PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Egyptin tilanteesta
10.9.2013 - (2013/2820(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Véronique De Keyser, Libor Rouček, Pino Arlacchi, Saïd El Khadraoui, Ana Gomes, Maria Eleni Koppa, María Muñiz De Urquiza, Raimon Obiols, Pier Antonio Panzeri, Joanna Senyszyn, Boris Zala S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0411/2013
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Egyptistä ja erityisesti 4. heinäkuuta 2013[1] antamansa päätöslauselman Egyptin kriisistä,
– ottaa huomioon siirtymävaiheessa olevien arabikevään maiden varallisuuden takaisin hankinnasta 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman[2],
– ottaa huomioon 21. elokuuta ja 22. heinäkuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät Egyptistä,
– ottaa huomioon 18. elokuuta 2013 annetun Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn ja komission puheenjohtajan José Manuel Barroson yhteisen julkilausuman Egyptistä,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin ulkoasiainneuvoston 21. elokuuta 2013 pidetyn Egyptiä käsittelevän ylimääräisen kokouksen johdosta esittämät kommentit, korkean edustajan 14. ja 16. elokuuta sekä 3., 7., 8., 14., 16., 17., 27. ja 30. heinäkuuta 2013 antamat julkilausumat Egyptin tilanteesta ja tapahtumista sekä korkean edustajan ja Yhdysvaltojen ulkoministerin John Kerryn 7. elokuuta 2013 antaman yhteisen julkilausuman Egyptistä,
– ottaa huomioon vuoden 2001 Euro–Välimeri-sopimuksen, joka tuli voimaan 2001 ja jolla perustettiin Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välinen assosiaatio,
– ottaa huomioon EU–Egypti-työryhmän 14. marraskuuta 2012 pidetyn kokouksen johdosta annetut yhteispuheenjohtajien päätelmät,
– ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2013 annetun Egyptin perustuslaillisen julistuksen,
– ottaa huomioon Egyptin väliaikaishallinnon demokratiaan siirtymistä tukevan ohjelman,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Egypti on,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Egypti on EU:n tärkeä naapurimaa eteläisen Välimeren alueella; panee merkille, että maassa alkanut demokratisoituminen ei toistaiseksi ole tuottanut tulosta ja maassa esiintyy laajalle levinneitä väkivaltaisuuksia ja ratkaisematta on perusluonteisia haasteita, jotka koskevat demokratiaa, oikeusvaltiota sekä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia; ottaa huomioon, että poliittiset jännitteet ovat syventäneet Egyptin yhteiskunnan sisäisiä jakolinjoja;
B. toteaa, että miljoonat egyptiläiset lähtivät 30. kesäkuuta 2013 kaduille Kairossa ja muualla maassa protestoidakseen rauhanomaisesti ja vaatiakseen maan ensimmäisen vapaissa vaaleissa valitun presidentin Muhammed Mursin eroa, mutta presidentti ei vastannut heidän demokraattisiin toiveisiinsa ja monet ihmiset saivat surmansa ja loukkaantuivat, kuin mielenosoituksia hajotettiin;
C. ottaa huomioon, että Egyptin asevoimien päällikkö kenraali Abdel Fattah al-Sisi ilmoitti 3. heinäkuuta 2013 sotilasvallankaappauksen yhteydessä, että presidentti Mursi oli syrjäytetty; ja toteaa, että perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja Adly Mansour vannoi 4. heinäkuuta virkavalan ryhtyäkseen hoitamaan maan väliaikaisen presidentin virkaa; toteaa, että väliaikainen presidentti hajotti 5. heinäkuuta parlamentin ylähuoneen, antoi 8. heinäkuuta perustuslaillisen julistuksen ja nimitti 9. heinäkuuta Muhammed El Baradein varapresidentiksi ja Hazem El Beblawin väliaikaiseksi pääministeriksi;
