PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Egyptin tilanteesta
6.3.2013 - (2013/2542(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marietje Schaake, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Alexander Graf Lambsdorff, Ivo Vajgl, Jelko Kacin, Hans van Baalen, Alexandra Thein, Graham Watson, Marielle de Sarnez, Edward McMillan-Scott ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0095/2013
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Egyptistä ja erityisesti 16. helmikuuta 2012 Egyptin viimeaikaisista tapahtumista antamansa päätöslauselman[1],
– ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012, 4. heinäkuuta 2012 ja 12. joulukuuta 2012 käymänsä täysistuntokeskustelut Egyptistä ja Lähi‑idästä,
– ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2012 paavi Shenouda III:n kuolemasta, 11. toukokuuta 2012 Egyptin tilanteesta ennen 23.–24. toukokuuta järjestettäviä presidentinvaaleja, 25. toukokuuta 2012 Egyptin presidentinvaaleista, 1. kesäkuuta 2012 Egyptin hätätilan lakkauttamisesta, 15. kesäkuuta 2012 Egyptin perustuslakituomioistuimen 14. kesäkuuta antamasta päätöksestä, jossa julistetaan parlamenttivaaleja koskeva lainsäädäntökehys perustuslain vastaiseksi, 20. kesäkuuta 2012 Egyptin poliittisesta tilanteesta, 24. kesäkuuta 2012 Mohammed Mursin valitsemisesta Egyptin presidentiksi, 30. kesäkuuta 2012 Egyptin presidentin Mursin virkaanastumisesta, 24. heinäkuuta 2012 Egyptin uuden pääministerin nimittämisestä, 5. joulukuuta 2012 Egyptin tilanteesta, 25. joulukuuta 2012 Egyptin kansanäänestyksestä ja 25. tammikuuta 2013 Port Saidin surmista annetut korkean edustajan (HR/VP) Catherine Ashtonin (tiedottajan) julkilausumat,
– ottaa huomioon 27. helmikuuta 2012, 25. kesäkuuta 2012, 19. marraskuuta 2012, 10. joulukuuta 2012 ja 8. helmikuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät Egyptistä,
– ottaa huomioon 15. toukokuuta 2012 julkaistun Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) pakettiin kuuluvan Egyptiä koskevan edistymiskertomuksen,
– ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2012 käynnistetyn komission uuden korkeakoulutusta koskevan vuoropuhelun eteläisen Välimeren alueen maiden ja Egyptin kanssa ja toteaa, että vuoropuhelun tarkoituksena on arvioida korkeakoulutuksen haasteita ja tehostaa EU:n tukea ja yhteistyötä tulevaisuudessa,
– ottaa huomioon korkean edustajan / varapuheenjohtajan vierailun Egyptiin 18.–19. heinäkuuta 2012 ja tapaamisen presidentti Mursin kanssa Brysselissä 13. syyskuuta 2012,
– ottaa huomioon 13.–14. marraskuuta 2012 pidetyn EU:n ja Egyptin erityistyöryhmän kokouksen, EU:n ja Egyptin erityistyöryhmän yhteispuheenjohtajien päätelmät, Egyptin siirtymää koskevan taloudellisen ja poliittisen tukipaketin ja erityisesti työpaikkojen luomista ja nuorten ammatillista koulutusta koskevan tuen Egyptissä ja neljä allekirjoitettua aiesopimusta EU:n ja Egyptin yritysten yhteisten etujen hyödyntämisestä sekä korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja Euroopan naapuruuspolitiikasta vastaavan komission jäsenen Stefan Fülen huomiot,
– ottaa huomioon 13. marraskuuta 2012 pidetyssä toisessa EU:n ja Arabiliiton ulkoministerikokouksessa annetun Kairon julistuksen,
– ottaa huomioon Eurooppa‑neuvoston puheenjohtajan Herman van Rompuyn 13. tammikuuta 2013 Egyptin presidentin Mohammed Mursin tapaamisen jälkeen esittämät huomiot,
– ottaa huomioon 8. helmikuuta 2013 annetun neuvoston lehdistötiedotteen "EU’s response to the Arab Spring: The State-of-play after Two Years",
– ottaa huomioon Euroopan investointipankin ja Islamilaisen kehityspankin välisen yhteistyön erityisesti Välimeren alueella ja toteaa, että siitä ilmoitettiin 9. helmikuuta 2012,
– ottaa huomioon 15. toukokuuta 2012 annetun varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta "Uudistetun Euroopan naapuruuspolitiikan lupausten lunastaminen",
