävät liitteessä I vahvistetun enimmäismäärän, edellyttäen, että enimmäismäärää noudatetaan keskimäärin ohjelman tasolla.

4. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tukia pienennetään ohjelmassa määriteltävän tilakohtaisen enimmäispinta-alan ylittävältä osalta.

4. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tukia pienennetään ohjelmassa määriteltävän tilakohtaisen enimmäispinta-alan ylittävältä osalta.

5. Jäsenvaltiot voivat myöntää tämän toimenpiteen mukaisia tukia vuosina 2014–2017 viljelijöille alueilla, jotka olivat ohjelmakaudella 2007–2013 tukikelpoisia asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti mutta eivät ole enää tukikelpoisia 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun uuden aluemäärittelyn jälkeen. Nämä tuet ovat pieneneviä siten, että niiden määrä vuonna 2014 on 80 prosenttia vuoden 2013 tuesta päättyen 20 prosenttiin vuonna 2017.

5. Jäsenvaltiot voivat myöntää tämän toimenpiteen mukaisia tukia neljän vuoden ajan viljelijöille alueilla, jotka olivat ohjelmakaudella 2007–2013 tukikelpoisia asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti mutta eivät ole enää tukikelpoisia 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun uuden aluemäärittelyn jälkeen. Nämä tuet ovat pieneneviä siten, että niiden määrä ensimmäisenä vuonna on 80 prosenttia ohjelmakauden 2007–2013 tuesta päättyen 20 prosenttiin neljäntenä vuonna.

6. Niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole saaneet 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua alueiden määrittelyä päätökseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, 5 kohtaa on sovellettava viljelijöihin, jotka saavat tukia alueilla, jotka olivat oikeutettuja tällaisiin tukiin ohjelmakaudella 2007–2013. Kun alueiden määrittely saadaan päätökseen, edelleen tukikelpoisina säilyvien alueiden viljelijät saavat tämän toimenpiteen mukaista täyttä tukea. Tukikelpoisuutensa menettävien alueiden viljelijät eivät saa enää 5 kohdan mukaista tukea.

 

Or. en

 

Tarkistus  73

Ehdotus asetukseksi

33 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

33 artikla

33 artikla

Sellaisten alueiden nimeäminen, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

Sellaisten alueiden nimeäminen, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä 2, 3 ja 4 kohdan perusteella alueet, joille voidaan myöntää 32 artiklassa säädettyjä tukia, noudattaen seuraavia luokkia:

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä 2, 3 ja 4 kohdan perusteella alueet, joille voidaan myöntää 32 artiklassa säädettyjä tukia, noudattaen seuraavia luokkia:

(a) vuoristoalueet;

(a) vuoristoalueet;

(b) muut alueet kuin vuoristoalueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita; ja

(b) muut alueet kuin vuoristoalueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita; ja

(c) muut alueet, joilla on erityisrajoitteita.

(c) muut alueet, joilla on erityisrajoitteita.

2. Jotta vuoristoalueille voitaisiin myöntää 32 artiklan mukaisia tukia, niille on oltava ominaista huomattavasti rajoittuneet maankäyttömahdollisuudet ja oleellisesti nousseet tuotantokustannukset, jotka johtuvat

2. Jotta vuoristoalueille voitaisiin myöntää 32 artiklan mukaisia tukia, niille on oltava ominaista huomattavasti rajoittuneet maankäyttömahdollisuudet ja oleellisesti nousseet tuotantokustannukset, jotka johtuvat

(a) alueen korkean sijainnin vuoksi erittäin vaikeista ilmasto-olosuhteista, jotka lyhentävät kasvukautta merkittävästi;

(a) alueen korkean sijainnin vuoksi erittäin vaikeista ilmasto-olosuhteista, jotka lyhentävät kasvukautta merkittävästi;

(b) alemmissa korkeuksissa suurimmassa osassa kyseistä aluetta olevista jyrkistä rinteistä, jotka estävät koneiden käytön tai edellyttävät erittäin kalliiden erityislaitteiden käyttöä, taikka näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksesta silloin kun molemmista erillisenä aiheutuva rajoite on merkityksettömämpi, edellyttäen että yhteisvaikutuksesta aiheutuu vastaavia rajoitteita.

(b) alemmissa korkeuksissa suurimmassa osassa kyseistä aluetta olevista jyrkistä rinteistä, jotka estävät koneiden käytön tai edellyttävät erittäin kalliiden erityislaitteiden käyttöä, taikka näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksesta silloin kun molemmista erillisenä aiheutuvat rajoitteet ovat merkityksettömämpiä, edellyttäen että yhteisvaikutuksesta aiheutuu vastaavia rajoitteita.

Vuoristoalueina pidetään 62. leveyspiirin pohjoispuolisia alueita ja eräitä niihin välittömästi liittyviä alueita.

Vuoristoalueina pidetään 62. leveyspiirin pohjoispuolisia alueita ja eräitä niihin välittömästi liittyviä alueita.

3. Muilla alueilla kuin vuoristoalueilla on katsottava olevan luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita ja niille voidaan myöntää 32 artiklan mukaisia tukia, jos vähintään 66 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta täyttää vähintään yhden liitteessä II luetelluista perusteista mainitulla kynnysarvolla. Tämän edellytyksen täyttyminen on varmistettava asianmukaisella paikallisten hallintoyksiköiden tasolla (LAU 2 -taso).

3. Jäsenvaltioiden on osoitettava muita alueita kuin vuoristoalueita, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita, tukikelpoisiksi 32 artiklan mukaisesti. Näille alueille ovat luonteenomaisia luonnonolosuhteista johtuvat huomattavat rajoitteet, etenkin maaperän vähäinen tuottavuus tai kehnot ilmasto-olot, sekä se, että laajan maataloustoiminnan säilyttäminen on tärkeää maankäytölle.

Tämän kohdan soveltamisalaan kuuluvia alueita määrittäessään jäsenvaltioiden on suoritettava objektiivisten perusteiden mukainen hienosäätö voidakseen sulkea pois alueet, joilla on dokumentoitu olevan ensimmäisen alakohdan mukaisia luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita, jotka on kuitenkin ratkaistu investoinnein tai taloudellisen toiminnan ansiosta.

Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 lainsäädäntöehdotuksen pakollisista biofyysisistä perusteista ja tulevassa aluemäärittelyssä sovellettavista vastaavista kynnysarvoista sekä antaa asianmukaisia sääntöjä hienosäädöstä ja siirtymäjärjestelyistä.

4. Muille kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille alueille voidaan myöntää 32 artiklan mukaisia tukia, jos niillä on erityisrajoitteita ja niiden maankäyttöä olisi jatkettava ympäristön säilyttämiseksi tai parantamiseksi, maaseudun ylläpitämiseksi ja alueen matkailumahdollisuuksien varjelemiseksi tai rannikoiden suojelemiseksi.

4. Muille kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille alueille voidaan myöntää 32 artiklan mukaisia tukia, jos niillä on erityisrajoitteita, mukaan lukien erittäin harvaan asutut alueet, ja niiden maankäyttöä olisi jatkettava ympäristön säilyttämiseksi tai parantamiseksi, maaseudun ylläpitämiseksi ja alueen matkailumahdollisuuksien varjelemiseksi tai rannikoiden suojelemiseksi.

Erityisrajoitteista kärsivien alueiden on muodostuttava luonnonsuojelua koskevien edellytysten kannalta yhdenmukaisista alueista, eikä niiden kokonaispinta-ala saa ylittää kymmentä prosenttia asianomaisen jäsenvaltion pinta-alasta.

Erityisrajoitteista kärsivien alueiden on muodostuttava luonnonsuojelua koskevien edellytysten kannalta yhdenmukaisista alueista, eikä niiden kokonaispinta-ala saa ylittää kymmentä prosenttia asianomaisen jäsenvaltion pinta-alasta.

5. Jäsenvaltioiden on liitettävä maaseudun kehittämisohjelmiinsa

5. Jäsenvaltioiden on liitettävä maaseudun kehittämisohjelmiinsa 2, 3 ja 4 kohdan mukainen nykyinen tai muutettu aluemäärittely.

(a) 2 ja 4 kohdan mukainen nykyinen tai muutettu aluemäärittely;

 

(b) 3 kohdassa tarkoitettujen alueiden uusi määrittely.

 

Or. en

 

Tarkistus  74

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Eläinten hyvinvointia edistävät tuet kattavat ainoastaan sitoumukset, jotka ylittävät asetuksen (EU) N:o HR/2012 VI osaston I luvun mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat pakolliset toimenpidevaatimukset ja muut kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset hoitovaatimukset. Asianomaiset vaatimukset on täsmennettävä ohjelmassa.

2. Eläinten hyvinvointia edistävät tuet kattavat ainoastaan sitoumukset, jotka ylittävät asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] VI osaston I luvun mukaisesti vahvistetut asiaa koskevat pakolliset toimenpidevaatimukset ja muut unionin lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat pakolliset hoitovaatimukset. Asianomaiset vaatimukset on täsmennettävä ohjelmassa.

Sitoumukset on tehtävä yhdeksi vuodeksi, joka voidaan uusia.

Sitoumukset on tehtävä kaudeksi, joka kestää yhdestä seitsemään vuotta ja joka voidaan uusia.

Or. en

 

Tarkistus  75

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tämän toimenpiteen mukaista tukea myönnetään hehtaarilta metsää metsänomistajille, kunnille ja kuntayhtymille, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti toteuttamaan tukitoimia, joihin sisältyy yksi tai useampi metsätalouden ympäristösitoumus. Valtion metsiä hoitavat elimet voivat myös saada tukea edellyttäen, että ne eivät sisälly valtion talousarvioon.

Tämän toimenpiteen mukaista tukea myönnetään hehtaarilta metsää yksinomaan metsänomistajille, kunnille ja kuntayhtymille, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti toteuttamaan tukitoimia, joihin sisältyy yksi tai useampi metsätalouden ympäristösitoumus. Valtion metsiä hoitavat elimet voivat myös saada tukea edellyttäen, että ne eivät sisälly valtion talousarvioon.

Or. en

 

Tarkistus  76

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 1 kohdan mukaisen tuen saamisen edellytyksenä tiettyä kynnysarvoa suurempien metsätilojen osalta on kestävää metsätaloutta vastaavan metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan välineen toimittaminen; jäsenvaltiot määrittelevät maaseudun kehittämisohjelmassaan mainitun kynnysarvon.

Poistetaan.

Or. en

Perustelu

Metsän ja metsämaan hoidosta säädetään jo riittävästi kansallisella tasolla riippumatta tilojen suuruudesta. Metsänhoitosuunnitelmien vaatiminen metsänomistajilta merkitsisi ainoastaan lisää byrokratiaa.

 

Tarkistus  77

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Tuilla on katettava tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset kokonaan tai osittain. Tarvittaessa se voi myös kattaa transaktiokustannukset enintään 20 prosenttiin asti metsätalouden ympäristösitoumuksesta maksetusta palkkiosta. Tuen enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä I.

3. Tuilla on katettava tehdyistä sitoumuksista tuensaajille aiheutuvat lisäkustannukset ja tulonmenetykset kokonaan tai osittain. Tarvittaessa se voi myös kattaa transaktiokustannukset enintään 20 prosenttiin asti metsätalouden ympäristösitoumuksesta maksetusta palkkiosta. Tuen enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä I. Selkeästi perustelluissa tapauksissa tukea voidaan myöntää myös sopimuksiin, joiden perusteella puita tai puuryhmiä ei käytetä; tällöin tukea voidaan myöntää hankekohtaisesti kertaluonteisena tai kiinteämääräisenä maksuna, joka lasketaan asianomaisten lisäkustannusten ja tulonmenetysten pohjalta.

Or. en

Perustelu

Metsäekosysteemeissä on usein tehokkaampaa jakaa tukea useille hankkeille kuin soveltaa kokoon perustuvaa rahoitusperustetta. Yhtenäinen kiinteämääräinen maksu, jonka määrä on 200 euroa hehtaarilta, ei riitä kattamaan todellisia kustannuksia, sillä metsien kasvukausi on pitkä.

