Menettely : 2013/2626(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0584/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0584/2013

Keskustelut :

PV 11/12/2013 - 3
CRE 11/12/2013 - 3

Äänestykset :

PV 12/12/2013 - 12.19
CRE 12/12/2013 - 12.19
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 136kWORD 63k
9.12.2013
PE525.643v01-00
 
B7-0584/2013

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta

työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Eurooppa-neuvoston kokouksen (19.–20. joulukuuta 2013) valmistelusta (2013/2626(RSP))


Martin Callanan ECR-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokouksen (19.–20. joulukuuta 2013) valmistelusta (2013/2626(RSP))  
B7‑0565/2013

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että puolustuspolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivallan piiriin;

B.  ottaa huomioon, että komission ehdotuksessa kaavaillun ”tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton” demokraattista legitimiteettiä on vahvistettava siten, että ehdotuksen mukaisesti jäsenvaltioiden ja erityisesti euroalueen kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentti otetaan asianmukaisen oikeudellisen menettelyn mukaisesti tiiviisti mukaan sekä meneillään olevaan lainsäädäntöprosessiin että perussopimuksiin myöhemmin mahdollisesti tehtävien muutosten laatimiseen;

C. katsoo, että edettäessä kohti tiivistä ja aitoa talous- ja rahaliittoa olisi kunnioitettava niiden jäsenvaltioiden tahtoa, jotka ovat jättäytyneet euron käyttöönoton ulkopuolelle säilyttääkseen oman kansallisen valuuttansa;

D. ottaa huomioon, että Eurooppa on mukana globaalissa kisassa, jossa ainoastaan kilpailukykyiset kansantaloudet pystyvät luomaan työpaikkoja ja nostamaan kansalaisten elintasoa;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin kilpailukyky on vakavassa kriisissä maailmantalouden tilanteen käydessä yhä haastavammaksi;

YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

1.  korostaa, että puolustuspolitiikan olisi edelleen kuuluttava ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivallan piiriin ja että sitä olisi harjoitettava hallitusten välisen yhteisymmärryksen pohjalta eikä minkään unionin toimielimen johdolla; palauttaa mieliin, että unionilla ei ole eikä se luo asevoimia;

2.  kehottaa unionia keskittymään kehittämään siviilivalmiuksiaan Naton sekä halukkaiden yhteenliittymien sotilaallisten valmiuksien täydentämiseksi se sijaan, että luotaisiin kalliita ja päällekkäisiä sotilaallisia rakenteita, instituutioita ja strategioita YTPP:n puitteissa;

3.  on vakuuttunut siitä, että eurooppalaisilla liittolaisilla olisi oltava käytössään paremmat, käyttövalmiit ja yhteentoimivat sotilaalliset voimavarat ensisijaisesti Naton valmiuksien täydentämiseksi; katsoo, että ne, joilla tällaisia voimavaroja ei ole, voisivat yhdistää ja jakaa valmiuksiaan; katsoo, että väärin nimetyistä unionin taisteluosastoista voitaisiin kehittää hyödyllinen koulutuksen ja yhteentoimivuuden väline;

4.  painottaa, että on tärkeää tukea Euroopan maiden vahvaa puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, koska se on keskeinen tekijä, jonka avulla Euroopan kansakunnat voivat varmistaa kansalaistensa turvallisuuden ja täyttää kansainväliset velvoitteensa;

5.  toteaa, että talous- ja velkakriisi on vaikuttanut puolustusalan määrärahoihin ja tarjonnut lisäverukkeen kansallisten valmiuksien vähentämiseen; korostaa, että tämän vuoksi on entistä tärkeämpää välttää unionin valmiuksien kallista ja tuhlailevaa päällekkäisyyttä Naton nykyisten valmiuksien kanssa; kehottaa kaikkia eurooppalaisia liittolaisia noudattamaan Naton vaatimusta käyttää vähintään 2 prosenttia bkt:sta puolustukseen;

6.  pitää valitettavana, että vuoden 2009 direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on viivästynyt huomattavasti, ja pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota muiden kuin strategisten hankintojen markkinoilla vielä oleviin esteisiin; antaa tunnustusta jäsenvaltioille, jotka ovat jo ryhtyneet toimiin asiassa, ja pitää jo saavutettua edistystä myönteisenä;

TALOUS- JA RAHALIITTO

7.  toteaa, että kuluneen vuoden aikana on edistytty hieman talous- ja rahaliiton toiminnan parantamiseksi tarvittavien uudistusten täytäntöönpanossa, ja kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään saamaan julkisen taloutensa vakaammalle perustalle;

8.  panee merkille, että talouskriisiä ei ole vielä voitettu; korostaa, että on äärimmäisen tärkeää jatkaa kasvuun tähtäävää julkisen talouden vakauttamista; tähdentää, että on jatkettava syvällisten ja kestävien rakenneuudistusten prosessia, jossa keskitytään työmarkkinoiden joustavuuteen, sosiaaliturvajärjestelmien ja julkishallinnon tehokkuuteen, terveeseen pankkijärjestelmään ja vakaisiin rahoitusmarkkinoihin;

9.  toteaa, että talous- ja rahaliiton toimintaa on parannettava erityisesti sen suhteen, että demokraattista vastuuvelvollisuutta lisätään ja katkaistaan valtionvelan ja pankkien välinen yhteys ja estetään näin se, että Euroopan veronmaksajien on maksettava rahoitusalan tulevien kriisien seurauksista; varoittaa kuitenkin, että rahoitusalan sääntely vaikuttaa vakavasti ja tahattomasti liike-elämän loppukäyttäjiin, eläkerahastoihin ja muihin reaalitalouden osatekijöihin; kehottaa varmistamaan tarkemmin, että rahoitusalan sääntely on tehokasta ja kohdistettua, jotta voidaan minimoida niille tahoille aiheutuvat kustannusseuraukset, jotka ovat riippuvaisia rahoituspalvelualasta, ja jotta ei tukahduteta yritysten ja rahoituslaitosten kilpailukykyä;

10. toteaa jälleen, että talous- ja rahaliiton ohjausjärjestelmä ei saa loukata kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin erioikeuksia erityisesti silloin, kun kaavaillaan määräysvallan siirtoa; korostaa, että asianmukainen legitimiteetti ja vastuuvelvollisuus edellyttävät demokraattisia päätöksiä ja että kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin on osaltaan varmistettava ne jäsenvaltioiden ja unionin tasolla; kannustaa käyttämään kansanäänestyksiä jäsenvaltioissa demokraattisen legitimiteetin vahvistamiseksi, mikäli niiden valtiosäännöt sen sallivat;

11. pyytää suunnittelemaan talous- ja rahaliiton talouspoliittisen yhteensovittamisprosessin huolellisesti siten, että komission olisi esitettävä lausuntonsa merkittävistä talouspolitiikan uudistuksista kyseisen jäsenvaltion parlamentille sen pyynnöstä ja perusteltava kaikki ehdotettuihin uudistuksiin sisältyviä mukautuksia koskevat suosituksensa ennen kuin kyseisen jäsenvaltion parlamentti äänestää lausunnon hyväksymisestä tai hylkäämisestä yksinkertaisella enemmistöllä;

12. korostaa, että osallistumisen lähentymisvälineisiin, jotka perustuvat uudistustoimien ehdolliseen rahoitukseen, olisi oltava aina vapaaehtoista sekä euroalueen että sen ulkopuolisille jäsenvaltioille; ehdottaa SEUT-sopimuksen 352 artiklaa tällaisten välineiden mahdollisten taloudellisten tukimekanismien oikeusperustaksi;

13. korostaa, että jo hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon on oltava etusijalla uusiin ehdotuksiin nähden; kehottaa komissiota perustelemaan talouden ohjauksen alaa koskevien uusien ehdotusten lisäarvon riippumattoman ulkoisen vaikutustenarvioinnin avulla erityisesti silloin, kun kaavaillaan määräysvallan siirtoa;

14. katsoo, että unioni ja talous- ja rahaliitto eivät voi olla demokraattisesti kestäviä ilman vallan hajauttamista kansallisille parlamenteille; ehdottaa, että nykyisen ”keltaisen kortin” järjestelmän lisäksi otetaan käyttöön kansallisten parlamenttien ”punaisen kortin” järjestelmä, jolla komissiota voidaan vaatia peruuttamaan ei-toivotut lainsäädäntöehdotukset;

15. kehottaa komissiota luettelemaan tulevat institutionaaliset tapahtumat, joita se pitää tarpeellisina seuraavien kahdentoista kuukauden kuluessa, jotta voidaan vahvistaa talous- ja rahaliiton rakenteita, ja tiedottamaan niistä lainsäätäjille viipymättä, jotta kansalliset parlamentit voivat käyttää vahvistettua oikeuttaan tarkastella sitä, ovatko ehdotukset toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia;

TALOUS- JA SOSIAALIPOLITIIKKA

16. kannattaa kasvustrategiaa, jonka tavoitteena olisi varmistaa, että käytössä on hyvä toimintakehys, jotta yritykset ja yrittäjät menestyvät, työpaikkoja luodaan, vaurautta syntyy ja elintaso nousee; toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia on viitoittanut tietä, mutta pitää valitettavana, että ei ole löytynyt poliittista tahtoa antaa riittävästi pontta sen täyden toteuttamisen varmistamiseksi; korostaa, että on luotava puitteet, joilla kannustetaan kaikkien taloudenalojen elpymistä ja menestystä ja keskitytään erityisesti teollisuuteen ja palveluihin;

17. on erittäin huolestunut 28 jäsenvaltion unionin korkeasta (ja yhä nousevasta) työttömyysasteesta ja ennätyksellisen korkeasta nuorisotyöttömyydestä; kehottaa ottamaan käyttöön politiikkaa, jolla kannustetaan työnhakijoita palaamaan työmarkkinoille, ja toteuttamaan rakenneuudistuksia, joilla lisätään kilpailukykyä, alennetaan työn kustannuksia, parannetaan tuottavuutta ja edistetään työvoiman liikkuvuutta, jotta voidaan lujittaa kasvua ja lisätä työpaikkojen luomista koko unionissa;

18. kehottaa komissiota yksilöimään kuntotestien yhteydessä aloja, etenkin työlainsäädännön sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön piiriin kuuluvia aloja, joilla on liiallista taakkaa, epäjohdonmukaisuutta sekä tehottomia toimia, jotka haittaavat erityisesti pk-yritysten kasvumahdollisuuksia;

19. suhtautuu myönteisesti julkisten hankintojen mittavasta uudistuksesta neuvoston kanssa tehtyyn sopimukseen, jonka parlamentti hyväksyy tammikuussa; vaatii, että jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä viipymättä prosessi näiden tärkeiden uudistusten saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta markkinoiden avaamisesta pk-yrityksille, sähköisen hankinnan välineiden käyttöönotosta, julkisten hankintojen paremmasta yhteensovittamisesta ja innovatiivisten ratkaisujen kannustamisesta saatavat hyödyt voidaan maksimoida; kiinnittää huomiota erityisesti innovatiivisten hankintojen tarjoamiin mahdollisuuksiin, jos ne sisällytetään varhaisessa vaiheessa innovatiivisia kumppanuuksia koskevaan uuteen välineeseen;

20. on yhtä mieltä komission arviosta, että sisämarkkinoilla on huomattavasti käyttämätöntä potentiaalia, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan ripeästi täytäntöön lainsäädännön, josta on jo sovittu; kiinnittää huomiota erityisesti palvelumarkkinoiden kasvumahdollisuuksiin, joita parlamentti on johdonmukaisesti korostanut useissa mietinnöissään; kehottaa neuvostoa ja komissiota tehostamaan toimiaan tällä alalla;

21. toteaa, että myös tavaroiden sisämarkkinoilla on yhä tarpeettomia ja rajoittavia esteitä, koska jäsenvaltioiden viranomaiset jättävät tuotepakettiin kuuluvan vastavuoroista tunnustamista koskevan velvoitteen rutiininomaisesti huomioimatta; antaa tunnustusta kohdennetuille toimille, joita komissio parhaillaan toteuttaa näiden rikkomusten käsittelemiseksi erityisesti rakennustuotteiden suhteen; toteaa myös, että standardointielinten on noudatettava sisämarkkinoiden sääntöjä eivätkä ne saisi luoda uusia esteitä tavaroiden sisämarkkinoille laatimalla uusia rajoittavia kansallisia standardeja;

22. kiittää Eurooppa-neuvostoa sen yksityiskohtaisista suosituksista digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi mutta on pettynyt siihen, että komissio ei ole vastannut tähän sitoumukseen kohdennetulla toimintasuunnitelmalla, kuten parlamentti on kehottanut sitä tekemään; kiinnittää huomiota parlamentin 4. heinäkuuta 2013 antamaan päätöslauselmaan digitaalisten yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta(1), jossa vaadittiin laajakaistapalveluja, sähköistä tunnistamista ja sähköistä allekirjoitusta, ja toteaa jälleen, että olisi laadittava laaja-alainen toimintasuunnitelma, joka sisältää asianmukaisia tavoitteita jäsenvaltioille;

23. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että unionin sääntely olisi suunniteltava huolellisesti siten, että sillä maksimoidaan tehokkuus ja minimoidaan yrityksille, erityisesti pienille yrityksille, aiheutuva rasitus; ilmaisee huolensa siitä, että viimeaikaisissa parlamentille ja neuvostolle toimitetuissa komission ehdotuksissa on ollut erittäin heikot vaikutustenarvioinnit ja huonot perustelut, mikä on vahvistettu myös komission oman vaikutustenarviointilautakunnan suorittamissa julkisissa arvioinneissa; katsoo, että komissiosta on tullut turhan tyytyväinen omaan vaikutustenarviointijärjestelmäänsä, ja vaatii tarkastelemaan perusteellisesti järjestelmän tehokkuutta ennen seuraavaa komission toimikautta siten, että tarkastelussa otetaan huomioon tarve lujittaa lainsäädäntöä valmistelevaa ja politiikan laatimista koskevaa prosessia, kuten vaikutustenarviointien toiminnasta annetussa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa suositellaan; vaatii komissiota myös asettamaan kasvun ja kilpailukyvyn etusijalle ja päivittämään säännöllisesti sääntelytaakan vähentämistä koskevia tavoitteitaan; on erittäin tyytyväinen sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) ja pk-yritysten tulostaulun toimintaan; vaatii komissiota päivittämään varhaisessa vaiheessa edistymistään kymmenen työläimmän unionin säädöksen käsittelyssä, kuten se ilmoitti tekevänsä äskettäisessä tiedonannossaan;

24. arvostaa komission toimia verosäännösten noudattamisen yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi jäsenvaltioissa sellaisen vakiomuotoisen arvonlisäveroilmoituksen käyttöönoton avulla, jonka arvioidaan vähentävän hallinnollista rasitusta vuosittain jopa 15 miljardilla eurolla, ja kehottaa jäsenvaltioita saattamaan asiaan liittyvän direktiivin viipymättä osaksi kansallista lainsäädäntöään;

25. suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen tarkistaa emo- ja tytäryhtiödirektiiviä, jotta voidaan suojautua aggressiiviselta verosuunnittelulta unionissa;

26. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään yhteistyötä kumppanimaiden ja -elinten kanssa veroparatiiseja koskevan OECD:n määritelmän saattamiseksi säännöllisesti ajan tasalle, sen tarkentamiseksi ja sen täytäntöönpanon valvomiseksi, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja yhteisten normien noudattaminen kaikkialla maailmassa;

27. kehottaa komissiota raportoimaan vuosittain parlamentille ja neuvostolle unionin tasolla ja maailmanlaajuisesti saavutetusta edistymisestä veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnassa ja julkaisemaan verkkosivustollaan konkreettisia esimerkkejä alan parhaista käytännöistä;

MUUT ASIAT

Välimeren erityistyöryhmä

28. on syvästi huolissaan Pohjois-Afrikan meneillään olevasta humanitaarisesta kriisistä ja poliittisista levottomuuksista, joista aiheutuu ankaria paineita naapurimaille ja joiden vuoksi laajat pakolaisjoukot pyrkivät edelleen hakemaan turvapaikkaa unionista;

29. suhtautuu myönteisesti Välimeren erityistyöryhmän perustamiseen; kehottaa osallistujia tekemään yhteistyötä tarjotakseen käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja, joilla on jäsenvaltioiden keskuudessa laaja kannatus, jotta voidaan estää viimeaikaisten merellä tapahtuneiden tragedioiden toistuminen, auttaa luomaan demokratiaa ja vakautta Pohjois-Afrikkaan ja vähentää unioniin kohdistuvaa turvapaikanhakijoiden painetta;

30. kehottaa sisäasioista vastaavaa komission jäsentä linjaamaan, mihin toimenpiteisiin hän ryhtyy kannustaakseen lisäämään toimia Pohjois-Afrikassa, muissa kauttakulkumaissa ja keskeisissä alkuperämaissa ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi;

31. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.

 

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0327.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö