Päätöslauselmaesitys - B7-0340/2013Päätöslauselmaesitys
B7-0340/2013

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta poliittisesta sopimuksesta

1.7.2013 - (2012/2799(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Joseph Daul, Alain Lamassoure, Jean-Luc Dehaene PPE-ryhmän puolesta
Hannes Swoboda, Ivailo Kalfin S&D-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0334/2013

Menettely : 2012/2799(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0340/2013
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0340/2013
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0340/2013

Euroopan parlamentin päätöslauselma vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta poliittisesta sopimuksesta

(2012/2799(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 310, 311, 312 ja 323 artiklan,

–   ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman myönteisen tuloksen saavuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa hyväksyntämenettelyssä[1],

–   ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman 7.–8. helmikuuta annetuista monivuotista rahoituskehystä koskevista Eurooppa-neuvoston päätelmistä[2],

–   ottaa huomioon 8. helmikuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

1.  pitää myönteisenä parlamentin, neuvoston puheenjohtajavaltion ja komission korkeimman poliittisen johdon välillä pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen 27. kesäkuuta 2013 saavutettua poliittista sopimusta vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä; antaa tunnustusta puheenjohtajavaltio Irlannin merkittävälle panokselle tämän sopimuksen aikaan saamisessa;

2.  korostaa, että parlamentin neuvotteluissa osoittaman sinnikkyyden seurauksena nyt on ensimmäistä kertaa hyväksytty säännöksiä, joiden avulla rahoituskehyksestä voidaan tehdä toimiva, johdonmukainen, avoin ja EU:n kansalaisten tarpeisiin paremmin vastaava; tähdentää erityisesti, että uudet monivuotisen rahoituskehyksen uudelleentarkasteluun, joustavuuteen, omiin varoihin sekä talousarvion yhtenäisyyteen ja avoimuuteen liittyvät järjestelyt olivat etusijalla parlamentin neuvottelutavoitteissa;

3.  on valmis järjestämään äänestyksen monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetuksesta ja uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta heti alkusyksystä, kun asiaankuuluvien tekstien viimeistelyyn tarvittavat tekniset ja oikeudelliset ehdot on täytetty, jotta toimielinten välinen sopimus ilmentäisi neuvoston ja parlamentin välillä saavutettua yhteisymmärrystä;

4.  toistaa kuitenkin edellä mainitussa, 13. maaliskuuta 2013 annetussa päätöslauselmassa esitetyn kantansa, että monivuotisen rahoituskehyksen hyväksynnästä ei voida äänestää, ellei ole täysiä takuita siitä, että vuoden 2013 maksattamatta olevat maksuvaatimukset katetaan täysimääräisesti; odottaa siksi, että neuvosto tekisi viimeistään 9. heinäkuuta 2013 kokoontuvassa Ecofin-neuvostossa virallisen päätöksen 7,3 miljardin euron suuruisesta lisätalousarvioesityksestä 2/2013; vaatii neuvostoa noudattamaan poliittista sitoumustaan viipymättä ja antamaan alkusyksyyn mennessä uuden lisätalousarvion, jotta vältettäisiin sellainen maksumäärärahojen vaje, joka voisi johtaa EU:n talousarvion rakenteelliseen alijäämään vuoden 2013 lopulla;

5.  korostaa lisäksi, että monivuotista rahoituskehystä koskevaa asetusta ei lain mukaan voi hyväksyä, ellei asiaankuuluvista oikeusperustoista ole poliittista yksimielisyyttä erityisesti niiden kohtien osalta, joilla on vaikutusta monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen; ilmaisee halunsa kaikkien monivuotisten ohjelmien oikeusperustoja koskevien neuvottelujen päättämiseen mahdollisimman nopeasti ja vahvistaa noudattavansa periaatetta, jonka mukaan mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu; vaatii Lissabonin sopimuksella myönnetyn parlamentin lainsäädäntövallan täysimääräistä noudattamista ja kehottaa neuvostoa neuvottelemaan asianmukaisesti niistä oikeusperustojen osista, jotka liittyvät monivuotiseen rahoituskehykseen; pitää myönteisenä tähän mennessä saavutettuja poliittisia sopimuksia monista uusista EU:n monivuotisista ohjelmista;

6.  ymmärtää, että jäsenvaltioiden on vakautettava julkista talouttaan; katsoo kuitenkin, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistaso Eurooppa-neuvoston päättämänä ei riitä EU:n poliittisiin tavoitteisiin ja Eurooppa 2020 -strategian onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseen; epäilee, että tällä tasolla varat eivät riitä takaamaan EU:lle riittäviä resursseja nykyisestä kriisistä toipumiseen ja sen jälkeiseen vahvistumiseen; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot yhä aliarvioivat EU:n talousarvion roolia ja vaikutusta talouden ohjausjärjestelmän vahvistamisessa ja verotuksen yhteensovittamisessa kaikkialla unionin alueella; pelkää, että näin alhaiset monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitut enimmäismäärät pienentävät merkittävästi parlamentin liikkumavaraa vuotuisessa talousarviomenettelyssä;

7.  pitää seuraavan monivuotinen rahoituskehyksen pakollista uudelleenarviointia ja tarkistamista erittäin tärkeänä, jotta seuraava komissio ja parlamentti voivat arvioida uudelleen EU:n poliittisia painopistealueita, sopeuttaa monivuotisen rahoituskehyksen uusiin haasteisiin ja tarpeisiin sekä ottaa täysipainoisesti huomioon viimeisimmät makrotaloudelliset ennusteet; vaatii, että komission tekemän EU:n talousarvion tulo- ja menopuolten pakollisen uudelleenarvioinnin lisäksi olisi annettava lainsäädäntöehdotus monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi, kuten asetukseen liitetyssä komission lausumassa todetaan; aikoo tehdä tästä monivuotisen rahoituskehyksen pakollisesta tarkistamisesta keskeisen vaatimuksen komission uutta puheenjohtajaa valittaessa;

8.  toteaa jälleen, että vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen joustavuutta on ehdottomasti tehostettava, jotta Eurooppa-neuvoston maksusitoumuksille määrittämiä enimmäismääriä (960 miljardia euroa) ja maksumäärärahoille määrittämiä enimmäismääriä (908,4 miljardia euroa) voitaisiin käyttää täysimääräisesti; pitää siksi myönteisenä, että neuvosto hyväksyi kaksi parlamentin esittämää keskeistä ehdotusta, nimittäin maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran, joiden ansiosta käyttämättömät määrärahat siirretään automaattisesti yhdeltä varainhoitovuodelta seuraavalle; pitää kuitenkin valitettavina neuvoston asettamia rajoituksia (ajan tai määrän suhteen), jotka saattavat estää näiden välineiden täysimääräisen käytön; katsoo, että näiden mekanismien parantamisen olisi oltava olennainen osa vaalien jälkeen tapahtuvaa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista, kuten komissio aikoo ehdottaa;

9.  korostaa, että maksusitoumusmäärärahoja koskevien uusien joustavuussääntöjen olisi vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kuluessa johdettava lisämäärärahoihin ohjelmille, jotka liittyvät kasvuun ja työllisyyteen, ja ennen kaikkea nuorisotyöllisyysaloitteelle, jotta varmistetaan rahoituksen jatkuvuus ja maksimoidaan sovittujen enimmäismäärien tehokas käyttö;

10. pitää myönteisenä vuosien 2014–2015 nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen aikaistamista ja korostaa, että lisämäärärahoja tarvitaan vuodesta 2016 alkaen ohjelman kestävyyden ja tehokkuuden varmistamiseksi;

11. korostaa, että parlamentin sinnikkyyden tuloksena rahoitusta aikaistetaan vuosina 2014–2015 myös ohjelmille Horisontti 2020, Erasmus ja COSME, jotta vuosien 2013 ja 2014 määrärahoissa olevaa rahoituskuilua voidaan kaventaa;

12. pitää myönteisenä, että elintarvikkeiden jakeluohjelmalle on myönnetty jopa 1 miljardin euron lisäkorotus niille jäsenvaltioille, jotka haluavat käyttää sen unionin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi; otaksuu neuvoston ja parlamentin sopivan mahdollisimman nopeasti konkreettisista keinoista, joilla tämä sitoumus voidaan panna täytäntöön kyseisen ohjelman oikeusperustaa koskevien neuvottelujen yhteydessä;

13. pitää valitettavana, että neuvosto ei ole voinut edistyä omien varojen järjestelmän uudistamisessa komission antamien lainsäädäntöehdotuksien vuoksi; painottaa, että EU:n talousarvio olisi perussopimuksen mukaisesti rahoitettava omilla varoilla, ja toteaa sitoutuneensa uudistukseen, jolla BKTL:ään perustuvien maksuosuuksien osuus EU:n talousarviosta supistetaan enintään 40 prosenttiin; otaksuu siksi, että EU:n kolmen toimielimen yhteinen julkilausuma omista varoista mahdollistaa kouriintuntuvan edistymisen etenkin monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin uudelleenarvioinnin tai tarkistamisen yhteydessä; kehottaa siksi perustamaan viipymättä omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella omien varojen järjestelmän uudistamisen kaikkia näkökohtia; odottaa tämän korkean tason työryhmän toiminnan käynnistämistä myönteisenä poliittisena signaalina ennen rahoituskehysasetuksen virallista hyväksymistä;

14. pitää EU:n talousarvion yhtenäisyyttä ja avoimuutta koskevien neuvottelujen lopputulosta myönteisenä; katsoo, että tulevaisuudessa mahdollisesti suunniteltavat ”euroalueen talousarviot” olisi sisällytettävä tai liitettävä EU:n talousarvioon;

15. pitää erittäin valitettavana sitä menettelyä, joka johti tähän vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevaan sopimukseen, koska sen johdosta parlamentti menetti SEUT-sopimuksen myötä saamansa todellisen budjettivallan; ottaa huomioon, että parlamentin valtuuskunnan ja neuvoston peräkkäisten puheenjohtajavaltioiden viime vuosina pitämät kokoontumiset yleisiä asioita käsittelevien neuvoston kokousten liepeillä, samoin kuin parlamentin valtuuskunnan osallistuminen monivuotista rahoituskehystä käsitteleviin neuvoston ylimääräisiin kokouksiin ovat olleet hyödyttömiä, sillä niillä ei ole ollut mitään vaikutusta neuvottelujen henkeen, aikatauluihin tai sisältöön eikä myöskään neuvoston kantaan, mistä on esimerkkinä lainsäädäntö- ja talousarvionäkökohtien erotteleminen monivuotista rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa;

16. kehottaa siksi budjettivaliokuntaa yhteistyössä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kanssa tekemään tarvittavat johtopäätökset ja antamaan uusia ehdotuksia kyseisten neuvottelujen muodosta budjettimenettelyn demokraattisen ja avoimen luonteen varmistamiseksi;

17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee.