PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Syyrian tilanteesta
10.9.2013 - (2013/2819(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Guy Verhofstadt, Ramon Tremosa i Balcells, Graham Watson, Marietje Schaake, Johannes Cornelis van Baalen, Edward McMillan-Scott, Jelko Kacin, Charles Goerens, Hannu Takkula, Louis Michel, Philippe De Backer, Phil Bennion ALDE-ryhmän puolesta
Hélène Flautre
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0413/2013
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja erityisesti 16. helmikuuta 2012 Syyrian tilanteesta[1], 13. syyskuuta 2012 Syyriasta[2] ja 23. toukokuuta 2013 Syyrian pakolaisten tilanteesta naapurimaissa[3] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 23. tammikuuta, 18. helmikuuta, 11. maaliskuuta, 22. huhtikuuta, 27. toukokuuta, 24. kesäkuuta, 9. heinäkuuta, 22. heinäkuuta ja 7. syyskuuta 2013 antamat päätelmät Syyriasta; ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 8. helmikuuta 2013 antamat päätelmät Syyriasta,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 9. toukokuuta, 14. kesäkuuta, 24. kesäkuuta, 21. elokuuta ja 23. elokuuta 2013 antamat julkilausumat Syyriasta; ottaa huomioon kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komission jäsenen julkilausumat ja erityisesti 3. syyskuuta 2013 annetun julkilausuman,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 28. huhtikuuta 2004 antaman päätöslauselman 1540 ja YK:n pääsihteerin ja hänen edustajansa lukuisat julkilausumat ja erityisesti 25., 26. ja 28. elokuuta sekä 2. ja 3. syyskuuta 2013 esitetyt julkilausumat,
– ottaa huomioon YK:n Syyriaa käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission 18. heinäkuuta 2013 antaman raportin,
– ottaa huomioon Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman 31. elokuuta 2013 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon UNHCR:n 3. syyskuuta 2013 antamat julkilausumat Syyrian pakolaisten määrästä,
– ottaa huomioon Syyria-toimintaryhmän 30. kesäkuuta 2012 antaman tiedonannon (”Geneven tiedonanto”),
– ottaa huomioon vuoden 1949 Geneven yleissopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat ja erityisesti Haagin yleissopimukseen liitetyn Geneven pöytäkirjan, joka koskee tukehduttavien, myrkyllisten tai muiden samankaltaisten kaasujen sekä bakteriologisten keinojen käytön kieltoa sodassa, sekä kemiallisia aseita koskevassa yleissopimuksessa asetetut normit,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että YK arvioi syyskuussa 2013, että Syyrian väkivaltaisuuksissa on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana saanut surmansa vähintään 100 000 ihmistä, joista suurin osa siviilejä; ottaa huomioon, että YK:n humanitaarisen avun koordinoinnista vastaavan viraston (OCHA) mukaan 4,25 miljoonaa ihmistä on tällä hetkellä hätäsiirtolaisina maan sisällä ja että pääasiassa Turkissa, Jordaniassa, Libanonissa ja Irakissa on yli kaksi miljoonaa syyrialaista pakolaista, joista yli puolet on alle 17-vuotiaita lapsia, mikä muodostaa ennennäkemättömän kansallisen kriisin, haasteen ja epävakaustekijän;
B. ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvoston 28. huhtikuuta 2004 antamassa päätöslauselmassa 1540 vahvistetaan, että ydinaseiden sekä kemiallisten ja biologisten aseiden leviäminen uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta;
C. ottaa huomioon, että kemiallisten aseiden käyttöä Syyriassa ja hallinnon toimintaa ja toimia siviiliväestöä vastaan on pidettävä ihmisyyttä vastaan tehtyinä rikoksina, joista hallinto on asetettava vastuuseen, ja ne muodostavat vakavan uhan alueelliselle vakaudelle ja maailmanrauhalle; ottaa huomioon, että reagointia varten on olemassa runsaasti painostuskeinoja, vastatoimia, sanktioita ja kansainvälinen tuomioistuin, jos todetaan, että niiden käyttöä koskevan käskyn on antanut Bashar al-Assad, jota kenelläkään ei ole aikomusta vapauttaa vastuusta;