 

Tarkistus  78

Ehdotus asetukseksi

36 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

36 artikla

36 artikla

Yhteistyö

Yhteistyö

1. Tämän toimenpiteen mukaisella tuella edistetään sellaisen yhteistyön muotoja, johon osallistuu vähintään kaksi tahoa, ja erityisesti seuraavia:

1. Tämän toimenpiteen mukaisella tuella edistetään sellaisen yhteistyön muotoja, johon osallistuu vähintään kaksi tahoa, ja erityisesti seuraavia:

(a) yhteistyöhön liittyvät lähestymistavat unionin eri toimijoiden välillä maataloudessa, elintarvikeketjussa ja metsätaloudessa sekä muiden sellaisten toimijoiden välillä, jotka edistävät maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteiden ja prioriteettien täyttämistä, toimialakohtaiset organisaatiot mukaan luettuina;

(a) yhteistyöhön liittyvät lähestymistavat unionin eri toimijoiden välillä maataloudessa, elintarvikeketjussa ja metsätaloudessa sekä muiden sellaisten toimijoiden välillä, jotka edistävät maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteiden ja prioriteettien täyttämistä, tuottajaryhmät, osuuskunnat ja toimialakohtaiset organisaatiot mukaan luettuina;

(b) klusterien ja verkostojen luominen;

(b) klusterien, verkostojen ja koordinointipisteiden luominen;

(c) 62 artiklassa tarkoitettujen maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisten toimijaryhmien perustaminen ja toiminta.

(c) 62 artiklassa tarkoitettujen maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisten toimijaryhmien perustaminen ja toiminta.

 

(c a) unionin ja kolmansien maiden verkostojen välisen ystävyystoiminnan avulla toteutettava innovointi ja yhteistyö;

2. Edellä 1 kohdan mukainen yhteistyö voi liittyä erityisesti seuraaviin:

2. Edellä 1 kohdan mukainen yhteistyö voi liittyä erityisesti seuraaviin:

(a) pilottihankkeet;

(a) pilotti-, esittely- ja lippulaivahankkeet;

(b) uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa;

(b) uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa, myös jätteen vähentämiseksi;

(c) yhteistyö pienten toimijoiden välillä yhteisten työprosessien järjestämisessä sekä tilojen ja resurssien jakamisessa;

(c) yhteistyö pienten toimijoiden välillä yhteisten työprosessien järjestämisessä sekä tilojen ja resurssien jakamisessa;

(d) horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä logististen rajapintojen kehittämiseksi tavoitteena edistää lyhyitä toimitusketjuja ja paikallisia markkinoita;

(d) horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä logististen rajapintojen kehittämiseksi tavoitteena edistää lyhyitä toimitusketjuja sekä paikallisia ja alueellisia markkinoita;

(e) paikalliset menekinedistämistoimet lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi;

(e) paikalliset menekinedistämistoimet lyhyiden toimitusketjujen, paikallisten ja alueellisten markkinoiden sekä laatujärjestelmiin kuuluvien tuotteiden kehittämiseksi;

(f) yhteiset toimet ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi;

(f) yhteiset toimet ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi;

(g) ympäristöhankkeita ja nykyisiä ympäristökäytäntöjä koskevat yhteiset lähestymistavat;

(g) ympäristöhankkeita ja nykyisiä ympäristökäytäntöjä koskevat koordinoidut lähestymistavat, tehokas vesihuolto, uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä maatalousmaiseman säilyttäminen mukaan luettuina;

(h) horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tuottamiseksi kestävällä tavalla;

(h) horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tuottamiseksi kestävällä tavalla;

(i) yhteen tai useampaan maaseudun kehittämistä koskevaan unionin prioriteettiin liittyvän paikallisen kehittämisstrategian täytäntöönpano varsinkin muina kuin asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 28 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyinä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksina;

(i) yhteen tai useampaan maaseudun kehittämistä koskevaan unionin prioriteettiin liittyvän paikallisen kehittämisstrategian täytäntöönpano varsinkin muina kuin asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] 28 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyinä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksina;

(j) metsänhoitosuunnitelmien tai vastaavien välineiden laatiminen.

(j) metsänhoitosuunnitelmien tai vastaavien välineiden laatiminen.

 

(j a) maaseutumatkailuun liittyvien matkailupalvelujen kehittäminen, myös markkinointi;

 

(j b) "sosiaalisen maatalouden" hankkeiden kehittäminen.

 

2 a. Tuen myöntämisessä etusijalle voidaan asettaa yksiköiden yhteistyö, johon osallistuu alkutuottajia.

3. Edellä 1 kohdan b alakohdan mukaista tukea myönnetään vain vastaperustetuille klustereille ja verkostoille sekä sellaisille klustereille ja verkostoille, jotka käynnistävät itselleen uuden toiminnan.

 

Edellä 2 kohdan b alakohdan mukaisia tukitoimia koskevaa tukea voidaan myöntää myös yksittäisille toimijoille, jos tämän mahdollisuus sisältyy maaseudun kehittämisohjelmaan.

3. Edellä 2 kohdan b alakohdan mukaisia tukitoimia koskevaa tukea voidaan myöntää myös yksittäisille toimijoille, jos tämän mahdollisuus sisältyy maaseudun kehittämisohjelmaan.

4. Pilottihankkeiden ja 2 kohdan b alakohdan mukaisten yksittäisten toimijoiden toteuttamien tukitoimien tulokset on jaettava.

4. Pilottihankkeiden ja 2 kohdan b alakohdan mukaisten yksittäisten toimijoiden toteuttamien tukitoimien tulokset on jaettava.

5. Tämän toimenpiteen mukaista tukea voidaan myöntää seuraaviin kustannuksiin, jotka liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteistyön muotoihin:

5. Tämän toimenpiteen mukaista tukea voidaan myöntää seuraaviin kustannuksiin, jotka liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteistyön muotoihin:

(a) kyseistä aluetta koskevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset ja liiketoimintasuunnitelman taikka metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan tai muun kuin asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 29 artiklassa tarkoitetun paikallisen kehittämisstrategian laatimisesta aiheutuvat kustannukset;

(a) kyseistä aluetta koskevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset ja liiketoimintasuunnitelman taikka metsänhoitosuunnitelman tai vastaavan tai muun kuin asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] 29 artiklassa tarkoitetun paikallisen kehittämisstrategian laatimisesta aiheutuvat kustannukset;

(b) kyseisen alueen toiminnan edistäminen yhteisen alueellisen hankkeen toteutuksen mahdollistamiseksi. Kun kyseessä ovat klusterit, toiminnan edistäminen voi myös koskea koulutuksen järjestämistä, jäsenten välistä verkostoitumista ja uusien jäsenten hankintaa;

(b) kyseisen alueen toiminnan edistäminen yhteisen alueellisen hankkeen toteutuksen mahdollistamiseksi. Kun kyseessä ovat klusterit, toiminnan edistäminen voi myös koskea koulutuksen järjestämistä, jäsenten välistä verkostoitumista ja uusien jäsenten hankintaa;

(c) yhteistyöstä aiheutuvat toimintakustannukset;

(c) yhteistyöstä aiheutuvat toimintakustannukset;

(d) liiketoimintasuunnitelman, muun kuin asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 29 artiklassa tarkoitetun paikallisen kehittämisstrategian tai innovointia koskevan toimen toteuttamiseen liittyvistä erityishankkeista suoraan aiheutuvat kustannukset;

(d) liiketoimintasuunnitelman, muun kuin asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] 29 artiklassa tarkoitetun paikallisen kehittämisstrategian tai innovointia koskevan toimen toteuttamiseen liittyvistä erityishankkeista suoraan aiheutuvat kustannukset;

(e) menekinedistämistoimista aiheutuvat kustannukset.

(e) menekinedistämistoimista aiheutuvat kustannukset.

6. Kun toteutetaan liiketoimintasuunnitelmaa taikka metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa tai kehittämisstrategiaa, jäsenvaltiot voivat myöntää tuen joko kokonaissummana, joka kattaa yhteistyökustannukset ja toteutetuista hankkeista aiheutuneet kustannukset, tai kattaa vain yhteistyökustannukset ja käyttää hankkeiden toteutukseen muiden toimenpiteiden mukaisia varoja tai muita unionin rahastoja.

6. Kun toteutetaan liiketoimintasuunnitelmaa taikka metsänhoitosuunnitelmaa tai vastaavaa tai kehittämisstrategiaa, jäsenvaltiot voivat myöntää tuen joko kokonaissummana, joka kattaa yhteistyökustannukset ja toteutetuista hankkeista aiheutuneet kustannukset, tai kattaa vain yhteistyökustannukset ja käyttää hankkeiden toteutukseen muiden toimenpiteiden mukaisia varoja tai muita unionin rahastoja.

7. Tukea voidaan myös myöntää eri alueille tai jäsenvaltioihin sijoittautuneiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

7. Tukea voidaan myös myöntää eri alueille tai jäsenvaltioihin sijoittautuneiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä kehitysmaiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

8. Tukea voidaan myöntää enintään seitsemän vuoden ajan, lukuun ottamatta ympäristöä koskevia yhteisiä toimia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

8. Tukea voidaan myöntää enintään seitsemän vuoden ajan, lukuun ottamatta ympäristöä koskevia yhteisiä toimia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

9. Tämän toimenpiteen mukainen yhteistyö voidaan yhdistää muista unionin rahastoista kuin maaseuturahastosta samalla alueella tuettuihin hankkeisiin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei tämän toimenpiteen ja muiden kansallisten tai unionin tukivälineiden yhdistämisestä aiheudu liian suuria korvauksia.

9. Tämän toimenpiteen mukainen yhteistyö voidaan yhdistää muista unionin rahastoista kuin maaseuturahastosta samalla alueella tuettuihin hankkeisiin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei tämän toimenpiteen ja muiden kansallisten tai unionin tukivälineiden yhdistämisestä aiheudu liian suuria korvauksia.

10. Siirretään komissiolla valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tukeen oikeutettujen hankkeiden, klusterien, verkostojen, lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden erityispiirteiden tarkentamista sekä 2 kohdassa lueteltuja tukitoimien tyyppejä koskevan tuen myöntämisedellytyksiä.

10. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tukeen oikeutettujen hankkeiden, klusterien, verkostojen, lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden erityispiirteiden tarkentamista sekä 2 kohdassa lueteltuja yhteistyön tyyppejä koskevan tuen myöntämisedellytyksiä.

Or. en

 

Tarkistus  79

Ehdotus asetukseksi

37 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

37 artikla

37 artikla

Riskienhallinta

Riskienhallinta

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa

1. Tämän toimenpiteen mukainen tuki kattaa

(a) suoraan viljelijöille maksettavan taloudellisen tuen sato-, eläin- ja kasvivakuutusmaksuihin, kun vakuutus otetaan epäsuotuisten sääolojen ja eläin- tai kasvitautien taikka tuholaisten aiheuttamien taloudellisten tappioiden varalta;

(a) suoraan viljelijöille tai viljelijäryhmille maksettavan taloudellisen tuen sato-, eläin- ja kasvivakuutusmaksuihin, kun vakuutus otetaan epäsuotuisten sääolojen ja eläin- tai kasvitautien taikka tuholaisten aiheuttamien taloudellisten tappioiden varalta;

(b) taloudellisen tuen sijoitusrahastoille, joista viljelijöille maksetaan taloudellista korvausta eläin- tai kasvitaudista taikka ympäristövahingosta johtuvien taloudellisten tappioiden johdosta;

(b) taloudellisen tuen sijoitusrahastoille, joista viljelijöille maksetaan taloudellista korvausta eläin- tai kasvitaudista, haitallisista organismeista, ympäristövahingosta tai epäsuotuisista sääoloista, kuivuus mukaan luettuna, johtuvien taloudellisten tappioiden johdosta;

(c) tulojen vakauttamisvälineen, joka muodostuu taloudellisesta tuesta sijoitusrahastoille, joista maksetaan korvausta viljelijöille, joiden tulot laskevat paljon.

(c) tulojen vakauttamisvälineen, joka muodostuu taloudellisesta tuesta sijoitusrahastoille tai vakuutuksiin, joista maksetaan korvausta viljelijöille, joiden tulot laskevat paljon, tai taloudellisesta tuesta, jota maksetaan suoraan viljelijöille vakuutusmaksujen maksamiseen siltä varalta, että heidän tulonsa laskevat paljon.

2. Edellä 1 kohdan b ja c alakohdan soveltamiseksi ilmaisulla ’sijoitusrahasto’ tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa siihen kuuluvat viljelijät voivat vakuuttaa itsensä sellaisia taloudellisia tappioita vastaan, jotka aiheutuvat eläin- tai kasvitaudeista taikka ympäristövahingosta, taikka heidän tulojensa voimakasta laskua vastaan ja jossa tällaisille viljelijöille myönnetään korvauksia.

