Päätöslauselmaesitys - B7-0086/2013Päätöslauselmaesitys
B7-0086/2013

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan unionin ydinvoimalaitosten riski- ja turvallisuusarvioinneista ("stressitesteistä") ja niihin liittyvistä toimista

5.3.2013 - (2012/2830(RSP))

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0108/2013 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Amalia Sartori teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta


Menettely : 2012/2830(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0086/2013
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0086/2013
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0086/2013

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin ydinvoimalaitosten riski- ja turvallisuusarvioinneista ("stressitesteistä") ja niihin liittyvistä toimista

(2012/2830(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 4. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon (COM(2012)0571) Euroopan unionin ydinvoimalaitosten kattavista riski- ja turvallisuusarvioinneista ("stressitesteistä") ja niihin liittyvistä toimista,

–   ottaa huomioon Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän (ENSREG) stressitestien tarkistusprosessin päättymisen jälkeen seurantatarkoituksessa järjestämän, paikan päällä tehdyn tiedonhankintakäynnin, jonka tarkoituksena oli vaihtaa tietoja laitostasolla toteutetuista, suunnitelluista ja harkittavista toimenpiteistä turvallisuuden parantamiseksi stressitestin seurauksena ja tunnistaa hyviä käytänteitä ja merkittäviä onnistumisia sekä näiden toimenpiteiden toteuttamiseen liittyviä aiempia kokemuksia tai vaikeuksia,

–   ottaa huomioon 24.–25. maaliskuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja erityisesti sen Euroopan unionin itsenäisille kansallisille viranomaisille esittämän vetoomuksen kattavan ja avoimen riski- turvallisuusarvioinnin tekemisestä EU:n kaikissa ydinvoimaloissa Japanin Fukushima-Daiichin ydinvoimalan onnettomuudesta saatujen kokemusten valossa,

–   ottaa huomioon, että 1. elokuuta 2012 hyväksyttiin ENSREGin toimintasuunnitelma, jolla varmistetaan, että kansalliset valvontaviranomaiset ja ENSREG käsittelevät stressitestien vertaisarviointien suosituksia ja ehdotuksia yhdenmukaisesti,

–   ottaa huomioon ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta 25. kesäkuuta 2009[1] annetun neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom, jossa korostetaan, että jäsenvaltioiden kansallinen vastuu ydinlaitosten ydinturvallisuudesta on perusperiaate ja että päävastuu ydinlaitosten ydinturvallisuuden valvonnasta kuuluu kansallisille valvontaviranomaisille,

–   ottaa huomioon ENSREGin ja komission hyväksymän ENSREGin stressitestien vertaisarvioinnin ja siihen liittyvän ENSREGin ja komission 26. huhtikuuta 2012 antaman yhteisen julkilausuman,

–   ottaa huomioon vuonna 2011 Fukushima Daiichin ydinvoimalassa Japanissa sattuneen ydinonnettomuuden,

–   ottaa huomioon 28.–29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja erityisesti kehotuksen, että jäsenvaltiot varmistaisivat ENSREGin julkaisemassa raportissa ydinturvallisuutta mittaavien stressitestien päättymisen johdosta esitettyjen suositusten täysimääräisen ja ripeän täytäntöönpanon,

–   ottaa huomioon yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten 19. heinäkuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom[2],

–   ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 2 ja 30 artiklan,

–   ottaa huomioon komissiolle 4. lokakuuta 2012 esitetyn kysymyksen Euroopan unionin ydinvoimalaitosten kattavista riski- ja turvallisuusarvioinneista ("stressitesteistä") ja niihin liittyvistä toimista (O-183/2012 – B7-0108/2013),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että ehdotusta neuvoston asetukseksi välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten koskeneessa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan 16. lokakuuta 2012 päivätyssä mietinnössä vaadittiin, että kolmansien maiden ydinturvallisuus on saatettava vastaamaan Euroopan unionin turvallisuusnormeja;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin "ydinvoimalaitosten kattavien riski- ja turvallisuusarviointien ("stressitestit") ja niihin liittyvien toimien" tarkoituksena on ollut tutkia ydinvoimaloiden valmiutta monenlaisissa äärimmäisissä olosuhteissa,

