PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Egyptin tilanteesta
10.9.2013 - (2013/2820(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Willy Meyer, Marie-Christine Vergiat, Jacky Hénin, Sabine Lösing, Sabine Wils, Patrick Le Hyaric, Younous Omarjee, Paul Murphy GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Egyptistä ja erityisesti 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman Egyptin viimeaikaisista tapahtumista[1], 15. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman ihmiskaupasta Siinailla, erityisesti Solomon W:n tapauksesta[2], 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Egyptin tilanteesta[3] sekä 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman Egyptin kriisistä[4],
– ottaa huomioon aiemman, 14. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta[5],
– ottaa huomioon vuonna 2007 tehdyn EU:n ja Egyptin toimintasuunnitelman ja EU–Egypti-assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 2004,
– ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) paketin vuodesta 2004 lähtien ja erityisesti sen täytäntöönpanosta 20. maaliskuuta 2013 annetun komission edistymiskertomuksen,
– ottaa huomioon Yhdysvaltojen ulkoministerin ja EU:n korkean edustajan 7. elokuuta 2013 antaman yhteisen julkilausuman Egyptistä sekä EU:n korkean edustajan Catherine Ashtonin 16. elokuuta 2013 ja 6. syyskuuta 2013 antamat julkilausumat ja hänen vierailunsa Egyptiin 29.–30. heinäkuuta 2013,
– ottaa huomioon 27. helmikuuta 2012, 25. kesäkuuta 2012, 19. marraskuuta 2012 ja 10. joulukuuta 2012 sekä 22. heinäkuuta 2013 ja 21. elokuuta 2013 annetut Egyptiä koskevat neuvoston päätelmät, 31. tammikuuta 2013 annetut EU:n tukea pysyvälle muutokselle siirtymäyhteiskunnissa koskevat päätelmät ja 8. helmikuuta 2013 annetut arabikevättä koskevat päätelmät,
– ottaa huomioon 8. helmikuuta 2013 päivätyn komission muistion, joka koskee EU:n vastausta arabikevääseen ja tilannetta kahden vuoden jälkeen sen käynnistymisestä,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-Moonin tiedottajan 5. kesäkuuta, 3. ja 27. heinäkuuta sekä 14., 17. ja 19. elokuuta 2013 antamat Egyptiä koskevat lausumat,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Egypti on,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että 30. kesäkuuta 2013 useat miljoonat mielenosoittajat koko Egyptissä kehottivat presidentti Mursia eroamaan ja että mielenosoitus oli suurin sitten vuoden 2011 vallankumouksen, jossa Hosni Mubarak syrjäytettiin; ottaa huomioon, että mielenosoitukset olivat pitkälti rauhanomaisia mutta silti koko maassa kymmeniä ihmisiä kuoli ja satoja loukkaantui;
B. ottaa huomioon, että Egypti on väkirikkain arabimaa, jossa on yli 80 miljoonaa asukasta, ja että se on keskeinen valtio eteläisen Välimeren alueella; toteaa, että Egyptin poliittisilla, taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla tapahtumilla on merkittäviä vaikutuksia koko alueella ja laajemmaltikin;
C. ottaa huomioon, että edistykselliset, vapaamieliset ja maallistuneet oppositioryhmät hyväksyivät Tamarod-liikkeen esittämän vetoomuksen, jossa vaaditaan uusia vaaleja; panee merkille niiden väitteen, jonka mukaan vetoomuksen on allekirjoittanut yli 22 miljoonaa ihmistä; toteaa Mursin tulleen valituksi 13 miljoonalla äänellä;
D. ottaa huomioon, että presidentti Mursia vastaan järjestettävät mielenosoitukset ovat toistuvasti muuttuneet kuolonuhreja aiheuttaviksi yhteenotoiksi ja mellakoinniksi; toteaa, että ihmiset ovat lähteneet kaduille osoittaakseen mieltään, koska Muslimiveljeskunnan hallituksen aikana maan tilanne ei ole kohentunut vaan huonontunut; toteaa inflaation ja työttömyyden kasvaneen Mursin presidenttikaudella; ottaa huomioon, että vuonna 2012 Egyptissä järjestettiin taloudellisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä yli 3 400 mielenilmausta, joista useimmat olivat lakkoja ja valtauksia;
E. ottaa huomioon, että Egyptin armeija antoi 1. heinäkuuta 2013 julkilausuman, jonka mukaan maan poliittisilla toimijoilla on 48 tuntia aikaa täyttää kansan toiveet tai armeija puuttuisi asiaan; ottaa huomioon, että 4. heinäkuuta 2013 antamassaan julkilausumassa Egyptin armeija syrjäytti presidentti Muhammed Mursin ja ilmoitti keskeyttävänsä perustuslain soveltamisen ja siirtävänsä vallan perustuslakituomioistuimen puheenjohtajalle siihen asti, että on pidetty aikaistetut presidentinvaalit, joiden jälkeen on tarkoitus järjestää parlamenttivaalit sekä perustaa kansallinen koalitiohallitus ja komitea pohtimaan perustuslakiin tehtäviä muutoksia;
F. ottaa huomioon, että Egyptin armeija ja poliisi hajottivat väkivaltaisesti Rabaan ja Nahdan leirit ja surmasivat satoja Muslimiveljeskunnan kannattajia; panee merkille hätätilan julistamisen;
G. ottaa huomioon, että entinen diktaattori Hosni Mubarak vapautettiin vankilasta 22. elokuuta 2013; ottaa huomioon, että syrjäytetty presidentti Muhammed Mursi on pidätetty ja häntä syytetään yhteistyöstä Hamas-järjestön kanssa poliisiasemille tehtyjen iskujen ja vankilapakojen järjestämisen yhteydessä vuoden 2011 alkupuolella Mubarakin vastaisen kansannousun aikana;
H. ottaa huomioon, että Egyptin turvallisuusjoukot ovat pidättäneet myös Muslimiveljeskunnan ylimmän johtajan Muhammed Badien sekä liikkeen muita johtajia; ottaa huomioon, että armeijan tukema hallitus on aikeissa kieltää Muslimiveljeskunnan tosiasiassa pääministerinä toimivan Hazem el-Beblawin ehdotuksen mukaisesti;
I. panee merkille, että sotilasvallankaappauksen ja Mursin kannattajien väkivaltaisen sorron jälkeen tilanne on pahentunut nopeasti, uskontokuntien väliset iskut ovat lisääntyneet ja tilanteessa on vahvoja sisällissodan elementtejä;
J. ottaa huomioon, että 24 egyptiläistä sotilasta sai surmansa Siinain niemimaalla 19. elokuuta 2013 tehdyssä iskussa; ottaa huomioon, että 5. syyskuuta 2013 eräs islamistiryhmä yritti epäonnistuneesti murhata sisäministeri Muhammed Ibrahimin Kairossa; panee merkille, että Egyptin armeija käynnisti 7. syyskuuta 2013 Pohjois-Siinailla suuren operaation, jossa sai surmansa tai haavoittui ainakin 30 ihmistä, joiden armeija katsoi olleen vastuussa turvallisuusjoukkoja vastaan tehdyistä iskuista;
K. toteaa, että nyt on kulunut kaksi ja puoli vuotta siitä, kun Mubarak luopui vallasta Tahririn aukion laajojen mielenosoitusten ja koko Egyptissä järjestettyjen kansannousujen vuoksi; toteaa, että tuolloin vaadittiin maan poliittisen järjestelmän sekä talous- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteellista uudistamista, korruption kitkemistä, täyttä vapautta, aitoa demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja parempia elinoloja;
1. tuomitsee sotilasvallankaappauksen ja Egyptin armeijan harjoittaman väkivaltaisen sorron; pitää erittäin valitettavana, että Kairossa ja muualla Egyptissä ihmisiä on surmattu ja haavoitettu ja aiheutettu muuta tuhoa; pitää valitettavana, että Egyptin armeijan antamat lupaukset päästää kansan ääni kuuluviin ovat muuttuneet väkivaltaisiksi toimiksi, joilla kansalaiset pyritään hiljentämään;
2. toistaa näkemyksensä, että Egyptin armeijan johtajat ja kenraalit eivät voi edistää Egyptin kansan oikeutettujen vaatimusten täyttämistä, sillä armeijan johdolla on vahva asema maan taloudessa ja siten se edustaa taloudellisia ja poliittisia etuja, jotka poikkeavat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja elintasonsa kohentamista vaativien työntekijöiden, köyhien ja nuorten eduista;
3. kehottaa lopettamaan väkivallan Egyptissä, koska konflikti voi muuttua sisällissodaksi; kehottaa järjestämään aikaistetut parlamenttivaalit, jotta Egypti voi palata demokratisoitumisen tielle;
4. toistaa tukevansa Egyptin kansan vaatimuksia, jotka koskevat vapautta, ihmisarvoa, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, aitoa demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista, parempia elinoloja ja maallistunutta valtiota, sekä erityisesti vaatimuksia, jotka koskevat palkkojen korottamista hintojen nousun vuoksi, asuntoja, terveydenhuoltoa ja työpaikkoja;
5. palauttaa mieliin, että presidentti Mursi ja Muslimiveljeskunta ovat tosiasiallisesti astuneet syrjäytetyn Hosni Mubarakin rooliin, koska ne eivät ole toteuttaneet uudistuksia vaan ajaneet konservatiivisempaa uskonnollista järjestelmää; on kuitenkin erittäin huolestunut ehdotuksesta Muslimiveljeskunnan tekemisestä laittomaksi, koska se aiheuttaisi väkivallan kärjistymistä ja johtaisi todennäköisesti demokraattisten oikeuksien yleiseen rajoittamiseen Egyptissä;
6. toteaa painokkaasti, että Egyptin tulevaisuuden on pysyttävä tiukasti egyptiläisten itsensä hallinnassa ilman, että mikään ulkopuolinen taho puuttuu asioihin; vastustaa kaikkea ulkopuolista imperialistista puuttumista tilanteeseen ja erityisesti Yhdysvaltojen, Israelin tai Saudi-Arabian puuttumista asiaan; on vakuuttunut siitä, että sen paremmin maan armeija kuin Mubarakin hallinnon vanhojen osatekijöiden paluu ei voi edistää Egyptin kansan oikeutettujen pyrkimysten täyttymistä;
7. kehottaa perustamaan riippumattoman ja puolueettoman komitean tutkimaan Mubarakin hallinnon ja Mursin presidenttikauden aikana sekä sotilasvallankaappauksen jälkeen tapahtuneita ihmisoikeusrikkomuksia, laittomat teloitukset ja mielivaltaiset pidätykset mukaan luettuina, ja tunnistamaan vastuussa olevat ja tarvittaessa tuomaan heidät oikeuden eteen sekä maksamaan korvauksia uhreille ja heidän perheilleen;
8. pitää valitettavana, että EU ja erityisesti joidenkin jäsenvaltioiden hallitukset tukivat vuosikymmenten ajan Hosni Mubarakin hallintoa; toistaa, että EU:n ja ENP-valtioiden välisten taloudellisten, poliittisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja kaikkien muiden suhteiden perustana on oltava yhdenvertainen kohtelu, pidättäytyminen puuttumasta sisäisiin asioihin, yhteisvastuu, vuoropuhelu sekä kunkin valtion erojen ja erityispiirteiden kunnioittaminen;
9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Välimeren unionin parlamentaariselle yleiskokoukselle, Afrikan unionille sekä Egyptin hallitukselle ja parlamentille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0064.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0092.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0095.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0333.
- [5] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0576.