2. Edellä 1 kohdan b ja c alakohdan soveltamiseksi ilmaisulla ’sijoitusrahasto’ tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa siihen kuuluvat viljelijät voivat vakuuttaa itsensä sellaisia taloudellisia tappioita vastaan, jotka aiheutuvat eläin- tai kasvitaudeista, haitallisista organismeista, ympäristövahingosta tai epäsuotuisista sääoloista, taikka heidän tulojensa voimakasta laskua vastaan ja jossa tällaisille viljelijöille myönnetään korvauksia.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei tämän toimenpiteen ja muiden kansallisten tai unionin tukivälineiden taikka yksityisten vakuutusjärjestelmien yhdistämisestä aiheudu liian suuria korvauksia. Euroopan globalisaatiorahastost36a, jäljempänä ’EGR’, saatu suora tulotuki otetaan myös huomioon viljelijöiden tulotasoa arvioitaessa.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei tämän toimenpiteen ja muiden kansallisten tai unionin tukivälineiden taikka yksityisten vakuutusjärjestelmien yhdistämisestä aiheudu liian suuria korvauksia.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 39 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen sijoitusrahastoille myönnettävien kaupallisten lainojen vähimmäis- ja enimmäiskestoa.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 39 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen sijoitusrahastoille myönnettävien kaupallisten lainojen vähimmäis- ja enimmäiskestoa.

 

Komissio tekee väliarvioinnin riskienhallintaa koskevan toimenpiteen täytäntöönpanosta ja toimittaa siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen on tarvittaessa liitettävä asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia riskienhallintaa koskevan toimenpiteen täytäntöönpanon tehostamiseksi.

Or. en

 

Tarkistus  80

Ehdotus asetukseksi

38 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

38 artikla

38 artikla

Sato-, eläin- ja kasvivakuutus

Sato-, eläin- ja kasvivakuutus

1. Edellä 37 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea myönnetään vain vakuutussopimuksiin, jotka kattavat menetyksen, joka on aiheutunut epäsuotuisasta sääoloista, eläin- tai kasvitaudista taikka tuholaisvahingoista tai direktiivin 2000/29/EY mukaisesti kasvitaudin tai tuholaisen hävittämiseksi taikka niiden leviämisen estämiseksi toteutetuista toimenpiteistä, kun ne tuhoavat yli 30 prosenttia viljelijän edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä vuosituotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää.

1. Edellä 37 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista tukea myönnetään vain vakuutussopimuksiin, jotka kattavat menetyksen, joka on aiheutunut epäsuotuisista sääoloista, eläin- tai kasvitaudista taikka tuholaisvahingoista tai direktiivin 2000/29/EY mukaisesti kasvitaudin tai tuholaisen hävittämiseksi taikka niiden leviämisen estämiseksi toteutetuista toimenpiteistä, kun ne pienentävät vuosituotantoa yli 30 prosenttia viljelijän keskimääräiseen vuosituotantoon verrattuna. Keskimääräinen vuosituotanto lasketaan kolmen edellisen vuoden lukujen perusteella tai viiden edellisen vuoden lukujen perusteella, lukuun ottamatta suurimpia ja pienimpiä lukuja, taikka riittävän hyvin perusteltujen epätavallisten olosuhteiden vuoksi tietyn yksittäisen vuoden lukujen perusteella viiden edeltävän vuoden ajalta.

 

Aiheutuneen menetyksen laskettua määrää voidaan mukauttaa kunkin tuotetyypin erityisominaisuuksiin käyttämällä

 

(a) biologisia indeksejä (menetetyn biomassan määrä) tai vastaavia sadonmenetysindeksejä, jotka vahvistetaan maatilan, paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla, tai

 

(b) sääindeksejä (mukaan lukien sademäärä ja lämpötila), jotka vahvistetaan paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla.

2. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on todettava virallisesti epäsuotuisten sääolojen, eläin- tai kasvitaudin taikka tuholaisvahingon esiintyminen.

2. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on todettava virallisesti epäsuotuisten sääolojen, eläin- tai kasvitaudin taikka tuholaisvahingon esiintyminen.

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa etukäteen kriteerit, joiden perusteella virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa etukäteen kriteerit, joiden perusteella virallinen toteaminen katsotaan tapahtuneeksi.

3. Vakuutuskorvaukset eivät saa korvata enempää kuin 37 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tappioiden korvaamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset, eikä niihin saa liittyä mitään tulevan tuotannon tyyppiä tai määrää koskevia ehtoja tai määräyksiä.

3. Vakuutuskorvaukset eivät saa korvata enempää kuin 37 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tappioiden korvaamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset, eikä niihin saa liittyä mitään tulevan tuotannon tyyppiä tai määrää koskevia ehtoja tai määräyksiä.

Jäsenvaltiot voivat asettaa tarkoituksenmukaiset tuen enimmäismäärät vakuutusmaksulle, jolle tukea voidaan myöntää.

Jäsenvaltiot voivat asettaa tarkoituksenmukaiset tuen enimmäismäärät vakuutusmaksulle, jolle tukea voidaan myöntää.

4. Enimmäistukiprosentti vahvistetaan liitteessä I.

4. Enimmäistukiprosentti vahvistetaan liitteessä I.

Or. en

 

Tarkistus  81

Ehdotus asetukseksi

39 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

39 artikla

39 artikla

Eläin- ja kasvitauteihin sekä ympäristövahinkoihin liittyvät sijoitusrahastot

Eläin- ja kasvitauteihin, haitallisiin organismeihin, ympäristövahinkoihin ja epäsuotuisiin sääoloihin liittyvät sijoitusrahastot

1. Jotta kyseinen sijoitusrahasto voi saada tukea sen on / sillä on

1. Jotta kyseinen sijoitusrahasto voi saada tukea sen on / sillä on

(a) oltava toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymä;

(a) oltava toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymä;

(b) noudatettava avointa politiikkaa rahastoon tehtävien maksujen ja sieltä tehtävien nostojen suhteen;

(b) noudatettava avointa politiikkaa rahastoon tehtävien maksujen ja sieltä tehtävien nostojen suhteen;

(c) oltava selkeät säännöt mahdollisesti syntynyttä velkaa koskevan vastuun osalta.

(c) oltava selkeät säännöt mahdollisesti syntynyttä velkaa koskevan vastuun osalta.

2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava sijoitusrahastojen perustamista ja hallintoa koskevat säännöt erityisesti siltä osin kuin ne liittyvät korvausten myöntämiseen viljelijöille kriisitapauksissa tai näiden sääntöjen hallinnointiin ja niiden noudattamisen seurantaan.

2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava sijoitusrahastojen perustamista ja hallintoa koskevat säännöt erityisesti siltä osin kuin ne liittyvät korvausten myöntämiseen viljelijöille kriisitapauksissa tai näiden sääntöjen hallinnointiin ja niiden noudattamisen seurantaan. Jäsenvaltiot voivat päättää täydentää sijoitusrahastoja vakuutusjärjestelmillä.

 

Viljelijät voivat saada korvausta ainoastaan, jos he ovat toteuttaneet kaikki tarvittavat varotoimenpiteet parantaakseen tilansa kestävyyttä ympäristön pilaantumisen, eläin- ja kasvitautien, haitallisten organismien sekä ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden varalta.

3. Edellä 37 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu taloudellinen tuki voi liittyä vain

3. Edellä 37 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu taloudellinen tuki voi liittyä vain

(a) sijoitusrahaston perustamisesta aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin, jotka voidaan jakaa pienenevästi enintään kolmelle vuodelle;

(a) sijoitusrahaston perustamisesta aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin, jotka voidaan jakaa pienenevästi enintään kolmelle vuodelle;

(b) määriin, jotka sijoitusrahasto on maksanut taloudellisena korvauksena viljelijöille. Lisäksi taloudellinen tuki voi liittyä sijoitusrahaston ottamien sellaisten kaupallisten lainojen korkoon, joiden tarkoituksena on maksaa taloudellinen korvaus viljelijöille kriisitapauksissa.

(b) määriin, jotka sijoitusrahasto on maksanut taloudellisena korvauksena viljelijöille. Lisäksi taloudellinen tuki voi liittyä sijoitusrahaston ottamien sellaisten kaupallisten lainojen korkoon, joiden tarkoituksena on maksaa taloudellinen korvaus viljelijöille kriisitapauksissa, tai sijoitusrahaston markkinahintaan ottamien vakuutusten kustannusten maksamiseen.

Alkupääoma ei saa olla peräisin julkisista varoista.

Alkupääoma ei saa olla peräisin julkisista varoista.

4. Eläintautien osalta 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista taloudellista tukea voidaan myöntää vain Maailman eläintautijärjestön vahvistamassa eläintautien luettelossa ja/tai päätöksen 90/424/ETY liitteessä mainituille taudeille.

4. Eläintautien osalta 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista taloudellista tukea voidaan myöntää Maailman eläintautijärjestön vahvistamassa eläintautien luettelossa tai päätöksen 90/424/ETY liitteessä mainituille taudeille ja mehiläistaudeille.

5. Enimmäistukiprosentti vahvistetaan liitteessä I.

5. Enimmäistukiprosentti vahvistetaan liitteessä I.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa kustannuksia, joille tukea voidaan myöntää, soveltamalla

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa kustannuksia, joille tukea voidaan myöntää, soveltamalla

(a) rahastokohtaisia enimmäismääriä;

(a) rahastokohtaisia enimmäismääriä;

(b) yksikkökohtaisia enimmäismääriä.

(b) yksikkökohtaisia enimmäismääriä.

Or. en

 

Tarkistus  82

Ehdotus asetukseksi

40 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

40 artikla

40 artikla

40 artiklan 5 kohta

40 artiklan 5 kohta

1. Edellä 37 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista tukea voidaan myöntää vain, jos tulot laskevat yli 30 prosenttia edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden yksittäisen viljelijän vuotuisista keskituloista, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää. Edellä 37 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa tulot viittaavat viljelijän markkinoilta saamien tulojen summaan, mukaan luettuna julkinen tuki missä tahansa muodossa, mutta ilman tuotantopanoskustannuksia. Sijoitusrahaston maksuilla voidaan korvata enintään 70 prosenttia tulonmenetyksestä.

1. Edellä 37 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista tukea voidaan myöntää vain, jos tulot laskevat yli 30 prosenttia edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden yksittäisen viljelijän vuotuisista keskituloista, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää. Edellä 37 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa tulot viittaavat viljelijän markkinoilta saamien tulojen summaan, mukaan luettuna julkinen tuki missä tahansa muodossa, mutta ilman tuotantopanoskustannuksia. Sijoitusrahaston tai vakuutuksen maksuilla voidaan korvata enintään 70 prosenttia tulonmenetyksestä.

2. Jotta kyseinen sijoitusrahasto voi saada tukea sen on / sillä on

2. Jotta kyseinen sijoitusrahasto voi saada tukea sen on / sillä on

(a) oltava toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymä;

(a) oltava toimivaltaisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksymä;

(b) noudatettava avointa politiikkaa rahastoon tehtävien maksujen ja sieltä tehtävien nostojen suhteen;

(b) noudatettava avointa politiikkaa rahastoon tehtävien maksujen ja sieltä tehtävien nostojen suhteen;

(c) oltava selkeät säännöt mahdollisesti syntynyttä velkaa koskevan vastuun osalta.

(c) oltava selkeät säännöt mahdollisesti syntynyttä velkaa koskevan vastuun osalta.

3. Jäsenvaltioiden on vahvistettava sijoitusrahastojen perustamista ja hallintoa koskevat säännöt erityisesti siltä osin kuin ne liittyvät korvausten myöntämiseen viljelijöille kriisitapauksissa tai näiden sääntöjen hallinnointiin ja niiden noudattamisen seurantaan.

3. Jäsenvaltioiden on vahvistettava sijoitusrahastojen perustamista ja hallintoa koskevat säännöt erityisesti siltä osin kuin ne liittyvät korvausten myöntämiseen viljelijöille kriisitapauksissa tai näiden sääntöjen hallinnointiin ja niiden noudattamisen seurantaan.

4. Edellä 37 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu taloudellinen tuki voi liittyä vain määriin, jotka sijoitusrahasto on maksanut taloudellisena korvauksena viljelijöille. Lisäksi taloudellinen tuki voi liittyä sijoitusrahaston ottamien sellaisten kaupallisten lainojen korkoon, joiden tarkoituksena on maksaa taloudellinen korvaus viljelijöille kriisitapauksissa.

4. Edellä 37 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea myönnetään ainoastaan vakuutuksiin, jotka kattavat 1 kohdassa tarkoitetut tulonmenetykset, tai vaihtoehtoisesti kyseinen taloudellinen tuki voi liittyä vain määriin, jotka sijoitusrahasto on maksanut taloudellisena korvauksena viljelijöille. Lisäksi taloudellinen tuki voi liittyä sijoitusrahaston ottamien sellaisten kaupallisten lainojen korkoon, joiden tarkoituksena on maksaa taloudellinen korvaus viljelijöille kriisitapauksissa.

Alkupääoma ei saa olla peräisin julkisista varoista.

Alkupääoma ei saa olla peräisin julkisista varoista.

5. Enimmäistukiprosentti vahvistetaan liitteessä I.

5. Enimmäistukiprosentti vahvistetaan liitteessä I.

Or. en

 

Tarkistus  83

Ehdotus asetukseksi

41 artikla – 1 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(c) rajanveto muiden toimenpiteiden kanssa, muuntaminen muihin kuin liitteessä I käytettyihin yksiköihin, transaktiokustannusten laskeminen sekä 29 artiklassa tarkoitetun maaseudun ympäristö- ja ilmastotoimenpiteen, 30 artiklassa tarkoitetun luonnonmukaista maataloutta koskevan toimenpiteen ja 35 artiklassa tarkoitetun metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalveluja ja metsien suojelua koskevan toimenpiteen mukaisten sitoumusten muuntaminen tai mukauttaminen;

(c) rajanveto muiden toimenpiteiden kanssa, muuntaminen muihin kuin liitteessä I käytettyihin yksiköihin, transaktiokustannusten laskeminen sekä 29 artiklassa tarkoitetun maaseudun ympäristö- ja ilmastotoimenpiteen, 30 artiklassa tarkoitetun luonnonmukaista maataloutta koskevan toimenpiteen, 34 artiklassa tarkoitetun eläinten hyvinvointia koskevan toimenpiteen ja 35 artiklassa tarkoitetun metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalveluja ja metsien suojelua koskevan toimenpiteen mukaisten sitoumusten muuntaminen tai mukauttaminen;

Or. en

Perustelu

34 artiklassa mainitaan myös transaktiokustannukset, minkä vuoksi ne olisi esitettävä tässä yhteydessä yhdessä muihin toimenpiteisiin liittyvien transaktiokustannusten kanssa.

 

Tarkistus  84

Ehdotus asetukseksi

42 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi paikalliset toimintaryhmät voivat myös huolehtia hallintoviranomaisen ja/tai maksajaviraston niille siirtämien lisätehtävien suorittamisesta.

1. Asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi paikalliset toimintaryhmät voivat myös

 

(a) huolehtia hallintoviranomaisen ja/tai maksajaviraston niille siirtämien lisätehtävien suorittamisesta tai

 

(b) toteuttaa yksin tai kumppaneiden kanssa alueelliselta ulottuvuudeltaan laajoja toimia eli niin sanottuja sateenvarjohankkeita paikallisen kehittämisstrategian puitteissa.

Or. en

Perustelu

We propose to allow local action groups for independent implementation of projects in the framework of local development strategy of the broad territorial reach, with participation of partners from the LDS area. The current regulations limit the role of LAGs to being an intermediary in transfer of financial means and an animator. It seems that possibility of realisation of flagship projects in the framework of a strategy would create a significant added value. Moreover, our polish experiences show that there is a huge demand for small-scale projects of short duration. Unfortunately, in situation when they have to follow the same administrative path, many applicants resign. Thanks to the proposed amendment, those partners would have contact only with a LAG and they would not need to get through the complicated administrative path.

(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

 

Tarkistus  85

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(b) valmiuksien kehittämisen, koulutuksen ja verkostoitumisen, jonka tavoitteena on paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja täytäntöönpano.

(b) valmiuksien kehittämisen, koulutuksen ja verkostoitumisen, jonka tavoitteena on paikallisyhteisön oman paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja täytäntöönpano.

Or. en

 

Tarkistus  86

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a) jo perustettujen paikallisten toimintaryhmien mahdollisuuden huolehtia yhteisöhankkeiden tarvittavasta tutkimuksesta ja suunnittelusta Leader-ohjelman uusia alueita koskevan hakemuksen jättämiseksi.

Or. en

 

Tarkistus  87

Ehdotus asetukseksi

44 artikla – 1 kohta – a alakohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) alueiden tai valtioiden väliset yhteistyöhankkeet;

(a) alueiden tai valtioiden väliset yhteistyöhankkeet, kehitysmaiden kanssa toteutettavat yhteistyöhankkeet mukaan luettuina;

Or. en

Perustelu

Kehitykseen vaikuttavat toimet ovat kauaskantoisempia kuin "haittavaikutusten välttäminen" -periaate, mikä tarkoittaa sitä, että myös kehittämistavoitteita koskevien EU:n toimien mahdollisia synergiaetuja olisi tutkittava. Elintarviketurvan toimintakehystä koskevissa neuvoston päätelmissä ja komission tiedonannossa korostetaan tarvetta sisällyttää yhteisöjen kehittäjät, maataloustuottajien järjestöt ja naisjärjestöt maaseudun ja maatalouden kehittämistä koskeviin toimiin ja tutkimusohjelmiin. Edellä mainittua voitaisiin tukea myös kansainvälisellä tiedonvaihdolla Leader-hankkeiden yhteydessä.

 

Tarkistus  88

Ehdotus asetukseksi

44 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a) tämän asetuksen 5 artiklassa vahvistettujen prioriteettien mukaisten kehitystavoitteiden saavuttamiseen pyrkivät elimet.

Or. en

 

Tarkistus  89

Ehdotus asetukseksi

45 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 31 artiklan d alakohdassa tarkoitetut toiminnan edistämistä koskevat kustannukset kattavat toimet, joilla tiedotetaan paikallisesta kehittämisstrategiasta ja hankkeen kehittämistehtävistä.

2. Asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] 31 artiklan d alakohdassa tarkoitetut toiminnan edistämistä koskevat kustannukset ovat kustannuksia toimista, joilla helpotetaan sidosryhmien välistä vaihtoa, tiedotetaan paikallisesta kehittämisstrategiasta ja edistetään sitä sekä tuetetaan mahdollisia tuensaajia hankkeiden kehittämisessä ja hakemusten laadinnassa.

Or. en

 

Tarkistus  90

Ehdotus asetukseksi

46 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

46 artikla

46 artikla

Investoinnit

Investoinnit

1. Jotta investointitoimet voisivat saada maaseuturahaston tukea, on ennen niiden toteuttamista arvioitava odotettavissa olevat ympäristövaikutukset kyseisenlaiseen investointiin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, jos investoinnilla voi olla kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.

1. Jäsenvaltiot voivat säätää, että investointitoimet voivat saada tukea sillä ehdolla, että ennen niiden toteuttamista arvioidaan odotettavissa olevat ympäristövaikutukset kyseisenlaiseen investointiin sovellettavan kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat asettaa etusijalle investoinnit,

 

(a) joilla parannetaan huomattavasti tilojen ympäristö- ja ilmastotehokkuutta sekä eläinten hyvinvointia;

 

(b) joilla tuetaan viljelijöiden tulolähteiden monipuolistamista; tai

 

(c) joihin sisältyy yhteistä toimintaa.

2. Tukikelpoiset menot voivat liittyä vain seuraaviin:

2. Tukikelpoiset menot voivat liittyä vain seuraaviin:

(a) kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasing-vuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen;

(a) kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasing-vuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen;

(b) uusien koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing, tietokoneohjelmistot mukaan luettuina, enintään omaisuuden markkina-arvoon asti;

(b) uusien koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing, tietokoneohjelmistot mukaan luettuina, enintään omaisuuden markkina-arvoon asti;

(c) a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, toteutettavuustutkimukset sekä patenttien tai käyttölupien hankinta.

(c) a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset sekä patenttien tai käyttölupien hankinta.

3. Kun kyseessä on kastelu, tukikelpoisina menoina pidetään vain investointeja, jotka vähentävät aiempaa vedenkulutusta vähintään 25 prosenttia. Unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa uusiin kastelujärjestelmiin tehtyjä investointeja voidaan poikkeuksellisesti pitää tukikelpoisina menoina, jos ympäristöarviointi osoittaa, että kyseinen investointi on kestävä eikä sillä ole kielteisiä ympäristövaikutuksia.

3. Kun kyseessä on kastelu, tukikelpoisina menoina pidetään uusia investointeja, mukaan lukien käytössä olevien järjestelmien nykyaikaistaminen vedenkäytön tehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Alueilla, joiden osalta vesipiirin hoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät täytäntöönpano-ohjelmat on laadittu direktiivin 2000/60/EY mukaisesti, tällaisia investointeja pidetään tukikelpoisina vain siinä tapauksessa, että ne ovat näihin suunnitelmiin sisältyvien ympäristötavoitteiden mukaisia.

4. Kun kyseessä ovat maatalousinvestoinnit, investointitukea ei voida myöntää maatalouden tuotanto-oikeuksien, tukioikeuksien, eläinten tai yksivuotisten kasvien hankintaan tai yksivuotisten kasvien istutukseen. Kun kyseessä on 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen luonnonkatastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen, eläinten hankintaan liittyvät menot voivat kuitenkin olla tukikelpoisia.

4. Kun kyseessä ovat maatalousinvestoinnit, investointitukea ei voida myöntää maatalouden tuotanto-oikeuksien, tukioikeuksien, eläinten tai yksivuotisten kasvien hankintaan tai yksivuotisten kasvien istutukseen. Kun kyseessä on 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen luonnonkatastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen, eläinten hankintaan liittyvät menot voivat kuitenkin olla tukikelpoisia.

5. Investointituen saajat voivat pyytää toimivaltaisilta maksajavirastoilta ennakkomaksua, jonka suuruus on enintään 50 prosenttia investointiin liittyvästä julkisesta tuesta, jos tällainen mahdollisuus sisältyy maaseudun kehittämisohjelmaan.

5. Investointituen saajat voivat pyytää toimivaltaisilta maksajavirastoilta ennakkomaksua, jonka suuruus on enintään 50 prosenttia investointiin liittyvästä julkisesta tuesta, jos tällainen mahdollisuus sisältyy maaseudun kehittämisohjelmaan.

6. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellytyksiä, joiden mukaisesti muita leasingsopimuksiin, käytettyihin välineisiin ja laitteisiin sekä yksinkertaisiin korvausinvestointeihin liittyviä kustannuksia voidaan pitää tukikelpoisina menoina.

6. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellytyksiä, joiden mukaisesti muita leasingsopimuksiin, käytettyihin välineisiin ja laitteisiin sekä yksinkertaisiin korvausinvestointeihin liittyviä kustannuksia voidaan pitää tukikelpoisina menoina.

Or. en

 

Tarkistus  91

Ehdotus asetukseksi

49 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomaisen on määritettävä kaikkiin toimenpiteisiin sisältyvien tukitoimien valintaperusteet seurantakomiteaa kuultuaan. Valintaperusteiden tarkoituksena on varmistaa hakijoiden yhdenvertainen kohtelu, parantaa rahavarojen käyttöä ja kohdentaa toimenpiteet maaseudun kehittämistä koskevien unionin prioriteettien mukaisesti. Valintaperusteita määritettäessä on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, kun kyseessä ovat pienet avustukset.

1. Maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomaisen on määritettävä kaikkiin toimenpiteisiin sisältyvien tukitoimien valintaperusteet seurantakomiteaa kuultuaan. Valintaperusteiden tarkoituksena on varmistaa, että maatiloja koskevia toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan asetuksessa (EU) N:o …/2013 [DP] tarkoitettuihin aktiiviviljelijöihin. Lisäksi näiden perusteiden tarkoituksena on parantaa rahavarojen käyttöä ja kohdentaa toimenpiteet maaseudun kehittämistä koskevien unionin prioriteettien mukaisesti. Valintaperusteita määritettäessä ja sovellettaessa on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, kun kyseessä ovat pienet avustukset.