– ottaa huomioon vuoden 2001 EU:n ja Egyptin assosiaatiosopimuksen (joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 2004), jota vahvistettiin vuonna 2007 sovitulla toimintasuunnitelmalla ja Euroopan naapuruuspolitiikalla,
– ottaa huomioon 7. joulukuuta 2012 väkivallasta Egyptissä ja perustuslakiluonnosta koskevista vakavista ongelmista ja 29. tammikuuta 2013 vakavan vuoropuhelun tarpeesta ja liiallisen voimankäytön lopettamisesta annetut YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Navi Pillayn julkilausumat,
– ottaa huomioon 24. tammikuuta 2013 annetun YK:n pääsihteerin tiedottajan julkilausuman Egyptistä,
– ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 annetun UN Women -järjestön puheenjohtajan Michelle Bachelet'n lausunnon, jossa ilmaistaan syvä huoli naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä julkisilla paikoilla Egyptissä,
– ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 annetun Egyptin perustuslakituomioistuimen päätöksen, jossa julistetaan vuoden 2012 parlamenttivaalit perustuslain vastaisiksi ja kolmannes vaalivoittajista lainvastaisiksi ja kumotaan poliittista ulkopuolelle jättämistä koskeva laki, jolla estettiin entisiä Mubarakin hallintoon kuuluneita jäseniä osallistumasta vaaleihin,
– ottaa huomioon 17. ja 18. kesäkuuta 2012 annetut asevoimien korkeimman neuvoston (SCAF) perustuslailliset määräykset, joilla tarkistettiin 30. maaliskuuta 2012 vahvistettua Egyptin arabitasavallan väliaikaista perustuslakia ja myönnettiin armeijalle aiempaa laajempi rooli siviilioikeuden valvonnassa ja lisättiin sen päätösvaltaa sisäistä ja kansallista turvallisuutta koskevissa asioissa,
– ottaa huomioon 23. ja 24. toukokuuta sekä 16. ja 17. kesäkuuta 2012 pidetyt Egyptin presidentinvaalit ja Muslimiveljeskunnan ehdokkaan Mohammed Mursin entisestä kenraalista Ahmed Shafiqista saavuttaman voiton ja toteaa, että kansallinen vaalilautakunta vahvisti 24. kesäkuuta 2012 Mursin saaneen vaaleissa 51,7 prosenttia äänistä,
– ottaa huomioon presidentti Mursin 12. elokuuta 2012 antaman perustuslakia koskevan julistuksen, jossa tämä myönsi itselleen laajat lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovaltuudet ja roolin Egyptin uuden perustuslain laatimisessa,
– ottaa huomioon presidentti Mursin 22. marraskuuta 2012 antaman perustuslakia koskevan julistuksen, jossa määrättiin kaikille presidentin päätöksille ja laeille oikeudellista muutoksenhakua ja kumoamista koskeva koskemattomuus, suojattiin Shura‑neuvosto ja perustuslakia säätävä kokous hajottamiselta ja oikeudelliselta valvonnalta sekä määrättiin entistä presidenttiä Hosni Mubarakia koskevan asian uudelleenkäsittelystä,
– ottaa huomioon, että presidentti Mursi kumosi perustuslakia koskevan julistuksen 8. joulukuuta 2012,
– ottaa huomioon 15. ja 22. joulukuuta 2012 pidetyn perustuslakia koskevan kansanäänestyksen, jossa enemmistö kannatti perustuslakia ja johon osallistui 33 prosenttia äänioikeutetuista,
– ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2013 ja 24. kesäkuuta 2013 välisenä aikana järjestettävät parlamenttivaalit ja toteaa, että kansallisen muutoksen liitto (National Association for Change), kansallisen pelastuksen rintama (National Salvation Front) ja Egyptian Islamic Jihad ‑ryhmä ovat ilmoittaneet boikotoivansa vaaleja,
– ottaa huomioon Egyptin tilanteesta tammikuussa 2013 ja helmikuussa 2013 annetut Amnesty Internationalin raportit "Rampant impunity – Still no justice for protestors killed in the ‘25 January Revolution’" ja "Egypt: Gender-based violence against women around Tahrir Square",
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja vuonna 1989 tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joiden osapuoleksi Egypti on lupautunut,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
Vaalit ja perustuslaki
A. toteaa, että Egyptin presidentinvaalit järjestettiin 23. toukokuuta ja 17. kesäkuuta 2012 välisenä aikana ja että vaaleihin osallistui virallisesti 12 ehdokasta;
B. toteaa, että Egyptin korkein perustuslakituomioistuin julisti 14. kesäkuuta 2012 Egyptin parlamenttivaaleja koskevan lainsäädäntökehyksen perustuslain vastaiseksi; panee merkille, että päätöksen jälkeen asevoimien korkein neuvosto (SCAF) ilmoitti 16. kesäkuuta 2012, että parlamentti on hajotettu; toteaa, että Muslimiveljeskunta piti SCAFin päästöstä lainvastaisena; toteaa, että Shura‑neuvosto toimii väliaikaisena lakia säätävänä elimenä ja että 85 prosenttia sen jäsenistä on islamisteja, ja ottaa huomioon, että sitä valittaessa äänestysprosentti oli 10 prosenttia;
C. toteaa, että Mohammed Mursi julistettiin 24. kesäkuuta 2012 virallisesti Egyptin presidentinvaalien voittajaksi ja että vaalit olivat maan ensimmäiset vapaat ja demokraattiset presidentinvaalit ja se oli ensimmäinen kerta, kun islamistiehdokas valittiin arabimaailman valtionpäämieheksi;
D. toteaa, että SCAF laajensi merkittävästi rooliaan siviiliasioissa entisen presidentin Mubarakin kaatumisen jälkeen ja että presidentti Mursi otti 12. elokuuta 2012 takaisin poliittista valtaa;
E. toteaa, että Kairon hallintotuomioistuin hajotti 10. huhtikuuta 2012 perustuslakia säätävän kokouksen, joka oli vastuussa uuden perustuslain laatimisesta, ja panee merkille, että 8. kesäkuuta 2012 perustettiin uusi perustuslakia säätävä kokous, jossa on sata jäsentä;
F. toteaa, että presidentti Mursi antoi 22. marraskuuta 2012 perustuslakia koskevan määräyksen, joka laajensi merkittävästi hänen valtaansa ja jossa säädettiin kaikille presidentin määräyksille ja laeille oikeudellista muutoksenhakua ja kumoamista koskeva koskemattomuus, suojattiin Shura‑neuvosto ja perustuslakia säätävä kokous hajottamiselta ja oikeudelliselta valvonnalta, laajennettiin perustuslakia säätävän neuvoston toimivaltuuksien kesto kahdeksaan kuukauteen ja myönnettiin koskemattomuus kaikille presidentin tekemille päätöksille ja määräyksille presidentin virkaanastumisesta 30. kesäkuuta 2012 uuden perustuslain ratifiointiin asti; toteaa, että määräys antoi presidentille myös yksinoikeuden toteuttaa kaikki tarvittavat toimet Egyptin kansallisen yhtenäisyyden ja turvallisuuden suojelemiseksi sekä sen suojelemiseksi vallankumoukselta;
G. toteaa, että perustuslakia säätävä kokous hyväksyi 30. marraskuuta 2012 perustuslakiluonnoksen, jossa on useiden ihmisoikeusryhmien ja kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan epäselvyyksiä ja monitulkintaisuutta ja erityisesti uskonnollisia viittauksia voitaisiin tulkita laajasti siten, että ne heikentäisivät kansalaisvapauksia, kuten ilmaisunvapautta, kokoontumisvapautta, uskonnonvapautta ja naisten oikeuksia; toteaa, että perustuslakiluonnos ei lopeta siviilihenkilöiden oikeudenkäyntejä sotilastuomioistuimissa ja että perustuslakiluonnos hyväksyttiin äänienemmistöllä (63,8 %) 15. ja 22. joulukuuta 2012 pidetyssä kansanäänestyksessä, johon osallistui 32,9 prosenttia äänioikeutetuista, ja toteaa, että useat oppositiojohtajat ovat väittäneet perustuslakia lainvastaiseksi ja pyrkineet näin horjuttamaan sen täytäntöönpanoa;
H. toteaa, että presidentti Mursi kumosi 22. marraskuuta 2012 antamansa perustuslakia koskevan julistuksen 8. joulukuuta 2012;
I. ottaa huomioon, että mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen väkivaltaiset yhteenotot ovat aiheuttaneet kymmeniä kuolemia tammikuun 25. päivän vallankumouksen toisen vuosipäivän edellä ja sitä seuranneina viikkoina; toteaa, että yhteenottoja ovat lietsoneet laittomuuksien lisääntyminen Egyptissä, Egyptin talouden merkittävä heikkeneminen ja kymmenet kuolemanrangaistukset, jotka määrättiin vuoden 2012 Port Saidin surmiin johtaneisiin jalkapallomellakoihin osallistuneille siviilihenkilöille; toteaa, että presidentti Mursi julisti tapahtumien vuoksi hätätilan useisiin Egyptin kaupunkeihin ja armeija varoitti valtion romahtamisesta; toteaa, että oppositiojohtajat kehottivat yhtenäisyyden merkkinä 30. tammikuuta 2013 presidentti Mursia lopettamaan mielenosoittajiin kohdistuvan väkivallan, muodostamaan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen ja aloittamaan kansallisen vuoropuhelun; toteaa, että presidentti Mursi torjui yhtenäisyyden hallitusta koskevat pyynnöt;
