PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS eurooppalaisista toimista nuorisotyöttömyyden torjumiseksi
10.6.2013 - (2013/2673(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Rebecca Harms, Daniel Cohn-Bendit, Raül Romeva i Rueda, Karima Delli, Malika Benarab-Attou, Rui Tavares, Jean Lambert, Elisabeth Schroedter, Marije Cornelissen, Ana Miranda, Franziska Keller, Margrete Auken Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0270/2013
B7‑0276/2013
Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisista toimista nuorisotyöttömyyden torjumiseksi
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon, että neuvostopääsi 28. helmikuuta 2013 poliittiseen sopimukseen nuorisotakuun perustamista koskevasta neuvoston suosituksesta,
– ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät nuorisotyöllisyysaloitteesta,
– ottaa huomioon 5. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon "Tavoitteena harjoittelun laatupuitteet – SEUT-sopimuksen 154 artiklan mukaisen työmarkkinaosapuolten Euroopan unionin tason toisen vaiheen kuuleminen" (COM(2012)0728),
– ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta,
– ottaa huomioon 7. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että 23,5 prosenttia EU:n nuorista on työttömiä, joissakin jäsenvaltioissa nuorisotyöttömyys on yli 55 prosenttia, 8,3 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, 15 prosenttia lapsista lopettaa koulunkäynnin suorittamatta toisen asteen opintoja loppuun ja 10 prosenttia EU:n kansalaisista elää kotitalouksissa, joissa kellään ei ole töitä; katsoo, että tästä voi aiheutua vakavia sosiaalisia seurauksia sekä yhteiskunnalle että yksilöille, ja toteaa, että nämä ongelmat lisääntyvät entisestään ja että on olemassa vaara kokonaisen sukupolven menettämisestä;
B. katsoo, että tällainen nuorisotyöttömyysaste sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä vaikuttaa ihmisoikeuksiin ja niistä seuraa ihmisoikeusloukkauksia; katsoo, että tarvitaan oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa tämän tilanteen korjaamiseksi;
C. toteaa, että nykyiset kriisimaiden julkisten menojen vähentämiseen suunnatut kriisitoimenpiteet ovat jo osoittaneet, että koulutukseen, työpaikkojen luomiseen ja tukipalveluihin tehdyistä leikkauksista aiheutuu nuorisolle kielteisiä vaikutuksia; toteaa, että nuorisoa koskevia politiikkoja kehitetään nykyään siten, että asianosaisia ja heidän sidosryhmiään ei oteta mukaan;
D. katsoo, että koulutuspolitiikoilla voi olla ratkaiseva rooli korkean nuorisotyöttömyyden torjunnassa ja että niillä voidaan periaatteessa tukea integraatiota ja osallistumista; katsoo, että on investoitava entistä enemmän ammatilliseen koulutukseen, oppimisrakenteisiin integroimiseen, korkea-asteen koulutukseen ja tutkimukseen; katsoo, että pätevyyksien päivittäminen on oleellisen tärkeää ympäristö-, tietotekniikka- ja hoiva-alan kaltaisten työllistävien alojen pysyviä työpaikkoja varten;
1. kehottaa jäsenvaltioita, niiden valtionpäämiehiä ja komissiota
– soveltamaan oikeuksiin perustuvaa menettelytapaa nuorisoon ja työllisyyteen
– ottamaan nuorten sidosryhmät mukaan politiikan laadintaan
– määrittelemään ja lopettamaan kriisipolitiikat, jotka lisäävät nuorison työttömyyttä ja syrjäytymistä
– kiinnittämään huomiota korkealaatuisiin työpaikkoihin ja koulutukseen pääsyyn;
korostaa, että Euroopan parlamentti tarkkailee tiiviisti asian edistymistä ja seuraa luvattujen toimien toteuttamista, erityisesti nuorisotakuun suhteen;
2. kehottaa komissiota ensin arvioimaan epäyhtenäisiä ja joskus jopa tuhoisia kriisitoimenpiteitä ja sitten lopettamaan ne; korostaa, että tarvitaan kiireesti muutakin kuin julkista sitoutumista nuorten työllistämiseen; kehottaa komissiota kuitenkin investoimaan edelleen nuorisotyöttömyyttä torjuviin aloihin, kuten työpaikkojen luomiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen, koska ne ovat elintärkeitä kestävän poispääsyn löytämiseksi kriisistä ja EU:n talouden tervehdyttämiseksi kohti kilpailukykyisyyttä ja kestävää tuottavuutta;
3. kehottaa komissiota yhdessä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden alueilla nuorisotyöttömyysaste on yli 25 prosenttia, laatimaan yksivuotisen tukiohjelman nuorisotyöttömyyden torjumiseksi luomalla työpaikka ainakin joka kymmenennelle työttömälle nuorelle;
4. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan nuorisoa ja työttömyyttä oikeuksien pohjalta; korostaa, että etenkään pahimpana kriisiaikana ei saa tinkiä nuorten ihmisarvoisen työn laadullisista näkökohdista ja että tärkeimpiä elementtejä ovat keskeiset työmarkkinanormit ja muut työn laatuun liittyvät normit;
5. varoittaa tuomasta nuoria ihmisiä työelämään millä keinoilla hyvänsä, koska siihen liittyy riski, että tällaisen työn laatu sekä nuorten oikeudet työssä ja erityisesti heidän oikeutensa kohtuullisiin tuloihin voidaan jättää huomiotta; varoittaa tekemästä nuorten liikkuvuudesta kaikille sopivaa ratkaisua ja korostaa aivovuodosta ja aivotuhlauksesta saatuja kokemuksia niin ehdokasvaltioissa kuin kehitysmaissa;
6. kehottaa jäsenvaltioita olemaan antamatta ainoastaan koulutuksen uudistamista koskevia tyhjiä lupauksia ja käsittelemään koulutukseen pääsyä, investointeja ja laatua pitkän aikavälin kestävien politiikkojen tavoitteena; muistuttaa, että on olennaista keskittyä erilaisten koulutuspolkujen väliseen siirtymään ja tunnustaa pätevyys, joka on hankittu epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta; korostaa, että toimeentuloturva ja luottamus työmarkkinoiden näkymiin ovat olennaisia ennakkoehtoja korkea-asteen koulutuksen valitsemiselle ja että tämä vaikuttaa liian paljon muita suuremmassa syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ihmisiin;
7. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan voimakkaita toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden ja varhaisen syrjäytymisen torjumiseksi erityisesti ennalta ehkäisevillä toimilla koulunkäynnin tai ammatillisen koulutuksen tai oppisopimusjärjestelyjen keskeyttämisen torjumiseksi (esimerkiksi ottamalla käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli tai muita yhtä tehokkaita toimintamalleja);
8. korostaa, että nuorten olisi saatava mahdollisuus työllistyä omassa yhteisössään ja että työtä on tehtävä, jotta Euroopassa puututaan nuorten mahdollisuuksien maantieteelliseen eriarvoisuuteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan politiikat, joiden toimilla helpotetaan nuorten paluuta heidän alkuperämaihinsa, ja estämään aivovuoto ja inhimillisen pääoman menetys;
9. korostaa, että sosiaaliset investoinnit työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyväksi vähentäisivät nuorten työelämään osallistumattomuudesta aiheutuvia kansantaloudellisia menetyksiä, jotka Eurofound on arvioinut 153 miljardiksi euroksi eli 1,2 prosentiksi EU:n bruttokansantuotteesta[1];
10. toteaa, että nuoriin tehtävät sosiaaliset investoinnit voivat olla monenlaisia, muun muassa oppilaitosten, koulutuskeskusten ja paikallisten tai alueellisten yritysten kumppanuuksia, nuorille räätälöityä laadukasta koulutusta ja korkeatasoisia harjoitteluohjelmia, ammatillista koulutusta yhteistyössä yritysten kanssa, toimintatapoja, joissa vanhempi työntekijä toimii nuorten tukihenkilönä ja kouluttaa heitä työtehtäviin tai varmistaa paremman koulutuksesta työelämään siirtymisen, nuorten yhteiskunnallisen osallistuvuuden kannustamista sekä alueellisen, EU:n sisäisen ja kansainvälisen vapaaehtoisen liikkuvuuden edistämistä pyrkien edelleen kohti tutkintojen ja pätevyyksien vastavuoroista tunnustamista; korostaa lisäksi, että sosiaalisiin investointeihin voi liittyä tehokkaita kannustimia, esimerkiksi nuorille tarkoitettuja työllistämistukia tai sosiaaliturvamaksuja, jotka takaavat asianmukaiset elin- ja työolot, ja rohkaisee julkisia ja yksityisiä työnantajia palkkamaan nuoria, investoimaan sekä korkeatasoisten työpaikkojen luomiseen nuorille että nuorten jatkuvaan kouluttamiseen ja heidän taitojensa kehittämiseen työsuhteen aikana sekä tukemaan nuorten yrittäjyyttä;
11. kehottaa ehdottomasti aikaistamaan uuteen nuorisotyöllisyysaloitteeseen monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisiksi vuosiksi varattujen 6 miljardin euron käyttöönottoa, jotta voidaan vähentää nuorisotyöttömyyttä ja panna täytäntöön nuorisotakuut; korostaa, että Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi nuorisotakuiden täytäntöönpanosta koko euroalueella aiheutuvat kustannukset 21 miljardiksi euroksi; kehottaa siksi lisäämään määrärahoja monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä; suhtautuu myönteisesti nuorisotakuuseen oikeutettujen ryhmän laajentamiseen alle 30-vuotiaisiin;
12. ilmoittaa jäsenvaltioille aikovansa tarkkailla tiiviisti kaikkia jäsenvaltioiden toimia, jotta nuorisotakuu toteutuisi, ja kehottaa nuorisojärjestöjä pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla jäsenvaltioiden toimien seurannan suhteen;
13. muistuttaa, että EU:n nuorisostrategian kahta yleistavoitetta (yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen nuorille työmarkkinoilla ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen) ei ole lähestulkoonkaan saavutettu, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ymmärtämään suunnattomat vaikutukset, joita kriisillä on nuorten osallistumiselle yhteiskuntaan;
14. korostaa, että jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten nuorisotyöttömyyden torjumista koskevien toimien olisi oltava vähintään kaksitasoisia: niillä olisi tunnistettava ja lopetettava haitalliset politiikat ja edistettävä politiikkoja, jotka koskevat nuorten osallistumista ja työllisyyttä ottaen mukaan asiaankuuluvat toimijat;
15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
- [1] Eurofond (2012), ‘NEETs – Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe’, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.