Or. en

Perustelu

Maatiloihin kohdistuvien toimenpiteiden kautta annettavan tuen on koiduttava ainoastaan YMP:n suoria tukia koskevan asetusehdotuksen mukaisesti määriteltyjen aktiiviviljelijöiden hyödyksi. Mikäli tämä ero tehdään ensimmäisessä pilarissa, se on tehtävä myös toisessa.

 

Tarkistus  92

Ehdotus asetukseksi

50 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tätä asetusta sovellettaessa hallintoviranomaisen on määriteltävä ’maaseutualue’ ohjelmatasolla.

Tätä asetusta sovellettaessa hallintoviranomaisen on määriteltävä ’maaseutualue’ ohjelmatasolla. Se voi myös määritellä erilaisia tiettyyn toimenpiteeseen kuuluvia erityisalueita, jos näin toimimiseen on objektiivinen peruste.

Or. en

 

Tarkistus  93

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista varataan ja käytetään 30 miljoonaa euroa 56 artiklassa tarkoitetun innovatiivisesta paikallisesta yhteistyöstä annettavan palkinnon rahoitukseen.

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  94

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Kunkin maaseudun kehittämisohjelman kokonaismäärästä voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta käyttää enintään 4 prosenttia asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 52 artiklassa tarkoitettuihin tehtäviin ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sellaisten alueiden, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita, aluemäärittelyn valmistelutöihin liittyviin kustannuksiin.

Kunkin maaseudun kehittämisohjelman kokonaismäärästä voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta käyttää enintään 4 prosenttia asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] 52 artiklassa tarkoitettuihin tehtäviin ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sellaisten alueiden, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia ja muita erityisiä rajoitteita, aluemäärittelyn valmistelutöihin liittyviin kustannuksiin.

Or. en

 

Tarkistus  95

Ehdotus asetukseksi

52 artikla – 2 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) lisätä sidosryhmien osallistumista maaseudun kehittämiseen;

(a) lisätä maa- ja metsätalouden sidosryhmien sekä muiden maaseudun sidosryhmien osallistumista maaseudun kehittämiseen;

Or. en

 

Tarkistus  96

Ehdotus asetukseksi

52 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston organisaatiorakenteen ja toimintaperiaatteet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 91 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 90 artiklan mukaisesti eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston organisaatiorakenteesta ja toimintaperiaatteista.

Or. en

Perustelu

Tämä ei ole puhtaasti tekninen päätös.

 

Tarkistus  97

Ehdotus asetukseksi

53 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

53 artikla

53 artikla

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkosto

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkosto

1. Perustetaan 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkosto tukemaan 61 artiklassa tarkoitettua maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Verkosto mahdollistaa toimijaryhmien, neuvontapalvelujen ja tutkijoiden verkostoitumisen.

1. Perustetaan 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkosto tukemaan 61 artiklassa tarkoitettua maataloustuotantoa, maatalouden taloudellista elinkelpoisuutta ja kestävyyttä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Verkosto mahdollistaa toimijaryhmien, neuvontapalvelujen ja tutkijoiden verkostoitumisen.

2. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkoston tehtävänä on

2. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkoston tehtävänä on

(a) tarjota tukipalveluja ja antaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta koskevia tietoja tärkeimmille toimijoille;

(a) tarjota tukipalveluja ja antaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta koskevia tietoja tärkeimmille toimijoille, erityisesti alkutuottajille ja heitä tuotantoketjussa edeltäville ja seuraaville toimijoille;

(b) saada aikaan keskustelua ohjelmatasolla toimijaryhmien perustamisen kannustamiseksi;

 

(c) seuloa eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden kannalta tärkeät tutkimustulokset ja tietämys sekä raportoida niistä;

 

(d) koota ja levittää innovaatioita koskevia hyviä toimintatapoja ja vakiinnuttaa ne;

(d) koota ja levittää innovaatioita ja tietämyksen vaihtoa koskevia tutkimustuloksia ja uusia tekniikoita ja vakiinnuttaa ne;

 

(d a) luoda vuoropuhelu viljelijöiden ja tiedeyhteisön välille;

(e) järjestää konferensseja ja työpajoja ja levittää eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden alaan liittyvää tietoa.

 

3. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkoston organisaatiorakenteen ja toimintaperiaatteet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 91 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 90 artiklan mukaisesti eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkoston organisaatiorakenteesta ja toimintaperiaatteista.

Or. en

 

Tarkistus  98

Ehdotus asetukseksi

54 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä eurooppalaisen maaseudun kehittämisen arviointiverkoston organisaatiorakenteen ja toimintaperiaatteet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 91 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 90 artiklan mukaisesti eurooppalaisen maaseudun kehittämisen arviointiverkoston organisaatiorakenteesta ja toimintaperiaatteista.

Or. en

Perustelu

Tämä ei ole puhtaasti tekninen päätös.

 

Tarkistus  99

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 2 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(c) tiedottaa suurelle yleisölle ja mahdollisille tuensaajille maaseudun kehittämispolitiikasta;

(c) tiedottaa suurelle yleisölle ja mahdollisille tuensaajille maaseudun kehittämispolitiikasta ja rahoitusmahdollisuuksista;

Or. en

 

Tarkistus  100

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 2 kohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

d) edistää innovointia maataloudessa.

(d) edistää innovointia maa- ja metsätaloudessa.

Or. en

 

Tarkistus  101

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 3 kohta – b alakohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(b) sellaisten toimintasuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano, joihin sisältyy jokin seuraavista:

(b) sellaisten toimintasuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano, joihin voi sisältyä jokin seuraavista:

Or. en

 

Tarkistus  102

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 3 kohta – b alakohta – iii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

iii) seurannan tukeminen erityisesti keräämällä ja jakamalla varsinkin asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 41 artiklassa tarkoitettujen seurantakomiteoiden asiaa koskevia suosituksia, analyysejä ja palautetta. Kansallisen maaseutuverkoston on myös tuettava paikallisia toimintaryhmiä paikallisten kehittämisstrategioiden seurannassa ja arvioinnissa;

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  103

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 3 kohta – b alakohta – v alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(v) esimerkkien kerääminen hankkeista maaseudun kehittämisohjelmien kaikkien prioriteettien aloilla;

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  104

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 3 kohta – b alakohta – vi alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

vi) jatkuvat tutkimukset ja analyysit;

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  105

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 3 kohta – b alakohta – vii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

vii) paikallisten toimintaryhmien verkostoitumistoimet ja erityisesti alueiden ja valtioiden välistä yhteistyötä koskeva tekninen apu, paikallisten toimintaryhmien välisen yhteistyön helpottaminen ja kumppanien etsintä 36 artiklassa tarkoitettua toimenpidettä varten;

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  106

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 3 kohta – b alakohta – vii a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

vii a) suunnitelma sellaisten paikallisten digitaalisten tai fyysisten keskitettyjen asiointipisteiden edistämiseksi, joista mahdolliset tuensaajat saavat paikallisesti tietoa maaseudun kehittämisohjelmista ja muista yhteisen strategiakehyksen rahastoista.

Or. en

 

Tarkistus  107

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 3 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

c) riippumattomista asiantuntijoista koostuvan esivalintalautakunnan perustaminen ja 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu innovatiivisesta paikallisesta yhteistyöstä annettavaa palkintoa koskevien hakemusten esivalintamenettely.

Poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  108

Ehdotus asetukseksi

55 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä kansallisten maaseutuverkostojen perustamiseen ja toimintaan liittyvät säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 91 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 90 artiklan mukaisesti kansallisten maaseutuverkostojen perustamiseen ja toimintaan liittyvistä säännöistä.

Or. en

Perustelu

Tämä ei ole puhtaasti tekninen päätös.

 

Tarkistus  109

Ehdotus asetukseksi

56 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

56 artikla

Poistetaan.

Maaseutualueiden innovatiivisesta, paikallisesta yhteistyöstä annettava palkinto

 

Edellä 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut varat on käytettävä sellaisista yhteistyöhankkeista annettavan palkinnon rahoitukseen, joihin osallistuu vähintään kaksi kumppania eri jäsenvaltioista ja joissa toteutuu innovatiivinen paikallinen lähestymistapa.

 

Or. en

 

Tarkistus  110

Ehdotus asetukseksi

57 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

57 artikla

Poistetaan.

Ehdotuspyyntö

 

1. Komissio käynnistää viimeistään vuonna 2015 ja tämän jälkeen vuosittain ehdotuspyynnön 56 artiklassa tarkoitetun palkinnon myöntämiseksi. Viimeinen ehdotuspyyntö on käynnistettävä viimeistään vuonna 2019.

 

2. Ehdotuspyynnössä on täsmennettävä ehdotuksen aihe, jonka on liityttävä johonkin maaseudun kehittämistä koskevaan unionin prioriteettiin. Aiheen on myös oltava sellainen, että se on mahdollista panna täytäntöön valtioiden välisellä yhteistyöllä.

 

3. Ehdotuspyyntö on avoin sekä paikallisille toimintaryhmille että tietyn hankkeen toteuttamiseksi yhteistyötä tekeville yksittäisille yhteisöille.

 

Or. en

 

Tarkistus       111

Ehdotus asetukseksi

58 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

58 artikla

Poistetaan.

Valintamenettely

 

1. Eri jäsenvaltioiden hakijoiden on jätettävä palkintohakemuksensa oman jäsenvaltionsa kansalliselle maaseutuverkostolle, joka vastaa hakemusten esivalinnasta.

 

2. Kansallisten maaseutuverkostojen on perustettava jäsentensä keskuudesta riippumattomista asiantuntijoista koostuva esivalintalautakunta hakemusten esivalintaa varten. Hakemusten esivalinta on suoritettava ehdotuspyynnössä määriteltyjä poissulkemis-, valinta- ja ratkaisuperusteita noudattaen. Kukin kansallinen maaseutuverkosto voi valita enintään 10 hakemusta, jotka sen on toimitettava komissiolle.

 

3. Komissio valitsee jäsenvaltioissa esivalittujen hakemusten joukosta 50 voittajahanketta. Komissio perustaa ad hoc -ohjausryhmän, joka muodostuu riippumattomista asiantuntijoista. Ohjausryhmä valmistelee voittajahakemusten valintaa ehdotuspyynnössä määriteltyjä poissulkemis-, valinta- ja ratkaisuperusteita noudattaen.

 

4. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä luettelon hankkeista, joille palkinto myönnetään.

 

Or. en

 

Tarkistus  112

Ehdotus asetukseksi

59 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

59 artikla

Poistetaan.

Rahapalkinto – edellytykset ja maksaminen

 

1. Palkinto voidaan myöntää hankkeille, joiden loppuunsaattaminen ei kestä yli kahta vuotta palkinnon myöntämisestä annetun täytäntöönpanosäädöksen päivämäärästä. Hankkeen toteuttamisen aikataulu on määritettävä hakemuksessa.

 

2. Palkinto myönnetään kertasuorituksena. Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä maksun määrän ehdotuspyynnössä määriteltyjä perusteita noudattaen ja ottaen huomioon hakemuksessa täsmennetyt hankkeen arvioidut toteuttamiskustannukset. Hankekohtainen palkinto voi olla enintään 100 000 euroa.

 

3. Jäsenvaltiot maksavat palkinnon voittajille varmistettuaan, että hanke on saatettu päätökseen. Unioni korvaa aiheutuneet menot jäsenvaltioille asetuksen (EU) N:o HR/2012 IV osaston II luvun 4 jakson säännösten mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat päättää maksaa koko palkintosumman tai osan siitä voittajille jo ennen kuin ne ovat varmistuneet hankkeen loppuunsaattamisesta, jolloin ne ovat vastuussa menoista siihen asti, kun hankkeen loppuunsaattaminen varmistetaan.

 

Or. en

 

Tarkistus  113

Ehdotus asetukseksi

60 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

60 artikla

Poistetaan.