1.  ottaa huomioon stressitestejä ja niiden tuloksia koskevan, Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen annetun komission tiedonannon; pitää myönteisinä komission, erityisesti ENSREGin kautta, sekä kansallisten valvontaviranomaisten toteuttamia toimia, joilla 145 EU:ssa toimivaa ydinreaktoria ja 20 kolmansien maiden ydinreaktoria tutkittiin stressitestillä; korostaa tämän menettelyn hyödyllisyyttä ja sitä, että se on luonteeltaan ennennäkemätön toimenpide maailman tasolla; odottaa, että stressitestin tulokset edistävät osaltaan Euroopan ydinturvallisuuskäytännön tehostamista ja että se toimii kansainvälisesti suuntaa näyttävänä esimerkkinä; kiittää pyrkimyksistä tehdä stressitesteistä mahdollisimman avoimia;

2.  ottaa huomioon vertaisarvioinnin tärkeimmät päätelmät, joissa korostetaan neljää tärkeintä parannuksia vaativaa aluetta Euroopassa: (1) Länsi-Euroopan ydinalan sääntelyviranomaisten järjestön WENRAn ohjeiden laatiminen luonnonuhkien arvioinnista ja turvamarginaaleista ottaen huomioon nykyiset Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ohjeet, (2) määräaikaisten turvallisuusarviointien merkityksen korostaminen, (3) tunnustettujen toimenpiteiden toteuttaminen suojarakennuksen eheyden suojelemiseksi, ja (4) luonnonuhista johtuvien onnettomuuksien ehkäiseminen ja niiden seurauksien lieventäminen;

3.  toteaa, että stressitestin seurauksena monet maat ovat alkaneet toteuttaa tai suunnitella toimia, jotka koskevat niiden omien ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamista erityisesti Fukushimasta saatujen kokemusten valossa; on tyytyväinen siihen, että ENSREG ja komissio sopivat suositusten seurantaa koskevasta toimintasuunnitelmasta ja että kaikki ydinturvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimet ovat Euroopan tasolla yhteisiä; korostaa, että komissio määritteli vertaisarviointien perusteella toimia, joita olisi harkittava EU:n tasolla; kehottaa kaikkia asianomaisia toimijoita varmistamaan kaikkien stressitestistä saatujen havaintojen ja suositusten välittömän ja asianmukaisen seurannan, tunnistetut parhaat käytänteet mukaan luettuina; suosittelee tässä mielessä vahvistamaan ENSREGin johtavaa asemaa, kun valvotaan vertaisarvioinnin suositusten noudattamista kansallisten toimintasuunnitelmien perusteella; pyytää ENSREGiä tiedottamaan edistymisestä säännöllisesti komissiolle, parlamentille ja neuvostolle ja että parlamentille tiedotetaan ja että sitä kuullaan vuosittain ydinturvallisuuteen liittyvistä tuloksista, toimista ja suunnitelmista;

4.  muistuttaa kuitenkin, että komission ja ENSREGin käynnistämät stressitesti olivat soveltamisalaltaan suppeat ja että niiden pääasiallisena tarkoituksena oli arvioida ydinvoimaloiden kestävyyttä ja valmiustasoa erittäin vakavien ulkopuolisten tapahtumien varalta; katsoo näin ollen, että stressitestit oli pääasiassa tarkoitettu ydinvoimaloiden kestävyyden ja valmiustason arvioimiseen tällaisten vakavien ulkopuolisten tapahtumien varalta, eikä niillä voida korvata eikä niiden tarkoituksena ollut korvata ydinvoimaloiden yksityiskohtaisia turvallisuusarviointeja, jotka toteutetaan jäsenvaltioiden kansallisen toimivallan puitteissa ydinvoimaloiden ydinturvallisuuden arvioimiseksi; kehottaa komissiota näin ollen sisällyttämään tuleviin stressitesteihin erityisenä arviointiperusteena ydinvoimaloiden kokonaiskestävyyden (erityisesti koskien mahdollisia halkeamia paineasioissa);

5.  toteaa, että nykyisistä tuloksista ilmenee, että useat kolmannet valtiot ovat osallistuneet arviointiin, vaikka joissakin tapauksissa on käytetty erilaisia menetelmiä ja aikatauluja;