D. ottaa huomioon, että poliittiset jännitteet aiheuttavat edelleen Egyptissä väkivaltaisia yhteenottoja, joiden johdosta heinäkuun 2013 alun jälkeen yli 1 000 ihmistä on saanut surmansa ja monet muut ovat loukkaantuneet; ottaa huomioon, että Egyptin armeija ja poliisi hajottivat 14. elokuuta entisen presidentti Mursin ja Muslimiveljeskunnan kannattajien kaksi mielenosoitusleiriä Rabaan risteyksessä ja Nahdan aukiolla Kairossa, mikä johti satojen mielenosoittajien ja kymmenien poliisien kuolemaan ja varapresidentti El Baradein eroon; toteaa, että väliaikainen presidentti julisti samana päivänä kuukauden pituisen poikkeustilan maahan;
E. toteaa, että väliaikaishallinto vahvisti demokratiaan siirtymistä tukevassa ohjelmassaan sitoutumisensa demokraattisen järjestelmän kehittämiseen sekä poliittisella että yhteiskunnallisella tasolla kaikkien egyptiläisten oikeuksien ja vapauksien takaamiseksi ja perustuslaillisen julistuksen mukaisen etenemissuunnitelman toteuttamiseen siten, että taataan kaikkien poliittisten toimijoiden täysi osallistuminen ja järjestetään kansanäänestys uudesta perustuslaista ja sen jälkeen ajallaan vapaat ja rehelliset parlamentti- ja presidentinvaalit kaikkien oikeudellisten sääntöjen mukaisesti; pitää tärkeänä, että kaikki poliittiset voimat ja toimijat, Muslimiveljeskunta mukaan lukien, osallistuvat tähän prosessiin; ottaa kuitenkin huomioon, että Muslimiveljeskunta on kieltäytynyt osallistumasta prosessiin ja useat sen johtajista ovat antaneet lausuntoja, joissa yllytetään väkivaltaan valtion viranomaisia ja turvallisuusjoukkoja vastaan;
F. ottaa huomioon, että entinen presidentti Mursi on ollut pidätettynä 3. heinäkuuta 2013 lähtien ja maan valtionsyyttäjä on asettanut hänet ja 14 muuta henkilöä, muun muassa Muslimiveljeskunnan johtohahmoja, syytteeseen murhaan ja väkivaltaan yllyttämisestä; toteaa, että sotilastuomioistuin tuomitsi 3. syyskuuta entisen presidentti Mursin kannattajan elinkautiseen vankeuteen armeijaan kohdistuvasta väkivallasta ja kolme muuta hänen kannattajaansa saivat 15 vuoden vankeustuomion ja 45 muuta 5 vuoden vankeustuomion armeijaan kohdistuvasta ampumisesta ja väkivallasta; panee merkille, että useita Muslimiveljeskunnan jäseniä on pidätetty, mukaan lukien useimmat sen keskeiset johtajat, ja he odottavat nyt oikeudenkäyntiään; toteaa, että entinen diktaattori Hosni Mubarak vapautettiin vankilasta 22. elokuuta ja hän on sen jälkeen ollut kotiarestissa;
G. toteaa, että Egyptin tilanteen epävakauden ja maan puutteellisen turvallisuuden vuoksi sotilaallisten ryhmittymien terroritoiminta on lisääntymässä maassa, etenkin Siinailla, mistä esimerkkinä on 25 poliisin surmaaminen virantoimituksen ulkopuolella pohjoisella Siinailla 19. elokuuta 2013;
H. katsoo, että aitoon kansalliseen vuoropuheluun perustuva osallistava poliittinen prosessi ja kaikkien demokraattisten poliittisten voimien ja toimijoiden mielekäs osallistuminen ovat ainoa tapa vähentää nykyisiä poliittisia ja yhteiskunnallisia eroja ja jännitteitä ja pyrkiä luomaan syvä ja kestävä demokratia Egyptiin;
I. katsoo, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansalaisten korkeampi elintaso ovat keskeisiä tekijöitä Egyptin siirtyessä kohti avointa, vapaata, demokraattista, vakaata ja vaurasta yhteiskuntaa; toteaa, että Egyptillä on vaikeita talousongelmia ja että maan taloudellinen vauraus edellyttää poliittista vakautta, tervettä talouspolitiikkaa, korruption torjumista ja kansainvälistä tukea;
J. katsoo, että naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa Egyptin nykyisen siirtymävaiheen aikana; ottaa huomioon, että egyptiläisten ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan turvallisuusjoukot kohdistavat edelleen naispuolisiin mielenosoittajiin seksuaalista ja muuta väkivaltaa ja kohtelevat heitä muilla tavoin halventavasti;
K. katsoo, että riippumattomilla ammattiyhdistyksillä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on keskeinen rooli Egyptin poliittisen ja yhteiskunnallisen siirtymäkauden aikana; toteaa, että todellisessa demokratiassa riippumaton ja vapaa lehdistö ja tiedotusvälineet ovat keskeinen osa yhteiskuntaa; ottaa huomioon, että Egyptin tuomioistuimet määräsivät äskettäin suljettaviksi useita eri televisiokanavia, joita Muslimiveljeskunta hallitsi tai jotka olivat sille myötämielisiä, mikä rikkoo tiedotusvälineiden vapautta ja tiedonsaantioikeutta;
L. ottaa huomioon, että ulkoasiainneuvosto totesi Egyptistä 22. heinäkuuta 2013 antamissaan päätelmissä, että ”asevoimat eivät saisi puuttua politiikkaan demokratiassa: niiden on hyväksyttävä siviilihallinnolle perustuslaissa annettu valta, joka on yksi demokraattisen hallinnon perusperiaatteista, ja kunnioitettava sitä”;
M. toteaa, että EU on rahoituskaudella 2007–2013 antanut Egyptin käyttöön yli miljardi euroa eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen mukaisesti ja että parhaillaan toteutettavina olevat ohjelmat ovat arvoltaan noin 892 miljoonaa euroa ja maksatustasot ovat laskemassa (vuonna 2013 maksettiin elokuun loppuun mennessä vain 16 miljoonaa euroa vallitsevan epävakauden ja sovittujen ehtojen rikkomisen vuoksi); huomauttaa, että vuodesta 2012 lähtien ei ole hyväksytty yhtään uutta Egyptiä koskevaa budjettitukiohjelmaa, koska uudistusten toteuttaminen on ollut puutteellista; toteaa, että marraskuussa 2012 kokoontuneessa EU–Egypti-työryhmässä EU ja siihen kytkeytyvät rahoituslaitokset (Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki) sitoutuivat antamaan Egyptille lähes 5 miljardia euroa pitkäaikaisen tuen täydentävänä kokonaispakettina;
N. ottaa huomioon, että ulkoasiain neuvosto antoi 21. elokuuta 2013 Egyptistä hyväksymissään päätelmissä korkean edustajan tehtäväksi tarkastella yhteistyössä komission kanssa apua, jota EU on tarjonnut Egyptille Euroopan naapuruuspolitiikan ja assosiaatiosopimuksen puitteissa, käyttäen perustana sitä, miten Egypti on sitoutunut niiden perustan muodostaviin periaatteisiin; toteaa, että jäsenvaltiot päättivät keskeyttää Egyptiä koskevien vientilupien myöntämisen tarvikkeille, joita voitaisiin käyttää maan sisäisissä tukahduttamistoimissa, sekä arvioida uudelleen muita sotilastarvikkeita koskevia vientilupia ja Egyptille annettavaa turvallisuusalan apua;
O. muistuttaa, että kumppanuus yhteiskuntien kanssa, kannustimiin perustuva lähestymistapa sekä periaate “enemmällä enemmän” ja mahdollisesti periaate “vähemmällä vähemmän” ovat EU:n toteuttaman tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan kulmakiviä; ottaa huomioon, että EU:n ja Egyptin välisen assosiaatiosopimuksen 2 artiklassa määrätään, että osapuolten väliset suhteet samoin kuin sopimuksen kaikki määräykset perustuvat ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ilmaistujen demokratian periaatteiden ja perusluonteisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mikä ohjaa osapuolten sisäpolitiikkaa ja kansainvälistä politiikkaa ja muodostaa sopimuksen olennaisen osan;
1. on huolissaan Egyptin poliittisen tilanteen kehityksestä; pitää valitettavana 3. heinäkuuta 2013 tehtyä sotilasvallankaappausta, jonka jälkeen valta siirtyi väliaikaiselle presidentille ja väliaikaiselle pääministerille; katsoo, että syvää ja kestävää demokratiaa voidaan rakentaa Egyptissä vain tavoittelemalla kansallista sovinnontekoa ja osallistavaa poliittista prosessia, johon kaikki demokraattiset poliittiset voimat ja toimijat voivat osallistua, ja toteaa, että tämän olisi mahdollisimman pian johdettava uuden perustuslain hyväksymiseen kansanäänestyksessä, vapaisiin ja rehellisiin presidentin- ja parlamenttivaaleihin, demokraattisesti valitun siviilijohtoisen hallituksen muodostamiseen ja kaikkien poliittisten vankien vapauttamiseen; kehottaa Egyptin kaikkia poliittisia voimia ja toimijoita osallistumaan rakentavalla tavalla tähän prosessiin;
2. tuomitsee turvallisuusjoukkojen suhteettoman väkivallan käytön mielenosoittajia vastaan erityisesti Rabaan ja Nahdan aukion leirien hajottamisen aikana; esittää osanottonsa äskettäisissä välikohtauksissa henkensä menettäneiden perheille; vaatii, että nämä tapahtumat tutkitaan puolueettomasti ja uskottavasti ja niistä vastuussa olevat vaaditaan tilille; panee merkille väliaikaisen pääministerin El-Beblawin äskettäisen ilmoituksen, jonka mukaan perustetaan julkisuuden henkilöistä koostuva riippumaton komitea tutkimaan Rabaan ja Nahdan aukion mielenosoitusleirien hajottamista;
3. kehottaa kaikkia poliittisia toimijoita ja turvallisuusjoukkoja osoittamaan erittäin suurta pidättyvyyttä ja välttämään provokaatiota, jotta voidaan estää uudet väkivaltaisuudet maan edun mukaisesti; muistuttaa väliaikaista presidenttiä, väliaikaishallintoa ja Egyptin armeijaa niiden velvollisuudesta varmistaa maan kaikkien kansalaisten turvallisuus riippumatta heidän poliittisista näkemyksistään ja sidonnaisuuksistaan; tuomitsee kaiken terrorismin, yllytyksen, väkivallan ja vihapuheen; kehottaa Muslimiveljeskuntaa edistämään osaltaan sovinnontekoa; vaatii poikkeustilan purkamista välittömästi;
4. kehottaa väliaikaishallintoa turvaamaan ihmisoikeudet ja perusvapaudet ja edistämään kaikin puolin niiden kunnioittamista, ja toteaa, että näihin kuuluvat yhdistymisvapaus, vapaus kokoontua rauhanomaisesti, sananvapaus ja ilmaisunvapaus, tiedotusvälineiden vapaus, uskonnon-, omantunnon- ja ajatuksenvapaus sekä naisten oikeudet; kehottaa varmistamaan kaikille kuuluvan oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, vähemmistöjen suojelun sekä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjunnan; uskoo, että demokraattisia poliittisten voimia tai toimijoita koskevat kiellot tai niiden ulkopuolelle jättäminen tai syytteeseenpano merkitsisi aiempien virheiden toistamista ja johtaisi vain radikalismin lisääntymiseen;
5. kehottaa lopettamaan välittömästi naispuolisiin mielenosoittajiin ja naisten oikeuksia puolustaviin kohdistuvan seksuaalisen ja muun väkivallan sekä kaikenlaisen muun halventavan kohtelun, ja tutkimaan vakavasti ja puolueettomasti kaikki tällaiset tapaukset ja saattamaan niistä vastuussa olevat oikeuden eteen;