Menettelyä, aikatauluja ja ohjausryhmän perustamista koskevat säännöt

 

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä hankkeiden valintamenettelyä ja -aikatauluja koskevat yksityiskohtaiset säännökset sekä 58 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun riippumattomien asiantuntijoiden muodostavan ohjausryhmän perustamista koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 91 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

 

Or. en

 

Tarkistus  114

Ehdotus asetukseksi

IV osasto – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus

Maataloustuotantoa, maatalouden taloudellista elinkelpoisuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus

Or. en

 

Tarkistus  115

Ehdotus asetukseksi

61 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

61 artikla

61 artikla

Tavoitteet

Tavoitteet

1. Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteena on

1. Maataloustuotantoa, maatalouden taloudellista elinkelpoisuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteena on

(a) edistää resurssitehokasta, tuottavaa, vähäpäästöistä sekä ilmastoystävällistä ja ilmastonmuutoksen hyvin kestävää maatalousalaa, jonka toiminta on sopusoinnussa niiden keskeisten luonnonvarojen kanssa, joista maatalous riippuu;

(a) edistää resurssitehokasta, tuottavaa, kilpailukykyistä, vähäpäästöistä sekä ilmastoystävällistä ja ilmastonmuutoksen hyvin kestävää maa- ja metsätalousalaa, jonka toiminta on sopusoinnussa niiden keskeisten luonnonvarojen kanssa, joista maa- ja metsätalous riippuvat;

(b) auttaa toteuttamaan vakaa niin nykyisten kuin uusienkin elintarvikkeiden, rehujen ja biomateriaalien tarjonta;

(b) auttaa lisäämään kestävästi eurooppalaisen maatalouden tuottavuutta ja toteuttamaan vakaa niin nykyisten kuin uusienkin elintarvikkeiden, rehujen ja biomateriaalien tarjonta;

(c) parantaa prosesseja ympäristön suojelemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi;

(c) parantaa prosesseja ympäristön suojelemiseksi, maatalouden ekologisten tuotantojärjestelmien edistämiseksi sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi; ja

(d) rakentaa silta huippututkimuksen ja ‑tekniikan sekä niitä tarvitsevien viljelijöiden, yritysten ja neuvontapalvelujen välille.

(d) rakentaa silta huippututkimuksen ja ‑tekniikan sekä niitä tarvitsevien viljelijöiden, metsänhoitajien, maaseudun paikallisyhteisöjen, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja neuvontapalvelujen välille;

 

(d a) edistää maatalouden tuottavuuden ja kestävyyden kannalta relevanttia tutkimuksen, tietämyksen ja teknologian vaihtoa unionin ja kehitysmaiden välillä kiinnittäen erityistä huomiota pienviljelijöiden tarpeisiin.

2. Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteet pyritään saavuttamaan seuraavasti:

2. Maataloustuotantoa, maatalouden taloudellista elinkelpoisuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteet pyritään saavuttamaan seuraavasti:

(a) luodaan lisäarvoa yhdistämällä tutkimus ja maatalouskäytäntö paremmin yhteen ja kannustamalla käytettävissä olevien innovaatiotoimenpiteiden laajempaa käyttöä;

(a) luodaan lisäarvoa yhdistämällä tutkimus ja maatalouskäytäntö paremmin yhteen ja kannustamalla käytettävissä olevien innovaatiotoimenpiteiden laajempaa käyttöä sidosryhmien osallistumista korostavan lähestymistavan avulla;

(b) nopeutetaan ja laajennetaan innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä käytäntöön; ja

(b) nopeutetaan ja laajennetaan innovatiivisten ratkaisujen siirtämistä käytäntöön;

(c) tiedotetaan tiedeyhteisölle maatalouskäytännön tutkimustarpeista.

(c) tiedotetaan tiedeyhteisölle maatalouskäytännön tutkimustarpeista; ja

 

(c a) toimitaan yhteistyössä kehitysmaiden asiaankuuluvien verkostojen ja instituutioiden kanssa;

 

(c b) tunnistetaan innovointia ja tutkimus- ja kehittämisinvestointeja haittaavat sääntelyn pullonkaulat niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on esitetty komission tiedonannoissa "Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa"1 ja "Järkevä sääntely Euroopan unionissa"2.

3. Maaseuturahasto edesauttaa maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden toteuttamista myöntämällä 36 artiklan mukaista tukea 62 artiklassa tarkoitetuille eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmille ja 53 artiklassa tarkoitetulle eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkostolle.

3. Maaseuturahasto edesauttaa maataloustuotantoa, maatalouden taloudellista elinkelpoisuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden toteuttamista myöntämällä 36 artiklan mukaista tukea 62 artiklassa tarkoitetuille eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmille ja 53 artiklassa tarkoitetulle eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkostolle.

 

–––––––––––––––––

 

1 COM(2005)0097.

 

2 COM(2010)0543.

Or. en

 

Tarkistus  116

Ehdotus asetukseksi

62 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

62 artikla

62 artikla

Toimijaryhmät

Toimijaryhmät

1. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmät ovat osa maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Niiden perustajina voivat olla keskeiset toimijat, kuten viljelijät, tutkijat, neuvojat sekä maatalous- ja elintarvikealoilla toimivat yritykset.

1. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmät ovat osa maataloustuotantoa, maatalouden taloudellista elinkelpoisuutta ja kestävyyttä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Niiden perustajina voivat olla keskeiset toimijat, kuten viljelijät, tutkijat, neuvojat sekä maatalous- ja elintarvikealoilla toimivat yritykset. Toimijaryhmien perustamisesta päätetään yhteisymmärryksessä sellaisten eri sidosryhmien kesken, jotka edustavat laajasti maatalouden, maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen alan etuja. Toimijaryhmää ei voi perustaa yksittäinen sidosryhmä tai ainoastaan yhden alan etuja edustava sidosryhmien ryhmittymä. Toimijaryhmät voivat toimia jäsenvaltion alueella, ja niissä voi olla jäseniä useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta sekä kolmansista maista.

2. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien on otettava käyttöön sisäiset menettelyt, joilla varmistetaan niiden toiminnan avoimuus ja vältetään eturistiriidat.

2. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien on otettava käyttöön sisäiset menettelyt, joilla varmistetaan niiden toiminnan avoimuus ja vältetään eturistiriidat.

Or. en

 

Tarkistus  117

Ehdotus asetukseksi

63 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

63 artikla

63 artikla

Toimijaryhmien tehtävät

Toimijaryhmien tehtävät

1. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien on laadittava suunnitelma, johon sisältyy

1. Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien on laadittava suunnitelma, johon sisältyy

(a) kuvaus kehitettävästä, testattavasta, mukautettavasta tai toteutettavasta innovatiivisesta hankkeesta;

(a) kuvaus kehitettävästä, testattavasta, mukautettavasta tai toteutettavasta innovatiivisesta hankkeesta;

(b) kuvaus odotetuista tuloksista ja siitä, miten tuottavuuden ja kestävän resurssienhallinnan parantamista koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteen saavuttaminen edistyy.

(b) kuvaus odotetuista tuloksista ja siitä, miten tuottavuuden ja kestävän resurssienhallinnan parantamista koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteen saavuttaminen edistyy.

2. Innovatiivisia hankkeita toteuttaessaan toimijaryhmien on

2. Innovatiivisia hankkeita toteuttaessaan toimijaryhmien on

(a) tehtävä innovatiivisten toimien laatimista ja täytäntöönpanoa koskevat päätökset; ja

(a) tehtävä innovatiivisten toimien laatimista ja täytäntöönpanoa koskevat päätökset; ja

(b) toteutettava innovatiiviset toimet maaseudun kehittämisohjelmista rahoitettavien toimenpiteiden yhteydessä.

(b) toteutettava innovatiiviset toimet maaseudun kehittämisohjelmista tai Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta ja muista unionin tutkimusohjelmista rahoitettavien toimenpiteiden yhteydessä ja edistettävä näin viljelijöiden mahdollisuuksia soveltaa tutkimustuloksia käytännössä.

3. Toimijaryhmien on levitettävä hankkeittensa tulokset erityisesti eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkoston kautta.

3. Toimijaryhmien on levitettävä hankkeittensa tulokset erityisesti eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden verkoston kautta.

Or. en

 

Tarkistus  118

Ehdotus asetukseksi

64 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

64 artikla

64 artikla

Varat ja niiden jako

Varat ja niiden jako

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat komission ehdotuksesta tämän asetuksen nojalla maaseudun kehittämiseen myönnettävän unionin tuen kokonaismäärän 1 päivästä tammikuuta 2014 31 päivään joulukuuta 2020 ulottuvalla kaudella, sen jakaantumisen eri vuosille ja vähemmän kehittyneille alueille kohdennettavan vähimmäismäärän vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ja samaa ajanjaksoa koskevan budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti.

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat komission ehdotuksesta tämän asetuksen nojalla maaseudun kehittämiseen myönnettävän unionin tuen kokonaismäärän 1 päivästä tammikuuta 2014 31 päivään joulukuuta 2020 ulottuvalla kaudella, sen jakaantumisen eri vuosille ja vähemmän kehittyneille alueille kohdennettavan vähimmäismäärän vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ja samaa ajanjaksoa koskevan budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti.

2. Edellä 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun komission tekniseen apuun suunnataan 0,25 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista varoista.

2. Edellä 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun komission tekniseen apuun suunnataan 0,25 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista varoista.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin määriin tehdään vuosittain 2 prosentin suuruinen indeksikorjaus ohjelmatyötä varten ja niiden ottamiseksi myöhemmin unionin yleiseen talousarvioon.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin määriin tehdään vuosittain 2 prosentin suuruinen indeksikorjaus ohjelmatyötä varten ja niiden ottamiseksi myöhemmin unionin yleiseen talousarvioon.

4. Komissio jakaa täytäntöönpanosäädöksellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät vuosittain jäsenvaltioille 2 kohdassa tarkoitetun määrän vähentämisen jälkeen ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o DP/2012 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun varojen siirron. Vuosijakaumaa vahvistaessaan komissio ottaa huomioon

4. Liitteessä I a vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen määrien vuosijakauma jäsenvaltioittain 2 kohdassa tarkoitetun määrän vähentämisen jälkeen ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu varojen siirto.

(a) 4 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvät puolueettomat perusteet; ja

 

(b) aiemmat tulokset.

 

 

4 a. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 90 artiklan mukaisesti liitteen I a mukauttamiseksi tarvittaessa, jotta siihen voidaan sisällyttää maaseuturahastolle asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] 7 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan mukaisesti siirretyt varat.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen määrien lisäksi mainitussa kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen on myös sisällyttävä maatalousrahastolle asetuksen (EU) N:o DP/2012 7 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti siirretyt varat sekä maatalousrahastolle neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009* 10 b ja 136 artiklan mukaisesti kalenterivuoden 2013 osalta siirretyt varat.

 

6. Asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun suoritusvarauksen jakamiseksi asetuksen (EU) N:o HR/2012 45 artiklan mukaisesti maaseuturahastoa varten kannetut käytettävissä olevat käyttötarkoitukseensa sidotut tulot on lisättävä asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 18 artiklassa tarkoitettuihin määriin. Suoritusvaraus on jaettava jäsenvaltioille suhteessa niiden osuuteen maaseuturahastosta myönnetyn tuen kokonaismäärästä.

6. Asetuksen (EU) N:o …/2013 [HR] 45 artiklan mukaisesti maaseuturahastoa varten kannetut käytettävissä olevat käyttötarkoitukseensa sidotut tulot on jaettava jäsenvaltioille suhteessa niiden osuuteen maaseuturahastosta myönnetyn tuen kokonaismäärästä.

(Komission teksti 64 artiklan 5 kohdassa on korvattu asiakirjan COM(2012)0553 tekstillä.)

Or. en

 

Tarkistus  119

Ehdotus asetukseksi

65 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

65 artikla

65 artikla

Maaseuturahaston osuus

Maaseuturahaston osuus

1. Maaseudun kehittämisohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä on vahvistettava maaseuturahaston enimmäisrahoitusosuus ohjelmalle. Päätöksessä on tarvittaessa ilmoitettava selkeästi vähemmän kehittyneille alueille myönnettävät määrärahat.

1. Maaseudun kehittämisohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä on vahvistettava maaseuturahaston enimmäisrahoitusosuus ohjelmalle. Päätöksessä on tarvittaessa ilmoitettava selkeästi vähemmän kehittyneille alueille myönnettävät määrärahat.

2. Maaseuturahaston osuus on laskettava tukikelpoisten julkisten menojen määrän perusteella.

2. Maaseuturahaston osuus on laskettava tukikelpoisten julkisten menojen määrän perusteella.

3. Maaseudun kehittämisohjelmissa on vahvistettava kaikkiin toimenpiteisiin sovellettava yhtenäinen maaseuturahaston rahoitusosuus. Vähemmän kehittyneille alueille sekä syrjäisimmille alueille ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitetuille pienille Egeanmeren saarille on tarvittaessa vahvistettava erillinen maaseuturahaston rahoitusosuus. Maaseuturahaston rahoitusosuus on enintään

3. Maaseudun kehittämisohjelmissa on vahvistettava kaikkiin toimenpiteisiin sovellettava yhtenäinen maaseuturahaston rahoitusosuus. Vähemmän kehittyneille alueille sekä syrjäisimmille alueille ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitetuille pienille Egeanmeren saarille on tarvittaessa vahvistettava erillinen maaseuturahaston rahoitusosuus. Maaseuturahaston rahoitusosuus on enintään

(a) 85 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla, syrjäisimmillä alueilla ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;

(a) 85 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla, syrjäisimmillä alueilla ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;

(b) 50 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla.

(b) 50 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla.

Maaseuturahaston rahoitusosuus on vähintään 20 prosenttia.

Maaseuturahaston rahoitusosuus on vähintään 20 prosenttia.

4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, maaseuturahaston rahoitusosuus on enintään

4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, maaseuturahaston rahoitusosuus on enintään

(a) 80 prosenttia 15, 28 ja 36 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden, asetuksen (EU) N:o [CSF/2012] 28 artiklassa tarkoitetun LEADERin paikallisen kehittämisen ja 20 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisten tukitoimien osalta. Se voidaan nostaa 90 prosenttiin vähemmän kehittyneiden alueiden, syrjäisimpien alueiden ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitettujen pienten Egeanmeren saarten ohjelmissa;

(a) 80 prosenttia 15, 28 ja 36 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden, asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] 28 artiklassa tarkoitetun Leaderin paikallisen kehittämisen ja 20 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisten tukitoimien osalta. Se voidaan nostaa 90 prosenttiin vähemmän kehittyneiden alueiden, syrjäisimpien alueiden ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitettujen pienten Egeanmeren saarten ohjelmissa;

(b) 100 prosenttia 66 artiklan mukaista rahoitusta saavien tukitoimien osalta.

 

 

(c) 55 prosenttia 29 artiklassa tarkoitettujen maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimien osalta. Se voidaan nostaa 90 prosenttiin vähemmän kehittyneiden alueiden, syrjäisimpien alueiden ja asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 tarkoitettujen pienten Egeanmeren saarten ohjelmissa.

 

Poiketen siitä, mitä 3 kohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat nostaa maaseuturahaston enimmäisrahoitusosuutta eri rahastoihin perustuvan lähestymistavan puitteissa toteutettujen toimenpiteiden osalta ohjelmissa, jotka pannaan täytäntöön asetuksen (CPR) 82 artiklan 2 kohdassa määritellyillä siirtymäalueilla, jotta varmistetaan rahoitusosuuksien tason yhdenmukaisuus muiden yhteisen strategiakehityksen rahastojen kanssa siirtymäalueilla.

 

Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, maaseuturahastolle asetuksen (EU) N:o …/2013 [ DP] 14 artiklan mukaisesti siirrettyihin varoihin sovellettava maaseuturahaston rahoitusosuus voi olla 95 prosenttia edellyttäen, että jäsenvaltio täyttää yhden seuraavista ehdoista:

 

i) sen saataville on asetettu rahoitustukea Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/20101 mukaisesti;

 

ii) sen saataville on asetettu keskipitkän ajan rahoitustukea järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/20022 mukaisesti; tai

 

iii) sen saataville on asetettu rahoitustukea Euroopan vakausmekanismilainan muodossa Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

 

4 a. Asetuksen (EU) N:o …/2013 [DP] 14 artiklan 1 a kohdan mukaisesti myönnetyt varat on varattava 29 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

5. Vähintään viisi prosenttia, ja Kroatian tapauksessa 2,5 prosenttia, maaseuturahastosta maaseudun kehittämisohjelmaan myönnettävästä kokonaisrahoituksesta on varattava Leaderin täytäntöönpanoon.”

5. Vähintään viisi prosenttia, ja Kroatian tapauksessa 2,5 prosenttia, maaseuturahastosta maaseudun kehittämisohjelmaan myönnettävästä kokonaisrahoituksesta on varattava Leaderin täytäntöönpanoon.

 

5 a. Vähintään 25 prosenttia maaseuturahastosta maaseudun kehittämisohjelmaan myönnettävästä kokonaisrahoituksesta on varattava 29 ja 30 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

6. Maaseuturahastosta osarahoitettuja menoja ei voida osarahoittaa myöntämällä rahoitusta rakennerahastoista, koheesiorahastosta tai muista unionin rahoitusvälineistä.

6. Maaseuturahastosta osarahoitettuja menoja ei voida osarahoittaa myöntämällä rahoitusta rakennerahastoista, koheesiorahastosta tai muista unionin rahoitusvälineistä. Tämä ei rajoita eikä estä ohjelmatyötä, jossa yhdistetään johdonmukaisella ja yhdennetyllä tavalla yhteisen strategiakehyksen eri rahastoista saatavaa tukea ja joka saattaa olla tarpeen asetuksen (EU) N:o …/2013 [CSF] 9 artiklan temaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

6 a. Kansallinen rahoitusosuus tukikelpoisista julkisista menoista voidaan korvata muilla kuin kaupallisilla yksityisillä rahoitusosuuksilla.

7. Yrityksille myönnettävää tukea koskevien julkisten menojen on noudatettava valtiontuen osalta vahvistettuja tuen enimmäismääriä, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä.

7. Yrityksille myönnettävää tukea koskevien julkisten menojen on noudatettava valtiontuen osalta vahvistettuja tuen enimmäismääriä, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä.

 

__________________

 

1 EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1.

 

2 EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1.

(Komission teksti 65 artiklan 5 kohdassa on korvattu asiakirjan COM(2012)0553 tekstillä.)

Or. en

 

Tarkistus  120

Ehdotus asetukseksi

66 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

66 artikla

Poistetaan.

Rahoitus tukitoimille, joiden osuus innovoinnissa on huomattava

 

Maatalousrahastolle asetuksen (EU) N:o DP/2012 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirretyt varat on varattava tukitoimille, joiden osuus maatalouden tuottavuuden ja kestävyyden, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen mukaan luettuna, kannalta tärkeässä innovoinnissa on huomattava.

 

Or. en

 

Tarkistus  121

Ehdotus asetukseksi

67 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Menot ovat 49 artiklassa tarkoitettujen valintaperusteiden mukaisesti oikeutettuja maaseuturahaston rahoitusosuuteen vain, jos ne ovat aiheutuneet tukitoimista, joista kyseisen ohjelman hallintoviranomainen on tehnyt päätöksen tai jotka ovat sen vastuulla.

Menot ovat 49 artiklassa tarkoitettujen valintaperusteiden mukaisesti oikeutettuja maaseuturahaston rahoitusosuuteen vain, jos ne ovat aiheutuneet tukitoimista, joista kyseisen ohjelman hallintoviranomainen on tehnyt päätöksen tai jotka ovat sen vastuulla, lukuun ottamatta ehdotuksia, jotka on esitetty kahden ohjelman välisenä siirtymäkautena, jotta vältetään investointeja mahdollisesti haittaavat keskeytykset.

Or. en

 

Tarkistus  122

Ehdotus asetukseksi

69 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos tuki myönnetään vakiokustannusten tai lisäkustannusten ja tulonmenetysten perusteella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarpeelliset laskelmat ovat asianmukaisia ja paikkansapitäviä ja laadittu ennakolta oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja todennettavissa olevan laskentamenetelmän perusteella. Tätä varten laskelmista vastaavista viranomaisista riippumattoman elimen, jolla on tarvittavaa asiantuntemusta, on laadittava todistus, jossa laskelmien asianmukaisuus ja paikkansapitävyys vahvistetaan. Mainittu todistus on sisällytettävä maaseudun kehittämisohjelmaan.

2. Jos tuki myönnetään vakiokustannusten tai lisäkustannusten ja tulonmenetysten perusteella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarpeelliset laskelmat ovat asianmukaisia ja paikkansapitäviä ja laadittu ennakolta oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja todennettavissa olevan laskentamenetelmän perusteella. Tätä varten laskelmista vastaavista viranomaisista riippumattoman elimen, jolla on tarvittavaa asiantuntemusta, on laadittava todistus, jossa laskelmien asianmukaisuus ja paikkansapitävyys vahvistetaan. Mainittu todistus on sisällytettävä maaseudun kehittämisohjelmaan. Komissio varmistaa ennen ohjelmien hyväksymistä, että kaikki olennaiset tekijät on sisällytetty laskelmiin, että tärkeimmät oletukset ovat kohtuullisia ja että tärkeimmät muuttujat ovat asianmukaisia.

Or. en

Perustelu

Tällä tarkistuksella otetaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat tukisummien vahvistamista koskevat ongelmat (katso erityiskertomuksen 7/2011 97 kohta).

 

Tarkistus  123

Ehdotus asetukseksi

73 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(b) rahoitettaviksi valittuja tukitoimia koskevien asianmukaisten indikaattoritietojen, tuensaajaa ja hanketta koskevat tärkeimmät piirteet mukaan luettuina, toimittaminen komissiolle neljännesvuosittain;

(b) rahoitettaviksi valittuja tukitoimia koskevien asianmukaisten indikaattoritietojen, tuotos- ja rahoitusindikaattoreita koskevat tiedot mukaan luettuina, toimittaminen komissiolle vuosittain;

Or. en

Perustelu

Neljännesvuosittaiset raportit lisäisivät merkittävästi hallinnollista rasitetta, mikä olisi kaikkien yksinkertaistamispyrkimysten vastaista.

 

Tarkistus  124

Ehdotus asetukseksi

73 artikla – 3 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Jos jäsenvaltiolla on useampia ohjelmia, voidaan nimetä koordinointielin, jonka tehtävänä on vähintään varmistaa varojen hallinnoinnin yhdenmukaisuus ja toimia yhteystahona komission ja kansallisen hallintoviranomaisen välillä.

Or. en

Perustelu

Kuten yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1290/2005 johdanto-osan 5 kappaleessa ehdotetaan, tarvitaan elin, joka koordinoi maksajavirastojen toimintaa.

 

Tarkistus  125

Ehdotus asetukseksi

75 artikla – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) osoittaa maaseudun kehittämispolitiikan edistyminen ja saavutukset sekä arvioida maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyvien toimien vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja asianmukaisuutta;

(a) arvioida kriittisesti ja puolueettomasti maaseudun kehittämispolitiikan edistymistä ja saavutuksia sekä arvioida maaseudun kehittämispolitiikkaan liittyvien toimien vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja asianmukaisuutta;

Or. en

Perustelu

Alkuperäinen sanamuoto on liian ohjaileva.

 

Tarkistus  126

Ehdotus asetukseksi

76 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Edellä 74 artiklassa säädetyn seuranta- ja arviointijärjestelmän yhteydessä on sovittava sellaisten yhteisten indikaattorin luettelosta, jotka liittyvät alkutilanteeseen sekä ohjelman rahoituksen toteuttamiseen, tuotoksiin, tuloksiin ja vaikutuksiin, jotta tiedot on mahdollista yhdistää yhteisön tasolla.

1. Edellä 74 artiklassa säädetyn seuranta- ja arviointijärjestelmän yhteydessä on sovittava sellaisten yhteisten indikaattorin luettelosta, jotka liittyvät alkutilanteeseen sekä ohjelman rahoituksen toteuttamiseen, tuotoksiin ja tuloksiin, jotta tiedot on mahdollista yhdistää yhteisön tasolla.

Or. en

 

Tarkistus  127

Ehdotus asetukseksi

78 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Maaseudun kehittämistoimenpiteiden mukaista tukea saavien tuensaajien ja paikallisten toimintaryhmien on toimitettava hallintoviranomaiselle ja/tai nimetyille arvioijille taikka muille elimille, joille näiden tehtävien suorittaminen on siirretty, kaikki tarvittavat tiedot ohjelman seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi erityisesti tiettyjen erityistavoitteiden ja prioriteettien täyttämisen osalta.

Maaseudun kehittämistoimenpiteiden mukaista tukea saavien tuensaajien ja paikallisten toimintaryhmien on toimitettava hallintoviranomaiselle ja/tai nimetyille arvioijille taikka muille elimille, joille näiden tehtävien suorittaminen on siirretty, kaikki tarvittavat tiedot ohjelman seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi erityisesti tiettyjen erityistavoitteiden ja prioriteettien täyttämisen osalta ja varmistettava, että kunnioitetaan kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistettuja luottamuksellisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevia oikeuksia.