6.  vaatii, että komission ja jäsenvaltioiden on rohkaistava kolmansia maita ja erityisesti naapurivaltioita, joissa on ydinvoimaloita, soveltamaan stressitestimenettelyä ja jakamaan tuloksensa; korostaa kansainvälisten ydinturvallisuus- ja ydinturvanormien ja niiden asianmukaisen täytäntöönpanon vahvistamisen merkitystä; rohkaisee EU:ta jatkamaan tässä asiassa yhteistyötä kansainvälisellä tasolla, erityisesti IAEA:n puitteissa;

7.  toteaa, että ydinturvallisuutta koskeva yleissopimus on oikeudellinen väline, jonka tavoitteena on edistää korkeatasoista ydinturvallisuutta maailmanlaajuisesti ja joka velvoittaa sopimuspuolia (myös EURATOMia) esittämään velvoitteidensa täytäntöönpanoa koskevat kertomuksensa vertaisarvioinnissa IAEA:n järjestämien sopimuspuolten säännöllisten kokousten yhteydessä; kannustaa käyttämään ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välinettä edistämään stressitestien toteuttamista kansainvälisessä laajuudessa Euroopassa saatujen kokemusten perusteella;

8.  muistuttaa, että radioaktiivisen jätteen vaarallisuus korostui jälleen kerran Fukushiman ydinonnettomuuden yhteydessä; toteaa, että luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset ja tsunamit voisivat vahingoittaa nykyisten tai rakenteilla olevien ydinvoimaloiden turvallisuutta unionissa ja sen naapurimaissa, joissa maanjäristys- ja tsunamiriski on korkea, kuten Akkuyussa Turkissa; katsoo, että ydinvoimaloihin kohdistettavien toimien lisäksi olisi toteutettava kaikki asianmukaiset toimet unionissa ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta varmistetaan, että radioaktiivista jätettä ei loppusijoiteta tällaisille alueille, jotka on määritelty erityisen riskialttiiksi; kehottaa komissiota tukemaan radioaktiivisen jätteen parhaiden ja mahdollisimman turvallisten sijoituspaikkojen avointa ja puolueetonta määrittämistä; kehottaa naapurivaltioita ja ehdokasvaltioita liittymään ECURIE-verkkoon (Euroopan yhteisön järjestelyt nopeaksi tietojenvaihdoksi säteilyhätätilanteen yhteydessä);

9.  kehottaa jäsenvaltioita ja kansallisia sääntelyviranomaisia panemaan täytäntöön ENSREGin vertaisarvioinnin suositukset ja ehdotukset mukaan lukien määritetyt parhaat käytänteet ja tarvittaessa mukauttamaan omaa lainsäädäntöään niin, että siinä otetaan huomioon Fukushima Daiichin onnettomuudesta saadut kokemukset;

10. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia ydinturvallisuussääntelyperiaatteiden määrittelemisestä EU:ssa toiminnassa olevien, käytöstä poistettavien ja käytöstä poistettujen ydinvoimaloiden osalta ydinturvallisuutta koskevan valvontamekanismin luomiseksi EU:n tasolla sekä ydinturvallisuuden varmistamista koskevan vastuun kohdentamiseksi;

11. vaatii, että niin kauan kuin ydinvoimaloita on vielä toiminnassa, valvontaviranomaisten riippumattomuus ja avoimuus on asetettava korkeimmaksi prioriteetiksi;

12. ottaa huomioon, että ilma-alusten ydinvoimaloihin törmäämisestä aiheutuvien turvallisuusvaikutusten arviointia koskevat kansalliset lähestymistavat eroavat toisistaan; toteaa, että "ilma-alusten törmäämistä ei sellaisenaan pidetä alkuunpanevana tapahtumana turvallisuusarvioinneissa" ja että vain niiden vaikutukset on mainittu stressitestimäärityksissä; pitää kuitenkin valitettavana sitä, että vain neljä jäsenvaltiota on sisällyttänyt mainitut arvioinnit stressitestikertomuksiinsa; toteaa kuitenkin, että stressitestimäärityksissä mainitaan, että turvallisuustoimintojen toimimattomuuden seurausten arviointi on oleellista myös silloin, jos tilanteen on synnyttänyt välillinen alkuunpaneva tapahtuma, kuten ilma-aluksen törmäys; panee myös merkille, että koska tämä riski kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusnäkökohtien ja näin ollen niiden suvereniteetin alaan, on perustettu ydinturvaa käsittelevä ad hoc -työryhmä (AHGNS), jonka tehtävänä on tutkia asiaa yksityiskohtaisesti ja julkaista päätelmänsä; on tietoinen siitä, että asiaa koskevaa jäsenvaltioiden välistä lisävaihtoa suunnitellaan sopivilla foorumeilla, kuten eurooppalaisten ydinturvasääntelyviranomaisten liitossa ENSRAssa; pyytää kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten jäsenvaltioita, komissiota, ENSREGiä, ENSRAa ja ydinvoimalaoperaattoreita, tekemään yhteistyötä, jotta voidaan sopia ilma-alusten törmäämisen riskien ennakointia koskevasta yhteisestä lähestymistavasta ja jotta toisaalta tunnustetaan, että mainittu riski kuuluu jäsenvaltioiden kansallisen turvallisuuden ja kansallisen suvereniteetin piiriin;