J. toteaa, että Egyptin uudet parlamenttivaalit järjestetään 27. huhtikuuta 2013 ja ne päättyvät kesäkuun loppupuolella; toteaa, että uusi parlamentti kokoontuu 6. heinäkuuta 2013 ja että sen on hyväksyttävä Egyptin uuden pääministerin nimitys; panee merkille, että Egyptin korkein vaalikomitea on antanut neljälle valtiosta riippumattomalle järjestölle, EU:lle, Arabiliitolle ja Afrikan unionille luvan seurata vaaleja; toteaa, että Shura‑neuvosto saattaa yhä muuttaa vaalilakia ja että poliittiset ryhmät ja perustuslakia säätävä kokous ovat kritisoineet sitä voimakkaasti;
K. toteaa, että seuraavia parlamenttivaaleja edeltävänä aikana Egyptin demokratiaan siirtymiseen kohdistuu haasteita ja sitä horjuttavat poissulkemiseen perustuva politiikka, poliisin ja turvallisuusjoukkojen jatkuva väkivallan käyttö mielenosoittajia vastaan, kohtuuton kyynelkaasun käyttö, sattumanvaraiset pidätykset, jotka kohdistuvat myös nuoriin lapsiin, laajalle levinnyt naisten seksuaalinen häirintä, sekulaaristen ja liberaalien aktivistien sieppaukset sekä ilmeinen taantuminen sortopolitiikkaan, joka on verrattavissa Mubarakin hallinnon harjoittamaan sortoon;
L. toteaa, että väkivallan jatkuminen ja yhteenotot kaduilla Egyptissä uhkaavat merkittävästi vaalien turvallista ja moitteetonta kulkua; toteaa, että sieppaukset ja uhkailu, joista ei tehdä oikeaa poliisitutkintaa, mahdollistavat rankaisemattomuuden ilmapiirin, joka voi johtaa parlamenttivaalien ehdokkaiden kannattajien uhkailuun tai heihin kohdistuviin hyökkäyksiin; toteaa, että ihmisoikeusryhmät ovat dokumentoineet ja raportoineet useista kidutustapauksista ja ainakin kaksi ilmoitetuista tapauksista on johtanut kuolemaan; toteaa, että turvallisuus ja yleinen järjestys olisi säilytettävä maltillisesti ja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioittaen;
EU:n ja Egyptin suhteet
M. toteaa, että EU on toistuvasti vakuuttanut olevansa sitoutunut ajatuksen ja omantunnon vapauteen, uskonnonvapauteen ja naisten oikeuksiin ja korostanut, että hallitusten velvoitteena on taata mainitut vapaudet kaikkialla maailmassa; huomauttaa, että EU:n edellytetään oikeudellisesti noudattavan ulkoisissa toimissaan perusperiaatteitaan ja erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista;
N. toteaa, että korkea edustaja / varapuheenjohtaja tapasi presidentti Mursin Kairossa 19. heinäkuuta 2012; toteaa, että presidentti Mursi vieraili Euroopan komissiossa Brysselissä 12. syyskuuta 2012 ja keskusteli poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä demokratiaan siirtymisen seuraavista vaiheista;
O. toteaa, että EU:n ja Egyptin erityistyöryhmä, jonka yhteispuheenjohtajina toimivat korkea edustaja / varapuheenjohtaja ja Egyptin ulkoministeri Kamel Amr, kokoontui 13. ja 14. marraskuuta 2012 Kairossa ja hyväksyi merkittävän taloudellisen ja poliittisen tukipaketin, jonka tarkoituksena on auttaa Egyptiä käynnissä olevassa siirtymävaiheessa, ja toteaa, että tukipaketti sisältää yhteensä lähes 5 miljardia euroa lainoja ja avustuksia vuosina 2012–2013; toteaa, että rahoituksen ehtona on (osittain), että Egypti onnistuu saattamaan päätökseen sopimuksen Kansainvälinen valuuttarahaston kanssa ja noudattaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja talouden ohjausta ja hallintaa;
P. toteaa, että EU ja Egypti ovat päättäneet tarkastella yhdessä mahdollisuuksia kauppa- ja investointisuhteiden syventämiseksi muun muassa teknisen tuen avulla, mikä voisi johtaa pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen tekemiseen;
Q. toteaa, että presidentti Mursi antoi perustuslakia koskevalla julistuksella itselleen ennenkuulumattoman vallan, johon ei sovelleta oikeudellista tai parlamentaarista valvontaa, ja ottaa huomioon, että julistus annettiin vain kahdeksan päivää EU:n ja Egyptin erityistyöryhmän kokouksen jälkeen; toteaa, että julistuksen ajoitus ja seuraukset ovat vahingoittaneet EU:n luottamusta presidentin sitoutumiseen rakentavan ja vakaan poliittisen ja kauppasuhteen jatkamiseen EU:n kanssa;
R. toteaa, että Egyptin taloudellinen tilanne on todella heikko ja sen valuuttavaranto on alhainen, ja ottaa huomioon, että Egyptin punnan kurssi on alimmalla tasollaan vuoden 2004 jälkeen; toteaa, että Egyptin talouden elpyminen riippuu sen pitkän aikavälin poliittisesta ja sosiaalisesta vakaudesta; toteaa, että Egyptissä on käynnissä ratkaiseva siirtymävaihe ja että se kohtaa demokratiaan siirtymistä koskevassa prosessissa suuria haasteita ja vaikeuksia;
S. toteaa, että EU on johdonmukaisesti tarjonnut apuaan ja osaamistaan Egyptin viranomaisille Egyptin siirtymisessä kohti oikeudenmukaista, sääntöihin perustuvaa, vapaata ja demokraattista yhteiskuntaa;
Kansalaisvapauksien ja ‑oikeuksien loukkaukset
T. ottaa huomioon, että Egypti ei ole poliittisesti vakaa eikä maassa ole perustavanlaatuista päivittäistä hallintoa ja että maasta puuttuu perustuslaillinen valvonta ja tasapaino ja erityisesti vallanjako, ja huomauttaa, että Egyptissä ei ole selkeää perustuslaillista kehystä ja lisäksi sen sosioekonomiset olot ovat heikentyneet, ja toteaa, että edellä mainitut tekijät ovat luoneet ilmapiirin, jossa ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu edelleen ja ne jäävät rankaisematta;
U. toteaa, että kansalaisyhteiskunnan aktivistit ja järjestöt ovat huolissaan useista uusista lakiehdotuksista, joilla säädellään kansalaisjärjestöjen toimintaa; toteaa, että Egyptin vakuutus- ja sosiaaliministeriön kirjeen perusteella kaikkia egyptiläisiä kansalaisjärjestöjä (eli "paikallisia toimijoita") kielletään olemasta yhteydessä ulkomaisiin kumppaneihin (eli "kansainvälisiin toimijoihin") ilman sellaisten julkisten turvallisuuselinten etukäteen antamaa hyväksyntää, joita ei ole vielä perustettu; katsoo, että lain tosiasiallinen vaikutus on, että kaikkea yhteiskunnallista toimintaa tai järjestöjä valvotaan ja rajoitetaan, sillä monet kansalaisjärjestöt ovat riippuvaisia ulkomaisesta ja EU:n rahoituksesta; toteaa, että uuden kansalaisjärjestöjä koskevan lain odotetaan myös rajoittavan tiedonhankintamatkoja ja muuta tärkeää toimintaa koko Egyptissä ja estävän siten käytännössä kansalaisjärjestöjä tekemästä työtään;
V. toteaa, että ennen kuin kansalaisjärjestö voi saada toimiluvan Egyptissä, siihen kohdistuu jo merkittävä hallinnollinen rasite; toteaa, että vuoden 2011 jälkeen kolme kansainvälistä kansalaisjärjestöä ja 43 niiden henkilöstön jäsentä on pantu syytteeseen siitä, että ne ovat hankkineet rahoitusta ilman Egyptin viranomaisten etukäteishyväksyntää;
W. toteaa, että 42 henkilöä, joista kaksi oli poliiseja, kuoli yhteenotoissa sen jälkeen, kun tuomioistuin suositti 26. tammikuuta 2013, että 21 Port Saidin asukasta tuomitaan kuolemaan vuotta aiemmin jalkapallo‑ottelussa tehtyjen surmien vuoksi; toteaa, että tämä tuomio ja muiden 52 vastaajan tuomiot on tarkoitus vahvistaa 9. maaliskuuta;
X. katsoo, että Egyptin poliisi turvautuu Port Saidissa ja koko Egyptissä liian nopeasti (kuolemaan johtavaan) väkivaltaan, ja toteaa, että poliisin väkivallan käyttöä ei tutkita kunnolla eikä se joudu siitä mitenkään vastuuseen;
Y. toteaa, että Egyptin julkisessa mielipiteessä suhtaudutaan hyvin kriittisesti ilmaisunvapauden rajoittamiseen; toteaa, että rikoslaki ja vasta hyväksytty perustuslaki saattavat heikentää vakavasti ilmaisunvapautta, sillä niissä kielletään toisten ihmisten, profeetan ja presidentin halventaminen; ottaa huomioon, että rikosoikeudenkäynnit toimittajia ja koomikkoja, kuten Gamal Fahmya, Bassem Youssefia ja Okasha Tawfiqia, vastaan jatkuvat; toteaa, että presidentin halventamisesta on nostettu 24 ilmoitettua tapausta; toteaa, että jumalanpilkkatapausten määrä on noussut sen jälkeen kun presidentti Mursi nousi valtaan;