D. ottaa huomioon, että al-Assadin hallinnon kyvyttömyys turvata kemiallisten aseiden varastonsa muodostaa myös vakavan uhan vakaudelle ja turvallisuudelle sekä Syyriassa että sen lähialueella;
E. ottaa huomioon, että Yhdysvaltain presidentti on päättänyt hakea lupaa voimankäyttöön Yhdysvaltain kongressilta; ottaa huomioon, että Ison-Britannian parlamentti hylkäsi 29. elokuuta 2013 pääministeri David Cameronin esityksen, jossa puolustettiin periaatteessa Syyrian tilanteeseen puuttumista;
F. ottaa huomioon, että Yhdysvaltain mukaan sotilaallisten iskujen tavoitteena on reagoida kemiallisten aseiden käyttöön ja toimia pelotteena ja heikentää Syyrian hallituksen mahdollisuuksia tällaisten aseiden käyttöön tulevaisuudessa;
G. ottaa huomioon, että kemiallisten aineiden käyttö ei voi jäädä vaille EU:n ja kansainvälisen yhteisön vastausta, koska ne ovat velvollisia reagoimaan suojellakseen siviiliväestöä ja torjuakseen kemiallisten aseiden myöhemmän käytön vaaran;
H. ottaa huomioon, että 21. elokuuta 2013 Damaskoksen liepeillä toteutettiin laajamittainen kemiallinen isku, jossa kuoli satoja ihmisiä, myös paljon naisia ja lapsia; katsoo, että tämä isku oli törkeä kansainvälisen oikeuden rikkomus, sotarikos ja rikos ihmisyyttä vastaan; ottaa huomioon, että eri lähteistä saadut tiedot vahvistavat tällaisen iskun tapahtuneen ja näyttävät muodostavan vahvan todisteen siitä, että Syyrian hallitus on vastuussa näistä iskuista, koska se on ainoa, jolla on hallussaan kemiallisia aseita ja keinot niiden toimittamiseksi kohteeseen riittävässä laajuudessa;
I. ottaa huomioon, että Venäjän ja Kiinan asenteet ja veto-oikeuden käyttö ovat estäneet YK:n turvallisuusneuvostoa hyväksymästä yhteistä kantaa Syyrian kriisiin;
J. ottaa huomioon, että Arabiliitto kehotti 1. syyskuuta 2013 YK:ta ja kansainvälistä yhteisöä kantamaan vastuunsa YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti toteuttamalla tarvittavat pelotetoimenpiteet Syyrian hallintoa vastaan; ottaa huomioon, että Arabiliitto erotti Syyrian vuonna 2011 ja tunnusti 26. maaliskuuta 2013 Syyrian vallankumouksellisten ryhmien ja oppositioryhmien kansallisen liittoutuman Syyrian edustajaksi;
K. ottaa huomioon, että ennen Damaskoksessa sijaitsevaan Ghoutan esikaupunkiin 21. elokuuta 2013 tehtyä hyökkäystä ruotsalaisen tri Åke Sellströmin johtama YK:n tutkijaryhmä pääsi Syyriaan tutkimaan kemiallisten aseiden käyttöä; ottaa huomioon, että kesti useita päiviä, ennen kuin Syyrian hallinto päästi ryhmän vierailemaan Ghoutan iskun paikalla; ottaa huomioon, että tutkimusryhmä otti näytteitä, jotka analysoidaan Syyrian ulkopuolella tulevina viikkoina; ottaa huomioon, että YK:n ryhmä poistui Syyriasta 31. elokuuta 2013;
L. ottaa huomioon, että ulkoasiain neuvosto sopi 27. toukokuuta 2013 Syyriaan kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta ja erityisesti ”puolustustarvikkeiden ja sellaisten tarvikkeiden, joita voidaan käyttää kansallisiin tukahduttamistoimiin”, myynnin, toimitusten, siirron tai viennin sallimisesta EU:n jäsenvaltioista, jos se ”kohdistuu Syyrian kansalliselle vallankumouksellisten ja oppositioryhmien liittoutumalle ja sen tarkoituksena on siviilien suojelu”;
M. ottaa huomioon, että syyrialaispakolaisten ja apua tarvitsevien määrä nousee jyrkästi, kun poliittinen ja humanitaarinen tilanne heikkenee päivittäin aseellisten selkkausten jatkuessa; ottaa huomioon, että EU on antanut yhteensä 1,3 miljardia euroa humanitaarista apua Syyrialle ja naapurimaille, joissa on yli kaksi miljoonaa syyrialaispakolaista;
N. ottaa huomioon, että ääriryhmien ja aseellisten ryhmittymien kasvava rooli antaa aihetta huolestumiseen ja se on otettava täysin huomioon EU:n Syyriaa ja koko aluetta koskevien toimenpiteiden yhteydessä;