13. korostaa, että EU:n alueella on 47 ydinvoimalaa, joissa on yhteensä 111 reaktoria, joiden ympäristössä alle 30 km etäisyydellä asuu yli 100 000 asukasta; pitää valitettavana, että stressitesteihin ei ole sisällytetty onnettomuuksiin varautumista laitosalueiden ulkopuolella, vaikka se olisi tärkeää, jotta voitaisiin rajoittaa ydinonnettomuuksien vaikutusta väestöön; pitää myönteisenä, että komissio on ENSREGin tuella ehdottanut EU:n raja-alueisiin keskittyvän tutkimuksen käynnistämistä, jotta voidaan laatia suosituksia muun muassa ennaltaehkäisevistä hätätoimenpiteistä laitosalueiden ulkopuolella vuoden 2013 loppuun mennessä, ja pyytää, että tulokset julkaistaan vuoden 2014 loppuun mennessä;   suosittelee tässä yhteydessä, että varmistetaan rajatylittävistä asioista vastaavien kansallisen ja alueellisen tason toimivaltaisten viranomaisten ottaminen mukaan turvallisuutta koskevien toimintasuunnitelmiensa osalta ja niiden kokemusten osalta, joita ne ovat saaneet tiedotus- ja viestintäprosessista silloin, kun ydinvoimalat sijaitsevat heti kansallisten rajojen ulkopuolella;

14. vaatii, että EU:n kansalaisille tiedotetaan ja että heitä kuullaan kattavasti unionin ydinturvallisuudesta;

15. korostaa, että ammattitaitoisen ja kokeneen työvoiman saatavuus on tehokkaan ydinturvallisuuskäytännön kannalta ratkaisevan tärkeää; vaatii näin ollen, että EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on toteutettava kaikki tarvittavat toimet, joilla edistetään ja ylläpidetään ydinturvallisuuteen, jätehuoltoon, säteilysuojeluun ja onnettomuuksiin varautumiseen liittyvää korkeatasoista ammattitaitoa; kehottaa komissiota edistämään asiantuntijoiden ja parhaiden käytänteiden rajatylittävää vaihtoa ja korostaa, että on tärkeää varmistaa asianmukaiset työolosuhteet erityisesti työaikojen osalta, jotta ydinturvallisuus ei vaarantuisi;

16. suosittelee, että EU:n olisi tuettava kansainvälisiä pyrkimyksiä kehittää mahdollisimman korkeita ja tiukasti noudatettavia turvallisuusnormeja, joissa otetaan huomioon tieteen kehitys ja kansalaisten oikeutetut huolenaiheet; korostaa tässä yhteydessä EU:n naapuruuspolitiikassa omaksuman roolin käyttämistä ydinturvallisuutta koskevan yhteistyön välineenä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan kansainvälisiä ydinturvallisuusnormeja ja niiden moitteetonta täytäntöönpanoa yhteisvastuullisesti tiiviissä yhdessä IAEA:n, Espoon yleissopimuksen sihteeristön ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa; pyytää komissiota tarkastelemaan IAEA:n Fukushiman jälkeistä toimintasuunnitelmaa ja esittämään kattavan toimintasuunnitelman ja käytännön järjestelyjä sen toteuttamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä IAEA:n kanssa työskentelemään rakentavasti niiden maiden kanssa, jotka eivät ole toteuttaneet avoimia ydinturvallisuuden stressitestejä, kuten Valko-Venäjän, Venäjän ja Turkin kanssa, sekä vaatimaan niitä noudattamaan kansainvälisiä turvallisuusnormeja ja toimimaan yhteistyössä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa kaikissa ydinvoimaloiden suunnittelun, rakentamisen, toiminnan ja käytöstä poistamisen vaiheissa; katsoo tässä yhteydessä, että EU:n on hyödynnettävä täysimääräisesti kansainvälisten järjestöjen ja elinten tarjoamaa asiantuntemusta;

