PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Egyptin tilanteesta
10.9.2013 - (2013/2820(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Elmar Brok, Cristian Dan Preda, Tokia Saïfi, Jerzy Buzek, Tunne Kelam, Jean Roatta, Roberta Angelilli, Francisco José Millán Mon, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Arnaud Danjean, Hans-Gert Pöttering, Anne Delvaux, Jacek Protasiewicz, Elisabeth Jeggle, Bernd Posselt, Salvatore Iacolino, Giovanni La Via PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0411/2013
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat Egyptiä koskevat päätöslauselmansa,
– ottaa huomioon korkean edustajan Catherine Ashtonin 14. elokuuta 2013 antaman julkilausuman Egyptin tilanteesta ja Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn ja komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 7. elokuuta 2013 antaman yhteisen julkilausuman Egyptin tilanteesta,
– ottaa huomioon Egyptiä koskevat neuvoston päätelmät, jotka annettiin 21. elokuuta 2013 EU:n ulkoministereiden kokouksen jälkeen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Mursin hallitus ei kyennyt lunastamaan tekemiään taloutta koskevia lupauksia, ottamaan huomioon Egyptin yhteiskunnan kaikkien demokraattisten voimien oikeutettuja huolenaiheita eikä viemään läpi demokratiaan siirtymistä, jota maan väestö on vaatinut kahden viime vuoden ajan, minkä seurauksena politiikan jakautuminen voimistui ja joukkomielenosoitukset, joissa vaadittiin presidentti Mursin eroamista, sekä väkivaltaiset yhteenotot yleistyivät;
B. toteaa, että maan armeija syrjäytti 3. elokuuta 2013 presidentti Mursin vallasta ja pidätti hänet syytettynä väkivaltaisuuksiin yllyttämisestä;
C. toteaa, että väliaikaishallinto on julistanut maahan poikkeustilan ja että EU ja kansainväliset sovittelijat ovat toistaiseksi turhaan yrittäneet saada aikaan osallistavaa poliittista vuoropuhelua; toteaa, että mielenosoitukset, yhteenotot ja pidätykset ovat jatkuneet;
1. ilmaisee horjumattoman solidaarisuutensa Egyptin kansaa kohtaan ja ilmaisee vilpittömät surunvalittelunsa yhteenottojen ja väkivaltaisuuksien uhrien perheenjäsenille;
2. tuomitsee suhteettoman voimankäytön ja pitää valitettavana, että ihmishenkiä on menetetty traagisissa olosuhteissa; pyytää Egyptin hallintoa varmistamaan, että turvallisuusjoukot käynnistävät asianmukaiset sisäiset selvitykset, jotta voidaan todentaa, ketkä ovat vastuussa liiallisesta voimankäytöstä; kehottaa Muslimiveljeskuntaa pidättymään jatkossa kaikista väkivaltaisuuksista ja avustamaan oikeudellisten menettelyjen käynnistämisessä väkivaltaan yllyttäneitä Muslimiveljeskunnan johtajia vastaan sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita;
3. pitää samalla valitettavana, että Muslimiveljeskunnan johto ei ole kyennyt selkeästi ohjeistamaan poliittisia kannattajiaan pidättymään kaikista armeijaan ja poliisivoimiin sekä poliittisiksi vastustajiksi miellettyihin ryhmiin ja etenkin Egyptin koptikristittyjen yhteisöön kohdistuvista väkivallan muodoista; pitää valitettavana, että Muslimiveljeskunnan johto ei estänyt näitä hyökkäyksiä ja tyytyi ainoastaan tuomitsemaan ne jälkikäteen;
4. kehottaa Egyptin viranomaisia lakkauttamaan maan poikkeustilan mahdollisimman pian, vapauttamaan kaikki poliittiset vangit ja kohtelemaan pidätettyjä noudattaen kaikkia kansainvälisiä velvoitteita, jotta voidaan luoda edellytykset osallistavalle poliittiselle prosessille;
5. tuomitsee koptiyhteisöä vastaan suunnatun väkivallan ja monien kirkkojen, yhteisön kokoontumispaikkojen ja liikkeiden tuhoamisen kaikkialla maassa; korostaa, että Egyptin yhteiskunta on aiemmin ollut moniarvoinen ja että maan koptiyhteisöllä on vuosisataiset perinteet; pyytää Egyptin hallitusta tukemaan koptiyhteisöä kaikin mahdollisin tavoin, jotta se voi pysyä Egyptin yhteiskunnan ja talouden merkittävän osana ja jotta sen rauhanomainen rinnakkaiselo maan muiden yhteisöjen kanssa voisi palautua nopeasti;
6. tähdentää, että vaikka presidentti Mursi valittiin virkaansa demokraattisesti, hän ei kyennyt täyttämään Egyptin kansan demokraattisia odotuksia, ja hänen väitetään käyttäneen valtaansa muuttaakseen Egyptin yksinvaltaiseksi; toteaa lisäksi, että Egypti epäonnistui presidentti Mursin alaisuudessa toistuvasti terrorismin ja ääri-islamilaisuuden torjumisessa etenkin Siinain niemimaalla;
7. korostaa, että edellä mainitut puutteet johtivat vieraantuneisuuden tunteen voimistumiseen Egyptin yhteiskunnassa, mikä sai lopulta egyptiläisten laajan enemmistön vaatimaan rauhanomaisesti uutta reittiä demokratiaan, jossa voitaisiin taata riittävät demokraattiset oikeudet maan moniarvoisen yhteiskunnan kaikille poliittisille, sosiaalisille ja uskonnollisille osatekijöille;
8. painottaa sellaisen osallistavan ja aidon kansallisen sovitteluprosessin kiireellisyyttä, johon kaikki maltilliset poliittiset ja yhteiskunnalliset voimat osallistuvat, ja kehottaa Muslimiveljeskunnan maltillisia voimia tukemaan aktiivisesti demokratiaan siirtymistä ja osallistumaan siihen;
9. kannattaa vakaasti parhaillaan käynnissä olevaa perustuslain laatimista ja uudistamista ja korostaa, että sen avulla on luotava aidosti demokraattisen uuden Egyptin perusta, jolla taataan kaikkien Egyptin kansalaisten, niin miesten kuin naistenkin, perusoikeudet ja ‑vapaudet, myös uskonnonvapaus, ja edistetään uskontojen välistä suvaitsevaisuutta ja rinnakkaiseloa ja taataan vähemmistöjen suojeleminen ja yhdistymisvapaus sekä tiedotusvälineiden vapaus; katsoo vakaasti, että Egyptin koko poliittisen kirjon kaikkia osia, myös Muslimiveljeskunnan maltillisia voimia, on kuultava uuden perustuslakiluonnoksen laatimisessa, minkä jälkeen uudesta moniarvoisesta peruslaista olisi järjestettävä kansanäänestys ja pidettävä vapaat ja rehelliset parlamenttivaalit;
10. kehottaa korkeaa edustajaa seuraamaan tiiviisti tilannetta ja etenkin Egyptin kansalaisten turvallisuutta ja heidän oikeuksiensa ja vapauksiensa kunnioittamista;
11. edellyttää, että EU:n Egyptille myöntämä tuki on kytkettävä selvästi poliittisiin sitoumuksiin ja niiden toteuttamiseen enemmällä enemmän -periaatetta soveltaen; katsoo, että tällöin on otettava huomioon maan taloudellinen ahdinko ja huolehdittava siitä, että kansalaisyhteiskunnalle ja apua eniten tarvitseville suunnattu EU-tuki ei vaarannu;
12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Egyptin arabitasavallan hallitukselle.