Z. toteaa, että Kairon hallintotuomioistuin määräsi 9. helmikuuta 2013 30 päivän käyttökiellon YouTubelle ja useille muille verkkosivustoille "Innocence of Muslims" ‑videon takia; toteaa, että tietotekniikasta ja viestinnästä vastaava ministeriö ja kansallinen telepalveluista vastaava sääntelyviranomainen päättivät kokouksen jälkeen, että YouTuben käytön estäminen vaikuttaisi teknisesti Google-hakuvälineen käyttöön Egyptissä ja sillä olisi taloudellisia vaikutuksia Egyptille, ja torjuivat siksi tuomioistuimen määräyksen; katsoo, että digitaaliset vapaudet mahdollistavat yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja niitä olisi ylläpidettävä aina ja muutenkin kuin vain taloudellisten etujen takia;
AA. toteaa, että uusi laki, joka koskee julkisilla paikoilla järjestettävien rauhanomaisten mielenosoitusten pitämisoikeuden turvaamista, saattaa rajoittaa ilmaisunvapautta ja kokoontumisvapautta, sillä se on muotoiltu epäselvästi; toteaa, että ongelmallisinta on käyttää "kansalaisten etuja" perusteena mielenosoitusten kieltämiseksi tai mielenosoitusten hajottamiseksi voimatoimin; toteaa lisäksi, että laissa ei viitata Egyptin perustuslakiin eikä kansainvälisiin sopimuksiin, joiden osapuoli Egypti on;
BA. toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta etenkin julkisissa mielenosoituksissa on levinnyt laajalle; panee merkille, että Egyptin kansallisen naisten neuvoston (NCW) johtaja Mervat al‑Tallawi kehotti kaikkia seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneita naisia jättämään rikosilmoituksen ja liittymään joukkokanteeseen valtiota vastaan;
CA. toteaa, että kansallinen naisten neuvosto ja kansalaisyhteiskunta ovat kritisoineet viranomaisten vaikenemista, sillä ne eivät ole tuominneet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja se on antanut vääränlaisen viestin naisten oikeuksien kunnioittamisesta Egyptissä;
1. ilmaisee solidaarisuutensa Egyptin kansalle tänä tärkeänä ajankohtana, jolloin maa on siirtymässä demokratiaan; kehottaa Egyptin viranomaisia varmistamaan, että ihmisoikeuksia ja perusvapauksia noudatetaan täysimääräisesti, ja toteaa, että tähän sisältyvät muun muassa ilmaisunvapaus ja yhdistymisvapaus, lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaus, naisten oikeudet, ajatuksen ja omantunnon vapaus, uskonnonvapaus, vähemmistöjen suojelu ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuminen; kehottaa Egyptin viranomaisia lisäksi kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta, vallanjakoa, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja oikeusturvaa, sillä ne ovat välttämätön osa vapaata ja demokraattista yhteiskuntaa;
2. panee merkille, että Egyptin viranomaiset kohtaavat vaikeuksia valtion siirtymävaiheen aikana, mutta katsoo, että perusoikeuksien ja ‑vapauksien kunnioittaminen ovat vähimmäisvaatimuksia, joita Egyptin on noudatettava kaikessa toiminnassaan ja politiikassaan;
3. pitää erittäin valitettavana, että viimeaikaisissa yhteenotoissa on kuollut monia henkilöitä ja ne ovat aiheuttaneet lukuisia loukkaantumisia, ja ilmaisee osanottonsa uhrien perheille; kehottaa tekemään riippumattoman tutkimuksen tapahtumista, jotka johtivat kuolemantapauksiin ja loukkaantumisiin, ja toteuttamaan tehokkaita käytännön toimia, joilla varmistetaan, että syylliset saatetaan oikeuden eteen;
4. vaatii Egyptin turvallisuusjoukkoja, poliisia ja viranomaisia lopettamaan rauhanomaisesti mieltään osoittaneisiin henkilöihin kohdistetun väkivallan, sortotoimet ja pidätykset sekä toimimaan äärimmäisen maltillisesti pyrkiessään hillitsemään mielenilmauksia; kehottaa viranomaisia noudattamaan tarkasti maansa lainsäädäntöä ja kansainvälisiä velvoitteita; kehottaa mielenosoittajia, aktivisteja ja oppositiota varmistamaan, että mielenosoitukset ovat rauhanomaisia;
5. pitää erittäin valitettavana, että Port Saidin jalkapalloväkivaltaisuuksiin osallistuneille siviilihenkilöille on annettu kuolemantuomioita, tuomitsee kuolemantuomion käytön kaikissa olosuhteissa ja kehottaa Egyptin lainsäädäntöelintä edellyttämään, että kuolemantuomioiden täytäntöönpanoa lykätään;
6. pitää erittäin huolestuttavana, että naisiin ja erityisesti naismielenosoittajiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on lisääntynyt ja että viranomaiset eivät ole onnistuneet estämään ja tuomitsemaan tätä väkivaltaa tai saattamaan tekijöitä vastuuseen; kehottaa presidentti Mursia sekä valtaapitävien ja oppositiopuolueiden johtajia käyttämään vahvaa poliittista johtajuutta sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumisessa ja varmistamaan, että kaikki naisiin kohdistuvat seksuaalisen väkivallan ja häirinnän teot tutkitaan tehokkaasti ja tekijät saatetaan oikeuden eteen, sekä huolehtimaan, että uhrit saavat asianmukaiset korvaukset; kehottaa presidentti Mursia puuttumaan tähän jatkuvaan, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja syrjintään ja hyväksymään naisten oikeuksia puolustavien aktivistien ehdottaman häirinnän vastaisen lainsäädännön; vaatii Egyptin viranomaisia tuomitsemaan kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja aggressiivisuuden;
7. kehottaa Egyptin viranomaisia uudistamaan poliisia ja turvallisuusjoukkoja ja lakkauttamaan kaikki lait, joiden perusteella poliisi ja turvallisuusjoukot voivat käyttää rajoittamatonta väkivaltaa siviilejä kohtaan, sekä tutkimaan kaikki raportit, jotka koskevat siviileihin ja erityisesti lapsiin ja naisiin kohdistuvaa kidutusta tai liiallista väkivallan käyttöä; kehottaa myös varmistamaan, että tekoihin syyllistyneet saatetaan niistä täysin vastuuseen ja että samalla noudatetaan perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä Egyptin allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia;
8. kehottaa Egyptin viranomaisia allekirjoittamaan ja ratifioimaan Haagin Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja pidättäytymään kutsumasta sellaisia valtionpäämiehiä, joista Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä;
9. kehottaa Egyptin viranomaisia pidättäytymään ehdottamasta lakeja ja säännöksiä, jotka vaikeuttavat viranomaisiin kohdistuvaa kritiikkiä ja tosiasiallisesti vaientavat sen, koska niillä valvotaan kaikkia kansalaisjärjestöjä ja niiden rahoitusta; kehottaa Egyptin viranomaisia tunnustamaan kansalaisjärjestöjen tärkeän työn ja varmistamaan, että uudet lait ja säännökset ovat kansainvälisten oikeudellisten normien mukaisia;
10. ilmaisee voimakkaan tukensa uudistuksille, jotka edistävät Egyptin demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta Egyptin kansan toiveiden mukaisesti; vaatii edelleen poikkeustilan lakkauttamista kokonaan koko maassa; vaatii lopettamaan välittömästi siviilihenkilöiden oikeudenkäynnit sotilastuomioistuimissa;
11. kehottaa Egyptin viranomaisia varmistamaan, että suunnitellut parlamenttivaalit voidaan käydä vapaasti ja moitteettomasti; kehottaa sen vuoksi tutkimaan oppositioaktivistien ja toimittajien viimeaikaiset sieppaukset, noudattamaan ilmaisunvapautta sekä verkossa että sen ulkopuolella, jotta on mahdollista käydä julkista poliittista keskustelua, ja varmistamaan, että turvallisuusjoukot eivät hajota rauhanomaisia mielenosoituksia eivätkä käytä liiallista väkivaltaa;
12. panee tyytyväisenä merkille, että Egyptin viranomaiset ovat kutsuneet useita kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä ja kansainvälisiä organisaatioita sekä EU:n seuraamaan tulevia parlamenttivaaleja; muistuttaa tarjoutuneensa lähettämään täysimittaisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan, joka tekisi tiivistä yhteistyötä ja koordinoisi toimintansa Egyptin viranomaisten kanssa, jotta voidaan varmistaa, että vaalit käydään vapaasti ja oikeudenmukaisesti;
13. kehottaa Egyptin viranomaisia ja oppositiota sopimaan kompromissiratkaisusta, jotta väkivallan ja jaottelun kärjistyminen saadaan vähenemään, ja korostaa, että on tärkeää pitää vapaat, oikeudenmukaiset ja avoimet vaalit, joihin kaikki vaikuttajat voivat osallistua, jotta Egypti voi jatkaa siirtymistä todelliseen demokratiaan; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan tuen ja avun antamista Egyptin viranomaisille, poliittisille puolueille ja kansalaisyhteiskunnalle tämän tavoitteen saavuttamiseksi;
14. muistuttaa, että Egyptin perustuslain olisi oltava mahdollisimman osallistava ja sen olisi saatava koko kansan tuki, ja toteaa, että perustuslaki ei saa antaa mahdollisuuksia kenenkään syrjintään Egyptin yhteiskunnassa;
15. kehottaa Egyptin viranomaisia osallistumaan aitoon kansalliseen vuoropuheluun, jonka tavoitteena on käsitellä ja ratkaista ongelmia, jotka häiritsevät tällä hetkellä Egyptin siirtymistä demokratiaan ja tammikuun 25. päivän vallankumouksen lupausten lunastamista, ja toteaa, että ongelmia ovat erityisesti väkivallan käyttö, naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja liiallinen voimankäyttö sekä edellä mainittujen tekojen rankaisemattomuus, perusvapauksien ja kansalaisoikeuksien rajoittaminen ja Egyptin talouden epävakaus; kehottaa tässä yhteydessä korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa, komissiota ja jäsenvaltioita kantamaan vastuunsa Egyptistä, sillä se on yksi EU:n tärkeimmistä naapurimaista, ja sen nuoren ja kunnianhimoisen väestön tulevaisuudesta;
16. katsoo, että poliittinen epävakaus ja talouden epävakaus ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, ja kehottaa Egyptin viranomaisia ja oppositiota etenemään rauhanomaisessa ja yhteisymmärrykseen perustuvassa ilmapiirissä erojen ratkaisemiseksi; kannustaa kehittämään EU:n ja Egyptin taloudellista yhteistyötä ja tehostamaan kahdenvälistä vuoropuhelua talousuudistuksesta, joka on tärkeä askel kohti investoijien ja Kansainvälisen valuuttarahaston luottamuksen saavuttamista, ja toteaa, että Kansainvälisen valuuttarahaston laina olisi välttämätön Egyptin talouden selviämisen kannalta;
17. pitää valitettavana, että korkea edustaja / varapuheenjohtaja ei tuominnut tai muuten julkisesti reagoinut siihen, että presidentti Mursi lisäsi valtaansa vain päiviä EU:n ja Egyptin erityistyöryhmän kokouksen jälkeen, ja toteaa, että tapaus horjutti EU:n uskottavuutta demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien vahvana puolustajana;
18. pitää valitettavana, että neljä päivää sen jälkeen, kun presidentti Mursi ilmoitti myöntävänsä itselleen ennenkuulumattoman ja pidäkkeettömän vallan, neuvosto ilmoitti uuden sitoutumisensa omaisuuden palauttamiseen ja jakamiseen uudelleen Egyptin viranomaisille;
19. kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa, komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan Egyptin kansaa yksiselitteisesti sen taistelussa vapauden, ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden puolesta;
20. kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ja komissiota kehittämään "enemmällä enemmän" ‑periaatteen soveltamista yhtenäisemmin ja käytännöllisemmin eikä pitämään sitä käsitteenä, joka on olemassa vain paperilla, ja kehottaa sisällyttämään periaatteeseen selvät ehdot ja kriteerit siinä tapauksessa, että Egyptin hallitus luistaa demokraattisista uudistuksista ja ihmisoikeuksien ja vapauksien noudattamisesta;
21. kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa huolehtimaan, että Egyptin viranomaiset ja presidentti Mursi noudattavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien noudattamista koskevia sitoumuksiaan; kehottaa EU:ta olemaan myöntämättä Egyptin viranomaisille mitään budjettitukea, jos Egypti ei täytä perustavanlaatuisia edellytyksiä, kuten noudata ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, demokraattista hallintoa ja oikeusvaltioperiaatetta;
22. ilmaisee täyden tukensa EU:n ja Egyptin yhteistyön lisäämiselle ja toteaa, että yhteistyötä voitaisiin lisätä muun muassa seuraavissa asioissa: assosiaatiosopimus ja sen toimintasuunnitelmat, EU:n ja Egyptin erityistyöryhmän menestyksekäs jatkaminen, säännölliset ihmisoikeusvuoropuhelut, yritysyhteistyön lisääminen, egyptiläisten ja erityisesti opiskelijoiden EU:hun suuntautuva liikkuvuuden parantaminen, pitkälle menevä ja laaja‑alainen vapaakauppasopimus tai tuleva markkinoiden yhdentäminen;
23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä Egyptin viranomaisille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0064.