6. korostaa kansalaisyhteiskunnan, ammattiyhdistysten ja tiedotusvälineiden merkitystä syvän ja kestävän demokratian rakentamiselle Egyptiin; kehottaa väliaikaishallintoa takaamaan, että maan sisäiset ja kansainväliset kansalaisyhteiskunnan järjestöt, riippumattomat ammattiyhdistykset ja toimittajat voivat toimia maassa vapaasti ilman valtiovallan puuttumista; tukee ulkoasiainneuvoston 21. elokuuta 2013 tekemää päätöstä, jonka mukaan EU jatkaa avunantoaan sosiaalis-taloudellisella alalla sekä kansalaisyhteiskunnan tukemista, koska taloudellisen tilanteen kielteiset vaikutukset vaikuttava Egyptin yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin väestönosiin;
7. tuomitsee koptiyhteisöä vastaan äskettäin suunnatun väkivallan ja monien kirkkojen ja yhteisön kokoontumispaikkojen tuhoamisen kaikkialla maassa; kehottaa Egyptin hallitusta varmistamaan, että koptiyhteisö voi edelleen olla tärkeä osa Egyptin yhteiskuntarakennetta ja että rauhanomainen rinnakkainelo muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa palautetaan pian ennalleen;
8. kehottaa unionia ottamaan kahdenvälisissä suhteissaan ja maalle antamassaan taloudellisessa tuessa huomioon sekä ehdollisuuden periaatteen (”enemmällä enemmän” ja mahdollisesti ”vähemmällä vähemmän”) että Egyptin vakavat taloudelliset haasteet; pitää myönteisenä ulkoasiainneuvoston äskettäistä päätöstä keskeyttää Egyptiä koskevien vientilupien myöntämisen tarvikkeille, joita voitaisiin käyttää maan sisäisissä tukahduttamistoimissa;
9. pitää myönteisinä ja tukee komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan Catherine Ashtonin ja erityisedustaja Bernardino Leónin pyrkimyksiä toimia välittäjinä osapuolten välillä, jotta Egyptin nykyinen poliittinen kriisi voitaisiin ratkaista neuvottelemalla, ja rohkaisee heitä jatkamaan ennakoivaa ja rakentavaa toimintaansa, jonka tarkoituksena on auttaa maata sovinnonteossa;
10. panee merkille 18. kesäkuuta 2013 annetussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa ”Hallintotapaan liittyvä yhteistyö EU:n ja Egyptin välillä” esitetyt huomiot, ja kehottaa varmistamaan, että unionin rahoituksen avoimuutta ja vastuullisuutta lisätään Egyptissä erityisesti hankkeissa, joiden tarkoituksena on tukea kansalaisyhteiskuntaa sekä suojella vähemmistöjä ja turvata naisten oikeudet;
11. toistaa vaatimuksensa sellaisen EU:n mekanismin perustamisesta välittömästi, jonka avulla arabikevään maille voidaan antaa oikeudellista ja teknistä apua varallisuuden palauttamisprosessissa, kuten 23. toukokuuta 2013 annetussa päätöslauselmassa esitettiin, mutta jota Egyptin levottomuudet ovat viivästyttäneet; korostaa, että aikaisempien diktaattorien ja heidän hallintonsa anastaman varallisuuden palauttamisessa avustaminen on EU:n moraalinen velvollisuus; katsoo, että varallisuuden palauttaminen on erittäin poliittinen kysymys, koska sillä on symboliarvoa ja koska se voi merkittävästi edistää vastuullisuuden palauttamista, luoda vakautta ja rakentaa toimivia instituutioita demokratian ja oikeusvaltion hengessä näissä kumppanimaissa;
12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä Egyptin väliaikaiselle presidentille ja väliaikaishallinnolle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0333.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0224.