1. tuomitsee jyrkästi siviilien joukkosurmat Syyriassa sekä al-Assadin hallinnon Damaskoksessa sijaitsevaan Ghoutan esikaupunkiin 21. elokuuta 2013 kemiallisilla aseilla tekemän hyökkäyksen, jonka johdosta kuoli läntisten tiedustelutietojen mukaan ainakin 1 400 ihmistä, joista 400 oli lapsia; panee huolestuneena merkille, että tämä on suurin kemiallisilla aseilla suoritettu siviilien joukkosurma Saddam Husseinin joukkojen Pohjois-Irakissa siviileihin kohdistamien iskujen jälkeen; muistuttaa presidentti al-Assadia kemiallisten aseiden käytön kieltoa koskevaan Geneven pöytäkirjaan perustuvista velvoitteista ja kehottaa Syyrian viranomaisia noudattamaan tiukasti kansainvälisiä velvoitteitaan;
2. tuomitsee mielivaltaiset laittomat teloitukset ja kaikki muut ihmisoikeusloukkaukset, joihin al-Assadin hallintoa vastustavat ääriryhmät ja joukot ovat syyllistyneet;
3. on huolissaan Syyrian jatkuvasta väkivallasta ja kehottaa kaikkia toimijoita tekemään siitä välittömästi lopun; panee merkille erilaisten alueellisten toimijoiden roolin esimerkiksi asetoimituksissa ja on huolissaan Syyrian konfliktin heijastusvaikutuksista naapurimaihin;
4. ilmaisee osanottonsa uhrien omaisille; ilmaisee jälleen myötätuntonsa syyrialaisille, jotka taistelevat vapauden, ihmisarvon ja demokratian puolesta, ja antaa tunnustusta heidän rohkeudestaan ja päättäväisyydestään, etenkin naisten ja lasten osalta;
5. korostaa, että kansainvälinen yhteisö ei voi katsella sivusta tätä kemiallisten aseiden kyynistä käyttöä; uskoo, että selkeä ja vahva vastaus ja tarvittaessa rajoitettu ja räätälöity voimankäyttö ovat ratkaisevia, kun tehdään selväksi, että tällaisia rikoksia ei voida hyväksyä ja että rankaisemattomuutta ei suvaita; katsoo, että tällainen strategia vastaa EU:n tavoitetta, jonka mukaan konfliktissa pyritään poliittiseen neuvotteluratkaisuun, ja että emme saa muodostaa ennakkotapausta sille, että kemiallisia aseita käytetään uudelleen Syyriassa tai muualla;
6. vaatii YK:ta saattamaan nopeasti loppuun tutkimuksensa, joka koskee kemiallisten aseiden käyttöä Syyriassa, ja asettamaan siitä vastuussa olevat henkilöt vastaamaan teoistaan; pyytää YK:n turvallisuusneuvoston jäseniä keskustelemaan Syyrian joukkosurmasta YK:n tutkimusryhmän päätelmien pohjalta ja pohtimaan, mitä toimia on toteutettava vastauksena kemiallisten aseiden käyttöön Syyriassa;
7. pitää valitettavana, ettei YK:n turvallisuusneuvosto ole toistaiseksi kyennyt toimimaan eikä päässyt yksimielisyyteen päätöslauselmasta, jolla voitaisiin lisätä ja tehostaa painostusta väkivallan lopettamiseksi Syyriassa; kehottaa erityisesti Venäjää ja Kiinaa kantamaan vastuunsa ja osallistumaan yhteisen kannan saavuttamiseen; toteaa, että meneillään olevista diplomaattisista ponnisteluista huolimatta on epätodennäköistä, että turvallisuusneuvoston oppositio hyväksyy sotilastoimet al-Assadin hallintoa vastaan; toistaa tukevansa voimakkaasti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun vaatimusta, jonka mukaan turvallisuusneuvoston olisi vietävä Syyrian tilanne virallisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi;
8. kehottaa EU:ta osoittamaan johtajuutta käynnistettäessä uudelleen kaikkien Syyrian osapuolten diplomaattisia ponnisteluja, jotta voidaan osallistua kiireellisesti ja rakentavasti Geneve II -prosessiin, jonka on määrä johtaa Syyrian kriisin poliittiseen ratkaisuun;
9. uskoo, että kansainvälisen yhteisön olisi kehitettävä Syyriaa varten poliittinen neuvotteluratkaisu, joka voi lopettaa väkivaltaisuudet, estää kemiallisen sodankäynnin jatkumisen ja edistää syyrialaisten johdolla tapahtuvaa aitoa siirtymistä demokratiaan, joka täyttää Syyrian kansan legitiimit vaatimukset ja perustuu osallistavaan vuoropuheluun, jossa ovat mukana kaikki Syyrian yhteiskunnan demokraattiset voimat ja osat, jotta voidaan käynnistää syvällinen demokraattinen uudistusprosessi, jossa otetaan myös huomioon tarve taata kansallinen sovinto ja jossa sitoudutaan varmistamaan vähemmistöjen oikeudet ja vapaudet, mukaan luettuina etniset, uskonnolliset, kulttuurilliset ja muut vähemmistöt;