Or. en

 

Tarkistus  128

Ehdotus asetukseksi

81 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(b) sen on tarkasteltava toimia ja tuotoksia suhteessa ohjelman arviointisuunnitelmaan;

(b) sen on tarkasteltava hallintoviranomaisen esittämää arviointisuunnitelmaa ja sen täytäntöönpanon etenemistä;

Or. en

 

Tarkistus  129

Ehdotus asetukseksi

82 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava maaseudun kehittämisohjelman edellisen kalenterivuoden täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen täytäntöönpanokertomus komissiolle viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2016 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 31 päivänä toukokuuta, vuoden 2023 loppuun asti. Vuonna 2016 toimitetun kertomuksen on katettava kalenterivuoden 2014 ja 2015.

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava maaseudun kehittämisohjelman edellisen kalenterivuoden täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen täytäntöönpanokertomus komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, vuoden 2023 loppuun asti. Jäsenvaltioiden on toimitettava lopullinen kertomus viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. Vuonna 2016 toimitetun kertomuksen on katettava kalenterivuodet 2014 ja 2015.

Or. en

 

Tarkistus  130

Ehdotus asetukseksi

85 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on laadittava kustakin maaseudun kehittämisohjelmastaan vuonna 2023 jälkiarviointikertomus. Tämä kertomus on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Jäsenvaltioiden on laadittava kustakin maaseudun kehittämisohjelmastaan vuonna 2023 jälkiarviointikertomus. Tämä kertomus on saatava valmiiksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Or. en

 

Tarkistus  131

Ehdotus asetukseksi

88 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Siirretään komissiolle valta antaa 90 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä säännöksistä, jotka koskevat kaikkien sellaisten tämän asetuksen mukaisten toimenpiteiden jättämistä valtiontukisääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, jotka eivät kuulu Euroopan unionista toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan ja joihin sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa.

Or. en

 

Tarkistus  132

Ehdotus asetukseksi

89 artikla – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Kansallinen lisärahoitus

Kansallinen lisärahoitus ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuulumattomat valtiontuet

Or. en

 

Tarkistus  133

Ehdotus asetukseksi

89 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava unionin tukea saavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden lisärahoitukseen tarkoitetut ja perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvat jäsenvaltioiden maksamat tuet, ja komissio hyväksyy ne tämän asetuksen säännösten mukaisesti osana 7 artiklassa tarkoitettua ohjelmatyötä. Näitä tukia arvioidessaan komissio soveltaa analogisesti perussopimuksen 107 artiklan soveltamiseksi vahvistettuja perusteita. Kyseinen jäsenvaltio ei saa ottaa ehdotettua lisärahoitusta käyttöön ennen sen hyväksymistä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava unionin tukea saavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden lisärahoitukseen tarkoitetut ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvat jäsenvaltioiden maksamat tuet sekä jäsenvaltioiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan kuulumattomille toimenpiteille maksamat tuet, ja komissio hyväksyy ne tämän asetuksen säännösten mukaisesti osana 7 artiklassa tarkoitettua ohjelmatyötä. Näitä tukia arvioidessaan komissio soveltaa analogisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan soveltamiseksi vahvistettuja perusteita. Kyseinen jäsenvaltio ei saa ottaa ehdotettua lisärahoitusta käyttöön ennen sen hyväksymistä.

Or. en

 

Tarkistus  134

Ehdotus asetukseksi

90 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Siirretään komissiolle valta antaa tässä asetuksessa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

2. Siirretään komissiolle valta antaa tässä asetuksessa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viideksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulosta. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

 

.

Or. en

Perustelu

Euroopan parlamentin tulisi vahvistaa aktiivisesti säädösvallan siirto komissiolle. Epävarmoissa tapauksissa sen ei pitäisi joutua taistelemaan omien lainsäädäntöoikeuksien takaisin saamisesta EU:n sisällä.

 

Tarkistus  135

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 18 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

18(3)

Investointi fyysiseen omaisuuteen

 

 

 

50 %

 

75 %

 

 

65 %

 

 

40 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

50 %

 

75 %

 

 

65 %

 

40 %

Maatalousala

Tukikelpoisen investoinnin määrästä vähemmän kehittyneillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä syrjäisimmillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä pienillä Egeanmeren saarilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä muilla alueilla

Edellä mainittuja prosenttiosuuksia voidaan korottaa 20 prosenttia edellyttäen, että yhdistetty enimmäistuki ei ylitä 90 prosenttia, kun kyseessä ovat

– toiminnan aloittavat nuoret viljelijät

– yhteiset investoinnit ja yhdennetyt hankkeet

– 33 artiklassa tarkoitetut alueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita

– eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden yhteydessä tuetut toimet

Liitteeseen I kuuluvien tuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen

Tukikelpoisen investoinnin määrästä vähemmän kehittyneillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä syrjäisimmillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä pienillä Egeanmeren saarilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä muilla alueilla

Edellä mainittuja prosenttiosuuksia voidaan korottaa 20 prosenttia edellyttäen, että yhdistetty enimmäistuki ei ylitä 90 prosenttia, kun kyseessä ovat eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden yhteydessä tuetut toimet

 

 

Tarkistus

18(3)

Investointi fyysiseen omaisuuteen

 

 

 

50 %

 

 

75 %

 

 

75 %

 

40 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

50 %

 

 

75 %

 

 

75 %

 

 

40 %

Maatalousala

Tukikelpoisen investoinnin määrästä vähemmän kehittyneillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä syrjäisimmillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä pienillä Egeanmeren saarilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä muilla alueilla

Edellä mainittuja prosenttiosuuksia voidaan korottaa 20 prosenttia edellyttäen, että yhdistetty enimmäistuki ei ylitä 90 prosenttia, kun kyseessä ovat

– toiminnan aloittavat nuoret viljelijät

– yhteiset investoinnit ja yhdennetyt hankkeet

– 33 artiklassa tarkoitetut alueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita

– eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden yhteydessä tuetut toimet

luomuviljelijät

Natura 2000 ‑säännösten ja vesipolitiikan puitedirektiivin noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet

maatalouden ympäristötukijärjestelmät

 

 

Liitteeseen I kuuluvien tuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen

Tukikelpoisen investoinnin määrästä vähemmän kehittyneillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä syrjäisimmillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä pienillä Egeanmeren saarilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä muilla alueilla

Edellä mainittuja prosenttiosuuksia voidaan korottaa 20 prosenttia edellyttäen, että yhdistetty enimmäistuki ei ylitä 90 prosenttia, kun kyseessä ovat eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden yhteydessä ja yhteisistä investoinneista tai yhdennetyistä hankkeista tuetut toimet

Or. en

 

Tarkistus  136

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 24 artikla –3 kohta

 

Komission teksti

24(3)

Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto

80 %

Tukikelpoisen investoinnin määrästä peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton osalta 27 artiklan 5 kohta

 

Tarkistus

24(3)

Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto

100 %

Tukikelpoisen investoinnin määrästä peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton osalta 27 artiklan 5 kohta

Or. en

 

Tarkistus  137

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 27 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

27(5)

Investoinnit uusiin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen

50 %

           
75 %

 

65 %

                       
40 %

Tukikelpoisen investoinnin määrästä vähemmän kehittyneillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä syrjäisimmillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä pienillä Egeanmeren saarilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä muilla alueilla

 

 

Tarkistus

27(5)

Investoinnit uusiin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen

50 %

           
75 %

 

75 %

                       
40 %

Tukikelpoisen investoinnin määrästä vähemmän kehittyneillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä syrjäisimmillä alueilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä pienillä Egeanmeren saarilla

Tukikelpoisen investoinnin määrästä muilla alueilla

 

Or. en

 

Tarkistus  138

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 32 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Art. 32(3)

Tuet alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

25

250(*)

300(*)

 

Vähintään hehtaaria kohti vuodessa

Enintään hehtaaria kohti vuodessa

Enintään hehtaaria kohti vuodessa 46 artiklan 2 kohdassa määritellyillä vuoristoalueilla 34 artiklan 3 kohta

 

 

Tarkistus

Art. 32(3)

Tuet alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

25

250(*)

450(*)

 

Vähintään hehtaaria kohti vuodessa

Enintään hehtaaria kohti vuodessa

Enintään hehtaaria kohti vuodessa 46 artiklan 2 kohdassa määritellyillä vuoristoalueilla 34 artiklan 3 kohta

Or. en

 

Tarkistus  139

Ehdotus asetukseksi

Liite I a

Komission teksti

 

Tarkistus

 

LIITE I a

64 artiklassa tarkoitetut kansalliset määrärahat

(miljoonaa euroa)

 

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Belgia

73.838

73.838

73.838

73.838

73.838

73.838

73.838

Bulgaria

400.215

400.215

400.215

400.215

400.215

400.215

400.215

Tšekin tasavalta

432.820

432.820

432.820

432.820

432.820

432.820

432.820

Tanska

87.536

87.536

87.536

87.536

87.536

87.536

87.536

Saksa

1.355.922

1.355.922

1.355.922

1.355.922

1.355.922

1.355.922

1.355.922

Viro

109.623

109.623

109.623

109.623

109.623

109.623

109.623

Irlanti

377.842

377.842

377.842

377.842

377.842

377.842

377.842

Kreikka

595.667

595.667

595.667

595.667

595.667

595.667

595.667

Espanja

1.219.781

1.219.781

1.219.781

1.219.781

1.219.781

1.219.781

1.219.781

Ranska

1.148.806

1.148.806

1.148.806

1.148.806

1.148.806

1.148.806

1.148.806

Italia

1.361.055

1.361.055

1.361.055

1.361.055

1.361.055

1.361.055

1.361.055

Kypros

24.926

24.926

24.926

24.926

24.926

24.926

24.926

Latvia

159.703

159.703

159.703

159.703

159.703

159.703

159.703

Liettua

267.461

267.461

267.461

267.461

267.461

267.461

267.461

Luxemburg

14.383

14.383

14.383

14.383

14.383

14.383

14.383

Unkari

584.679

584.679

584.679

584.679

584.679

584.679

584.679

Malta

11.762

11.762

11.762

11.762

11.762

11.762

11.762

Alankomaat

89.850

89.850

89.850

89.850

89.850

89.850

89.850

Itävalta

609.744

609.744

609.744

609.744

609.744

609.744

609.744

Puola

2.029.504

2.029.504

2.029.504

2.029.504

2.029.504

2.029.504

2.029.504

Portugali

614.811

614.811

614.811

614.811

614.811

614.811

614.811

Romania

1.435.645

1.435.645

1.435.645

1.435.645

1.435.645

1.435.645

1.435.645

Slovenia

138.743

138.743

138.743

138.743

138.743

138.743

138.743

Slovakia

302.467

302.467

302.467

302.467

302.467

302.467

302.467

Suomi

326.416

326.416

326.416

326.416

326.416

326.416

326.416

Ruotsi

291.736

291.736

291.736

291.736

291.736

291.736

291.736

Yhdistynyt kuningaskunta

362.465

362.465

362.465

362.465

362.465

362.465

362.465

Or. en

 

Tarkistus  140

Ehdotus asetukseksi

Liite II

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Liite poistetaan.

Or. en

 

Tarkistus  141

Ehdotus asetukseksi

Liite III – temaattinen alaohjelma 1 – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

Sukupolvenvaihdosta tukevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Or. en

Perustelu

One of the major issues young farmers face when deciding to start their activity is the expenses and administrative hurdles of taking over the farming activities of their elder. These different elements difficult generational transition and are among the reasons why average age of farmers is above 50 years in the EU. Facilitating generational transition through public-private partnerships should be integrated within the indicative list of measures and operations of particular relevance to thematic sub-programmes in order to take this element into consideration when developing the rural development tools at national level.

(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

 

Tarkistus  142

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 3 osa

 

Komission teksti

Tarkistus

17 artikla Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät

17 artikla Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät

32 ja 33 artikla Tuet alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

32 ja 33 artikla Tuet alueille, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

 

34 artikla Eläinten hyvinvointi

Or. en

Perustelu

Viljelijät, jotka tuottavat elintarvikkeita eläinten hyvinvointia kunnioittaen, vastaavat markkinoiden kysyntään ja voivat saada tuotteistaan paremman hinnan, mikä parantaa heidän kilpailukykyään. Heitä on tuettava, jotta he siirtyisivät tällaisiin tuotantojärjestelmiin.

 

 

 

 

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö