PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS vihreästä infrastruktuurista – Euroopan luonnonpääoman parantaminen
3.12.2013 - (2013/2663(RSP))
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Salvatore Tatarella PPE-ryhmän puolesta
Edite Estrela S&D-ryhmän puolesta
Gerben-Jan Gerbrandy ALDE-ryhmän puolesta
Sandrine Bélier Verts/ALE-ryhmän puolesta
Anna Rosbach ECR-ryhmän puolesta
Kartika Tamara Liotard GUE/NGL-ryhmän puolesta
B7‑0549/2013
Euroopan parlamentin päätöslauselma vihreästä infrastruktuurista – Euroopan luonnonpääoman parantamisesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman,
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen” (COM(2013)0249),
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),
– ottaa huomioon EU:n resurssitehokkuutta koskevan etenemissuunnitelman (COM(2011)0571),
– ottaa huomioon luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian vuoteen 2020 (COM(2011)0244),
– ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY[1],
– ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY[2],
– ottaa huomioon kesäkuussa 2011 ja 17. joulukuuta 2012 annetut ympäristöneuvoston päätelmät (14 kohta),
– ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020”[3] ja erityisesti sen 50 kohdan,
– ottaa huomioon ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudellisia näkökohtia koskevan tutkimuksen ”The Economics of Ecosystems and Biodiversity” (TEEB)[4],
– ottaa huomioon komission valkoisen kirjan ” Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: kohti eurooppalaista toimintakehystä” (COM(2009)0147) ja tiedonannon ”Strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (COM(2013)0216),
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen aiheesta ”Vihreää infrastruktuuria (GI) koskevan EU:n politiikan kehittäminen” (O-000094/2013 – B7 0525/2013),
– ottaa huomioon asiakirjan aiheesta ”Euroopan unionin alueellinen agenda 2020: Tavoitteena entistä osallistavampi, älykkäämpi ja kestävämpi moninaisten alueiden Eurooppa”,
– ottaa huomioon biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten lokakuussa 2010 hyväksymään biodiversiteettiä koskevaan strategiseen suunnitelmaan 2011–2020 sisältyvät Aichin tavoitteet,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien tilan heikentymistä on torjuttava, jotta ekosysteemipalvelujen tarjoaminen ja luonnonpääoman suojaaminen voidaan varmistaa myös jatkossa sekä nykyiselle että tuleville sukupolville;
B. ottaa huomioon, että vihreällä infrastruktuurilla autetaan luontoa tarjoamaan yhteiskunnalle täysipainoisesti ekosysteemipalveluja;
C. korostaa, että luonnon monimuotoisuuden katoamista on torjuttava, jotta luonnonpääomaa voidaan suojella sekä nykyisen että tulevien sukupolvien hyväksi;
D. ottaa huomioon, että ihmisten toimien aiheuttamat paineet uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien koskemattomuutta Euroopan unionissa muun muassa luontotyyppien pirstoutumisen ja tuhoutumisen sekä ilmastonmuutoksen ja osittain luonnontilaisten elinympäristöjen tehostuneen käytön vuoksi;
E. toteaa, että luonnon monimuotoisuus on läheisessä yhteydessä yhteiskunnan hyvinvointiin;
F. toteaa, että luonnon pirstoutumisen on oltava mahdollisimman vähäistä ja ekologisia yhteyksiä on parannettava, sillä näin voidaan suojella ja vahvistaa unionin luonnon monimuotoisuutta;
G. ottaa huomioon, että luonnon monimuotoisuutta koskevassa Aichin tavoitteessa 11 todetaan, että vuoteen 2020 mennessä ainakin 17:ää prosenttia maa-alueista ja sisävesialueista ja kymmentä prosenttia rannikkoalueista ja merialueista erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen kannalta tärkeillä alueilla suojellaan tehokkaasti ja tasapuolisesti hallinnoiduilla, ekologisesti edustavilla ja hyvin toisiinsa liitetyillä suojelualueiden järjestelmillä sekä muilla tehokkailla aluepohjaisilla suojelutoimenpiteillä siten, että ne integroidaan laajempaan maisemaan ja merimaisemaan;
H. toteaa, että maatalous liittyy läheisesti vihreään infrastruktuuriin maatalouden tuottavuuden ja sen perinnön kannalta tarkasteltuna sekä maataloustoiminnan alue- ja maankäyttösuunnittelun vaikutusten vuoksi;
I. panee merkille, että kokemusten perusteella on osoitettu, että vihreät infrastruktuurihankkeet tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia liittää luonto osaksi yhteiskuntaa ja myös kaupunkiympäristöihin, joihin enenevä osuus väestöstä on keskittynyt ja jotka altistuvat ”kaupunkien lämpösaarekevaikutuksen” aiheuttamille vakaville vaikutuksille;
J. katsoo, että tietoja siitä, kuinka vihreää infrastruktuuria luodaan, suojellaan, edistetään ja käytetään tehokkaasti eri ympäristöissä, olisi julkaistava ja jaettava toimijoiden keskuudessa;
K. korostaa, että kokemusten perusteella on voitu osoittaa infrastruktuurihankkeiden suunnittelun ja kehittämisen olevan ratkaisevia vaiheita, joissa sekä luonnon että yhteiskunnan tarpeiden huomioon ottaminen on varmistettava sekä kaupunki- että maaseutuympäristöissä;
L. katsoo, että EU:n yhteisrahoittamiin alueellisiin ja kaupungeissa toteutettaviin infrastruktuuriohjelmiin ja -hankkeisiin olisi sisällytettävä vihreän infrastruktuurin elementtejä ja niillä olisi lievennettävä olemassa oleviin ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia, sillä näin voidaan lisätä tällaisten ohjelmien ja hankkeiden ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä;
M. toteaa, että vihreä infrastruktuuri tarjoaa useita luonnollisista ratkaisuista peräisin olevia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä, jotka ovat yleensä halvempia ja kestävämpiä ja joilla voidaan helpottaa työpaikkojen luomista;
N. toteaa, että vihreän infrastruktuurin investointien tuotto on yleensä korkea;
Yleistä
1. pitää myönteisenä vihreää infrastruktuuria koskevaa tiedonantoa sekä komission tavoitetta pyrkiä aktiivisesti siinä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen;
2. toteaa, että vihreä infrastruktuuri voi edistää merkittävästi Euroopan luonnonpääoman tehokasta suojelua sekä luonnonalueiden ja lajien suojelua ja säilyttää vesialueiden hyvän ekologisen tilan;
3. korostaa, että vihreällä infrastruktuurilla voidaan edistää useita Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviä tavoitteita, ja korostaa, että ne on pantava pikaisesti täytäntöön ja sisällytettävä monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanoon tarkoitettuihin välineisiin, jotta voidaan edistää tehokkaasti unionin luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista;
4. toteaa, että vihreän infrastruktuurin käyttöönotto auttaa unionia täyttämään Aichin biodiversiteettitavoitteiden ja biodiversiteettiä koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 mukaiset kansainväliset sitoumuksensa;
5. pitää myönteisenä vihreään infrastruktuuriin sisältyvää innovatiivista linjausta, joka on kustannustehokas, koska siinä tarjotaan monia etuja ja ratkaisuja, joiden avulla voidaan sovittaa yhteen ympäristöä koskevia, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita;
Sisällyttäminen eri politiikanaloihin
6. korostaa, että vihreä infrastruktuuri on sisällytettävä kaikkiin EU:n alakohtaisiin politiikkoihin ja niitä vastaaviin rahoitusjärjestelyihin käyttämällä jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä esimerkkeinä;
7. korostaa, että vihreän infrastruktuurin rooli voi olla merkittävä kaupungeissa, joissa entistä suurempi osuus väestöstä nykyään asuu ja joissa se voi edistää ilman puhtauden, lämpötilan hallinnan, paikallisten lämpösaarekevaikutusten hillitsemisen, virkistysalueiden, tulvasuojelun, sadeveden säilyttämisen ja tulvien ehkäisemisen, pohjavesitasojen ylläpitämisen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja palauttamisen, äärimmäisten sääilmiöiden ja niiden vaikutusten lieventämisen, kansalaisten terveyden lisäämisen sekä elämänlaadun yleisen kohentamisen kaltaisia tavoitteita myös siten, että tarjotaan liikkumista varten kohtuuhintaisia alueita, jonne on helppo päästä; korostaa vihreän infrastruktuurin ja kansanterveyden välistä yhteyttä ja katsoo, että investoiminen vihreään infrastruktuuriin on myös investoimista kansanterveyteen;
8. korostaa, että vihreä infrastruktuuri täydentää merkittävästi Natura 2000 -verkoston toimintaa vahvistamalla sen yhdenmukaisuutta ja kestävyyttä, koska mainittu verkosto pyrkii tukemaan Euroopan luonnon avainlajien ja elinympäristöjen suojelua ja samalla auttaa tarjoamaan vuositasolla arviolta satojen miljardien eurojen arvoisia ekosysteemipalveluja; korostaa tässä yhteydessä Natura 2000 -lainsäädännön ja vihreää infrastruktuuria koskevan aloitteen välistä täydentävyyttä;
9. kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään vihreään infrastruktuuriin liittyvät asiat aluesuunnitteluun ja asettamaan ne etusijalle, kuulemaan paikalla toimivia sidosryhmiä ja paikallisia asukkaita ja antamaan heille lisätietoa valistuskampanjoilla sekä osallistamaan tähän kaikki päätöksenteon tasot (paikallinen, alueellinen ja kansallinen); pyytää komissiota tukemaan tätä alaa koskevaa ohjeistusta ja vertailujen toteuttamista, jotta voidaan varmistaa, että vihreä infrastruktuuri sisällytetään johdonmukaisesti aluesuunnitteluun ja alueiden kehittämiseen kaikkialla unionissa; korostaa, että uutta kehitystä tai harmaata infrastruktuuria koskevilla lupamenettelyillä on varmistettava, että kaikkia kielteisiä vaikutuksia ekosysteemeihin ja käytössä olevaan vihreään infrastruktuuriin arvioidaan kaikilta osin tällaisten vaikutusten välttämiseksi ja niiden hillitsemiseksi ja todellisten pitkän aikavälin yhteiskunnallisten etujen varmistamiseksi;
10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia unionin rahoitusvälineitä, myös koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusvälineitä, ja erityisesti luonnonhoitoalueita, jotta voidaan varmistaa erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoaminen ja luonnollisten prosessien suojelu maaseutu- ja kaupunkialueilla; kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti parlamentille YMP:n varojen käyttämisestä vihreän infrastruktuurin tukemiseen; korostaa tässä yhteydessä vihreän infrastruktuurin merkitystä mehiläisten suojelun ja myös pölytyksen tehokkuuden kannalta;
11. korostaa, että vihreällä infrastruktuurilla on myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, koska se edesauttaa hiilivarastojen vähentämistä ja kasvihuonekaasujen tasapainoa erityisesti turvesoiden, osittain luonnontilaisten metsien ja luonnonmetsien ja metsien sekä muiden paljon hiiltä sisältävien ekosysteemien suojelun yhteydessä ja myötävaikutta näin myös EU:n ilmastopolitiikan täytäntöönpanoon;
12. kannattaa toimia, joilla yhdistetään aluesuunnittelu ja vihreän infrastruktuurin kehittäminen rannikkoalueilla ja joilla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus ja varmistamaan rannikkoalueiden maiseman kestävä kehittäminen;
13. panee merkille vihreän infrastruktuurin tärkeän roolin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, sillä sen avulla lisätään Natura 2000 -alueiden ekologista yhtenäisyyttä, helpotetaan lajien levinneisyyttä edistäviä liikkeitä ja muutoksia Natura 2000 -alueiden välillä ja sopeutetaan maisemaa luonnon monimuotoisuutta varten, ja näin edistetään EU:n luontopolitiikan täytäntöönpanoa ja myös kannustetaan tekemään ekosysteemipohjaisia mukautuksia muilla aloilla, kuten vesihuollon ja elintarviketurvan aloilla;
14. pitää erityisesti mereen rajoittuvien jäsenvaltioiden kannalta erittäin tärkeänä, että vihreä infrastruktuuri pannaan täytäntöön satama-alueilla ja kehitetään kyseisten alueiden viherryttämistä edistäviä liikennejärjestelyjä;
15. kiinnittää huomiota siihen, että tulvien ja metsäpalojen kaltaisiin luonnonkatastrofeihin liittyvien riskien vähentäminen edesauttaa myös luonnollisten tulva-alueiden, metsäalueiden ja kosteikkojen kaltaisen vihreän infrastruktuurin luomista ja palauttamista, millä voidaan lisätä katastrofivalmiuksia, edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia;
16. korostaa, että metsätalous on sisällytettävä täysimääräisesti tähän politiikanalaan, jotta puutavaran ja biomassan tuotannon kestävään metsänhoitoon, luonnonmetsien suojeluun sekä pirstoutuneiden tai tuhottujen metsäalueiden palauttamiseen liittyvät hyötyvaikutukset saadaan moninkertaistettua;
17. suhtautuu myönteisesti aloitteeseen vihreän infrastruktuurin edistämisestä ja pitää sitä välineenä, jolla myötävaikutetaan veden suodatukseen, eroosion ehkäisyyn ja pohjaveden säilymiseen ja sen myötä vesipolitiikan puitedirektiivin, tulvadirektiivin ja asiaankuuluvan vesilainsäädännön asianmukaiseen täytäntöönpanoon suunnitelman mukaisesti sekä edesautetaan rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja merialuesuunnittelua;
18. korostaa, että on tärkeää sisällyttää vihreän infrastruktuurin vaatimukset asianmukaisesti unionin rakenne- ja koheesiopolitiikan välineisiin erityisesti kaupunkien vihreän infrastruktuurin rahoittamisen kannalta, ja kehottaa toimivaltaisia viranomaisia edistämään asiaa koskevia toimia;
