PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS monenkeskistä palvelusopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta
26.6.2013 - (2013/2583(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Franziska Keller, Yannick Jadot, Bart Staes, Eva Lichtenberger Verts/ALE-ryhmän puolesta
B7‑0317/2013
Euroopan parlamentin päätöslauselma monenkeskistä palvelusopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aikaisemmat palveluja koskevat päätöslauselmansa, erityisesti 4.syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman palvelukaupasta[1],
– ottaa huomioon 1. tammikuuta 1995 voimaan tulleen palvelukaupan yleissopimuksen (GATS),
– ottaa huomioon komission 15. helmikuuta 2013 antaman esityksen monenkeskisen palvelukauppasopimuksen neuvotteluohjeiksi;
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan;
A. ottaa huomioon, että Maailman kauppajärjestön WTO:n 129 jäsenvaltiota ovat sitoutuneet noudattamaan palvelukaupan yleissopimusta (GATS);
B. ottaa huomioon, että WTO:n 22 jäsenvaltiota[2], jotka huhtikuussa 2013 käynnistivät uutta monenkeskistä palvelukauppasopimusta (TISA) koskevat neuvottelut, ovat enimmäkseen teollisuusmaita; ottaa huomioon, että mainittuihin neuvotteluihin ei osallistu yksikään BRICS-maa, Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) jäsenvaltio eikä Afrikan maa;
C. ottaa huomioon, että komissio antoi 15. helmikuuta 2013 neuvostolle esityksen neuvotteluohjeiksi ja sai valtuudet osallistua palvelukauppasopimusneuvotteluihin 18. maaliskuuta 2013; ottaa huomioon, että komissio ei jäänyt odottamaan parlamentin kantaa ennen neuvotteluohjeita koskevan esityksen välittämistä neuvostolle;
1. katsoo, että monenkeskinen kauppajärjestelmä muodostaa edelleen tehokkaimmat säädösten mukaiset puitteet tasapuolisille ja oikeudenmukaisille kauppasäännöille maailmanlaajuisesti; panee huolestuneena merkille, että TISA-sopimusta koskevien monenvälisten neuvottelujen kaltaisista uusista aloitteista, joilla annetaan liikevoimaa kauppasäännöille, neuvotellaan WTO:n puitteiden ulkopuolella; korostaa, että on äärimmäisen tärkeää, että uudet aloitteet ankkuroidaan lujasti WTO:n puitteisiin;
2. korostaa, että palvelukauppaa koskevat maailmanlaajuiset säännöt on kodifioitu GATS-sopimuksessa, joka on erottamaton osa WTO-sopimusta; muistuttaa, että GATSin sisällyttäminen WTO-sopimukseen vuonna 1995 perustui kehitysmaiden ja teollisuusmaiden maailmanlaajuiseen kompromissiin, joka liittyi maataloussopimuksen sisällyttämiseen WTO-sopimukseen;
3. toteaa, että Dohan kierroksen aikana palvelukauppaan on kiinnitetty vain vähäistä huomiota sen jälkeen, kun WTO:n ministerikokous järjestettiin Hongkongissa vuonna 2005; on tietoinen siitä, että eräät palvelut, kuten liikenne-, viestintä- ja oikeudelliset palvelut, muodostavat perustan niiden maailmanlaajuiseen arvoketjuun osallistuvien maiden väliselle kaupankäynnille, jotka ovat suuressa määrin riippuvaisia mainittujen palvelujen vapauttamisesta; korostaa kuitenkin, että edistymättömyys palvelukaupan vapauttamisessa liittyy Dohan kierroksen umpikujaan erityisesti maatalousalalla, mukaan luettuna edistymättömyys maatalouden vientitukien asteittaisessa lakkauttamisessa;
4. on tietoinen siitä, että GATS-neuvottelujen osapuolten GATS-sitoumusluettelot ovat osaksi vanhentuneita ja lisäksi vapauttaminen ja kurinalaisuus ovat eriasteisia suhteessa siihen, mihin WTO:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet palvelukaupan yhteydessä; korostaa kuitenkin, että edellä mainittu kuvastaa palvelualan ominaisluonnetta, koska palvelukauppa poikkeaa ratkaisevalla tavalla tavarakaupasta;
5. vastustaa palvelukauppasopimusta (TISA) koskevien monenvälisten neuvottelujen käynnistämistä ja jatkamista syistä, jotka eritellään seuraavissa kohdissa;
6. katsoo, ettei TISA-sopimusta voida tehdä WTO-sopimuksen X artiklan 9 kohdan perusteella siten, että tavoitteena on TISA-sopimuksen sisällyttäminen WTO-sopimuksen liitteeseen 4; katsoo, että WTO:n ministerikokous ei ole toimivaltainen hyväksymään monenkeskistä palvelukauppasopimusta, josta vain tietyt WTO:n jäsenvaltiot ovat neuvotelleet, koska palvelukauppaa koskeva, suosituimmuusasemaan perustuva monenkeskinen sopimus (GATS) on jo olemassa; kehottaa TISA-sopimusta koskeviin neuvotteluihin osallistuvia valtioita harkitsemaan uudelleen lähestymistapansa perusteita, koska sille ei ole mitään ennakkotapausta WTO:n historiassa ja se voi perustavalla tavalla muuttaa monenvälistä kauppajärjestelmää;
7. panee merkille, että enemmistö aloitteeseen osallistuvista kannattaa sitä, että TISA-sopimus toteutetaan GATS-sopimuksen V artiklan mukaisena monenkeskisenä palveluja koskevana vapaakauppasopimuksena ulottamatta tämän tulevan sopimuksen etuuksia koskemaan kaikkia WTO:n jäsenvaltioita ja soveltamatta näin ollen GATS-sopimuksen suosituimmuuslauseketta[3]; muistuttaa, että GATS-sopimuksen V artikla edellyttää, että palvelukauppasopimuksen on oltava hyvin kunnianhimoinen ja katettava merkittävä osuus palvelukaupasta kaikilla palvelualoilla ja palvelujen kaikkien tarjoamismuotojen yhteydessä;
8. korostaa, että toistaiseksi kehittyvät ja nousevan talouden maat eivät ole osallistuneet TISA-neuvotteluihin ja että jotkut niistä ovat selvästi ilmoittaneet vastustavansa aloitetta; on vakuuttunut siitä, että kehittyvillä ja nousevan talouden mailla ei ole mitään kannustinta liittyä palvelukauppasopimukseen myöhemmässä vaiheessa, jos sen on oltava hyvin pitkälle tähtäävä täyttääkseen GATS-sopimuksen V artiklan mukaiset vapaakauppasopimusta koskevat vaatimukset;
9. kiinnittää näin ollen huomiota siihen, että WTO:n säännöt eivät sisällä perustaa mainitulle aloitteelle eivätkä vastaa unionin intressiä edistää palvelualan vapauttamista; varoittaa, että TISA-aloite voisi jopa heikentää mahdollisuuksia edetä nykyisen GATS-sopimuksen muodon ja rakenteen avulla, jos TISA-sopimuksessa poikettaisiin myönteisten sitoumusten luettelemisen käsitteestä ja GATS-sopimuksen perusmääritelmistä ja periaatteista sekä kansallista kohtelua ja markkinoille pääsyä ja kurinalaisuutta koskevista säännöistä;
10. kehottaa komissiota vetäytymään TISA-aloitteesta;
11. toteaa, että komissioon kohdistuu tällä hetkellä budjettirajoituksia, ja katsoo, että neuvosto voisi käsitellä myönteisessä valossa pyyntöä vetäytyä TISA-neuvotteluista, jotta varmistetaan, että kauppapolitiikan pääosaston resursseja käytetään paremmin Euroopan talouden hyväksi;
12. toteaa, että EU on jo tehnyt kahdenvälisiä kauppasopimuksia tai neuvottelee niistä joidenkin TISA-neuvotteluihin osallistuvien kumppaneiden kanssa (mukaan lukien Japani ja lähiaikoina Yhdysvallat) ja että näihin sopimuksiin sisältyvät vahvat palveluluvut, joissa maakohtaisia kahdenvälisiä kysymyksiä käsitellään perusteellisemmin; katsoo, että TISA-aloitteesta vetäytymisestä ei aiheudu haittaa EU:lle;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.