10. katsoo, että Syyrian konfliktin poliittisen neuvotteluratkaisun saavuttamisstrategiaan olisi sisällytettävä seuraavat: (1) kaikkien mahdollisten avun muotojen tarjoaminen Syyrian korkeimmalle sotilasneuvostolle ja muille syyrialaisille tahoille, jotka vastustavat al-Assadin hallintoa ja jotka on perusteellisesti ja asianmukaisesti tutkittu ja jotka jakavat yhteiset demokraattiset arvot ja edut EU:n kanssa; (2) kaikkien avun muotojen tarjoaminen Syyrian poliittiselle oppositiolle, mukaan luettuna oppositioryhmien liitto; (3) ääriliikkeiden ja terroristiryhmien eristäminen Syyriassa siten, että estetään niitä käyttämästä vaikutusvaltaa Syyrian tulevissa siirtymäkauden hallituksissa ja pysyvissä hallituksissa; (4) koordinointi liittolaisten ja kumppanien kanssa ja (5) Iranin ja muiden tahojen Syyrian hallitukselle tarjoaman tuen rajoittaminen;
11. korostaa, että EU:lla on erityinen vastuu naapurialueidensa vakaudesta ja turvallisuudesta, ja korostaa, että Syyrian tilanne vaatii EU:lta ja jäsenvaltioilta johdonmukaista yhteistä lähestymistapaa yhteistyössä Naton kanssa; vaatii siksi EU:ta ja jäsenvaltioita käynnistämään intensiiviset diplomaattiset ponnistelut, yhdistämään sotilastiedustelun tulokset, analysoimaan perusteellisesti mahdollisten sotilaallisten toimien poliittiset seuraukset sekä sotilaallisen välintulon tarkan luonteen ja sen kohteet ja keston, kun päätetään, mitä toimenpiteitä EU:n olisi toteutettava reagoidakseen al-Assadin hallinnon kemiallisten aseiden käyttöön; vaatii, että EU:n diplomatiassa olisi keskityttävä kaikkiin relevantteihin alueellisiin toimijoihin, mukaan luettuina Venäjä, Iran, Israel ja Turkki, ja että siinä tulisi pyrkiä kehittämään vaihtoehtoja, joilla Syyrian konfliktiin voidaan löytää kestävä poliittinen ratkaisu moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltion pohjalta;
12. kehottaa jälleen presidentti Bashar al-Assadia ja hänen hallintoaan siirtymään välittömästi syrjään, jotta voidaan toteuttaa syyrialaisten johdolla rauhanomainen, osallistava, kestävä ja demokraattinen siirtymävaihe mahdollisimman nopeasti;
13. ilmaisee syvän huolensa Syyrian pitkään jatkuneesta humanitaarisesta kriisistä sekä sen vaikutuksista naapurimaihin; muistuttaa, että al-Assadin hallitus kantaa ensisijaisen vastuun kansalaistensa hyvinvoinnista; vaatii lisäämään Syyrian ja sen naapurimaiden ja erityisesti Libanonin ja Jordanian väestölle tarjottavaa humanitaarista apua; tukee ja pitää tervetulleena komission ja jäsenvaltioiden huomattavaa panosta kansainvälisiin humanitaarisen avun ohjelmiin; kehottaa korkeaa edustajaa / ulkosuhdehallintoa aiheellisiin ja vastuullisiin toimenpiteisiin jäsenvaltioihin kohdistuvan pakolaisvirran osalta, jotta voidaan lievittää naapurimaihin kohdistuvaa painetta; kehottaa korkeaa edustajaa / ulkosuhdehallintoa kohdistamaan painostusta maihin, jotka ovat luvanneet apua mutta eivät koskaan ole siirtäneet luvattuja varoja;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Venäjän federaation hallitukselle ja parlamentille, Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille, Turkin tasavallan hallitukselle ja parlamentille, Yhdysvaltain hallitukselle ja edustajainhuoneelle, Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan hallitukselle ja parlamentille, Libanonin hallitukselle ja parlamentille, YK:n pääsihteerille, Arabiliiton pääsihteerille, Syyrian vallankumouksen ja oppositioryhmien kansalliselle liitolle sekä Syyrian arabitasavallan hallitukselle ja parlamentille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0057.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0351.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0223.