17. katsoo, että EU:n olisi Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä IAEA:n kanssa ydinturvallisuuteen liittyvissä asioissa; korostaa, että välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten annetulla neuvoston asetuksella olisi autettava muun muassa Japania Fukushima Daiichin ydinvoimalan vakauttamisessa ja kunnostamisessa sekä kansallisen tason säteilysuojelussa ja elintarviketurvallisuudessa;

18. toteaa, että kansalliset sääntelyviranomaiset ovat tehneet stressitestien perusteella sen johtopäätöksen, että mitkään tekniset syyt eivät vaadi yhdenkään ydinvoimalan sulkemista unionissa; korostaa kuitenkin, että stressitestit ovat osoittaneet, että lähes kaikissa ydinvoimaloissa on tehtävä joitakin laitoskohtaisia turvallisuuden parannuksia, sillä merkittävä määrä teknisiä parannustoimia on määritetty, ja että aikaisempien toimenpiteiden täytäntöönpano on yhä kesken; kehottaa panemaan tarvittavat parannustoimet kiireellisesti täytäntöön ja huomauttaa, että jäsenvaltioiden säästötoimet eivät saa vaikuttaa ydinturvallisuus- ja ydinturvatoimiin;

19. pyytää, että tehokkaan päätöksenteon ja avoimen julkisen keskustelun edistämisen vuoksi EU:n alueella toimiville 132 reaktorille tehtyjen stressitestien perusteella suositeltujen välttämättömien turvallisuuden parantamistoimien arvioidut alkuperäiset kokonaiskustannukset (10–25 miljardia euroa tulevien vuosien aikana) olisi perusteltava kansallisten sääntelyviranomaisten ja ydinvoimalaoperaattorien yhteistyössä laatimalla yksityiskohtaisemmalla kustannusanalyysilla, jossa kustannukset olisi mahdollisuuksien mukaan kytkettävä määritettyjen suositusten valintaan; katsoo, että veronmaksajien sijasta ydinvoimalaoperaattoreiden on maksettava mainittujen parannusten kustannukset kokonaisuudessaan, olivatpa ne miten suuria tahansa; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta tarkasti, myös kilpailupolitiikkaan liittyvän toimivaltansa puitteissa;

20. korostaa, että kokonaisvaltaiseen ydinturvallisuus- ja ydinturvapolitiikkaan olisi sisällytettävä kaikki ydinvoimalat, polttoaine ja reaktorin turvallisuus, jätehuolto ja käytöstäpoisto, käyttöturvallisuus, henkilöstöresurssien riittävyys, kaikkien tämän alan työntekijöiden turvallisuusolosuhteiden jatkuva parantaminen, onnettomuuksiin varautuminen, muun muassa rajatylittävät laitosalueiden ulkopuolisiin onnettomuuksiin liittyvät suunnitelmat, sekä sääntelyviranomaisten riippumattomuuden ja tehokkuuden varmistaminen;

21. katsoo, että kun nykyiset ydinvoimalat ovat toiminnassa ja muita rakennetaan, ensisijaisesti on huolehdittava siitä, että ydinturvallisuuden tason on oltava EU:ssa sekä sen ulkopuolisissa naapurimaissa kansainvälisesti korkeimpien turvallisuus- ja turvajärjestelyjen ja ‑normien mukainen; korostaa tarvetta varmistaa, että mainitut huolenaiheet otetaan huomioon ydinvoimaloiden käyttöiän loppuun saakka, niiden lopullinen käytöstäpoisto mukaan luettuna; korostaa ennen kaikkea sitä, että ydinvoimaloiden käyttöiän aikana (sijoituspaikan valinta, suunnittelu, rakentaminen, toiminnan käynnistäminen, toiminta ja käytöstäpoisto) koituneet kustannukset olisi otettava huomioon arvioitaessa niiden turvallisuuskriteereitä; muistuttaa, että kustannus- ja riskianalyysit ovat tärkeässä roolissa voimaloiden jatkuvan toiminnan kannalta;

22. katsoo, että ulkoisten vaaratekijöiden hallintaan olisi liitettävä vähintään IAEA:n ohjeiden mukainen arviointi ja että muita kuin teknisiä vaaratekijöitä ei pidä aliarvioida;

23. toteaa, että jäsenvaltioiden väliset erot voivat johtaa erilaiseen suhtautumiseen ydinturvallisuuden sääntelyyn, mutta ne ovat kaikki IAEA:n ydinturvallisuusstandardien sopimuspuolia ja velvollisia noudattamaan EU:n ydinturvallisuuslainsäädännön säännöksiä ja panemaan ne täytäntöön;

24. toteaa, että komission tiedonannon ja ENSREGin vertaisarviointiraportin mukaan stressitestien täytäntöönpano on osoittanut, että määräaikaiset turvallisuusarvioinnit ovat tehokkaita ydinvoimaloiden turvallisuuden ja kestävyyden ylläpitämisen ja parantamisen välineitä; panee merkille muun muassa ENSREGin kannan, jonka mukaan luonnonuhkariskejä ja ydinvoimalaa koskevia määräyksiä olisi tarkistettava vähintään 5 tai 10 vuoden välein; suosittelee, että määräaikaiset arvioinnit perustuisivat yhteisiin turvallisuusnormeihin ja että vastaavat määräykset sisällytetään ydinturvallisuutta koskevan oikeudellisen kehyksen muuttamiseen;

25. pitää ydinturvallisuutta koskevan direktiivin tulevaa tarkistamista myönteisenä, ja katsoo, että sen olisi oltava suurisuuntainen ja tarjottava mahdollisuus ottaa käyttöön merkittäviä parannuksia, jotka koskevat muun muassa turvallisuusmenettelyjä ja ‑kehyksiä ja ydinvalvontaviranomaisten roolia ja resursseja, sekä erityisesti edistettävä valvontaviranomaisten riippumattomuutta ja avoimuutta ja tehostettava seurantaa ja vertaisarviointeja; korostaa, että ydinturvallisuutta koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistamisessa olisi otettava huomioon muun muassa IAEA:n tasolla toteutettavat kansainväliset toimet;

26. ottaa huomioon tiiviissä yhteistyössä ydinturvallisuusviranomaisten kanssa toteutetun suositusten täytäntöönpanon merkityksen ja sen arvioimisen merkityksen, missä määrin määräaikaisten turvallisuusarviointien soveltamisalaa olisi laajennettava; toistaa, että tarvitaan näitä asioita koskevaa tiivistä rajatylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden vaihtoa sekä tietojenvaihdon koordinointia; katsoo, että samanaikaisesti on turvattava rajatylittävät turvallisuus- ja valvontatakuut; katsoo, että tässä suhteessa on otettava huomioon 50 km:n etäisyydellä ydinvoimalasta asuvat ihmiset, ja silloin kun heitä on suuri määrä naapurijäsenvaltiossa, kyseisen valtion toimivaltainen viranomainen on myös otettava mukaan kaikkeen päätöksentekoon;

27. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi yhteisön kanssa edistettävä sopivia tiedotus- ja valistuskampanjoita, jotta kansalaisille annettaisiin tietoa stressitestien tarpeellisuudesta ja hyödyistä;

28. pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission aikomusta ehdottaa ydinalan vakuutussuojaa ja korvausvastuuta koskevia lainsäädäntö- ja muita välineitä; muistuttaa, että ydinalan siviilioikeudelliseen korvausvastuuseen sovelletaan kansainvälisiä sopimuksia (Pariisin ja Wienin yleissopimuksia); katsoo kuitenkin, että ydinvoimalaoperaattorien ja jätteen käyttöluvan haltijoilla olisi oltava käytössä täydet taloudelliset turvajärjestelyt, jotta ne voisivat kattaa kokonaisuudessaan kaikki onnettomuuksien ihmisille ja ympäristölle aiheuttamiin vahinkoihin liittyvät kustannukset, joista ne ovat korvausvastuussa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä esittämään asiaa koskevia ehdotuksia vuoden 2013 loppuun mennessä;

29. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään Euroopan parlamentin ottamisen tiiviisti mukaan Euroopan atominenergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom-sopimus) puitteissa päätettyihin toimiin;

30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.