19. korostaa, että vihreä infrastruktuuri on sisällytettävä EU:n rahoitusvälineiden alaisiin toimintaohjelmiin rahoituskaudella 2014–2020;
20. kehottaa komissiota tekemään ajoissa eli vuoden 2013 loppuun mennessä valmiiksi tiedonannossaan mainitsemansa opastusmateriaalin, jonka avulla voidaan edistää vihreän infrastruktuurin ymmärtämistä ja edistämistä asiaa koskevilla politiikanaloilla ja varmistaa rahoitusmahdollisuudet toimintaohjelmien kautta;
21. kehottaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia hyödyntämään tehokkaasti nykyisiä rahoitusmahdollisuuksia, jotta voidaan edistää investointeja koordinoituihin ja johdonmukaisiin vihreän infrastruktuurin hankkeisiin;
Vihreän infrastruktuuristrategian kehittäminen
22. korostaa tarvetta edistää yksityisen sektorin osallistumista vihreää infrastruktuuria koskeviin investointeihin ja kehottaa komissiota ja EIP:tä perustamaan ja saattamaan nopeasti toimintakykyiseksi rahoitusvälineen, myös vihreää infrastruktuuria tukevat innovatiiviset rahoitusmekanismit ja muut luonnonpääomaan liittyvät hankkeet huomioon ottaen, ja arvioimaan samalla myös ekosysteemitoimintoja koskevia todellisia ja pitkän aikavälin tukitoimia; korostaa, että lisärahoitusmahdollisuuksia on tutkittava myös paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;
23. on vakuuttunut siitä, että vihreän infrastruktuurin käyttöönottoa on tuettava luotettavilla ja perusteellisilla tiedoilla, ja kannustaa komissiota työskentelemään yhdessä Euroopan ympäristöviraston, jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta varmistetaan, että unioni tehostaa valmiuksiaan kartoittaa ja arvioida ekosysteemejä ja niihin liittyviä ekosysteemipalveluja ja että nämä tiedot ja tietämys otetaan asianmukaisesti huomioon myös EU:n yhteisrahoittamien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa;
24. kehottaa komissiota tarvittaessa edistämään alaa koskevia koulutushankkeita, tiedonlevitystä, tietämyksen lisäämistä ja yleisölle tiedottamista ja tukemaan tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa; korostaa, että tätä innovatiivista linjausta hyödyntävän henkilöstön taidot ja koulutus sekä kyky arvioida ekosysteemien tarjoamia etuja erityisesti vesihuollon ja veden puhdistamisen, jätehuollon, rakentamisen, katastrofien hallinnan, maatalouden, matkailun ja terveydenhuollon aloilla edistävät vihreän infrastruktuurin kehittämistä;
25. katsoo, että vihreän infrastruktuurin sisällyttäminen kaikkiin politiikanaloihin on perusedellytys, jota ilman ei voida toteuttaa uskottavaa vihreää infrastruktuuripolitiikkaa;
26. korostaa roolia, joka kansalaisyhteiskunnan järjestöillä, kansalaisten tiedealoitteilla, kansalaisten vastuulla ja julkisella osallistumisella voi olla suunniteltaessa, pantaessa täytäntöön, ylläpidettäessä ja valvottaessa vihreän infrastruktuurin hankkeita paikallisella tasolla, ja kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan tällaisia prosesseja;
27. on samaa mieltä Euroopan vihreiden infrastruktuurihankkeiden rakentamisen sisältävän strategian kehittämisestä ja korostaa nykyistä useampien alueiden välisten rajat ylittävien strategioiden ja hankkeiden tarvetta;
28. kannattaa tiedonannossa julkistetun vihreän infrastruktuurin TEN-G-verkoston kehittämistä ja kehottaa komissiota saattamaan TEN-G-järjestelmän kehittämisen päätökseen vuoteen 2015 mennessä;
29. korostaa vihreään infrastruktuuriin liittyvien innovointimahdollisuuksien merkitystä ja roolia, joka pk-yrityksillä voi olla tällä alalla; toteaa, että yhteiset standardit, sertifiointi ja merkinnät tukevat vihreään infrastruktuuriin tehtäviä investointeja ja luovat edelläkävijöiden kannalta välttämättömiä toimintaedellytyksiä;
30. odottaa mielenkiinnolla vuonna 2015 toteutettavaa luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian tarkistamista sekä sen jälkeen vuonna 2017 toteutettavaa vihreän infrastruktuuristrategian tarkistamista, joiden avulla voidaan edistää vihreän infrastruktuurin sisällyttämistä EU:n tasolla tehtäviin investointeihin osana asianomaisia politiikanaloja koskevia välitarkistuksia (YMP:n terveystarkastus, aluepolitiikan keskivälin tarkistus jne.);
31. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.